Tuo eka venttiili on huomattavaati tehokkaampi suuntaamaan kuin suunnattava lautasventtiili, mutta sen kiukaan anturin kannalta suunnattava lautasventtiilikin riittää. Tuo 2. Linkin lautasventtiili ei ole suunnattava.
Jos sen kellarin lattian kuitenkin valat, niin et säästä siinä mitään että laitat patterit. Se lämmitysputki ei ole kovin kallista, patterit taas ovat yllättävän kalliita.
Eikä ole ilmaista ottaa isompaa ja monimutkaisempaa vaihdinta. Sen kytkeminen on kalliimpaa ja tuo yhden pumpun lisää kuluttamaan sähköä.
Kellaritilassa voisi kyllä pärjätä sillä lattiakierron lämpötilalla pattereillakin, jos on hyvät ja ja ehkä vähän reilusti pattereita. Lämmöntarve on kuitenkin aika paljon pienempi maata vasten verrattuna ulkoilmaan, ja tila jätetään yleensä muutenkin viileäksi, sen puolesta varmaan riittäisi se sama lämmönvaihdin kuin asuinkerroksen lattiaan.
Geberitin duofix sigma kannattaa laittaa. Kokemuksen mukaan toimintavarmin ja helppo asentaa. varaosia saa. Geberit on nykyään idon omistaja myöskin. painonappi on telinekohtainen. kulhoksi sopii mikä tahansa. ainut mihin pitää kiinnittää huomiota on kiinnityspulttien kytkentäväli. 180mm tai 230mm, telineessä on molemmat vaihtoehdot, pöntöissä vaihtelee, tosin ehdottomasti suurin osa on 180mm. eli idot, villeroy & Boch , woodio, laufen yms sopii. tuohon telineeseen sopii myös tapwellin painonapit. ei ole halvin, mutta paras. ja saa varmasti varaosia vielä myöhemminkin.
Joo, diagrammissa on absoluuttisia paineita. Painemittarin lukema tarkoittaa että paine on 33 bar korkeampi kuin ilmakehän paine, eli 34 bar absoluuttista painetta.
Tuo 45 asteen kulmassa oleva on lämpötila, siis kiertoon lähtevän veden (hanojen kuuma puoli max.) ja oikean puoleinen varoventtiili.
Ohessa kuva (pahoittelen lattian paskaisuutta ja vehkeessä myös Mersun pohja, kun pintakerroksessa hieman kariesta), sähkökytkentä menee seinästä varaajan pohjaan jossa myös putkiliitännät. Pohjassa ei mitään säätöhanikoita. Seinässä käsittääkseni sekoitusventtiili/venttiiliryhmä ja siinä pari säätöä, mutta ohjataanko noilla siis jommalla kummalla (ennemmin sitten varmaan tuolla mikä osoittaa Jeesusta kohden?) myös varaajan lämpötilaa/vastusta? Itse ymmärrän näistä siis yhtä paljon kuin talitintti valtion taloudesta.
Mitä siellä varaajan toisessa päässä on, laita siitäkin kuva. Ainakin tuoreemmissa malleissa lämpötilan säädön potikka on samassa päässä kuin putkiliitokset.
Ei ole kokemusta, mutta ihan kovin suuri säästöpotentiaali tuossa ei ole. Varaajan lämpöhäviötkin jäävät useimmiten hyödyksi tilalämmitykseen. Ja kovin kylmäksi ei varaajaa voi kuitenkaan päästää.
Löytyi ilmeisesti kylmän sulku, käänsin 1/4 kierroksen (viivat/hahlot vaakatasoon) niin kylmän hana lakkasi toimimasta eikä ja myös tippuminen loppui. Nyttemmin tuo on siis tiputtanut melkein jatkuvasti ja kiihtyvää tahtia tip tip tip...
Aivan. Voi olla, että aikaisempi epäilty vuoto oli nykyisen ensisoittoa ja siten yritin korjata väärää kohtaa.
Vedet kiinni, letku irti, pihdeillä kiinni epäkeskosulusta ja jakarilla pyöräytät hanan irti. Sama toisinpäin ja hana kiinni. Peitelaippaan ei tarvi koskea jos sulla on ohuet papukaijapihdit. Sitten imusuoja paikalleen ja letku. Kaikissa tulee tiiviste mukana.Aivan. Voi olla, että aikaisempi epäilty vuoto oli nykyisen ensisoittoa ja siten yritin korjata väärää kohtaa.
Mutta ei kai tuossa vaihto-operaatiossa mitään kummempaa ole? Pääsulku kiinni, ämpäri alle, PPK-letku irti ja valutus, peitekartion kiertäminen pois edestä, kahdella kiintoavaimella venttiili irti, uusi tilalle?
Ja uusi imusuoja. Sekä mukana tulleet tiivisteet muistaa laittaa väliin tietenkin.
magneettiventtiili ei toimi syystä tai toisesta. tai roskaa sihdissä. anturi rikki jne.
Kiitos, jotain tuollaista arvelinkin. Enpä nyt jaksa tuota enempää ihmetellä, kun riskinä on aina että hajotaa lisää, aiheuttaa vesivahingon tms. Selvitelköön ammattilainen tuota lisää.
Yleensä vesiletku irtoaa koneen päästä joten sen nyt voi irroittaa ja tarkistaa ettei siellä päässä suoraan näy mitään roskaa, ainakin niissä malleissa mihin olen itse koskenut on sihti suoraan siinä mistä letku liittyy koneeseen. Samoin voi kuunnella kuuluuko napsahdusta siltä suunnalta mistä letku menee koneeseen sisään, yleensä magneettiventtiili on ihan suoraan siinä koneen takaosassa ja pitää yleensä jonkinlaisen napsahduksen kun aukeaa. Noilla voi heti rajata vähän ongelmaa.
Mielessä ja Boschissa (APK) se venttiilimokkula on siinä tulovesiletkun päässä eikä itse koneessa.
Se on turvaventtiili(aquastop) mikä siinä tulovesiletkussa on. Koneen sisällä on edelleenkin oma venttiilinsä silti.
Oletettavasti poistoletku menee vesilukkoon, niin tarkista että sen reikä on auki. Yleensä APK aloittaa veden poistolla ja jos se on tukossa niin ei lähde päälle.
Niben VILP lämmitti muistaakseni oletuksena kerran kahdessa viikossa, mutta uusin softa taitaa säätää välin kerran viikkoon. Omasta mielestä tuolla ei hirmu eroa tehdä, kun lisälämmitys ei paljoa vie. Lämpöpumpuilla idea taitaa olla siinä, että nykypumput ei jaksa lämmittää 55C lämpötilaan vaikka lähelle pääsevätkin.
Ei kai tuossa mitään sen kummempaa teknistä syytä ole. Lähinnä ainoa mikä tulee mieleen niin keittiö (astianpesukoneen sijoituspaikka) on yleensä kuiva tila ja pyykinpesukoneen sijoituspaikka on monesti märkätila että onko tuossa joku IP-luokitusjuttu esimerkiksi tuon virtalähteelle tms.
Ja muistaakseni tuossa on kosteusanturi aka vuotovahti joka pitää olla plugattuna. Ei toki ongelma kunhan on riittävän kuivassa paikassa
Ei tarvitse vuotovahdin olla kiinni, kävin äsken testaamassa kun astianpesukoneessa meillä on jo samanlainen.Ja muistaakseni tuossa on kosteusanturi aka vuotovahti joka pitää olla plugattuna. Ei toki ongelma kunhan on riittävän kuivassa paikassa
Ok, mä muistelin ettei meillä toiminut kun johto oli irti, muistan varmaan omiani.
Kerran viikossa kai on suosituskin, vaikka eikös tuo legionella-bakteerin syntyminen vaadi myös veden seisomista alhaisen lämpötilan lisäksi ja kolmas tekijä on kai vesihöyry josta tuo bakteeri välittyy elimistöön.
Itsellä tällaiset käsitykset maaviileästä, joku tietävämpi voi korjata. Tietääkseni maaviileän tapauksessa otetaan suoraan kaivosta tulevaa vettä viilennyskonvektorille ja paluuvesilämmittää sitten kaivoa. Jotkut sanoneet, että loppukesästä kaivo voi olla lämminnyt sen verran paljon, että on ennemmin maahaaleaa kuin viileää. En tiedä tarvitaanko itse MLP:ltä mitään logiikkaa tähän, paitsi että kaivon kiertovesipumppu käy.
Kuten @puik sanoikin aiheesta niin itse törmännyt vain systeemeihin missä kaivon vettä pyöritetään puhallinkonvektorissa. Tuossa siis maksaa käyttö vain vesipumpun ja puhaltimen pyörityksen eli ei mitään.
En ole ammattilainen, mutta näyttää siltä omaan silmään, että tuossa on puristettu helmi liian kauas putken suusta ja tuo mutteri ei pääse tulemaan tarpeeksi 'ylös'. Mitä muutaman hanan ite avannu, niin helmen reunasta putken päähän ei ole ollu muutamaa milliä enempää jollon mutterin kierteet tulee riittävän pitkälle putken pään ohi jotta vastakappale mahtuu sisälle.Nyt on tuo sähköinen pesukoneventtiili ostettu pyykinpesukonetta varten, ja yritän saada sitä asennettua jos pärjäisi ilman putkimiestä. Irrotin vanhan ventiillin ja pintakulmaliittimen, ja 12 mm kupariputki jäi jäljelle, sekä 3/8" kierteillä oleva mutteri tai mikä liekään nimeltään:
Ostin tämän kaksoisnipan, tarkoituksena laittaa se suoraan tuohon vanhan kulmaliittimen tilalle, ja uusi venttiili siihen kiinni, mutta sepä ei sovikaan tuohon putkeen. Putki on tismalleen 12 mm paksu, kun taas tuon nipan sisämitta n. 11.9 mm. Vanhan kulmaliittimen sisämitta n. 12.1 mm. Noissa nipan tuotetiedoissa ei edes mainita sisämittaa ainakaan siten että ymmärtäisin, eikä Bauhausin hyllyssä näkynyt kuin kahta kokoa, joista toinen vielä pienempi, joten miten löydän 0.2 mm leveämmän nipan?
Oletko aivan varma, että haluat tehdä putkitöitä ilman minkäänlaista ammattitaitoa? Kaksoisnippa on tarkoitettu sisäkierteellisille osille. Puserrusosat taasen tarvitsee puserrusosia joissa on viiste helmelle.Nyt on tuo sähköinen pesukoneventtiili ostettu pyykinpesukonetta varten, ja yritän saada sitä asennettua jos pärjäisi ilman putkimiestä. Irrotin vanhan ventiillin ja pintakulmaliittimen, ja 12 mm kupariputki jäi jäljelle, sekä 3/8" kierteillä oleva mutteri tai mikä liekään nimeltään:
Ostin tämän kaksoisnipan, tarkoituksena laittaa se suoraan tuohon vanhan kulmaliittimen tilalle, ja uusi venttiili siihen kiinni, mutta sepä ei sovikaan tuohon putkeen. Putki on tismalleen 12 mm paksu, kun taas tuon nipan sisämitta n. 11.9 mm. Vanhan kulmaliittimen sisämitta n. 12.1 mm. Noissa nipan tuotetiedoissa ei edes mainita sisämittaa ainakaan siten että ymmärtäisin, eikä Bauhausin hyllyssä näkynyt kuin kahta kokoa, joista toinen vielä pienempi, joten miten löydän 0.2 mm leveämmän nipan?
Ei tuohon voi käyttää kaksoisnippa vaan 12-dn10 uk liitintä. Itseasiassa pitäisi olla 12-dn10 uk kuulasulku. Ei valmistajan liittimien pistosyvyys vaihtelee, joskus myös kiereteet.Nyt on tuo sähköinen pesukoneventtiili ostettu pyykinpesukonetta varten, ja yritän saada sitä asennettua jos pärjäisi ilman putkimiestä. Irrotin vanhan ventiillin ja pintakulmaliittimen, ja 12 mm kupariputki jäi jäljelle, sekä 3/8" kierteillä oleva mutteri tai mikä liekään nimeltään:
Ostin tämän kaksoisnipan, tarkoituksena laittaa se suoraan tuohon vanhan kulmaliittimen tilalle, ja uusi venttiili siihen kiinni, mutta sepä ei sovikaan tuohon putkeen. Putki on tismalleen 12 mm paksu, kun taas tuon nipan sisämitta n. 11.9 mm. Vanhan kulmaliittimen sisämitta n. 12.1 mm. Noissa nipan tuotetiedoissa ei edes mainita sisämittaa ainakaan siten että ymmärtäisin, eikä Bauhausin hyllyssä näkynyt kuin kahta kokoa, joista toinen vielä pienempi, joten miten löydän 0.2 mm leveämmän nipan?
No näin minustakin se maalaisjärjellä voisi vaikuttaa. Huoltomies oli eri mieltä. Mansettia ei saa itse liikahtamaankaan. Tarvitaanko sen fiksaamiseen putkari?
