Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Veikkaampa huonoa eristystä syylliseksi. Onko kone lämpimässä tilassa ?
Onhan siellä säleikön päässä muunto, ettei ole suoraputki ulos samalla halkaisijalla ?

Jep, on lämpimässä teknisessä tilassa, ja juu on muuntoliitin heti säleikön jälkeen. Eli kaipaa toista eristemattokerrosta sitten mahdollisesti?
 
Aika lyhkäinen tuloilmakanava jos on vaan pari metriä pitkä. Tästä termit haltuun.
EI se ulkoilmankanavan lisäeristäminen lämmitä sitä ulkoa tulevaa ilmaa yhtään ennen LTO-konetta.
 
Osaako kukaan sanoa löytyykö painovoimaisen ilmanvaihdon poistoputkeen jälkiasennettavaa äänenvaimenninta? Nyt on avoin 165mm putki katolle.
 
Onko täällä kokemusta Oumanin talonyhtiövehkeistä? Talonyhtiön systeemistä (kaukolämpövaihdim yms) pitäisi modeemi vaihtaa kun nykyinen tukee vain 2G ja 3G verkkoja ja kuulemma etävalvonta (Ounet) ei 2G:n yli jaksa toimia. Modeemin hankinnan vielä Oumanilta ymmärtää, mutta onko tuohon pakko ottaa liittymä myös sieltä vai voisiko käyttää jonkun operaattorin laitenetti liittymää. Tuo Oumanin liittymä on 12€ kuukaudessa ja siinä on vain 2Gb dataa per KK. Esim Telian laitenetti 0,256Mbit sisään 5Mbit ulos maksaisi vain 6,90€/KK ja dataa on käytössä rajattomasti.
 
Viimeksi muokattu:
Normaalisti huoltoyhtiön kautta tulee simmi
Kyseessä pieni talonyhtiö niin huoltosopparia ei ole. Oumanilta tuli siis postia asista jossa oli

Hyvä asiakkaamme

Puhelinoperaattorit sulkevat 3G-verkonsa 2023 loppuun mennessä, joten nyt on sopiva hetki päivittää nykyinen liittymä ja modeemi. Nykyinen 2G-verkko jää 4G/5G-verkon rinnalle toimintaan.
Käytännössä 3G-verkon sulkeminen tarkoittaa sitä, että valtaosa vanhoista Ouman-modeemeista siirtyy käyttämään 2G-taajuutta, koska niissä ei ole 4G-verkon tukea. Myös suurin osa 3G-liittymistämme kytkeytyy automaattisesti 2G-verkkoon. 2G-verkon nopeus ei ole kuitenkaan riittävä etävalvontaa (Ounet) varten.
3G-L1, 3G-L2 ja 3G-L3 voivat toimia myös 4G-verkkossa. Huomioithan kuitenkin, että myös modeemin tulee tukea tässä tapauksessa 4G-yhteyksiä!

Uusi korvaava modeemimme on
4G-MOD2 (OMA0654), joka luonnollisesti toimii 4G-taajuudella. Tarkista hinta verkkokaupastamme.
Vastaavasti tarjoamme 4G-liittymää
4G-L3 (OMA0529) hintaan 12€/kk. Tiedonsiirtoraja 2Gb/kk. Liittymä toimii Telian verkossa.

Tuo 12EUR/KK tuntuu vain typerän kalliilta liittymän hinnaksi ja toki tuossa Oumanin modeemissakin on aika reilu hinta vaikka vertaisi esim Teltonikan teollisuus automaatio tuotteisiin. Kysymys siis onkin että voiko talonyhtiö hankkia liittymän suoraan operaattorilta vai onko joku pakko käyttää Oumanin liittymää.
 
Mistä meinasit löytää taloyhtiölle selvästi edullisemman liittymän kuin tuo 12e/kk?

Edit. Olihan se tuossa aiemmin yllä.
 
Tuo 12EUR/KK tuntuu vain typerän kalliilta liittymän hinnaksi ja toki tuossa Oumanin modeemissakin on aika reilu hinta vaikka vertaisi esim Teltonikan teollisuus automaatio tuotteisiin. Kysymys siis onkin että voiko talonyhtiö hankkia liittymän suoraan operaattorilta vai onko joku pakko käyttää Oumanin liittymää.

Voi ottaa Oumaniin ihan oman liittymän. Meillä käytössä Oumaniin Teltonikan modeemi ja Elisan IOT liittymä. Maksaa tosiaan jonkun 4€ / kk
 
Kyseessä pieni talonyhtiö niin huoltosopparia ei ole. Oumanilta tuli siis postia asista jossa oli

Hyvä asiakkaamme

Puhelinoperaattorit sulkevat 3G-verkonsa 2023 loppuun mennessä, joten nyt on sopiva hetki päivittää nykyinen liittymä ja modeemi. Nykyinen 2G-verkko jää 4G/5G-verkon rinnalle toimintaan.
Käytännössä 3G-verkon sulkeminen tarkoittaa sitä, että valtaosa vanhoista Ouman-modeemeista siirtyy käyttämään 2G-taajuutta, koska niissä ei ole 4G-verkon tukea. Myös suurin osa 3G-liittymistämme kytkeytyy automaattisesti 2G-verkkoon. 2G-verkon nopeus ei ole kuitenkaan riittävä etävalvontaa (Ounet) varten.
3G-L1, 3G-L2 ja 3G-L3 voivat toimia myös 4G-verkkossa. Huomioithan kuitenkin, että myös modeemin tulee tukea tässä tapauksessa 4G-yhteyksiä!

Uusi korvaava modeemimme on
4G-MOD2 (OMA0654), joka luonnollisesti toimii 4G-taajuudella. Tarkista hinta verkkokaupastamme.
Vastaavasti tarjoamme 4G-liittymää
4G-L3 (OMA0529) hintaan 12€/kk. Tiedonsiirtoraja 2Gb/kk. Liittymä toimii Telian verkossa.

Tuo 12EUR/KK tuntuu vain typerän kalliilta liittymän hinnaksi ja toki tuossa Oumanin modeemissakin on aika reilu hinta vaikka vertaisi esim Teltonikan teollisuus automaatio tuotteisiin. Kysymys siis onkin että voiko talonyhtiö hankkia liittymän suoraan operaattorilta vai onko joku pakko käyttää Oumanin liittymää.
Heh, tuo Oumanin 4G-MOD2 näyttää erehdyttävästi Teltonikan RUT240- tai RUT241-mallilta. Melkein voisi lyödä vetoa että tuo on Teltonika uudelleenbrändättynä :D

edit: Pienellä kaivamisella selvisi että tuo on oikeasti Teltonika RUT241 Oumanin konfiguraatiolla.
 
Viimeksi muokattu:
Onko kokemusta tämän tyyppisestä induktioliedestä, jossa on myös liesituuletin samassa:



www.verkkokauppa.com


Bosch PIE611B15E -induktiotaso liesituulettimella, 60 cm 2 299,99
Induktiokeittotaso integroidulla liesituulettimella yhdistää kahden laitteen parhaat puolet. Mitat K x L x S (mm): 223 x 592 x 522

www.verkkokauppa.com




Tarkoituksena olisi, että se kierrättäisi ilman takaisin huoneistoon, jolloin ei ole tarvetta viedä putkea ylös kattoon.

Jonkun kauhutarinan olen kuullut, että roiskisi rasvaa lattialle sokkelin ulosvirtauksen kohdilta. Kiinnostaisi kyllä kovasti tämmöinen jolloin voisi luopua katosta roikkuvasta möhkäleestä.
 
Itseäni hirvittää nuo jo sen takia, että kokatessa roiskuu milloin mitäkin liedelle ja rasvaahan tuonne rööriin menee melkein väistämättä kun paistaa jotain. Siipimallinen kattoon tuleva liesari kannattaa pitää harkinnassa.
 
Itseäni hirvittää nuo jo sen takia, että kokatessa roiskuu milloin mitäkin liedelle ja rasvaahan tuonne rööriin menee melkein väistämättä kun paistaa jotain. Siipimallinen kattoon tuleva liesari kannattaa pitää harkinnassa.
Kyl huippuimurilla oleva liesituuletin on paras. Vetoa voi olla aika paljonkin ja humisee vain hieman.
 
Onko kokemusta tämän tyyppisestä induktioliedestä, jossa on myös liesituuletin samassa:



www.verkkokauppa.com


Bosch PIE611B15E -induktiotaso liesituulettimella, 60 cm 2 299,99
Induktiokeittotaso integroidulla liesituulettimella yhdistää kahden laitteen parhaat puolet. Mitat K x L x S (mm): 223 x 592 x 522

www.verkkokauppa.com




Tarkoituksena olisi, että se kierrättäisi ilman takaisin huoneistoon, jolloin ei ole tarvetta viedä putkea ylös kattoon.

Jonkun kauhutarinan olen kuullut, että roiskisi rasvaa lattialle sokkelin ulosvirtauksen kohdilta. Kiinnostaisi kyllä kovasti tämmöinen jolloin voisi luopua katosta roikkuvasta möhkäleestä.

Varmaan paljon eroa toiminnassa mallien välillä, mutta ehkä en tuollaista ottaisi 60cm leveänä kun aina on kattilat ja pannut reiän päällä niin kaikki roiskeet päätynee sinne.

Kyl huippuimurilla oleva liesituuletin on paras. Vetoa voi olla aika paljonkin ja humisee vain hieman.

Paras äänentason puolesta, mutta ei aina mahdollista tai järkevää.

Itsellänikin olisi plänäykset edessä mitä tekee keittiörempassa. Keittiössä olisi kyllä huipparilla tehty poisto, mutta se menee kuuteen tms. huoneeseen niin aika rajallinen teho ainakin nykyisellä kuvulla ja säädöllä. Tai siis tehoa saa, mutta vain murto-osa näkyy keittiössä. Tässä ei nyt ole suljettavaa luukkua kuvussa, en tiedä saisiko sellaisella ja säädöllä tarpeeksi imutehoa...
 
Miten on eristys lämpimässä tilassa, pääseekö sitä kautta lämpöä siirtymään kylmän putken pintaan ?
No tässä on mielestäni enemmän potentiaalia ongelman lähteeksi. Eihän siellä ole teknisessä tilassa tuloputken ympärillä kun joku 10-20mm solumuovi. Taidanpa kääräistä siihen ympärille vähän lisää tavaraa.


Onko kokemusta tämän tyyppisestä induktioliedestä, jossa on myös liesituuletin samassa:



www.verkkokauppa.com


Bosch PIE611B15E -induktiotaso liesituulettimella, 60 cm 2 299,99
Induktiokeittotaso integroidulla liesituulettimella yhdistää kahden laitteen parhaat puolet. Mitat K x L x S (mm): 223 x 592 x 522

www.verkkokauppa.com




Tarkoituksena olisi, että se kierrättäisi ilman takaisin huoneistoon, jolloin ei ole tarvetta viedä putkea ylös kattoon.

Jonkun kauhutarinan olen kuullut, että roiskisi rasvaa lattialle sokkelin ulosvirtauksen kohdilta. Kiinnostaisi kyllä kovasti tämmöinen jolloin voisi luopua katosta roikkuvasta möhkäleestä.

Perus Bora toimii kyllä hyvin, meillä on aktiivihiilisuodatin-mallinen. Poistohormista luovuttiin kun meilläpäin ei olisi saanut viedä sokkelista poistoa ulos, vaan olisi pitänyt viedä katolle jolloin "jonnekin" olisi pitänyt uhrata vähintään 60x60cm kotelo lattiasta kattoon kun tuo poisto kaipasi muistaakseni jonkun hervottoman määrän eristettä ympärilleen.

Ei varmasti puske rasvaa työtason sokkelista, kun ainakin Borassa on (pestävä) karkeasuodatin ja vaihdettava aktiivihiilisuodatin. Täydellä teholla tuo on toki äänekäs versus huippari.
 
Varmaan paljon eroa toiminnassa mallien välillä, mutta ehkä en tuollaista ottaisi 60cm leveänä kun aina on kattilat ja pannut reiän päällä niin kaikki roiskeet päätynee sinne.



Paras äänentason puolesta, mutta ei aina mahdollista tai järkevää.

Itsellänikin olisi plänäykset edessä mitä tekee keittiörempassa. Keittiössä olisi kyllä huipparilla tehty poisto, mutta se menee kuuteen tms. huoneeseen niin aika rajallinen teho ainakin nykyisellä kuvulla ja säädöllä. Tai siis tehoa saa, mutta vain murto-osa näkyy keittiössä. Tässä ei nyt ole suljettavaa luukkua kuvussa, en tiedä saisiko sellaisella ja säädöllä tarpeeksi imutehoa...
Niin joo, tuollaisia ei ole saanut rakentaakaan vissiin sitten 90-luvun että liesituuletin yhdistyy talon muihin iv-kanaviin.
 
Perus Bora toimii kyllä hyvin, meillä on aktiivihiilisuodatin-mallinen. Poistohormista luovuttiin kun meilläpäin ei olisi saanut viedä sokkelista poistoa ulos, vaan olisi pitänyt viedä katolle jolloin "jonnekin" olisi pitänyt uhrata vähintään 60x60cm kotelo lattiasta kattoon kun tuo poisto kaipasi muistaakseni jonkun hervottoman määrän eristettä ympärilleen.

Ei varmasti puske rasvaa työtason sokkelista, kun ainakin Borassa on (pestävä) karkeasuodatin ja vaihdettava aktiivihiilisuodatin. Täydellä teholla tuo on toki äänekäs versus huippari.

Kiitos kommenteista! Onko tuo taloyhtiö kohtainen että saako tuollaisen asentaa sokkeliin? Mihin tuo sitten teillä kierrättää ilman?
 
Kiitos kommenteista! Onko tuo taloyhtiö kohtainen että saako tuollaisen asentaa sokkeliin? Mihin tuo sitten teillä kierrättää ilman?
Omakotitalossa siis asutaan. Ja tämä malli kierrättää ilman vaan tuon suodattimen läpi, eli takaisin huoneeseen. Käytännössä se puskee ilman niemekkeen sisälle ja sieltä se poistuu kahdesta niemekkeen sokkeliin upotetusta säleiköstä.

Ja tuli vielä mieleen että tällä on ehkä jonkun mielestä myös helpompaa hallita mahdollisen takan ilmantarvetta kun ei tarvitse huolehtia hetkellisestä alipaineesta kämpässä..
 
Onko kokemusta tämän tyyppisestä induktioliedestä, jossa on myös liesituuletin samassa:



www.verkkokauppa.com


Bosch PIE611B15E -induktiotaso liesituulettimella, 60 cm 2 299,99
Induktiokeittotaso integroidulla liesituulettimella yhdistää kahden laitteen parhaat puolet. Mitat K x L x S (mm): 223 x 592 x 522

www.verkkokauppa.com




Tarkoituksena olisi, että se kierrättäisi ilman takaisin huoneistoon, jolloin ei ole tarvetta viedä putkea ylös kattoon.

Jonkun kauhutarinan olen kuullut, että roiskisi rasvaa lattialle sokkelin ulosvirtauksen kohdilta. Kiinnostaisi kyllä kovasti tämmöinen jolloin voisi luopua katosta roikkuvasta möhkäleestä.


Juuri Boschista ei ole kokemusta, mutta hyvin toimii vastaava. Jos tuonne tuulettimen rakoon jotain tippuu, niin helppo putsata ja muutenkin väittäisin, että helpompi pitää puhtaana kuin perus liesituuletin. Isommalla imulla melko äänekäs, mutta muutoin en negaa keksi. En laittaisi enää perinteistä liesituuletinta, jos tekisin keittiörempan tai uuden keittiön.
 
esis.JPG

Osaisikohan kukaan sanoa, miten näitä vanhoja 80-lukulaisia Oraksen patteriventtiilejä esisäädetään?

Tuo mutteri joka pitää venttiilinipukkaa paikallaan löystyy, mutta pitäisikö sillon tuo "numerotaulu" olla käännettävissä löystyttämisen jälkeen?

Aiemmin olen tyytynyt vaihtamaan vaan venttiilin, mutta nyt kyseessä liikekiinteistö, jonka verkosto ulottuu toisen omistajan puolelle. Ilmaaminen on myös vähän haaste kun ei tiedä missä verkostot menevät.

Kiitos!
 
Löystyttämisen jälkeen uloimmaimmasta messinkiosasta kiinni ja väännät. Asteikon pitäisi alkaa pyöriä ja rungossa on lovi johon esisäätöarvo kohdistetaan.. Varoituksen sana. Vähintään 1/5 alkaa tiputtamaan jos niihin ei ole koskaan koskettu. Sitten se venttiili vaatinee vaihtoa.
 
Löystyttämisen jälkeen uloimmaimmasta messinkiosasta kiinni ja väännät. Asteikon pitäisi alkaa pyöriä ja rungossa on lovi johon esisäätöarvo kohdistetaan.. Varoituksen sana. Vähintään 1/5 alkaa tiputtamaan jos niihin ei ole koskaan koskettu. Sitten se venttiili vaatinee vaihtoa.

Kiitos!

Eli jos oikein ymmärsin, niin löystytän aivan uloimmasta mutterista, ja tämän jälkeen otan esim. pihdeillä kiinni siitä osasta mihin numerot on painettu, ja käännän sitä?

Ja miten pahasti alkaa tiputtamaan jos tippuu, ja tyrehtyykö aikanaan? Selviääkö yli lämmityskauden?
 
Kiitos!

Eli jos oikein ymmärsin, niin löystytän aivan uloimmasta mutterista, ja tämän jälkeen otan esim. pihdeillä kiinni siitä osasta mihin numerot on painettu, ja käännän sitä?

Ja miten pahasti alkaa tiputtamaan jos tippuu, ja tyrehtyykö aikanaan? Selviääkö yli lämmityskauden?
Jos alkaa tiputtamaan, ei se katastrofi ole. Kuppi tai rätti riittää yleensä. Saattaa myös lakata jos esisäätöä vääntää hiukan toiseen asentoon tai itsestään. Jos okt, äkkiäkös tuollaisen venttiilin vaihtaa tarvittaessa kunhan ei -30c aikaan harjoittele.
 
Käytin kuvassa olevaa palloventtiiliä (jossa musta kahva) hetken ja nyt se jäi vuotamaan. Mikä noissa hajoaa kun niitä käyttää pitkän ajan jälkeen? Tuo punainen kahva on vissiin sulku tuolle palloventtiilille eikä sekään kyllä pidä. Kovin jäykkä on eikä saa täysin kiinni. Vesimittarin vieressä on pääsulku ja sen suljin niin lopetti tiputtamisen kun palloventtiilin pisti kiinni. Palloventtiilli suljettuna kun avasin pääsulun niin rupesi heti vuotaamaan.
 

Liitteet

  • IMG-20230127-WA0003.jpeg
    IMG-20230127-WA0003.jpeg
    198 KB · Luettu: 114
Aika moni palloventtiili tehdään nykyään jäätävän halvalla. Putkiremontin jälkeen monessa taloyhtiössä linjaventtiilit saattaa jäädä jumiin/vuotaa/suihkuttaa kääntäessä vaikka ovat vaan pari vuotta vanhoja. Suurin kiitos lienee tukkujen omien merkkien. Jotkut kymmenien vuosien vanhat palloventtiilit saattaa toimia moitteettomasti. Mutta tuo on vaan ilmeisesti tyhjennysventtiili. Käyt vaan hakemassa rautakaupasta melkein minkä vaan 1/2 uk venttiilin, pätkän hamppua ja hatun tai tulpan päähän.
 
Aika moni palloventtiili tehdään nykyään jäätävän halvalla. Putkiremontin jälkeen monessa taloyhtiössä linjaventtiilit saattaa jäädä jumiin/vuotaa/suihkuttaa kääntäessä vaikka ovat vaan pari vuotta vanhoja. Suurin kiitos lienee tukkujen omien merkkien. Jotkut kymmenien vuosien vanhat palloventtiilit saattaa toimia moitteettomasti. Mutta tuo on vaan ilmeisesti tyhjennysventtiili. Käyt vaan hakemassa rautakaupasta melkein minkä vaan 1/2 uk venttiilin, pätkän hamppua ja hatun tai tulpan päähän.
Joo tyhjennysventtiili lienee. Eristetty putki lähtee ulos ja tämän autotallin ulko-oven vieressä on vielä paineilmaliitin jolla vissiin tarkoitus putki tyhjentää. Putki menee vielä siitä maahan jossa se menee ulkotallin vesipostille. En muista kaikkea mitä entinen omistaja sanoi mutta putkien tyhjentelystä se puhui jossain vaiheessa.
 
Näitä korvausilmaventtiilejä kun katselee, niin löytyy termostaatilla olevia sekä ilman.

Vilpe sanoo esimerkiksi, että termostaatilla oleva malli ei sovellu kohteeseen, jossa koneellinen ilmanpoisto. Velco taas ei väitä niin, ja heidän mukaan kelpaisi termostaatilla oleva versio myös koneellisella ilmanvaiholla olevaan kohteeseen? :hmm: Olisin 4 kpl hankkimassa näitä, niin sillä tulee mietittyä minkä nyt laittaisi..
Tuo vilpen malli pukkaisi ilman ainakin tuonne ylöspäin suunnittelunsa ansiosta, mutta pitääkö olla sitten ilman termostaattia oleva malli koneellisen ilmanpoiston kanssa?

Esimerkkinä nämä vaikka:


 
En oikein ymmärrä, miksei termostaatillinen toimisi koneellisen ilmanvaihdon kanssa. Ehkä siinä tapauksessa, että on säädetty reilu alipaine ja termari vetääkin röörin kiinni kovemmilla pakkasilla, ja korvausilma alkaa tulla hallitsemattomasti nurkista? Ainakin tuota Velcoa saa sen verran pidettyä raollaan myös kovilla pakkasilla, että ilma kulkee läpi vaikkei tietysti optimaalisesti.
 
En oikein ymmärrä, miksei termostaatillinen toimisi koneellisen ilmanvaihdon kanssa. Ehkä siinä tapauksessa, että on säädetty reilu alipaine ja termari vetääkin röörin kiinni kovemmilla pakkasilla, ja korvausilma alkaa tulla hallitsemattomasti nurkista? Ainakin tuota Velcoa saa sen verran pidettyä raollaan myös kovilla pakkasilla, että ilma kulkee läpi vaikkei tietysti optimaalisesti.


Sitä miekin vähän ihmettelin.

Mutta onko kokemuksia näistä kahdesta, onko paljonkin eroa? Velcossa paremmat suodattimet, mutta täällä lapin perukoitten mettässä asustellessa ei ole mitään muuta suodatettavaa kuin männyn siitepöly tiettynä aikana.

Tuo vilpe houkuttelisi tuolla että ilma menisi ylöspäin vs velcon ympäriinsä menevä tuloilma :hmm: toki velcolla olisi 125mm oleva malli..

1675059770983.png


1675059792387.png
 
Vähän näyttäisi siltä, että Vilpen termaria ei pysty säätämään. Rööri menee jo -5C lämpötilassa täysin kiinni ja jättää vain hyvin pienen ilmaraon auki. Jos haluaa varmistaa, että kaikista venttiileistä tulee tasaisesti korvausilmaa ulkoilman lämpötilasta riippumatta niin ilman termaria hankintaan. Riippuu sitten sijoituspaikasta, että joutuuko luukkuja säätämään talven mittaan. Meillä on yhdessä makkarissa Velco ja kylmäähän sieltä valuu pakkasella lattianrajaan, vaikka on periaatteessa suoraan lämmönjaosta tulevaa lämmintä ilmaa siinä alla. Vilpe varmaan toimii siinä ainakin vähän paremmin.
 
En oikein ymmärrä, miksei termostaatillinen toimisi koneellisen ilmanvaihdon kanssa. Ehkä siinä tapauksessa, että on säädetty reilu alipaine ja termari vetääkin röörin kiinni kovemmilla pakkasilla, ja korvausilma alkaa tulla hallitsemattomasti nurkista? Ainakin tuota Velcoa saa sen verran pidettyä raollaan myös kovilla pakkasilla, että ilma kulkee läpi vaikkei tietysti optimaalisesti.
Vastasitkin jo itse tuohon. Termostaattisen venttiilin kanssa paine-ero vaipan yli kasvaa sen sulkeutuessa, joten ilmaa revitään enemmän rakenteiden läpi ja vähemmän venttiilistä. Oikea tapa on vähentää puhaltimen tehoa, eikä kasvattaa korvausilmareitin painehäviöä.
 
Vastasitkin jo itse tuohon. Termostaattisen venttiilin kanssa paine-ero vaipan yli kasvaa sen sulkeutuessa, joten ilmaa revitään enemmän rakenteiden läpi ja vähemmän venttiilistä. Oikea tapa on vähentää puhaltimen tehoa, eikä kasvattaa korvausilmareitin painehäviöä.
Toisaalta eikö nykyisin ole perussääntönä säätää ilmanvaihto aika lailla tasapainoon?
 
Toisaalta eikö nykyisin ole perussääntönä säätää ilmanvaihto aika lailla tasapainoon?
Jos se on venttiilit auki tasapainossa, niin ei se enää ole, tun termari vetää venttiiliä kiinni.

Turhat sinänsä koko termostaattiventtiilit, kun ei sieltä enempää ilmaa tule kuin poisto vetää. Ehkä jossain painovoimaisessa ilmanvaihdossa voi toimia, mutta toki sekin poistaa kylmällä tehokkaammin.
 
Toisaalta eikö nykyisin ole perussääntönä säätää ilmanvaihto aika lailla tasapainoon?
Joo, jos on koneellinen tulo ja poisto. Pelkän koneellisen poiston kanssa talo on luonnollisesti aina alipaineinen.
 
Onkohan Ilmava 100:llle jollain kikkaa, jolla saisi jälkilämmityksen vielä minimisäätöä pienemmäksi. Termostaatti minimissään 14 °C, mutta usein tuntuu termostaatti naksuvan. IR-mittarilla tosin näyttää tuloilmakanavan lautasen lämmöksi yli 20 °C.

Anturi ei ole kuitenkaan hengetön, koska lämpötila lähtee nousemaan, kun pitää anturista kädellä kiinni.
 
Mökissä ulkohana. Saunamökki rannassa ja sinne täytyis vettä saada. Tällä hetkellä sinne vedetään vesiletku kun vettä tarvitaan ja käytön jälkeen sitten tupaan pesuhuoneeseen lämpöiseen. Haluisin saada talveksi jonkun ratkaisun jolla sais veden saunamökille ilman letkujen vetoja.. mikä olisi hyvä ratkaisu? Tällä hetkelle ajattelin että kaivaa vesijohto tarpeeksi syvälle ja eristää, ja ulkohanan ympärille rakentaa joku eristetty koppi ja sitten ulkosaunanalle tyhjentävä mökkiventtiili? toimisko tälläinen ratkaisu.. saunamökki on siis kylmillään ku siellä ei olla
 
Onko kokemusta tämän tyyppisestä induktioliedestä, jossa on myös liesituuletin samassa:



www.verkkokauppa.com


Bosch PIE611B15E -induktiotaso liesituulettimella, 60 cm 2 299,99
Induktiokeittotaso integroidulla liesituulettimella yhdistää kahden laitteen parhaat puolet. Mitat K x L x S (mm): 223 x 592 x 522

www.verkkokauppa.com




Tarkoituksena olisi, että se kierrättäisi ilman takaisin huoneistoon, jolloin ei ole tarvetta viedä putkea ylös kattoon.

Jonkun kauhutarinan olen kuullut, että roiskisi rasvaa lattialle sokkelin ulosvirtauksen kohdilta. Kiinnostaisi kyllä kovasti tämmöinen jolloin voisi luopua katosta roikkuvasta möhkäleestä.

IMO nuo pitävät ihan kauheaa meteliä, jos sitä pitää sellaisella imuteholla että käryt poistuu. Ja jos talo on asiallisesti tiivistetty sinne tulee mieletön alipaine, kun ilmaa puhalletaan ulos nupit kaakossa.

Liesikuvun saa edelleen yhdistää asuinhuoneistossa poistoilmakanavistoon.

Pitää huomioida että liesikupu ja liesituuletin ovat eri laitteita. Liesituuletinta ei ikinä saa laittaa yhteiseen poistoilmakanavaan.
 
IMO nuo pitävät ihan kauheaa meteliä, jos sitä pitää sellaisella imuteholla että käryt poistuu. Ja jos talo on asiallisesti tiivistetty sinne tulee mieletön alipaine, kun ilmaa puhalletaan ulos nupit kaakossa.
Useinhan nuo asennetaan huoneilmaan palauttaviksi. Täytyy toki huomioida ettei se silloin poista kosteutta, lämpöä eikä esimerkiksi häkää. Vaatii siis tehostusta keittiön yleispoistoon käytettäessä.
 
Onko kokemusta tämän tyyppisestä induktioliedestä, jossa on myös liesituuletin samassa:



www.verkkokauppa.com


Bosch PIE611B15E -induktiotaso liesituulettimella, 60 cm 2 299,99
Induktiokeittotaso integroidulla liesituulettimella yhdistää kahden laitteen parhaat puolet. Mitat K x L x S (mm): 223 x 592 x 522

www.verkkokauppa.com




Tarkoituksena olisi, että se kierrättäisi ilman takaisin huoneistoon, jolloin ei ole tarvetta viedä putkea ylös kattoon.

Jonkun kauhutarinan olen kuullut, että roiskisi rasvaa lattialle sokkelin ulosvirtauksen kohdilta. Kiinnostaisi kyllä kovasti tämmöinen jolloin voisi luopua katosta roikkuvasta möhkäleestä.


Meillä Siemensiltä tälläinen. Ylivuotokaukalo, aktiivihiilisuodattimet ja rasvasuodattimet. Hyvin on toiminut ja moderni kokonaksuus, katosta roikkuvaan verraten. Ei näy rasvoja lattialla, eikä sokkelin sisäpuolellakaan
 
Lämpimän käyttöveden kierto. Toivottavasti oikea lanka ja pahoittelut jos jossain on aikasiemmin käsitelty asiaa, haulla en löytänyt...

Omakotitalo 3V sitten valmistunut, MLP ja konvektoriviilennys maaviileällä. Talo yhdessä tasossa. MLP yhteydessä kuumavesilinjassa 30L varaaja sekä pumppu huolehtimassa kuuman veden kierrosta pesuhuonealueelle joka toisessa päässä taloa. Toistaiseksi pumppu/kierto on ollut koko ajan päällä. Korkeahko sähkönkulutus huomattu ja alettu tutkia tarkemmin. Olen nyt tässä kuussa mitannut kiertovesivaraajan kuluttamaa sähköä tällaisella laitteella:
Älypistorasia

Data näyttää että keskimäärin varaaja kuluttaa 16.5kWh sähköä päivässä nyt tammikuussa. Perhe nelihenkinen ja normi työajat. Käytetyn veden määrä ei näy kulutuksessa (MLP syöttää kuumaa tuolloin), eli kulutus on hyvin lählle sama päivästä toiseen. Eli tässä nyt pohdiskelussa miten tätä kannattaisi alkaa järkeistämään.
  • Onko tähän jotain toimivaa nyrkkisääntöä/ohjeistusta miten lämpimän veden kierron optimointi kannattaisi tehdä (en ole löytänyt selkeitä ohjeita mistään)?
  • Riittääkö varaajan ohjaus vai tulisiko kiertovesipumppua myös ohjata?
  • Soveltuuko tuollainen ohjelmoitava rasia tähän hommaan (eli ohjattaisiin päällä/pois), vai tulisiko olla jollain muulla tavalla toteutettu?
 
Säädöksessä sanotaan että kierron kaikissa osisa pitää lämpimän veden olla vähintään 55c astetta. Toki moni mlp-käyttäjä ei välitä kyseisestä säädöksestä koska itse lämpöpumpulla tuota ei saavuteta vaan tarvitaan lisäksi sähkövastuksia.
Vähän ihmetyttää tuo vaan 30l lisävaraaja.
 
  • Onko tähän jotain toimivaa nyrkkisääntöä/ohjeistusta miten lämpimän veden kierron optimointi kannattaisi tehdä (en ole löytänyt selkeitä ohjeita mistään)?
  • Riittääkö varaajan ohjaus vai tulisiko kiertovesipumppua myös ohjata?
  • Soveltuuko tuollainen ohjelmoitava rasia tähän hommaan (eli ohjattaisiin päällä/pois), vai tulisiko olla jollain muulla tavalla toteutettu?

Ainakin Niben uudehkoissa pumpuissa on mahdollisuus käyttöveden kierron pumpun ajastettuun ohjaukseen.
 
Säädöksessä sanotaan että kierron kaikissa osisa pitää lämpimän veden olla vähintään 55c astetta. Toki moni mlp-käyttäjä ei välitä kyseisestä säädöksestä koska itse lämpöpumpulla tuota ei saavuteta vaan tarvitaan lisäksi sähkövastuksia.
Vähän ihmetyttää tuo vaan 30l lisävaraaja.
Tää on pientalopuolella kyllä jännä juttu. Kerrostaloissa kai priimataan sinne 60c tienoille.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
287 738
Viestejä
4 937 639
Jäsenet
79 394
Uusin jäsen
Cered

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom