Kysy LVI:stä

[Engineerer]

Mikä on hyvä, halpa ja helposti asennettava lämpöeriste ilmanvaihtoputkille? Osa putkista menee ihan silteensä puhallusvillan seassa.

 

[allapo]

Kivivilla mattoina, no ei oo helpoin, mutta hinta/laatu on hyvä.

 

[ristokoo]

Hanatietäjät hei! Meillä on Oras Optima 7140 -hana, jonka kylmävesipuoli on tukkeutunut aika pahasti. Oletan, että syynä on uudehkosta porakaivosta tuleva hienojakoinen kivenmuru. Pystyykö tavallinen tumpelo helposti purkamaan tuon hanan ja putsaamaan sisukset?

 

[kibe]

Hanatietäjät hei! Meillä on Oras Optima 7140 -hana, jonka kylmävesipuoli on tukkeutunut aika pahasti. Oletan, että syynä on uudehkosta porakaivosta tuleva hienojakoinen kivenmuru. Pystyykö tavallinen tumpelo helposti purkamaan tuon hanan ja putsaamaan sisukset?

Lähtisin ekana irrottamaan hanan. Tiivisteissä pitäisi olla sihti.

 

[ristokoo]

Lähtisin ekana irrottamaan hanan. Tiivisteissä pitäisi olla sihti.

Joo, sieltä on putsattu useampaan kertaan. Koska kylmäpuoli tukkeutuu, oletin että sihdistä menee hienompaa ainetta läpi ja hana tukkeutuu siitä.

 

[kibe]

Joo, sieltä on putsattu useampaan kertaan. Koska kylmäpuoli tukkeutuu, oletin että sihdistä menee hienompaa ainetta läpi ja hana tukkeutuu siitä.

Säätöosa pois ja uusi tilalle on luultavasti ainoa toimiva korjaus. Termostaattihanojen huono puoli, vikaantuvat helpommin kun vipuhanat. Voit toki koittaa puhdistaa tuota jos haluat.

Holkkiavain Oras 910003 varaosa

Holkkiavain Oras-yksiotehanojen sekä -termostaattihanojen säätöosan mutterin avaamiseen.

www.k-rauta.fi

SÄÄTÖOSA ORAS TERMOSTAATTINEN 178780V - Jukira Oy

Oras 178780V termostaattinen säätöosa Termostaattinen säätöosa mm. Oras Nova-, Optima- ja Cubista-sarjojen tuotteille.

jukira.fi

 

[ristokoo]

Kiitos, tuota pitää ehkä koittaa. Tai sitten laitan uuden hanan, näkyy kauppa-alueella olevan käypänen uusi 80 €:lla

 

[munse]

Viime vuonna asentamaani astianpesukoneeseen tuli juuri laitettua poistoletkun kannake. Kannakkeen laitettuani luin, että letku tulisi kiertää reilusti altaan pohjan tason yläpuolelta. Nyt se ei yllä edes altaan pohjan tasolle, kuten kuvasta näkyy.

Toisaalta ei taida olla letkussa pituuttakaan moiseen, koska kone on suhteellisen kaukana allaskaapista. Ehkä juuri ja juuri saisi riittämään altaan pohjan tasolle.

Onko OK?

 

[jerker66]

Joo, sieltä on putsattu useampaan kertaan. Koska kylmäpuoli tukkeutuu, oletin että sihdistä menee hienompaa ainetta läpi ja hana tukkeutuu siitä.

Tuttu juttu. Siellä hanan sisällä on tuo sisäosa joka Kiben viestissä näkyy.
Eli oikealta säätönuppi pois iso mutteri auki ja sisäosa ulos. Jos et laita hanasta sulkuja kiinni vaan helpommin(ainakin mulla) talon pääsulun kiinni niin ota puhdasta vettä ämpäriin jossa voit putsata sen sisäosan sihdin vaikka hammasharjalla. Itse tosin puhaltelen kompuralla puhtaaksi.
Hanarasvaa kannattaa laittaa kumisiin o-renkaisiin kun lyöt nippuun. Sisäosa mielellään samassa asennossa sisään tai sitten lämpömittarilla säädät sen keskikohdan uudelleen ennen nupin takaisinlaittoa.

Itse saan putsata aina muutaman kuukauden välein noita hanoja vaikka on 20mikronin fitteripatruuna tuloputkessa. 20 vuotta ei ole lopettanut "hiesun" tuloa porakaivosta kokonaan.

 

[Tukaani]

Osaisiko joku tulkata mitä seuraavat merkinnät lattialämmityksen piireissä jakotukilla tarkoittaa? Esim. 2/5 tai 2/4. Ja nuo S.0.5 tai S.1.0? Venttiilien asentoja kenties?

 

[allapo]

Voisikohan olla niin että 2 on teidän asunto. Koska kaikissa on alussa 2. Se ei siis tee mitään. Piirien numero voisi olla toi seuraava numero eli kaikissa on se eri 5,4,6,1,2,3. Eli aina ei asennuksessa mene järjestyksessä ne vaan tilojen layoutti vaikuttaa taas siihen. Sit loppu on jo helpompi eli OH/K olohuone keittiö, KHH kodinhoitohuone, ET eteinen jne..... ja toi S on sitten sen piirin säätöarvo.

Jos teillä on käytettävissä lattialämmityssuunnitelmat niin niitä vertaamaalla varmaan selviäisi koko homma.

Tostahan puutuu tieto mikä säädin säätää mitäkin piiriä, mutta jos ne toimii oikein niin kaikki on ok.

 

[jerker66]

Osaisiko joku tulkata mitä seuraavat merkinnät lattialämmityksen piireissä jakotukilla tarkoittaa? Esim. 2/5 tai 2/4. Ja nuo S.0.5 tai S.1.0? Venttiilien asentoja kenties?

No sulla on varmaan suurin osa noista piireistä termostaatin säätämänä ja esim. kylppärissä kiinteällä säädöllä.
Onko joku ongelma nyt?

 

[Coanda]

Ekana varmaankin jakotukin numero, tokana piirin numero. Kolmantena venttiilin esisäätöarvo.

 

[Tukaani]

Ei isompia ongelmia. Talossa maalämpö ja kylpyhuoneen lattia tuntuu viileältä. Mielellään haluaisin siellä sen olevan hieman lämpimämpi, mutta jos oikein tulkiten tuo esisäätö on kokonaan auki koska ”S.AUKI””. Mualla kämpässä sopiva lämpö ja ei viitsisi muissa tiloissa lämpöjä sen takia nostella että saa tuon kylppärin piirin lämpimämmälle.

 

[jerker66]

Ei isompia ongelmia. Talossa maalämpö ja kylpyhuoneen lattia tuntuu viileältä. Mielellään haluaisin siellä sen olevan hieman lämpimämpi, mutta jos oikein tulkiten tuo esisäätö on kokonaan auki koska ”S.AUKI””. Mualla kämpässä sopiva lämpö ja ei viitsisi muissa tiloissa lämpöjä sen takia nostella että saa tuon kylppärin piirin lämpimämmälle.

Noin se on mullakin. Kodinhoitohuone, pesutilat, pesutilan pukuhuone ja sauna kiinteästi säädetty.(varmaan about auki).
Siellä teknisessä tilassa on varmaan säädin (mulla Ouman jolla myös ulkoilma-anturi) jolla kiertoveden lämpö perussäädetään "käyrälle". Sitä kun nostaa kiertovesi on lämpimämpää ja huoneissa termostaatit sitten ajaa säädettäviä piirejä pienemmälle virtaukselle automaattisesti. Sitä ei sitten kannata vääntää kuin hippusen ja painaa mieleen missä se oli. Mulla Oumanissa perussäätönuppi käyrälle + hienosäätö jolla voi sitten nostaa tai laskea koko "käppyrälle". Sulla voi olla hienompi vehje jossa on ihan näyttö. Katso tyyppi ja etsi käyttöohje. Luet sen ensin ennenkuin ruuvailet.

 

[Tukaani]

Noin se on mullakin. Kodinhoitohuone, pesutilat, pesutilan pukuhuone ja sauna kiinteästi säädetty.(varmaan about auki).
Siellä teknisessä tilassa on varmaan säädin (mulla Ouman jolla myös ulkoilma-anturi) jolla kiertoveden lämpö perussäädetään "käyrälle". Sitä kun nostaa kiertovesi on lämpimämpää ja huoneissa termostaatit sitten ajaa säädettäviä piirejä pienemmälle virtaukselle automaattisesti. Sitä ei sitten kannata vääntää kuin hippusen ja painaa mieleen missä se oli. Mulla Oumanissa perussäätönuppi käyrälle + hienosäätö jolla voi sitten nostaa tai laskea koko "käppyrälle". Sulla voi olla hienompi vehje jossa on ihan näyttö. Katso tyyppi ja etsi käyttöohje. Luet sen ensin ennenkuin ruuvailet.

Mulla maalämpö ajaa pelkästään ulkolämpötilan mukaan menoveden lattialämmitykseen eikä ole termostaateissa säätimiä. Eli mahtaakohan tuossa olla muuta vaihtoehtoa, kun säätää käsin muiden asunnon piirien venttiilejä hieman kiinni ja nostaa maalämpöpumpusta lämpökäyrää? Jotta muussa asunnossa lämpötila ei nousisi vaikka kodinhoitohuone/kylppäri akselilla lämpöä saisi enemmän lattiaan. Osaako joku sanoa onko tällä vaikutusta miten maalämpöpumpun tehokkuuteen? Niben ohjekirjassa maininta että kannattaa avata kaikki piirit täysin auki..

 

[Svaiski]

Mulla maalämpö ajaa pelkästään ulkolämpötilan mukaan menoveden lattialämmitykseen eikä ole termostaateissa säätimiä. Eli mahtaakohan tuossa olla muuta vaihtoehtoa, kun säätää käsin muiden asunnon piirien venttiilejä hieman kiinni ja nostaa maalämpöpumpusta lämpökäyrää? Jotta muussa asunnossa lämpötila ei nousisi vaikka kodinhoitohuone/kylppäri akselilla lämpöä saisi enemmän lattiaan. Osaako joku sanoa onko tällä vaikutusta miten maalämpöpumpun tehokkuuteen? Niben ohjekirjassa maininta että kannattaa avata kaikki piirit täysin auki..

Paljonko siellä lattiassa sitten on lämpöä? Joku infrapunalämpömittari on hyvä investointi lattialämmityksen toiminnan selvittelyyn ja säätelyyn. Sillä kyselen kun laattalattiassa joku 25C lämpö saattaa tuntua jalkaa vasten vielä sangen viileältä. Jos aidosti kylmempi ja/tai haluaa sinne lisää lämpöä niin jakotukista kiertoja säätämällä on hyvä lähteä kokeilemaan, jos ko. tilan linja on jo täysin auki niin sitten varovasti jarruttaa muita kiertoja. Kannattaa dokumentoida huolella lähtötilanne ylös niin voi aina palauttaa vanhat jos meinaa mennä sekaisin. Säätöjä tehdessä kannattaa se vuorokausi odotella ennenkuin tekee lisää säätöjä, ottaa tovin että meno tasaantuu lattiassa. Lämpökäyrän säätäminen koneen päästä on myös vaihtoehto, esim jos muita tiloja jarruttamalla meinaa muut tilat mennä viileäksi..

Vastaan on tullut myös tilanteita jossa jakotukin linjat on merkitty väärin, eli esim makkariin tarkoitettu linja onkin ollut varaston linja yms. Tällaiset virheet kannattaa kans ottaa huomioon jos näyttää siltä, että säätäminen ei vaikuta mitään..

 

[puik]

Mulla maalämpö ajaa pelkästään ulkolämpötilan mukaan menoveden lattialämmitykseen eikä ole termostaateissa säätimiä. Eli mahtaakohan tuossa olla muuta vaihtoehtoa, kun säätää käsin muiden asunnon piirien venttiilejä hieman kiinni ja nostaa maalämpöpumpusta lämpökäyrää? Jotta muussa asunnossa lämpötila ei nousisi vaikka kodinhoitohuone/kylppäri akselilla lämpöä saisi enemmän lattiaan. Osaako joku sanoa onko tällä vaikutusta miten maalämpöpumpun tehokkuuteen? Niben ohjekirjassa maininta että kannattaa avata kaikki piirit täysin auki..

Joo ei taida olla muuta vaihtoehtoa kuin yriittää kuristaa muita piirejä ja laittaa lisälämpöä käyrään. Se on valitettavan hankalaa ja itse olen ainakin joutunut hakemaan sopivaa säätöä kauan. Jos jakotukissa on virtausmittarit jokaiselle piirille säätäminen voisi olla helpompaa. Paras vaihtoehto olisi olla erilliset shuntit kosteille tiloille ja muille. Jos virtaama jää liian pieneksi voi pumppu alkaa katkokäydä. Itse olen kuristanut joitain piirejä ja korvannut lämmitystä takalla.

Meillä lisäongelmana yläkerrassa nurkkahuoneissa lattiat on kylmähköt eikä ilmaaminen ole auttanut. Olen miettinyt esisäätöjen rukkaamista, mutten ole vielä uskaltanut.

 

[Iipa]

Piti ostaa vessaan uusi hajulukko kun en saanut vanhaa enää tiiviksi ja lopulta se hajosi niin ettei sitä edes saa kiinni. Noh ostin prevex ylivuotoputkella olevan vesilukon mutta tuo ylivuotokromiholkki ei mahdu altaan reiästä? Vanha oli varmaan sentin pienempi kuin tuo uusi. Ihan uskomatonta ettei uudet ja vanhat osat ole edes yhteen sopivia. Löytyykö tuohon reikään enää mistään sopivaa? Kuvassa näkyvän uuden kromipeitelevyn halkaisija on 2,8cm, reikä on ehkä jotain 2,1cm.

Itsellä kävi samantapainen juttu että hajosi, enkä löytänyt mistään sopivaa. Löysin altaan pohjasta altaan toimitustarran, jossa oli Novart oy. Paikallinen rautakauppa sai tuolta Novart oy:ltä ylivuotoputken veloituksetta. Tuli ilmeisesti suoraan tehtaalta, kun mistään katalogista löytynyt sopivaa ja täysin veloituksetta.

 

[jerker66]

Joo ei taida olla muuta vaihtoehtoa kuin yriittää kuristaa muita piirejä ja laittaa lisälämpöä käyrään. Se on valitettavan hankalaa ja itse olen ainakin joutunut hakemaan sopivaa säätöä kauan. Jos jakotukissa on virtausmittarit jokaiselle piirille säätäminen voisi olla helpompaa. Paras vaihtoehto olisi olla erilliset shuntit kosteille tiloille ja muille. Jos virtaama jää liian pieneksi voi pumppu alkaa katkokäydä. Itse olen kuristanut joitain piirejä ja korvannut lämmitystä takalla.

Meillä lisäongelmana yläkerrassa nurkkahuoneissa lattiat on kylmähköt eikä ilmaaminen ole auttanut. Olen miettinyt esisäätöjen rukkaamista, mutten ole vielä uskaltanut.

No en nyt ainakaan rupeaisi muita piirejä kiristämään jos jo nyt menevät nurkista kylmäksi. Se tarkoittaa sitä että virtaus on sen verran pieni ettei lämpöä siirry tarpeeksi. Kun lattian reunoilla on suurin lämpövuoto ja suhteellisesti vähän putkea. Kai jostain lattiaan menevän veden lämpöä pääsee säätämään?
Sekä kautta linjan että käyrää jyrkentämällä?

 

[jerker66]

Joo ei taida olla muuta vaihtoehtoa kuin yriittää kuristaa muita piirejä ja laittaa lisälämpöä käyrään. Se on valitettavan hankalaa ja itse olen ainakin joutunut hakemaan sopivaa säätöä kauan. Jos jakotukissa on virtausmittarit jokaiselle piirille säätäminen voisi olla helpompaa. Paras vaihtoehto olisi olla erilliset shuntit kosteille tiloille ja muille. Jos virtaama jää liian pieneksi voi pumppu alkaa katkokäydä. Itse olen kuristanut joitain piirejä ja korvannut lämmitystä takalla.

Meillä lisäongelmana yläkerrassa nurkkahuoneissa lattiat on kylmähköt eikä ilmaaminen ole auttanut. Olen miettinyt esisäätöjen rukkaamista, mutten ole vielä uskaltanut.

Onhan sulla muuten järjestelmässä tarpeeksi painetta kun mainitsit yläkerran?

 

[puik]

No en nyt ainakaan rupeaisi muita piirejä kiristämään jos jo nyt menevät nurkista kylmäksi. Se tarkoittaa sitä että virtaus on sen verran pieni ettei lämpöä siirry tarpeeksi. Kun lattian reunoilla on suurin lämpövuoto ja suhteellisesti vähän putkea. Kai jostain lattiaan menevän veden lämpöä pääsee säätämään?
Sekä kautta linjan että käyrää jyrkentämällä?

Ruokailu-olohuoneessa useampi piiri, niin olen jotain piiriä kiristänyt erityisesti keskeltä. Isossa tilassa lämpöä riittää, mutta makuuhuoneissa viileämpää. Itseasiassa säädöt niissä huonetermareilla, mutta "venttiilit" täysin auki. Olen myös irroittanut termarit ja tarkistanut että "neula" liikkuu. Kyllähän sitä lattialämmitysputkea pitäisi olla myös tiheämmin seinänvieressä? Alakerran jakotukin yhteistä säätöä olen kiristänyt (en tiedä miksi kutsutaan), että menisi suhteessa enemmän vettä yläkertaan.

Ongelma siis ilmenee niin, että ihan pintalämpömittarillakin yhden tai kahden huoneen lattiat selvästi viileämmät kuin muualla ja alakerrassa vastaavalla materiaalilla vaikka venttiilit auki.

Talossa vähän tiukasti mitoitettu IVLP ja kaikki piirit täysin auki menee tuotto aika tiukille (nibe ja siis asteminuutit menee lähelle lisäyksen rajaa). Toisaalta myös lämpeävät liikaa ja kun ei ole termareita kaikkialla olen käsisäädöllä kuristanut piirejä ja pumppu pääsee paremmin "nollille" ja välilä lepääkin.

Onhan sulla muuten järjestelmässä tarpeeksi painetta kun mainitsit yläkerran?

Nyt on ollut 0.8-0.9bar minkä pitäisi olla kirkkaasti yli. Muistaakseni ohjeen ja asentajien mukaan paljon pienempikin riittäisi, 0.6bar luokkaa(?). 0.7bar pidin ennen, mutta nyt kun olen yrittänyt saada huoneet tasaisesti lämpiämään olen lisännyt painetta ja kiertovesipumpun nopeutta.

 

[Tukaani]

Paljonko siellä lattiassa sitten on lämpöä? Joku infrapunalämpömittari on hyvä investointi lattialämmityksen toiminnan selvittelyyn ja säätelyyn. Sillä kyselen kun laattalattiassa joku 25C lämpö saattaa tuntua jalkaa vasten vielä sangen viileältä. Jos aidosti kylmempi ja/tai haluaa sinne lisää lämpöä niin jakotukista kiertoja säätämällä on hyvä lähteä kokeilemaan, jos ko. tilan linja on jo täysin auki niin sitten varovasti jarruttaa muita kiertoja. Kannattaa dokumentoida huolella lähtötilanne ylös niin voi aina palauttaa vanhat jos meinaa mennä sekaisin. Säätöjä tehdessä kannattaa se vuorokausi odotella ennenkuin tekee lisää säätöjä, ottaa tovin että meno tasaantuu lattiassa. Lämpökäyrän säätäminen koneen päästä on myös vaihtoehto, esim jos muita tiloja jarruttamalla meinaa muut tilat mennä viileäksi..

Vastaan on tullut myös tilanteita jossa jakotukin linjat on merkitty väärin, eli esim makkariin tarkoitettu linja onkin ollut varaston linja yms. Tällaiset virheet kannattaa kans ottaa huomioon jos näyttää siltä, että säätäminen ei vaikuta mitään..

Kiitos vinkeistä. Taidan vielä ennen kuin alan säätelemään panostaa muutaman kympin infapunamittariin niin näkee mitä laatoissa oikeasti lämpöä. Voipi olla että tuntuu vaan omaan jalkaan kylmähköltä niin ehkä hyvä katsoa mittaamalla lukema.

 

[jerker66]

Kiitos vinkeistä. Taidan vielä ennen kuin alan säätelemään panostaa muutaman kympin infapunamittariin niin näkee mitä laatoissa oikeasti lämpöä. Voipi olla että tuntuu vaan omaan jalkaan kylmähköltä niin ehkä hyvä katsoa mittaamalla lukema.

Tää on hyvä ajatus. Se 25 riittää aivan hyvin kuivattamaan pesuhuoneen lattian varsinkin jos ja kun ilmanvaihto on kohtuullisesti päällä. Enkä ihan kylmiltään lähtisi ruuvailemaan jakotukkien säätöjä.
Varsinkin jos sulla on maalömpöpumppu ja systeemit on outoja itselle. Lähtökohtaisesti voisi ajatella että kylppärin piiri on täysin auki ja silloin lääke on kyllä nostaa menoveden lämpötilaa. Jos sen kylppärin lattian lämmön kanssa on oikeasti ongelma niin pyytäisin jonkun LVI-firman asentajan tsekkaamaan systeemin. Ettei tule rassattua vaan enerigataloudellisesti huonompaan suuntaan. Onko sulla suunnitelmat järjestelmästä nykykunnossa tallessa?

Btw, tuli mieleen onko sulla lattialämmityksen kiertovesipumpun nopeus maksimissa?

 

[Tukaani]

Tää on hyvä ajatus. Se 25 riittää aivan hyvin kuivattamaan pesuhuoneen lattian varsinkin jos ja kun ilmanvaihto on kohtuullisesti päällä. Enkä ihan kylmiltään lähtisi ruuvailemaan jakotukkien säätöjä.
Varsinkin jos sulla on maalömpöpumppu ja systeemit on outoja itselle. Lähtökohtaisesti voisi ajatella että kylppärin piiri on täysin auki ja silloin lääke on kyllä nostaa menoveden lämpötilaa. Jos sen kylppärin lattian lämmön kanssa on oikeasti ongelma niin pyytäisin jonkun LVI-firman asentajan tsekkaamaan systeemin. Ettei tule rassattua vaan enerigataloudellisesti huonompaan suuntaan. Onko sulla suunnitelmat järjestelmästä nykykunnossa tallessa?

Btw, tuli mieleen onko sulla lattialämmityksen kiertovesipumpun nopeus maksimissa?

Ei ole suunnitelmia järjestelmästä. Nyt nollakelillä näyttää ajavan about 24~ asteista vettä lattiaan. Kiertovesipumpun nopeus 40%. Pitäisikö tuon olla maksimissa?

 

[jerker66]

Ei ole suunnitelmia järjestelmästä. Nyt nollakelillä näyttää ajavan about 24~ asteista vettä lattiaan. Kiertovesipumpun nopeus 40%. Pitäisikö tuon olla maksimissa?

No itse en ole mikään ammattilainen ja kokemusta on vaan omasta systeemistä, jonka olen osittain myös itse aikoinaan raksannut suunnitelmien mukaan. Mulla on 35kW puukattila ja 2000 litran energiavaraaja sähkövastuksilla. 2 täyttäkerrosta kauttaaltaan vesikiertoinen lattialämmitys.
Itse pidän kiertovesipumppua täysillä koska silloin lämmön jakaantuminen on tasaisinta kun vesi ei kierrossa pitkässä lenkissä ehdi jäähtyä niin paljoa. Sinänsä kun mulla ei ole mitään lämmön riittävyysongelmaa.

Eli en osaa sanoa onko sulla asialla jotain merkitystä sen maalämpösysteemin kannalta.

 

[GJ]

No itse en ole mikään ammattilainen ja kokemusta on vaan omasta systeemistä, jonka olen osittain myös itse aikoinaan raksannut suunnitelmien mukaan. Mulla on 35kW puukattila ja 2000 litran energiavaraaja sähkövastuksilla. 2 täyttäkerrosta kauttaaltaan vesikiertoinen lattialämmitys.
Itse pidän kiertovesipumppua täysillä koska silloin lämmön jakaantuminen on tasaisinta kun vesi ei kierrossa pitkässä lenkissä ehdi jäähtyä niin paljoa. Sinänsä kun mulla ei ole mitään lämmön riittävyysongelmaa.

Eli en osaa sanoa onko sulla asialla jotain merkitystä sen maalämpösysteemin kannalta.

Jos ei ole tarkkoja suunnitelmia, on fiksuinta lähteä säätämään pumppu täysillä, ja katsoo meno-paluu lämpötiloja. Optimi on yleensä järjestelmässä kuin järjestelmässä suurin jäähtymä, kuitenkin niin että riittävä teho tiloihin on saatavilla.

 

[taikamuki]

Ei ole suunnitelmia järjestelmästä. Nyt nollakelillä näyttää ajavan about 24~ asteista vettä lattiaan. Kiertovesipumpun nopeus 40%. Pitäisikö tuon olla maksimissa?

Ei 24 asteisella vedellä vaan saa laattalattiaa lämpimän tuntuiseksi. Veikkaan ettei piirien ja pumpun säätely juuri auta. Lisää lämpöä tarvittaisiin mutta se taas on hankalaa jos ei ole muissa huoneissa edes termareita. Pitäisi lisätä kiertoveden lämpöä ja alkaa sit kuristella muita huoneita ettei ne lämpeä liikaa.

 

[Tiutau]

Viime vuonna asentamaani astianpesukoneeseen tuli juuri laitettua poistoletkun kannake. Kannakkeen laitettuani luin, että letku tulisi kiertää reilusti altaan pohjan tason yläpuolelta. Nyt se ei yllä edes altaan pohjan tasolle, kuten kuvasta näkyy.

Toisaalta ei taida olla letkussa pituuttakaan moiseen, koska kone on suhteellisen kaukana allaskaapista. Ehkä juuri ja juuri saisi riittämään altaan pohjan tasolle.

Onko OK?

Toiminnallisesti ok, määräysten mukaan ei ole. Syynä siihen että poistoletku tekee lenkin altaan pohjan yläpuolella on se, että viemärin tukkeutuessa vesi nousee altaaseen eikä mene koneeseen.

 

[munse]

Toiminnallisesti ok, määräysten mukaan ei ole. Syynä siihen että poistoletku tekee lenkin altaan pohjan yläpuolella on se, että viemärin tukkeutuessa vesi nousee altaaseen eikä mene koneeseen.

Mikä olisi sitten määräysten mukainen asennus? Riittääkö, että letku käy altaan pohjan yläpuolella? Vai mahdollisimman ylös eli työtason alareunaan? Tuo altaan pohjan tasohan ei teoriassa riitä jos altaaseen tulee enemmän kuin pieni määrä vettä.

 

[Tiutau]

Mikä olisi sitten määräysten mukainen asennus? Riittääkö, että letku käy altaan pohjan yläpuolella? Vai mahdollisimman ylös eli työtason alareunaan? Tuo altaan pohjan tasohan ei teoriassa riitä jos altaaseen tulee enemmän kuin pieni määrä vettä.

Niin ylös kuin mahdollista. Täydellisessä maailmassa tietenkin työtason pohjan korkeudelle.

 

[artesaani]

Osaisiko joku kertoa mistä voisi olla kyse: 1960-luvun kerrostalossa (kaksio) olohuoneessa kuuluu jatkuvaa kohinaa ja kohinan lähde on vaikeasti paikannettavissa. Parvekkeen puoleisesta seinästä tuntuu kohina kantautuvan. Patteritkin pitävät melko voimakasta suhinaa, mutta jatkuva kohina peittää tämän suhinan. Patterien suhinakin kyllä niin voimakasta, että makuuhuoneessa joutuu nukkumaan nykyään korvatulpilla. Kohina ei siis katoa mihinkään, vaikka patterit kääntäisi pois päältä ja sen voimakkuus tuntuu kasvavan mitä kylmempää ulkona on. Makuuhuoneessa patterin tuottama ääni ei katoa vaikka termostaatista kääntäisi patterin pois päältä. Huoltomieskin on jo käynyt asiaa ihmettelemässä ja toteamassa, että asialle ei huoneistokohtaisesti ole mitään tehtävissä. Lämmönjakohuoneessa kohina kuuluu vielä kovempana kuin huoneistossamme. Lämmönjakohuone sijaitsee siis asunnon alapuolella. Tietääkö joku mistä tällainen ääni voisi johtua? Kantautuuko pumpun ääni rakenteita pitkin asuntoomme vai voiko kohina kuulua veden virtauksesta lämmitysjärjestelmässä?

 

[Tiutau]

Osaisiko joku kertoa mistä voisi olla kyse: 1960-luvun kerrostalossa (kaksio) olohuoneessa kuuluu jatkuvaa kohinaa ja kohinan lähde on vaikeasti paikannettavissa. Parvekkeen puoleisesta seinästä tuntuu kohina kantautuvan. Patteritkin pitävät melko voimakasta suhinaa, mutta jatkuva kohina peittää tämän suhinan. Patterien suhinakin kyllä niin voimakasta, että makuuhuoneessa joutuu nukkumaan nykyään korvatulpilla. Kohina ei siis katoa mihinkään, vaikka patterit kääntäisi pois päältä ja sen voimakkuus tuntuu kasvavan mitä kylmempää ulkona on. Makuuhuoneessa patterin tuottama ääni ei katoa vaikka termostaatista kääntäisi patterin pois päältä. Huoltomieskin on jo käynyt asiaa ihmettelemässä ja toteamassa, että asialle ei huoneistokohtaisesti ole mitään tehtävissä. Lämmönjakohuoneessa kohina kuuluu vielä kovempana kuin huoneistossamme. Lämmönjakohuone sijaitsee siis asunnon alapuolella. Tietääkö joku mistä tällainen ääni voisi johtua? Kantautuuko pumpun ääni rakenteita pitkin asuntoomme vai voiko kohina kuulua veden virtauksesta lämmitysjärjestelmässä?

Kohina tulee juurikin tuosta lämmitysverkosta. Syitä tähän on useita. Jos pumppu on taajuusmuuntajalla varustettu, johtuu äänen voimistuminen pakkasilla siitä että pumppu ottaa lisää kierroksia silloin. Toki pumppu voi vedellä myös viimeisiään, jolloin ääniongelmia voi tulla.

Järjestelmä ei todennäköisesti ole tasapainossa, jolloin joissain osin verkostoa virtaus on liian voimakasta.

Unohda se huoltomies ja hankkikaa putkiasentaja katsomaan hommaa.

 

[armas]

Pitäisi öljylämmitys vaihtaa maalämpöön ja olisi pari kysymystä.

Asun talossa yksin ja kotitalousvähennys pitäisi siis jakaa kahdelle vuodelle, että sen saisi asennus- ja poraustyöstä maksimaalisena. Laitteen myyjä/asentaja väitti, että kotitalousvähennyksen laitteen asennustyöstä saa vielä viime vuoden puolelle, jos hän kirjaa laskun viime vuodelle ja maksan sen tämän vuoden puolella. Kirjanpitäjäni taas sanoo ainakin luulevansa, että homma on maksuperusteinen, kuten itsekin epäilin. Kuinka asia mahtaa olla?

Saako maalampöön vaihtamiseen öljylämmityksestä jotain tukea ja onko se riippuvainen jotenkin tuosta kotitalousvähennyksestä? Olen ollut siinä käsityksessä, että kumpaakin ei voi saada ja laitteen myyjä sanoi, että tukien käsittely on niin jumissa, että kannattaa ennemmin tuo kotitalousvähennys.

 

[Boulder]

Asun talossa yksin ja kotitalousvähennys pitäisi siis jakaa kahdelle vuodelle, että sen saisi asennus- ja poraustyöstä maksimaalisena. Laitteen myyjä/asentaja väitti, että kotitalousvähennyksen laitteen asennustyöstä saa vielä viime vuoden puolelle, jos hän kirjaa laskun viime vuodelle ja maksan sen tämän vuoden puolella. Kirjanpitäjäni taas sanoo ainakin luulevansa, että homma on maksuperusteinen, kuten itsekin epäilin. Kuinka asia mahtaa olla?

Jos en muista väärin niin veroilmoituksessa kysytään ensimmäistä ja viimeistä maksupäivää.

 

[armas]

Jos en muista väärin niin veroilmoituksessa kysytään ensimmäistä ja viimeistä maksupäivää.

Eli siis on maksuperusteinen ja kirjanpitäjä oli oikeassa ja laitteen myyjä/asentaja väärässä?

 

[Boulder]

Eli siis on maksuperusteinen ja kirjanpitäjä oli oikeassa ja laitteen myyjä/asentaja väärässä?

Joo, tuon perusteella. Yleensäkin yksityishenkilöillä kaikki menee verotuksessa todellisen maksupäivän mukaan ja yrityksellä sitten eri tavalla.

 

[Charlie Glide]

Saako maalampöön vaihtamiseen öljylämmityksestä jotain tukea ja onko se riippuvainen jotenkin tuosta kotitalousvähennyksestä? Olen ollut siinä käsityksessä, että kumpaakin ei voi saada ja laitteen myyjä sanoi, että tukien käsittely on niin jumissa, että kannattaa ennemmin tuo kotitalousvähennys.

ELY-keskukselta voi hakea 4000€ avustusta tuohon vaihtoon. Me haettiin se kun kotitalousvähennyksiä tarvittiin muuhun. Meidän hakemuksen käsittelyssä meni noin vuosi ja jonoja on edelleen joten kotitalousvähennyksen saa nopeammin varmaankin.

 

[armas]

ELY-keskukselta voi hakea 4000€ avustusta tuohon vaihtoon. Me haettiin se kun kotitalousvähennyksiä tarvittiin muuhun. Meidän hakemuksen käsittelyssä meni noin vuosi ja jonoja on edelleen joten kotitalousvähennyksen saa nopeammin varmaankin.

Eli onko se joko tai?

 

[Charlie Glide]

Eli onko se joko tai?

Kyllä, molempia ei voi saada samaan projektiin.

 

[armas]

Joo, tuon perusteella. Yleensäkin yksityishenkilöillä kaikki menee verotuksessa todellisen maksupäivän mukaan ja yrityksellä sitten eri tavalla.

Tässä on näköjään poikkeus.

Kotitalousvähennys verotuksessa

www.vero.fi

8.2 Vähentämisvuosi
Kotitalousvähennys ja omavastuu ovat kalenterivuosikohtaisia. Jos työ on jo tehty, vähennys myönnetään palkan, palkan sivukulujen tai työkorvauksen maksuvuonna. Jos palkka ja sivukulut jo tehdystä työstä maksetaan eri vuonna (esimerkiksi joulukuussa tehdyn työn palkka maksetaan tammikuussa), vähennyksen voi tehdä vasta maksuvuonna. Ennakkomaksuja käsitellään jäljempänä kohdassa 8.3.

Nyt alkoi jännittää tämä jatko:

Jos vähennykseen oikeuttavan suorituksen maksuaikataulua järjestellään keinotekoisesti kotitalousvähennyksen saamiseksi useina peräkkäisinä vuosina, voidaan asiaan puuttua veron kiertämistä koskevan säännöksen nojalla (verotusmenettelystä annettu laki 28 §). Tällaisena järjestelynä pidetään esimerkiksi sitä, että työn suorittajan normaaleista maksuehdoista poiketaan olennaisesti siitä syystä, että kotitalousvähennykseen oikeuttavat työkustannukset saadaan jaettua eri kalenterivuosille. Tällöin verotuksessa menetellään kuin olisi käytetty oikeaa muotoa ja vähennyksen saa vain yhdeltä vuodelta.

Käsittääkseni on kuitenkin kyse ihan normaalista toimintatavasta, että yksinasuvat tekevät noin.

 

[PornReindeer]

Nyt alkoi jännittää tämä jatko:

Jos vähennykseen oikeuttavan suorituksen maksuaikataulua järjestellään keinotekoisesti kotitalousvähennyksen saamiseksi useina peräkkäisinä vuosina, voidaan asiaan puuttua veron kiertämistä koskevan säännöksen nojalla (verotusmenettelystä annettu laki 28 §). Tällaisena järjestelynä pidetään esimerkiksi sitä, että työn suorittajan normaaleista maksuehdoista poiketaan olennaisesti siitä syystä, että kotitalousvähennykseen oikeuttavat työkustannukset saadaan jaettua eri kalenterivuosille. Tällöin verotuksessa menetellään kuin olisi käytetty oikeaa muotoa ja vähennyksen saa vain yhdeltä vuodelta.

Käsittääkseni on kuitenkin kyse ihan normaalista toimintatavasta, että yksinasuvat tekevät noin.

Käytännössä ei pitäisi olla ongelma "järkevyyden rajoissa", esim. syksyllä tehdyn rempan toinen lasku tulee vasta tammikuussa.
Tuolla haluttaneen estää pahimmat ylilyönnit, ettei esim. 30t€ rempan laskua voi jakaa kolmelle vuodelle ja pariskunta saa 12000€ vähennyksiä. Sitä en tiedä miten hanakasti tuohon Verottaja tarttuu jos eka lasku tehdystä työstä on vaikka kesällä ja toinen maksetaan tammikuun ensimmäinen päivä

 

[Boulder]

Tässä on näköjään poikkeus.

Kotitalousvähennys verotuksessa

www.vero.fi

8.2 Vähentämisvuosi
Kotitalousvähennys ja omavastuu ovat kalenterivuosikohtaisia. Jos työ on jo tehty, vähennys myönnetään palkan, palkan sivukulujen tai työkorvauksen maksuvuonna. Jos palkka ja sivukulut jo tehdystä työstä maksetaan eri vuonna (esimerkiksi joulukuussa tehdyn työn palkka maksetaan tammikuussa), vähennyksen voi tehdä vasta maksuvuonna. Ennakkomaksuja käsitellään jäljempänä kohdassa 8.3.

Tuo on kuten oletinkin, eli maksuvuoden mukaan. Jos siis saat laskun, jossa eräpäivä vaikka 5.1.2023, mutta maksat sen 31.12.2022, vähennät vuodelta 2022.

Nyt alkoi jännittää tämä jatko:

Jos vähennykseen oikeuttavan suorituksen maksuaikataulua järjestellään keinotekoisesti kotitalousvähennyksen saamiseksi useina peräkkäisinä vuosina, voidaan asiaan puuttua veron kiertämistä koskevan säännöksen nojalla (verotusmenettelystä annettu laki 28 §). Tällaisena järjestelynä pidetään esimerkiksi sitä, että työn suorittajan normaaleista maksuehdoista poiketaan olennaisesti siitä syystä, että kotitalousvähennykseen oikeuttavat työkustannukset saadaan jaettua eri kalenterivuosille. Tällöin verotuksessa menetellään kuin olisi käytetty oikeaa muotoa ja vähennyksen saa vain yhdeltä vuodelta.

Käsittääkseni on kuitenkin kyse ihan normaalista toimintatavasta, että yksinasuvat tekevät noin.

Lähinnä työtä saatetaan jaksottaa sopivasti, jos se onnistuu. Esim. joissakin remonttitapauksissa, vaikka pesutilojen isompi remppa, laskuttaa urakoitsija usein valmistumisasteen mukaan ja ne menee vastaavasti vähennyksiin maksupäivien mukaan.

 

[kibe]

Osaisiko joku kertoa mistä voisi olla kyse: 1960-luvun kerrostalossa (kaksio) olohuoneessa kuuluu jatkuvaa kohinaa ja kohinan lähde on vaikeasti paikannettavissa. Parvekkeen puoleisesta seinästä tuntuu kohina kantautuvan. Patteritkin pitävät melko voimakasta suhinaa, mutta jatkuva kohina peittää tämän suhinan. Patterien suhinakin kyllä niin voimakasta, että makuuhuoneessa joutuu nukkumaan nykyään korvatulpilla. Kohina ei siis katoa mihinkään, vaikka patterit kääntäisi pois päältä ja sen voimakkuus tuntuu kasvavan mitä kylmempää ulkona on. Makuuhuoneessa patterin tuottama ääni ei katoa vaikka termostaatista kääntäisi patterin pois päältä. Huoltomieskin on jo käynyt asiaa ihmettelemässä ja toteamassa, että asialle ei huoneistokohtaisesti ole mitään tehtävissä. Lämmönjakohuoneessa kohina kuuluu vielä kovempana kuin huoneistossamme. Lämmönjakohuone sijaitsee siis asunnon alapuolella. Tietääkö joku mistä tällainen ääni voisi johtua? Kantautuuko pumpun ääni rakenteita pitkin asuntoomme vai voiko kohina kuulua veden virtauksesta lämmitysjärjestelmässä?

Aika epätodennäköistä, että sekä patteriventtiilin neula sekä termostaatti toimivat. Jos termostaatin ottaa pois ja painaa neulan sisään, kierron pitäisi loppua. Jos ei, venttiili on viallinen. Ja kyllä, pumpun lähellä yleensä virtaamat on kovempia ja myös pumpun ääni kuuluu lähinpiin asuntoihin.

 

[Vision]

Huoltomies kävi tarkistamassa patterit (kaukolämpö) kun osa ei kunnolla lämmennyt, jälkikäteen huomasin että yksi muovinen kiristettävä "tulppa" oli rikkoutunut, onko tällä mitään merkitystä ja voiko kyseistä patteria käyttää aivan normaalisti ?

 

[kibe]

Tuo hattu on varalta, jos tuo venttiilikara joskus alkaa vuotamaa, yleensä vanhat venttiilit tekee sitä vähintään käytettäessä. Sen verran uudelta näyttää, että tuskin se vuosiin/kymmeniin vuosiin vuotaa.

 

[Arranger]

Meiltä pamahti tuossa kuukausi takaperin taloyhtiön VILPin (Vitocal 200-S) ulkoyksiköstä mitä ilmeisemmin toinen moottori; laite polttaa piirilevyn sulakkeen, jos tuo kyseinen moottori kytkettynä. Ilman sitä homma ok, samoin jos kytkee ehjän moottorin viallisen liittimeen. Ulkoisesti ei havaittavia vikoja, toisessa ketjussa veikattiin, ettei menisi eristesuojamittauksesta läpi eikä siksi kannata yrittää huoltaa.

Moottori on mallia Nidec SHIBAURA SIC-71FW-F170-1A. Vastaavan moottorin saa eBaysta Saksasta halvimmillaan 170€ + toimitus, mutta liittimet eroavat ja virtakaapelien lisäksi olevista anturikaapeleista ei pysty ulkonäön perusteella sanomaan, mikä kuuluisi mihin, jos itse aikoisi vaihtaa vanhasta liittimet.

Paikallinen Viessmannin huoltoja tekevä tarjosi moottoria n. 500€ Saksasta tilattuna. Ihan kiljuen en tuohon tarjoukseen tartu, varsinkin kun tuntuvat olevan aika kulutustavaraa, joten onko ajatuksia, mistä noita saattaisi löytää ehkä hieman edullisemmin?

 

[Nik97]

Kysyn täällä jos joku sattuisi tietämään. Elikä kuvanmukainen vedonsäädin arimax 35:ssa. Musta nuppi pyörii vaan tyhjää. Vivusta kun avaa ensiöilmaluukkua niin se ei pysy auki vaan pamahtaa aina kiinni. Mahtaako olla rikki vai miten tuon saisi toimimaan? En tiedä mitä tein, kuului naks kun säädin luukkua mustasta nupista ja tuo muuttui tommoseksi. Vissiin pitäisi lämpöjen mukaan säädellä tuota luukkua mutta ei mulla kyllä niin ole koskaan tehnyt

 

[jerker66]

Kysyn täällä jos joku sattuisi tietämään. Elikä kuvanmukainen vedonsäädin arimax 35:ssa. Musta nuppi pyörii vaan tyhjää. Vivusta kun avaa ensiöilmaluukkua niin se ei pysy auki vaan pamahtaa aina kiinni. Mahtaako olla rikki vai miten tuon saisi toimimaan? En tiedä mitä tein, kuului naks kun säädin luukkua mustasta nupista ja tuo muuttui tommoseksi. Vissiin pitäisi lämpöjen mukaan säädellä tuota luukkua mutta ei mulla kyllä niin ole koskaan tehnyt

No samanlainen pannu mulla ja tänään viimeksi tulet.
Kyllä sen luukun aukeamista/kiinnimenoa kattilaveden lämmön mukaan tolla ohjataan.
Itse olen säätänyt ketjun pituuden niin että koivulla palaa hyvin(savukaasut 200-250) about 4 ja sekapuulla 5. Sinänsähän sen kohdan säätää kokeilemalla. Vetoon vaikuttaa mm. piippu ettei se ole mikään vakio paljonko vetoluukku pitää olla auki. En kyllä nuppia pyöritä ilman että vedän ketjusta löysiä jolloin nuppi kiikkuu herkästi. Uusi säädin maksaa vajaan satasen.

Vedonsäädin ATA212 35-95°C, G3/4, 10N, 75mm - Arimax 35 - PUUKATTILAT - Pienkattiloiden varaosat - Ariterm Shop

.

aritermshop.fi

 

[Nik97]

No samanlainen pannu mulla ja tänään viimeksi tulet.
Kyllä sen luukun aukeamista/kiinnimenoa kattilaveden lämmön mukaan tolla ohjataan.
Itse olen säätänyt ketjun pituuden niin että koivulla palaa hyvin(savukaasut 200-250) about 4 ja sekapuulla 5. Sinänsähän sen kohdan säätää kokeilemalla. Vetoon vaikuttaa mm. piippu ettei se ole mikään vakio paljonko vetoluukku pitää olla auki. En kyllä nuppia pyöritä ilman että vedän ketjusta löysiä jolloin nuppi kiikkuu herkästi. Uusi säädin maksaa vajaan satasen.

Vedonsäädin ATA212 35-95°C, G3/4, 10N, 75mm - Arimax 35 - PUUKATTILAT - Pienkattiloiden varaosat - Ariterm Shop

.

aritermshop.fi

Onko siellä jotain sellaista joka voi mennä vahingossa poikki tms? Juu katselin jo uutta vedonsäädintä.