Kuntosali, urheilu ja painonpudotus

[masaf2]

Tavoitteena rasvan polttaminen.

184cm/103kg/26.6% rasvat.

Kolme kovaa tunnin punttitreeniä viikossa. Lisäksi yksi matalasykkeinen (0,5h-1h) ja yksi aerobinen (0,5h-1h) harjoitus plus kävelyt päälle.

Ajattelin lähteä kokeilemaan 2600kcal/päivä. Omasta kulutuksesta ei ole tarkempaa tietoa, laskurit väittivät kolmea tonnia. Miltä vaikuttaa?

Erittäin fiksulta, varsinkin jos ei valmiissa maailmassa ole kiire mihinkään. Jos oot 30-40-vuotias niin noilla spekseillä sun perusaineenvaihduntas on luokkaa pyöreesti 2150-2200 kcal/d ja siihen sit aktiivisuus päälle riippuen millasta työtäkin teet (toimisto/istuminen vai raksatyöläinen) ja mitä se sun kova treenis oikeesti on niin todennäköisesti saatat olla hyvinkin sopivassa ~0,5 kg/vko rasvanpolttotahdissa. Toki jos teet raksahommia tai reenaat ihan törkeen kovaa, niin voi olla liiankin suuri vaje. Ikä ja ammatti/työaktiivisuus merkkaa kyl.

Mut ainahan sä voit säätää lisää tai vähemmän kaloreita tilanteen kehittyessä.

 

[Lucas]

Tavoitteena rasvan polttaminen.

184cm/103kg/26.6% rasvat.

Kolme kovaa tunnin punttitreeniä viikossa. Lisäksi yksi matalasykkeinen (0,5h-1h) ja yksi aerobinen (0,5h-1h) harjoitus plus kävelyt päälle.

Ajattelin lähteä kokeilemaan 2600kcal/päivä. Omasta kulutuksesta ei ole tarkempaa tietoa, laskurit väittivät kolmea tonnia. Miltä vaikuttaa?

Kolme kovaa punttitreeniä viikossa kuulostaa kovalta määrältä.

Jos taustalla ei ole vuoden tai useamman punttitreeniä, niin lähtisin kahdella kovalla punttitreenillä viikossa.

Ja punttitreeneissä joka kolmas tai neljäs viikko kevyt ja sitten keskiraskas ja yksi tai kaksi kovaa viikkoa.

 

[masaf2]

Kolme kovaa punttitreeniä viikossa kuulostaa kovalta määrältä.

Tästä muuten kysely kaikille: Koska viimeks ootte nähny salilla, et joku vetää kovaa jotain kyykkykuolemaa tai ylipäätänsä treenaa kovaa ihan millä tavalla vaan? Tai edes silleen, että kesken treenin tarttis oikeesti jotain banaania/intraa muuten ku näön ja muodin vuoksi? Eikä lasketa, jos aloittelija tekee yhen liikkeen failureen. >99,9 % puuttuu sellanen tappamisen meininki ja fokus treeniin/sarja-analyysi ja seuraavaan henkisesti valmistautuminen. Läpsytellään sarjatauolla vähä somea puoli tuntia.

Mikä teidän mielestä on kovan punttitreenin määritelmä/raja, kun toiselle se voi olla vaan jonku liikeluettelon läpipääsy 2,5 kg isommilla ku ed. viikolla vs. toiselle vaikka 10/15/20 tonnin kokonaisvoluumi yhdelle käynnille vs. toiselle haukkarit hapoille ja failureen?

Siks käsite kova salitreeni on aika häilyvä, kun siitä ei tiedä Erkkikään, mitä se voi mahdollisesti tarkoittaa. Voi olla ihan satujumppa sille itselle suorittajallekin ja se vaan luulee treenaavansa kovaa. Tossa Benedict-Harrisin laskumenetelmässä AINA jengi yliarvioi sen aktiivisuustasonsa ja treenikovuuden kun kaupassa käyntikin lasketaan raskaaksi liikunnaksi.

Mut sehän on tosiaan näin, et 2 kovaa punttia viikossa kyllä riittää ja 1 kova riittää ylläpitoon vallan mainiosti, parhaimmillaan kehitykseenkin jos on irtiottokykyä ja masokistin luonnetta.

 

[soundmodel]

Itse simuloin joskus, että kuvittelee sarjassa, että on jossain hengenvaarallisessa tilanteessa. Voimat pitää käyttää loppuun, niin ehkä pelastuu.

Tosiasiassa tietysti 70% rasituksesta on optimi, mutta tuolla voi varmistaa, että ei tee ainakaan liian kevyttä.

 

[Wilmo]

Aikamoisia yleistyksiä masaf2:lla.

Esimerkiksi lineaarinen progressio (2,5kg isommat painot kuin edellisellä viikolla) on äärimmäisen raju progressio, jolla esimerkiksi kyykkyyn tulee vuodessa 130kg lisää sarjapainoihin. Tuota pari vuotta ja voi lähteä olympialaisiin. Toisaalta tuollainen tonneihin perustuva kokonaisvoluumi on sen luokan broscienceä ja junkvolumea, että oksat pois.

Siinä ollaan kyllä samaa mieltä, että ihmiset pääosin ei osaa arvioida kuinka lähellä failurea ovat, eli RPE (salikontekstissa kuinka lähellä failurea ollaan) koetaan korkeammaksi, kuin se aidosti on. Ero voi olla ratkaisevan suuri.

2 kovaa punttia viikossa riittää, mutta mihin? Ei ainakaan optimaaliseen hypertrofiaan, vaikka voimatasot kyllä voi nousta. 1 kova treeni nykytiedon mukaan tosiaan vaikuttaisi olevan riittävä ylläpitoon.

Summa summarum. 3 kovaa treeniä viikossa 1-jakoisella treeniohjelmalla on aloittelijalle(ja miksei jo kokeneemmallekkin) erittäin hyvä lähtökohta, kunhan ei treenaa peräkkäisinä päivinä. Siinä pääsee jo tuohon 10-20 sarjavoluumiin per lihasryhmä, joka on hypertrofian kannalta hyväksi todettu.

 

[masaf2]

Sekin tietysti sitten, että kannattaa myös säästellä suurimpia 110 % asenteita vaan tärkeimpiin, joka lämppäsarjassa ei kannata henkisesti riehua kun muuten menettää merkityksensä. Siltihän mentaalipuolella lämppä tulisi oppien mukaan nostaa kuin 1RM ja 1RM kuin lämppä.

 

[masaf2]

Aikamoisia yleistyksiä masaf2:lla.

Esimerkiksi lineaarinen progressio (2,5kg isommat painot kuin edellisellä viikolla) on äärimmäisen raju progressio, jolla esimerkiksi kyykkyyn tulee vuodessa 130kg lisää sarjapainoihin. Tuota pari vuotta ja voi lähteä olympialaisiin. Toisaalta tuollainen tonneihin perustuva kokonaisvoluumi on sen luokan broscienceä ja junkvolumea, että oksat pois.

2,5 kg viikkonousulla tarkoitin aloittelijoita, koska sanomattakin selvää ettei sillä kukaan muu tee pidempään.

Tonneissa ja kokonaisvoluumeissa kannattaa vähän perehtyä urheiluhistoriaan ja -kirjallisuuteen esim. valmentajanäkökulmista. 1960-luvulta lähtien esim. pn-olympiamenestyjät tehneet sitä aina ja voimanostossa 1990-luvulla ekat varustepuolen >1000 kg yt:t rakennettiin tuolla / apinoimalla noita olympialaisten pn-menestyjien metodeja. Semmosta broscienceä ja junk volumea, mut muuten vaan maailmanmestarit ym. käyttää (edelleen). Esim. 9 vkoa ennen olympialaisia aloitetaan 4 viikon kilovolyymijakso kyykyssä jne. ajaen rajusti pelkkiä nostotonneja ylöspäin se 4 vkoa, sen jälkeen 4 viikon piikkausjakso ja viikon herkistely ja sit olympialaiset. Simppeliä, tieteellistä, ikävää luonnetta kysyvää turpa kii -menoa mikä toimii teknisiin voimalajeihin. Esim. muuan Tero Pitkämäkikin kyykkäili vielä MM-finaalin alla lämmittelykentän salilla herkistelyjä (jos et oo kuullu, niin kaveri voittanu 26 Timanttiliigan osakilpailua, Ruuskanen on voittanu yhen ja Wilma Murto yhen, kukaan muu ei koskaan ikinä ainuttakaan).

 

[Wilmo]

Juu, ei mitään korrelaatiota salikäyntiin noilla historian opeilla. Nykyaikaista tutkimusta on tehty runsaasti salikävijöille ja itse nyt lähinnä oletin leissaajan olevan enemmän tavallinen salillakävijä, kuin spesifiin lajiin treenaava eliittiurheilija.

Älä siirrä maalitolppia.

 

[masaf2]

Juu en, en puhunut leissaajasta vaan yleisellä tasolla spekuloin, että pirun laaja/mahdoton käsite tuo "kovaa treenaaminen". Toki kun ei tiedän mitä se meinaa ja treenitaustaa, niin paha sanoo kokonaiskulutuksesta.

 

[zig]

Toisaalta tuollainen tonneihin perustuva kokonaisvoluumi on sen luokan broscienceä ja junkvolumea, että oksat pois.

Jäin miettimään, että miksi on tyhmää mitata voluumia tonneissa?

 

[Lucas]

Siinä on vähän mallia, mitä se tarkoittaa kun vedetään oikeasti kova punttitreeni:



Videon pituus on 5 minuuttia ja tuosta puolesta välistä eteenpäin näkyy se kova treenisarja maastavedossa.

Olen tainnut aiemminkin tähän ketjuun tuon videon linkittää.

Onnea vain sille, joka kolmesti viikossa vetäisee aloittelija noin päätyyn saakka vaikka maastavetoa. Ja onnea myös sille, joka maailman tason tekijäksi edistyneenä vetää tuolla tasolla treenit "edes" kerran viikossa.

Oikeasti tuolle tasolle (suhteessa omaan voimatasoon) tasolle vetäminen vaatii keveitä viikkoja väliin.

Tuossa vielä vähän Aholan kommenttia miten treenaa nykyään 53 tai 54-vuotiaana:

"Polvi natisee
​

Aholalla on selkeät askelmerkit maalinsa saavuttamiseksi. Tällä viikolla hän jatkoi treenejään 50 noston sarjalla, jossa lähtöpaino oli 55 kilossa ja päätepysäkki 235 kilossa.​

​

Ensi viikolla sarjaan tulee kympin korotus, joten ensimmäinen rauta on 65 ja viimeinen 245 kiloa. Ensimmäisellä kierroksella nostoja on yksi ja niitä lisätään aina yksi lisää viikko kerrallaan.​

​

– Aina 275:een mennään. Sitten siellä pitäisi olla se ykköskunto, missä mä sen haluan olevan, Ahola toteaa.​

​

Treeni on kovaa, mutta maltti on mukana.​

​

– Se on semmoinen 7–10 päivän väli oltava vetojen välillä tällä iällä, ettei mene tukkoon.​

​

Aholan polvi on ollut niin kovilla, että sen kunto saattaa pahimmassa tapauksessa jopa vesittää koko ennätysurakan. Raa'an voiman kanssa vuosikymmeniä tekemisissä ollut mies osaa suhtautua vaivoihinsa mutkattomasti.​

​

– Kipuja nyt on, mutta niin on kaikilla."​

Pointti on siinä, että kannattaa aloittelijana ja pidemmän aikaakin rautaa vääntäneenä muistaa ne riittävät palautukset treenipäivien välillä ja ottaa se kevyt viikko 3-4 viikon välein ja sitten taas alkaa nostaa kuormitusta vaikka hieman korkeammalla kuormitustasolla mitä sen jakson 3-4 viikkoa sitä ennen teki. Tyyliin muutama prosentti lisää painoja tai pidempää sarjaa kuin aiemmin tai useampi sarja tai jotain uutta liikettä lisänä mukaan. Sitten taas keventää ja sama uudelleen "n+1 kertaa". Kerran vuodessa vaikka pitää kuukausi sitten pitää kokonaan taukoa punttisalilista. Vaikka kesälomalla tai milloin se itselle parhaiten sopii.

Huomattavasti parempaa se kehitys on noin kuin takomalla joka viikko maksimikuormituksen kanssa useamman kerran viikossa. Sellaisella tulee yllättävän pian seinä vastaan. Ja riskit loukkaantua ja saada kaikenlaisia rasitusvammoja ovat isot.

Itse suosittelen kahta punttisalitreenikertaa viikossa. Ja sitten muina päivinä mahdollisesti muuta liikuntaa. Toki sitä voi ajoittain käydä vaikka 3-4 kertaa viikossa punttisalilla vaikka kuukauden ajan jos siltä tuntuu. Ja välillä sitten vaikka kerran viikossa käydä jos siltä tuntuu tai on muuta kiirettä elämässä. Ei tuo punttisalilla treenaaminen niin vakavaa ole, ja siitä ei kannata stressiä ottaa ja paineita. Sen mukaan tekee kuin se tuntuu mielekkäältä. Ja muistaa se, että se lihasten kasvattaminen tai voimien vahvistaminen on todella hidasta hommaa ja siinä puhutaan helposti vuosista ennen kuin oikeasti isoja muutoksia alkaa saada. Selkäkivut ja muut vaivat siinä kuitenkin muutamassa kuukaudessa jo alkaa helpottaa ja jaksaminen arjessa.

 

[Wilmo]

Jäin miettimään, että miksi on tyhmää mitata voluumia tonneissa?

Se ei ole yleisesti käytetty metriikka, eikä mitenkään normaali salikävijän progressiota ajatellen relevantti tieto.

Otetaan esimerkiksi vaikka kyykky, jalkaprässi, alatalja, vipunostot ja preacher hauiskääntö. Tavoitteena 10/15/20 tonnin kokonaisvoluumi (mihin tartuin aiemmin).

Kyykyn sarjapainot 60kg, jolla jaksaa tehdä 3 sarjaa, 8 toistoa. Kokonaistonnit 60x3x8 = 1,44tn
Jalkaprässillä sarjapainot prässistä riippuen 80-360kg, otetaan nyt vaikka 240kg. 3 sarjaa, 10 toistoa. 240x3x10 = 7,2tn
...

Mietitään kehityksen kannalta merkityksellistä ylikuormitusta. Voit lisätä kyykyssä vaikka 2,5kg sarjapainoihin tai tehdä 3x9, tonneina jos haluaisit nostaa vaikka 1,48tn seuraavalla kerralla, niin aika hankalaksi menisi? Ja siihenhän pääsisit vaikka nostamalla 40kg:llä yhden noston!

 

[masaf2]

Se ei ole yleisesti käytetty metriikka, eikä mitenkään normaali salikävijän progressiota ajatellen relevantti tieto.

Otetaan esimerkiksi vaikka kyykky, jalkaprässi, alatalja, vipunostot ja preacher hauiskääntö. Tavoitteena 10/15/20 tonnin kokonaisvoluumi (mihin tartuin aiemmin).

Kyykyn sarjapainot 60kg, jolla jaksaa tehdä 3 sarjaa, 8 toistoa. Kokonaistonnit 60x3x8 = 1,44tn
Jalkaprässillä sarjapainot prässistä riippuen 80-360kg, otetaan nyt vaikka 240kg. 3 sarjaa, 10 toistoa. 240x3x10 = 7,2tn
...

Mietitään kehityksen kannalta merkityksellistä ylikuormitusta. Voit lisätä kyykyssä vaikka 2,5kg sarjapainoihin tai tehdä 3x9, tonneina jos haluaisit nostaa vaikka 1,48tn seuraavalla kerralla, niin aika hankalaksi menisi? Ja siihenhän pääsisit vaikka nostamalla 40kg:llä yhden noston!

No todellakin on yleisesti käytetty metriikka niin treenaajilla kuin valmentajillakin. Kelaappa vaikka tota sun kyykkyesimerkkiä uudestaan:

1. viikko 3*8*60 = 1440 kg
2. viikko 3*8*65 = 1560 kg (+8,3 %) ja menikin vaikka tiukaksi, niin
3. viikko 5*6*65 = 1950 kg, oho selvittiinpä, mutta voluumi nousi vielä tuosta tiukasta (kun kasit liikaa ko. henkilölle vaikka) edellisviikosta +25 % ja tuli vaihteluakin. Hirveen hankalaakin vielä, tarvii varmaan matemaatikon tutkinnon jo.
4. viikko keventelyä eli vaikka 3*10*40 jumpat = 1200 kg
5. viikko aletaan vähintään vko 2 tasolta ja sitten mennään ainakin 7. viikolla taas vko 3 ohi että heilahtaa

Näissä voi käyttää ja käytetäänkin monen koutsin toimesta sitten vaikka klustereitakin yms. jos ko. henkilölle ei sovi n-pituiset sarjat, niin tekee yhden sarjan n/2 + minitauko ja perään toinen n/2 niin kas kehitystä taas ja kyllä ihmiskroppa ärsyyntyy kilovoluumin nostosta. Sitä parempi metodi, mitä kokeneempi ja voimakkaampi tekijä esim. jos kyykky tai veto on kova, niin kummasti se rasittaa tehdä kokonaisvoluumiakin vaikka 70 % 1RM-painolla 8...10*6 vaikka sinällään se yks kuutonen ois satuilua ja sillä sinällään pystyis tekemään 15 toistoa tolla 70 %:lla. Mut kokonaisvoluumi ja -kilotkin ratkaisee.

Ja ethän sä tietty eri liikkeitä rupee vertaamaan keskenään tai sotkemaan vapaa vs. laite, eli vaikka jalkaprässin 7,2 tn olis mitenkään verrannollinen esim. vaikka kyykyn 7,2 tn kun siinä on katos fysiikkaa pelissä ja tehty työ merkkaa. Kyykyssä ei paino liu-u millään kiskolla kulmassa x astetta ja sitä rataa + apuliikkeissä oma progensa.

Sano nyt vielä jollekin juoksijalle, että harjoituskauden kokonaiskilsojen kattelu on tyhmää tai ei ole yleisesti käytetty metriikka. Tai että fillarilla saat helposti enemmän kilsoja

Jäin miettimään, että miksi on tyhmää mitata voluumia tonneissa?

Niin, ei miksikään. Todella paljon useemman pitäis seurata myös siltä kantilta pitkällä aikajänteellä, myös palautumisen eli yhden tärkeimmän seikan mahdollistamisen kannalta vs. että kehittyykö se kehitys ylipäätänsä. Ja ei tarvi tulkita kuin piru raamattua, että kattoo optimaalisimman taljan suurimmalla hihnapyörämäärällä / parhaimmilla välityksillä ja hieroo kilovoluumit sillä (ja samalla lopettaa kyykkimisen) - itseään voi toki huijata monin muinkin tavoin.

Ja kaikkihan sen tietää ja muistaa, että se voima rakennetaan mihin tahansa lajiin about samoilla perustekemisillä (siis jos haluu helpoimmalla selvitä), missä on tietysti vuoren huipulle vieviä monia eri polkuja ja välillä on hyvä vaihtaa polulta toisellekin, jos seinä nousee pystyyn sillä nykyisellä polulla.

Tää on ihan yhtä tyhmä väittely, kun väittelis jostain treenijaosta "ei ei ei, et sä voi tehdä 2-jakoista, 3-jakoinen on paljo parempi" "ei ei ei, kyllä se 5-jakonen kehittää paremmin".

 

[Illotus]

Tonnit on hankala mittari, kun pienen intensiteetin toistomäärillä saa paljon isommat määrät nostettua. Voihan sitäkin seurailla, mutta en ainakaan itse koe kovin mielekkääksi YMMV.

 

[zig]

Olen kyllä samaa mieltä masaf2:n kanssa siitä, että on ihan yleisesti käytössä oleva metriikka.
Ainakin vähän isommilla ukkeleilla.
Onhan toki sekin mahdollista, että tuntemani möröt (ja minä) on broscience-miehiä.

 

[masaf2]

Olen kyllä samaa mieltä masaf2:n kanssa siitä, että on ihan yleisesti käytössä oleva metriikka.
Ainakin vähän isommilla ukkeleilla.
Onhan toki sekin mahdollista, että tuntemani möröt (ja minä) on broscience-miehiä.

Ton isommilla vois korvata vahvemmilla, kun pienet ja kevyetkin käyttää Ja joskus Smulterin aikoihinkin jo kovat penkkimiehet teki useita penkkitreenejä päivässä (2-3 yleensä, mut kovapäisimmät jopa 6) 5 päivänä viikossa, niin saatiin sitä penan kokonaisvoluumia hyvinkin älyttömän suureksi, silti yksittäisen treenin ollessa hyvin hyvin kevyt. U know nääs, hermostokuormitus ja sitä rataa... Ajetaan tarkoituksella ylikuormitukseen ja sen jälkeen kaivellaan ja herkistellään ne enkat ulos -> lepoa -> uudestaan joskus.

 

[GGoljatti]

Ton isommilla vois korvata vahvemmilla, kun pienet ja kevyetkin käyttää Ja joskus Smulterin aikoihinkin jo kovat penkkimiehet teki useita penkkitreenejä päivässä (2-3 yleensä, mut kovapäisimmät jopa 6) 5 päivänä viikossa, niin saatiin sitä penan kokonaisvoluumia hyvinkin älyttömän suureksi, silti yksittäisen treenin ollessa hyvin hyvin kevyt. U know nääs, hermostokuormitus ja sitä rataa... Ajetaan tarkoituksella ylikuormitukseen ja sen jälkeen kaivellaan ja herkistellään ne enkat ulos -> lepoa -> uudestaan joskus.

Siellä saattoi vähän muutakin ravinnetta olla kuin kaurapuuroa..

 

[masaf2]

Siellä saattoi vähän muutakin ravinnetta olla kuin kaurapuuroa..

Toi metodi ei liity mitenkään siihen. Natunakin voi penkata vaikka ton 6 x päivässä jos tarpeeks hiljaa joka kerta. Ja esim. Fredrik Smulter oli aikansa D-testatuimpia urheilijoita. Hieno mies ja puhdas.

 

[Lucas]

Toi metodi ei liity mitenkään siihen. Natunakin voi penkata vaikka ton 6 x päivässä jos tarpeeks hiljaa joka kerta. Ja esim. Fredrik Smulter oli aikansa D-testatuimpia urheilijoita. Hieno mies ja puhdas.

Smulter kisasi testatussa liitossa ja varmaa lukuisia doping-testejä tehtiin eikä ikinä kärynnyt.

Toisaalta testaahan ne vielä enemmän vaikka 100 metrin juoksijoita olympialaisten tasolla. Siltikään taitaa hyvin harva niistä ukkoista alle 10 sekunnin köpötellä sataa metriä kaurapuuron voimalla.

Esimerkiksi kasvuhormoni näkyy luokkaa noin vuorokauden doping-testissä sen antamisen jälkeen ja sen verran kallis se testi, että niitä ei juuri oteta muuta kuin jossain olympialaisissa ja MM-kisoissa. Sitten myös esimerkiksi insuliinia voi käyttää aika huoletta doping-aineena, joka ei näy testeissä (muuten se insuliini on todella vaarallinen aine ja henki voi lähteä jos annos ei satu kohdalleen). Samoin testosteronia voi käyttää aika huoletta pieniä määriä kunhan katsoo, että se testosteroni on sellaista jonka hiili-isotooppisuhde on oikea ja vastaa elimistön oman aineen suhdelukua.

En siis väitä että Smulter olisi käyttänyt mitään doping-aineita, mutta se että joku kisaa testatussa liitossa ja antanut puhtaat testitulokset ei vielä kerro sitä varmuudella, että millä puuroilla on treenaillut ja kisaillut.

Kehonrakennus ja voimanosto ja voimamieslajit ovat sellaisia, että niissä saa todella ison eron tuloksissa doupattuna verrattuna douppaamattomaan. Sen vuoksi niitä ei ole koskaan hyväksytty olympialajeiksi. Kestävyysurheilussa hyöty on lähes yhtä iso. Niitähän maratonaareita yms. käryääkin harva se viikko. Ja Suomen mitalisade yleisurheilun kestävyysmatkoilla EM- ja olympiakisoissa loppui siihen, kun doping-testit kehittyivät 1980-luvulla ja veridoping myös kiellettiin.

 

[latexii]

Samoin testosteronia voi käyttää aika huoletta pieniä määriä kunhan katsoo, että se testosteroni on sellaista jonka hiili-isotooppisuhde on oikea ja vastaa elimistön oman aineen suhdelukua.

No ei todellakaan voi koska ulkoinen kusee heti testosteronin ja epitestosteronin keskinäisen suhteen.

Sikstoisekseen kun katsoo testattujen ja testaamattomien lajiliittojen parhaita tuloksia niin erot ovat loppupeleistä aika pieniä. Voimapuolella siis. Kehonrakennus täysin eri asia.

 

[Lucas]

No ei todellakaan voi koska ulkoinen kusee heti testosteronin ja epitestosteronin keskinäisen suhteen.

Kyllä sitä voi käyttää. Pienet määrät eivät mitään suhdetta edes sekoita.

Testosteronia erittyy miehillä luokkaa 6-9 milligrammaa vuorokaudessa. Kova treenijakso, niin elimistön oma tuotanto saattaa laskea.

2 milligrammaa vaikka vrk lisää testosteronia keskimäärin, niin siinä on jo iso ero tuloksissa verrattuna kaurapuurolla treenaaviin. Sellainen määrä tuskin omaa tuotantoakaan pahemmin lamaa.

Isompia määriä jos testosteronia annetaan, niin silloin se testosteroni ja epitestosteroni suhde voi mennä niin vikaan, että käry käy doping-testissä. Em. syystä nehän on urheilijoita doupatessa jo DDR:n aikana antaneet testosteronin ohella epitestosteronia ettei käry käy testissä. Samoin esim. Marion Jones kun käytti tetrahydrogestrinoni (THG) anabolista steroidia, niin sen kanssa annettiin epistestosteronia, kun se THG näkyi doping-labratestissä testosteronina. Useamman vuoden käyttivät sitä yhdistelmää muutamat eliittiurheilijat ilman käryjä, mutta sitten se jostain paljastui ja vyyhti lähti purkautumaan.

 

[latexii]

2 milligrammaa vaikka vrk lisää testosteronia keskimäärin, niin siinä on jo iso ero tuloksissa verrattuna kaurapuurolla treenaaviin. Sellainen määrä tuskin omaa tuotantoakaan pahemmin lamaa.

Tää on aivan pelkkää sun höpöä mutuilua. Toki voit laittaa jotain tutkittua faktaa että 2mg :llä saavutetaan iso ero tuloksissa kaurapuurolla treenaaviin nähden ? Sikstoisekseen tuo aine tuppaa kumuloitumaan estereistä riippuen.

Korvaushoidossa toimiva annos on esim. 0,5ml 5pvän välein joka on yhteensä 125mg eli 25mg per pvä. Sillä pitäisi päästä viitteiden puolväliin ennen seuraavaa injektiota. Tuolla 2mg per päivä ei ole yhtään mitään vaikutusta mihinkään injektoituna. Elimistön tuottama 6-9mg ja ulkopuolelta tuleva ei todellakaan ole sama asia milligramma määräisesti. Ei lähellekään.

 

[Lucas]

Tää on aivan pelkkää sun höpöä mutuilua. Toki voit laittaa jotain tutkittua faktaa että 2mg :llä saavutetaan iso ero tuloksissa kaurapuurolla treenaaviin nähden ? Sikstoisekseen tuo aine tuppaa kumuloitumaan estereistä riippuen.

Korvaushoidossa toimiva annos on esim. 0,5ml 5pvän välein joka on yhteensä 125mg eli 25mg per pvä. Sillä pitäisi päästä viitteiden puolväliin ennen seuraavaa injektiota. Tuolla 2mg per päivä ei ole yhtään mitään vaikutusta mihinkään injektoituna. Elimistön tuottama 6-9mg ja ulkopuolelta tuleva ei todellakaan ole sama asia milligramma määräisesti. Ei lähellekään.

Bhasin et al. (2001): "Testosterone dose-response relationships in healthy young men"

Lood et al. (2021): "False negative results in testosterone doping in forensic cases: Sensitivity of the urinary detection criteria T/E and T/LH"

Mullen et al. (2018): "Sensitivity of doping biomarkers after administration of a single dose testosterone gel"

Siinä pari viitettä jolla pääsee alkuun.

Sekään hiihtäjä Therese Johaugin käry ei ollut mikään vahinko, vaan eiköhän norskit doupanneet mikroannoksilla anabolisia ihan tarkoituksella.

Vaikka eroa olisi 1 prosentti, niin se on paljon puoli tuntia kestävässä suorituksessa. 18 sekuntia. Se voi olla ero juhlitun olympiavoittajan ja seitsemänneksi tulleen välissä.

 

[latexii]

Bhasin et al. (2001): "Testosterone dose-response relationships in healthy young men"

Lood et al. (2021): "False negative results in testosterone doping in forensic cases: Sensitivity of the urinary detection criteria T/E and T/LH"

Mullen et al. (2018): "Sensitivity of doping biomarkers after administration of a single dose testosterone gel"

Siinä pari viitettä jolla pääsee alkuun.

Sekään hiihtäjä Therese Johaugin käry ei ollut mikään vahinko, vaan eiköhän norskit doupanneet mikroannoksilla anabolisia ihan tarkoituksella.

Vaikka eroa olisi 1 prosentti, niin se on paljon puoli tuntia kestävässä suorituksessa. 18 sekuntia. Se voi olla ero juhlitun olympiavoittajan ja seitsemänneksi tulleen välissä.

Missään tuolla ei ole mainintaa 2mg ulkoisesta teston käytöstä per pvä ja sen tuomista isoista eroista. Ihan höpölöpöjuttuja tuollaisen määrän tuomat hyödyt.


AI oli tätä mieltä tästä Bhasin et al. (2001): "Testosterone dose-response relationships in healthy young men" -tutkimuksesta, kun kysyin että mitä tutkimuksessa on havaittu ja millaisilla testosteroniannoksilla on saavutettu hyötyä.

Tutkimustulokset:

Matala annos (150 mg viikossa): Alhaisilla annoksilla ei havaittu merkittäviä vaikutuksia lihasmassan kasvuun tai voimaan. Vaikutukset saattavat kuitenkin olla pieniä, mutta selkeät fyysiset hyödyt, kuten lihasmassan ja voiman kasvu, havaitaan yleensä korkeammilla annoksilla.

Keskikokoiset annokset (200–600 mg viikossa): Useissa tutkimuksissa on havaittu, että testosteronin anto keskitason annoksilla parantaa lihasmassaa ja voimaa, erityisesti jos miehellä on alhainen testosteronitaso. Näissä annoksissa testosteroni voi myös lisätä seksuaalista halukkuutta, parantaa mielialaa ja edistää rasvan vähenemistä.

Korkeat annokset (>600 mg viikossa): Korkeammilla annoksilla on havaittu enemmän voimakkaita vaikutuksia lihasmassan kasvuun ja voimaan, mutta myös lisääntynyt riski sivuvaikutuksille, kuten testosteronitasojen säätelyn häiriöille, hedelmättömyydelle ja maksan toimintahäiriöille. Tällöin testosteronin vaikutukset voivat olla paljon voimakkaampia, mutta niitä tulee seurata tarkasti sivuvaikutusten vuoksi.

 

[latexii]

tuplat.

 

[Markqq]

Nyt pidemmän aikaa jättäny viljat (ja ylipäätää hiilarit) minimiin. Mitä nyt yksittäisiä leipäpalojen leikkeleellä ja hedelmiä. Ruokavalio koostuu muuten proteiinista, rasvoista ja kasviksista. Nälkä pysyy erinomaisesti loitolla. Ja fiilis mitä mainioin. Suolisto kehrää. Ainut miinus lienee treenitehot salilla, mut kai kreatiini ja syklisyyttä hiilari vähä auttaa?

 

[Aposta]

Nyt pidemmän aikaa jättäny viljat (ja ylipäätää hiilarit) minimiin. Mitä nyt yksittäisiä leipäpalojen leikkeleellä ja hedelmiä. Ruokavalio koostuu muuten proteiinista, rasvoista ja kasviksista. Nälkä pysyy erinomaisesti loitolla. Ja fiilis mitä mainioin. Suolisto kehrää. Ainut miinus lienee treenitehot salilla, mut kai kreatiini ja syklisyyttä hiilari vähä auttaa?

Vhh:la on kieltämättä hankalaa toi treenailu. Treenipäiviin vaan kunnolla sapuskaa niin auttaa kummasti.

 

[masaf2]

Nyt pidemmän aikaa jättäny viljat (ja ylipäätää hiilarit) minimiin. Mitä nyt yksittäisiä leipäpalojen leikkeleellä ja hedelmiä. Ruokavalio koostuu muuten proteiinista, rasvoista ja kasviksista. Nälkä pysyy erinomaisesti loitolla. Ja fiilis mitä mainioin. Suolisto kehrää. Ainut miinus lienee treenitehot salilla, mut kai kreatiini ja syklisyyttä hiilari vähä auttaa?

Syö monipuolisesti kotimaisia marjoja joku 500-1000 g päivässä, niillä ei oo kukaan koskaan rasvoittunut ja saa hiilarin lisäks vitamiineja, kuituja, flavonoideja jne... Lisäks on pirun hyviä vaikka rahkan tai raejuuston tai kaurahiutaiden tai puuron tai vihersmoothien kans. Voihan sitä kohdentaa hiilaria itteensä vaikka etukäteen ennen treeniäkin, esim. banaani tai omena ei hirveen vaarallinen ole syödä etukäteen ennen treeniä jos koneeseen tarvii hiilaria.

 

[Markqq]

Syö monipuolisesti kotimaisia marjoja joku 500-1000 g päivässä, niillä ei oo kukaan koskaan rasvoittunut ja saa hiilarin lisäks vitamiineja, kuituja, flavonoideja jne... Lisäks on pirun hyviä vaikka rahkan tai raejuuston tai kaurahiutaiden tai puuron tai vihersmoothien kans. Voihan sitä kohdentaa hiilaria itteensä vaikka etukäteen ennen treeniäkin, esim. banaani tai omena ei hirveen vaarallinen ole syödä etukäteen ennen treeniä jos koneeseen tarvii hiilaria.

Vararikko iskisi tuolla marjamäärällä Jos siis kaupasta kaikki ostaisi. Toki voisi ulkomaisia enemmän syödä ku halvemmalla saa.

 

[masaf2]

Vararikko iskisi tuolla marjamäärällä Jos siis kaupasta kaikki ostaisi. Toki voisi ulkomaisia enemmän syödä ku halvemmalla saa.

Mee mettään/suolle poimiin mustikat, puolukat, lakat, karpalot, vadelmat, tyrnit jne. niin saat aeroopista ja karaistut kun totut kärpäsiin/hyttysiin. Saa hyviä mikrobeja metsäilmasta samalla. Toki arkkupakastinta se vaatii et voi olla vaikka talven marjat 200-300 litraa säilössä (meillä syö vaimoki niitä). Kaupasta ostetut on kuivia käppänöitä, esmes. Riitan herkun ostopisteeltä parhaat marjat menee tehtaalla ihan muualle ku pakastemarjoiksi, mitkä on niitä kuivimpia/pienimpiä/paskimpia.

 

[kuoris]

Juoksu on 5/5 mutta lähtisin kyllä itse juurikin keittiön kautta painonpudotukseen.

Juoksu pitää olla sitten matalalla sykkelle jolloin ollaan rasvanpoltto alueella. Jos ei onnistu niin reipas kävely on parempi. Harva on pystynyt pelkällä juoksulla merkittävästi laihtumaan niin että tulokset pysyvät vuosia, säännöllisellä kävelyllä kyllä.

Reippaammalla juoksulla toki paljon muita terveyshyötyjä.

 

[forerunner]

Juoksu pitää olla sitten matalalla sykkelle jolloin ollaan rasvanpoltto alueella. Jos ei onnistu niin reipas kävely on parempi. Harva on pystynyt pelkällä juoksulla merkittävästi laihtumaan niin että tulokset pysyvät vuosia, säännöllisellä kävelyllä kyllä.

Reippaammalla juoksulla toki paljon muita terveyshyötyjä.

Urheilunaikaisella rasvanpoltolla ei ole mitään merkitystä painonpudotukseen, liikunta on toki hyvästä ja sillä hieman saa kulutusta nostettua, mutta se onko liikunnan pääasiallinen energianlähde rasva vai glukoosi ei ole mitään väliä painonpudotukseen, ainoastaan siihen mitä energiasysteemiä harjoitat. Ainut merkittävä tekijä on kokonaiskulutuksen ja sisään tulevan energian erotus.

 

[laumat]

Mee mettään/suolle poimiin mustikat, puolukat, lakat, karpalot, vadelmat, tyrnit jne. niin saat aeroopista ja karaistut kun totut kärpäsiin/hyttysiin. Saa hyviä mikrobeja metsäilmasta samalla. Toki arkkupakastinta se vaatii et voi olla vaikka talven marjat 200-300 litraa säilössä (meillä syö vaimoki niitä). Kaupasta ostetut on kuivia käppänöitä, esmes. Riitan herkun ostopisteeltä parhaat marjat menee tehtaalla ihan muualle ku pakastemarjoiksi, mitkä on niitä kuivimpia/pienimpiä/paskimpia.

Todellisessa maailmassa tämä harvoin toteutuu. Jos olet aina asunut kaupungissa, etkä tiedä yhtään asiasta ei sieltä metsästä arkkupakastimia täytätä. Hyvä jos pakastelokero. Muistaakseni sinäkin saat ainakin ison osan marjoista poimittuina.

Itse syön paljon hirveä. En silti antaisi kenellekkään painonhallinta neuvoksi hankkiutua hirviporukkaan.

 

[mattix]

Syö monipuolisesti kotimaisia marjoja joku 500-1000 g päivässä...

Vaikka marjojen syöminen onkin tosi fiksua, niin 0.5-1.0 kg päivässä on paljon.

Itse jemmaan pakkaseen 80-140 kg marjoja per kausi, mutta niistä syö koko perhe. Itse kyllä syön päivittäin marjoja, mutta kilon sijaan 100-150g/pv. Olisi hurja määrä tuo kilo/päivä. Esim. mansikoina se on 2200€/vuosi ja mustikoina lähemmäs 3000€/vuosi. Lisäksi saa olla iso arkkupakastin, johon jemmataan 350kg marjoja.

 

[masaf2]

Vaikka marjojen syöminen onkin tosi fiksua, niin 0.5-1.0 kg päivässä on paljon.

Itse jemmaan pakkaseen 80-140 kg marjoja per kausi, mutta niistä syö koko perhe. Itse kyllä syön päivittäin marjoja, mutta kilon sijaan 100-150g/pv. Olisi hurja määrä tuo kilo/päivä. Esim. mansikoina se on 2200€/vuosi ja mustikoina lähemmäs 3000€/vuosi. Lisäksi saa olla iso arkkupakastin, johon jemmataan 350kg marjoja.

Eihän toi 0,5 - 1,0 kg päivässä paljoa ole, kun syö pikku 250 g tirrin kerralla ja 3-4 x päivässä. Iltasin menee lisäksi välillä kyllä herkuttelun puolelle, esim. vetasee iltamarjarahkan tai -smootien päälle sit jotain huurteisia karviaisia/kirsikoita 0,5+ kg tms.. Ne on niin ***tanan hyviä pakkasesta otettuna, antaa sulaa hetken ja sit napsii tv:tä katellessa puolisulina/jäähileisinä. Siks niitä arkkupakastimia on useempia (autotallisalin nurkassakin jopa, ja ostettu jostain Gigantin superaleista eli halpoja olleet ) + keittiössä vierekkäin 386 l jääkaappi ja 324 l pakastinkaappi.

Juu ja mun vanhemmat(kin) on kovia poimiin marjoja, niiltä saan yleensä puolukoita (miksei nyt muutakin, kun niitä kuluu niin paljo ja vanhemmilla ei niin kovasti / välillä niillä on pari isoa pakastinarkkua ylitäynnä + keittiön täyskokoinen Miele kaappipakastin ylitäynnä) loputtomasti. Mut joo kasvatellaan kyllä itte herukoita (puna-, viher-, valko-, musta- sekä vihreitä ja punaisia karviaisia), kirsikoita, mansikoita, vadelmia, boysenmarjoja, tyrnejä, ja pensasmustikoita (ja omenoita, pottuja ja porkkanoita, herneitä, lehtisalaatteja ja yrttejä). Ihan kivaa harrastetta hoidella ja poimia niitä. Sekin aika on pois pahanteosta.

Mut joo eli kun voi laskea rahaksi, niin tuhlaan ihan hitosti ruokaan ja himassakin on "käteistä" aika paljon Eihän noi lakat tai tyrnit mitään halpoja oo vrt. vaikka mustikat tai puolukat. Syön sit nähtävästi kalliimmin ku joku miljoonäri, ku kerran pakastelakkakin maksaa joku 40-60 € / kg. Täytyykin ens kerralla nauttia, kun tulee syötä sisäfilettä kalliimpaa kamaa ihan vaan iltaherkutteluna vaikka. Jos ei olis hyväpalkkaiset työt molemmilla, niin myisin kyllä villimarjoja periaatteella perkattuna ja kotiintoimitettuna lähiseudulle. Mustikkaämpäristäkin voi nykyään pyytää 60 € / 10 litraa sis. ämpärin, sis. kotiintoimitus. Viinimarjojahan tai vaikka pensasmustikoita (tai muuta viljeltyä) ei saa myydä verovapaasti

@laumat Mulla on monia umpikaupunkilaisia kavereita, jotka asuu rivarissa tai kerrostalossa ja käy keräämässä ahkerasti mustikoita, sieniä tai kalastamassa/pilkillä yms. vaikkei tyyliin varmaan edes lumia osais kolata tai ikinä pärjäis päivääkään omakotitalossa (tai no riippuu mimmosessa, mut tämmösessä vanhassa puutalossa, missä pitää kantaa polttopuita liiteristä, poltella takkaa ja kaminaa eli tehäkin jotain).

Toi hirviporukka on hyvää hommaa ja riistaliha on loistavaa ja ravinteikasta. Kaikkee ei voi tehdä, en mäkään ole ehtinyt kalaan sitten nuoruuden eli kala on ostettava, kuten lihakin jos nyt ei joskus metsästävältä isältäni siunaannu jotain metsoa/teertä/pyytä/jänistä valmiiks perkattuna köntsänä tai naapurilta hirveä/vasan filettä vaihdossa johonkin palvelukseen tms. jos oon vahtinut taloa / käynyt ajelemassa nurtsia ajoleikkurilla sen mökkeillessä...

Mut kelatkaapa, kuinka pirun vähän on kaloreita vaikka 1 kg mustikassa (tai vaikka karpalo 32 kcal/100 g, kattokaas tää Elintarvike - Fineli mitä superia! Voi vaikka esim. ketodieetilläkin vetasta kilon karpaloita päivässä huoleti niin ei tuu hiilariakaan vielä liikaa) ja miten täyttävä ja miellyttävä bombsi se on vaikka maitorahkan kans. On kyllä ihan superfoodeja noi kotimaiset marjat ja täysin aliarvostettuja. Varmaan 90+ % niistä mätänee mettiin poimimattomina? Onhan niissä pusikoissa toki kaikkee muutakin, jos vaan tunnistais luonnonyrttejä (muutakin kuin nokkosen, mitä toki tullut poimittua) tai tykkäis sienistä (niitä mä en syö, ainoo asia simpukoiden + mustekalan + etanoiden tms. ohessa mihin en koske vaikka olis kuinka ravinteikkaita).

 

[mattix]

Mun mielestä marjojen kilohinta on tosi halpa moneen muuhun herkkuun nähden ja se on hyvin kohdillaan itse poimien. Ei ole siis kynnyskysymys marjojen syömiselle.

Marjojen nauttiminen on ilman muuta kunnon terveysteko. Silti kilo tai edes puoli kiloa päivässä on tosi paljon. Itselläni on yksi arkkupakastin marjoja varten ja syön itse n. 50-60 kg marjoja vuodessa (=10 ämpäri). Olisi vaikea kuvitella syöväni kuusinkertaista määrää. Silti suosittelen syömään marjoja mahdollisen paljon.