Helsinkiläisrehtorit: Osa vanhemmista kieltää tyttöjä uimasta – ”Ei tästä lähdetä verissä päin taistelemaan”
Pääkaupunkiseudun kouluissa kulttuurierojen käsittely on arkipäivää. Vuosaaressa on törmätty siihen, että islaminuskoiset perheet vetävät lapsiaan pois uskonnon tunneilta, jos opettajana on länsimaalainen nainen.
Uimatunneille osallistumisesta keskustellaan kouluissa silloin tällöin maahanmuuttajalasten vanhempien kanssa. Tällä hetkellä varsinkin islaminuskoisten keskuudessa puhututtaa uintia enemmän koulujen uskonnonopetus.
Myös musiikin opetus ja itsenäisyyspäivän tanssit on monelle muslimiperheelle kova paikka, ja joskus päädytään siihen, että tytöt voivat osallistua juhlaan tyttöparin kanssa.
HS kysyi kolmen pääkaupunkiseudulla sijaitsevan koulun rehtorilta, miten kulttuurierot näkyvät kouluissa.
Helsinkiläinen Beriwan Mahmood lyttäsi Helsingin Sanomien artikkelissa kunniaväkivallan ja haluaa kaikki tytöt uimatunneille.
”Suomen viranomaiset ja valtio toimivat täysin väärin, jos he antavat ulkomaalaisten tyttöjen olla osallistumatta esimerkiksi uimatunneille koulussa uskonnon tai kulttuurin vuoksi. Ei pidä antaa sellaisia myönnytyksiä, ja näissä asioissa täytyy olla napakka”, kertoi Irakin kurdi Beriwan Mahmood HS:ssa tiistaina.
Kunniaan liittyvä väkivalta vaihtelee Suomessa sosiaalisesta rajoittamisesta vakavaan henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan.
”Mä olin kolmannella luokalla, ja sillon mun piti lopettaa uimahallissa käyminen. Mä en saanu enää käydä uimahallissa, koska musta oli tulossa nuori tyttö. [--] Mutta kappas vaan, mitä mun veljet, kyllä mun veljet saa ihan vapaasti...”, kertoi maahanmuuttajatyttö Ihmisoikeusliiton viime vuonna ilmestyneessä selvityksessä.
Näkyvätkö kuvatunlaiset tilanteet pääkaupunkiseudun kouluissa ja pitääkö kaikkien tyttöjen uida?
”Enemmistö meidän koulun oppilaista käy uimassa”, kertoo espoolaisen Kirstin koulun rehtori Pauliina Pertamo.
”Olemme pitäneet tiukkaa linjaa sen puolesta, että uiminen kuuluu opetukseen, mutta huoltajilla on toki mahdollisuus anoa poissaoloa koulusta”, Pertamo kertoo.
Kirstin koulussa Espoossa on 350 ala-asteikäistä oppilasta.
”Uimiseen suhtautuminen on hyvin perhekohtaista, mutta ne ovat yksittäistapauksia, jotka eivät voi osallistua uintiin. On myös poikia, jotka eivät saa osallistua uintiin”, Pertamo kertoo.
Helsinkiläisrehtorit: Osa vanhemmista kieltää tyttöjä uimasta – ”Ei tästä lähdetä verissä päin taistelemaan”
Pääkaupunkiseudun kouluissa kulttuurierojen käsittely on arkipäivää. Vuosaaressa on törmätty siihen, että islaminuskoiset perheet vetävät lapsiaan pois uskonnon tunneilta, jos opettajana on länsimaalainen nainen.
”Usein kysymys uimisesta herää, kun perheen esikoinen on ensi kertaa asian edessä. Mutta kun tätä yhdessä koulun henkilökunnan ja perheen kanssa käydään läpi, niin seuraavien lasten kohdalla asia on jo tuttu.”
Esimerkiksi pakkoavioliittoihin Pertamo ei ole urallaan törmännyt.
”Mutta joskus vuosia sitten havaitsimme sellaista, että käytiin ulkomailla ympärileikkauksessa. Viime aikoina sellaista ei ole ollut”, Pertamo kertoo.
”Eri kulttuureista tulevien pitäisi käydä dialogia, jotta muualta tulleille tulisi koulusta turvallinen olo, eikä tarvitsisi olla varuillaan, että täällä tehtäisiin jotain haitallista. Että esimerkiksi koulupsykologin kanssa juttelu ei tarkoita sitä, että lapsi olisi hullu.”
Helsingin Vuosaaressa ja Rastilassa toimivan Vuoniityn peruskoulun rehtorin Jukka Isohanni kertoo, että on viime vuosina törmännyt vain yksittäisiin tilanteisiin, joissa tyttö ei ole osallistunut uintiin.
”Keskustelemalla yritetään selvittää uintiasiaa, mutta emme ole poliiseja, jos huoltaja päättää, että lapsi ei ui.”
Isohannin mukaan viime aikoina Vuosaaren alueella on törmätty siihen tilanteeseen, että jos suomalainen nainen opettaa uskontoa, islaminuskoiset saattavat pyytää lapsiaan pois uskonnon tunneilta.
”Heidän mielestään miehen pitäisi opettaa. Lisäksi koulun opetus on tunnustuksetonta. Monet muslimilapset käyvätkin viikonloppuisin koraanikoulussa, joka on tunnustuksellista”, Isohanni kertoo.
Rehtori Timo Heikkinen Merilahden peruskoulusta kertoo, että suurin osa hänen johtamiensa koulujen oppilaista osallistuu koulu-uinteihin. Kallahden peruskoulu ja Meri-Rastilan ala-asteen koulu yhdistyivät tiistaina yhtenäiseksi Merilahden peruskouluksi.
”Suhtautuminen uimiseen on perhekohtaista ja riippuu paljon perheiden uskonnollisuusasteesta. Koulussa lähdemme siitä, että uiminen on osa opetusta ja kuuluu kaikille, mutta ei tästä lähdetä verissä päin taistelemaan”, Heikkinen sanoo.
Heikkisen mukaan myös musiikin opetuksesta muslimiperheiden kanssa silloin tällöin keskustellaan.
”Itsenäisyyspäivän tanssit on kova paikka joillekin perheille ja joskus on näissä tilanteissa sovittu, että tytöt tanssivat keskenään, sillä se on myös kova paikka tytöille jäädä pois tansseista.”