Terveydentila yleisin syrjintäperuste työpaikalla – epäkohtiin puuttuminen saattaa viedä vuokratyöntekijältä työvuorot
Terveydentila yleisin syrjintäperuste työpaikalla – epäkohtiin puuttuminen saattaa viedä vuokratyöntekijältä työvuorot
Työsuojeluviranomaisille tuli viime vuonna noin 500 syrjintään liittyvää soittoa. Myös tasa-arvovaltuutetulle tulee vuosittain satoja työsyrjintäilmoituksia.
27.3.2017 klo 20:20
Yle
Jaa artikkeli Facebookissa353
Jaa artikkeli Twitterissä
Vaikka syrjintäkielto työelämässä on yksiselitteinen, tulee työsuojeluviranomaisten tietoon vuosittain lukuisia tapauksia, joissa työntekijät ovat joutuneet syrjinnän kohteeksi. Valtakunnalliseen työsuojeluviranomaisen puhelinneuvontaan tuli viime vuonna noin 500 työsyrjintään liittyvää yhteydenottoa.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston (siirryt toiseen palveluun) mukaan yleisin syrjintäperuste on työntekijän terveydentila. Toiseksi useimmin syrjinnän syynä on niin sanottu muu henkilöön liittyvä syy. Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan tällöin oli yleensä kyse siitä, että työntekijä oli tuonut esiin epäkohtia työpaikalla, puolustanut oikeuksiaan tai turvautunut oikeusturvakeinoihin.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki viime vuonna 92 syrjintää koskevaa tarkastusta. Aluehallintoviraston alueella työskentelee melkein joka toinen työelämässä oleva suomalainen.
Aluehallintoviraston tilastoista puuttuu kokonaan sukupuolesta johtuva syrjintä, koska se kuuluu Tasa-arvovaltuutetun vastuualueeseen. Tasa-arvovaltuutetulle tulee toimistopäällikkö Anja Nummijärven mukaan vuosittain kaikkiaan noin 500–600 yhteydenottoa. Kirjallisista yhteydenotoista reilu puolet ja puheluista lähes kaikki koskevat työelämäsyrjintää.
Vaikka aluehallintoviraston ja Tasa-arvovaltuutetun lukuja ei voi täysin verrata toisiinsa, nousee sukupuoleen perustuva syrjintä näiden lukujen perusteella merkittäväksi työsyrjinnän muodoksi.
Terveys yleisimpänä syrjintäperusteena
Etelä-Suomen aluehallintoviraston tilastoissa lähes joka toinen (45) viranomaisen tarkastelussa ollut tapaus liittyi työntekijän terveydentilaan. Terveydentila on syrjintätilastojen kärjessä vuodessa toiseen. Alle puolessa tapauksista viranomainen kuitenkaan katsoi, että syrjintää oli tapahtunut.
"Työntekijän määräaikainen työsopimus oli purettu välittömästi sen jälkeen, kun hän oli ilmoittanut kuukauden sairauslomasta. Puhelinkeskustelussa työnantaja oli huutanut työntekijälle ja sanonut, ettei töihin tarvitse enää tulla. Työntekijä oli yrittänyt selvittää asiaa, mutta työnantaja ei vastannut työntekijän puheluihin. Työntekijän selvityksen perusteella asiassa syntyi ns. syrjintäolettama, jolloin työnantajan tuli kumotakseen oletuksen osoittaa, ettei syrjinnän kieltoa ole rikottu.
Työnantajan mukaan työsopimus oli päättynyt työntekijän omasta aloitteesta, kun työntekijä ei tullut työhön sairausloman jälkeen. Työnantaja ei kuitenkaan tuonut esille tosiseikkoja, jotka olisivat tukeneet työnantajan kertomusta siitä, että työntekijä olisi päättänyt työsuhteensa itse. Pelkästään työnantajan väite siitä, että työntekijä on päättänyt työsuhteensa, ei riittänyt osoittamaan, ettei työnantajan ollut rikkonut syrjinnän kieltoa."
Lähde: Työsuojeluhallinto
Oikeuksiaan puolustava työntekijä ei ole kaikkien mieleen
Lähes kolmannes (29) Etelä-Suomen aluehallintoviraston tarkastamista tapauksista liittyi muuhun henkilöön liittyvään syyhyn. Valtaosa näistä tarkastuksista liittyi tapauksiin, joissa työpaikkojen epäkohtiin puuttuminen tai esimerkiksi yhteydenotto viranomaisiin oli johtanut syrjintään.
Lisäksi 12 tarkastuksessa käsiteltiin tapauksia, joissa työntekijä oli ollut yhteyksissä ammattiyhdistykseen ja tämä oli johtanut yhteydenoton jälkeen syrjintään työpaikalla.
"Vuokratyöntekijä työskenteli käyttäjäyrityksessä määräaikaisessa työsuhteessa tarvittaessa työhön kutsuttavan työsopimuksella. Vuokratyöntekijä oli ollut sairauslomalla. Kun hän oli vaatinut sairausajan palkkaa, oli esimies sanonut että tällaisesta vaatimuksesta voi seurata se, että työtunteja vähennetään. Kun työntekijä oli edelleen vaatinut sairausajan palkkaa, ei työtunteja enää tarjottu ollenkaan käyttäjäyrityksestä. Asiassa syntyi syrjintäolettama.
Käyttäjäyritys kiisti sen, että palkkavaatimus olisi johtanut työvuorojen päättymiseen, mutta ei osoittanut, että työtuntien antamatta jättäminen olisi tosiasiallisesti johtunut muusta syystä. Käyttäjäyritys oli näin ollen toiminut syrjinnän kiellon vastaisesti käyttäessään sille kuuluvaa työnjohto-oikeutta vuokratyöntekijään."
Lähde: Työsuojeluhallinto
Vammaisten syrjimättömyys vaatii aktiivisia toimia – työnantajat tuntevat velvollisuutensa huonosti
Muista syrjintäperusteista useampia ilmoituksia tuli myös alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon perusteella tehdystä syrjinnästä (13), ikäsyrjinnästä (8), syrjinnästä vammaisuuden vuoksi (7), mielipiteen tai vakaumuksen vuoksi tapahtuneesta syrjinnästä (7) sekä seksuaalisen suuntautumisen aiheuttamasta syrjinnästä (2).
Kaikissa ikäsyrjintätapauksissa syrjintää koettiin korkean iän vuoksi. Suurimmassa osassa tapauksista todettiin, että työnantaja ei ollut syrjinyt työntekijää iän perusteella.
Vammaisten syrjiminen poikkeaa muista tapauksista siinä, että yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintää on myös se, jos vammaiselta työntekijältä evätään niin sanotut kohtuulliset mukautukset, joita hänen yhdenvertainen kohtelunsa vaatii. Etelä-Suomen aluehallintoviraston tarkastuksissa työnantajat tunsivat velvollisuutensa tehdä kohtuullisia mukautuksia heikosti.
Työntekijää ei saa syrjiä mielipiteen vuoksi
Mielipiteeseen perustuvassa syrjinnässä on ensisijaisesti kyse poliittisista ja yhteiskunnallisista mielipiteistä. Lisäksi valvonnassa on katsottu, että myös muu aktiivinen mielipiteiden ilmaisu esimerkiksi työpaikan olosuhteista tai työnantajan toiminnasta voi muodostua yhdenvertaisuuslain tarkoittamaksi mielipiteeksi.
"Ulkomaalaistutkinnassa työskennellyt poliisi oli siirretty erityistutkinnasta perustutkintaan ja vaativuustasolta alempaan tehtävään hänen Facebookissa esittämiensä mielipiteiden takia. Työnantaja esitti oikeuttamisperusteena, että Facebook-kirjoitusten perusteella herää epäilys työntekijän asenteellisuudesta ulkomaalaisia kohtaan.
Tarkastuksessa todettiin, että työnantajan tavoite huolehtia siitä, että luottamus poliisilaitoksen puolueettomuuteen ei horju, on oikeutettu. Siirtoa pois ulkomaalaisvalvonnasta ei voida pitää kyseiseen tavoitteeseen nähden suhteettomana ottaen huomioon kirjoitusten sisältö, työnantajan rajoitetut keinot puuttua työntekijän sananvapauteen sekä se, että työnantaja oli ennen siirtoa pyrkinyt löytämään muita vaihtoehtoisia tehtäviä erityistutkinnasta. Työnantaja oli esittänyt epäsuotuisan kohtelun olevan oikeutettua, ja näin ollen työnantaja ei ollut tehtävän siirrossa toiminut syrjintäkiellon vastaisesti."
Lähde: Työsuojeluhallinto
Etenkin raskaus ja perhevapaat altistavat naisia syrjinnälle
Tasa-arvovaltuutetun mukaan selvästi merkittävin työsyrjintää aiheuttama ongelma sukupuolen kannalta ovat raskaus ja perhevapaat. Tasa-arvovaltuutetulle tulevista työelämään liittyvistä yhteydenotoista noin puolet liittyy raskauteen tai perhevapaisiin.
– Vaikka syrjintää epäilevät ottavat yhteyttä viranomaisiin vain harvoin, tämä kertonee ongelman merkityksestä työelämässä. Siihen pitäisi työmarkkinoilla kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota, toivoo Tasa-arvovaltuutetun toimistopäällikkö Anja Nummijärvi Ylelle lähetetyssä sähköpostissa.
– Syrjintäepäilyt liittyvät varsinkin määräaikaisten palvelussuhteiden uusimatta jättämiseen raskauden tai perhevapaan perusteella ja työhönottoon. Rekrytoinnissa saatetaan myös esittää kysymyksiä perhetilanteesta. Koeaikapurkuja tapahtuu raskauden perusteella ja myös perhevapaalta paluuseen liittyy ongelmia. Omat tehtävät ovat kadonneet tai työntekijä on korvattu sijaisella.
Valtaosa työelämää koskevista syrjintäepäilyistä tulee naisilta. Miehetkin ottavat kuitenkin yhteyttä monenlaissa syrjintäepäilyissä, esimerkiksi työntekijän valintaan liittyen. Perhevapaan perusteella syrjintää epäilevistä vain harva on miehiä.
"Sairaanhoitaja oli työskennellyt leikkausosastolla sijaisena yhtäjaksoisesti neljä ja puoli vuotta. Hänelle oli tänä ajanjaksona tehty kahdeksan määräaikaista työsopimusta eri perustein. Hän jäi loppuvuonna 2014 äitiys- ja vanhempainvapaalle ja ilmaisi kesällä 2015 työnantajalle halunsa jäädä vielä hoitovapaalle. Hoitovapaa myönnettiin neljäksi päiväksi, minkä jälkeen sairaanhoitopiiri ilmoitti, että sillä ei ollut enää tarjota työtä kyseiselle sairaanhoitajalle.
Tämän jälkeen yhteensä kahdeksan muun sijaisen määräaikaisia työsuhteita jatkettiin leikkaus- ja anestesiaosastolla. Sijaisista seitsemän oli työskennellyt osastolla vähemmän aikaa kuin hoitovapaata hakenut sairaanhoitaja, kaksi uusinta sijaista alle vuoden. Yksikään sijaisuuksista ei ollut avoimessa haussa, vaan niitä tarjottiin työntekijöille suoraan. Tämä oli ollut aiemmin käytäntönä myös lausuntoa pyytäneen sairaanhoitajan kohdalla. – – Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että sairaanhoitopiiri ei selvityksissään esittänyt tasa-arvolain edellyttämää muuta, hyväksyttävää syytä, joka selittäisi muuttuneen käytännön työntekijää kohtaan."
Lähde: Tasa-arvovaltuutettu