Halla-aho: Perussuomalaisista tehdään "haitallista maahanmuuttoa" vastustava protestipuolue
Sunnuntai 19.2.2017 klo 08.02
Perussuomalaisten puoluejohtajaksi tähtäävä Jussi Halla-aho kertoo Iltalehden haastattelussa strategiansa, jolla puolueen kannatus saadaan nousuun.
- Perussuomalaisten puheenjohtajakisaan ”todennäköisesti" lähtevä Halla-aho haluaa tehdä puolueesta maahanmuuttoa vastustavan protestipuolueen.
- Halla-ahon mukaan tiukkaa linjaa aletaan toteuttaa, jos hänet valitaan ensi kesänä perussuomalaisten puheenjohtajaksi.
- Halla-aho ei välitä kritiikistä, jossa hänet on leimattu yhden asian poliitikoksi, koska maahanmuuton vastustaminen on toimiva keino erottautua.
Vastustan haittamaahanmuuttoa. Se on aika osuva termi. Kyse on maahanmuutosta, joka kuluttaa taloudellisia resursseja, Jussi Halla-aho toteaa. (FRED MARVAUX)
Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps) uskoo, että maahanmuuttokriittiseksi protestipuolueeksi kirkastumisen myötä perussuomalaisten kannatus nousee takaisin kaksinumeroiseksi.
- Meitä äänestetään sen vuoksi, että olemme vaihtoehto ja vain niin kauan kuin olemme vaihtoehto.
Halla-aho ei välitä kritiikistä, jonka mukaan hän on vain yhteen asiaan eli maahanmuuttoon jumiutunut poliitikko.
Halla-aho pitää ”haitalliseen maahanmuuttoon” keskittyvää linjaansa oikeana ja strategisesti terävänä.
- Maahanmuuttoasiat ovat meidän kenttäväelle tärkeitä, Halla-aho sanoo.
Halla-ahon mukaan perussuomalaisten ei kannata keskittyä esimerkiksi terveydenhoitoon tai sosiaaliturvaan, koska kaikilla puolueilla on näistä teemoista lähes samanlaiset mielipiteet, jolloin erottautuminen muista puolueista on vaikeaa.
Protestin ydin
- Vastustan haittamaahanmuuttoa. Se on aika osuva termi. Kyse on maahanmuutosta, joka kuluttaa taloudellisia resursseja, muuttaa yhteiskuntaa kurjemmaksi paikaksi, esimerkiksi rikollisuuden, väkivaltaisuuden ja muiden lieveilmiöiden myötä.
Halla-aho haluaa puhua suoraan maahanmuuttajaryhmistä eikä yksittäisistä ihmisistä, koska hänen mukaansa ”maahanmuuton ongelmat keskittyvät tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin, tietyin motiivein tuleviin ihmisiin sekä tietyiltä alueilta tuleviin ihmisiin”.
- Tästä seuraa, että haittamaahanmuuttoa on mahdollista ehkäistä maahanmuuttopoliittisin toimin. Keinona on maahanmuuton rajoittaminen niiltä alueilta, joista tulleilla ihmisillä on eniten sopeutumisongelmia, Halla-aho sanoo.
Epäreilua yksilöille
Halla-aho perustelee kokonaisten ihmisryhmien leimaamista ”järkevällä yleistyksellä”.
- Voidaan tietysti sanoa, että siinä kohdellaan epäreilusti niitä ihmisiä, jotka kuuluvat väärään viiteryhmään, joko motiiviensa tai alkuperänsä suhteen, mutta sama pätee esimerkiksi viisumipolitiikkaan.
- Yhdelläkään amerikkalaisilla ei ole viisumipakkoa Suomeen, mutta kaikilla nigerialaisilla on, että onhan tämäkin epäreilua, mutta politiikan täytyy perustua järkeviin yleistyksiin, koska mikään muu ei ole käytännössä mahdollista.
Mitkä ryhmittyvät edustavat kuvaamaasi haittamaahanmuuttoa?
- Tästä ei kukaan järkevä ihminen uskalla tietenkään mitään lausua, koska siitä joutuu käräjille.
Ongelman juuret
Halla-ahon mukaan humanitaarisesta maahanmuutosta on tullut ongelma sen vuoksi, että nykyiset lainsäädännölliset mekanismit luotiin Eurooppaan toisen maailmansodan jälkeen.
- Ne luotiin maailmansodan opetusten jälkeen silmällä pitäen tilannetta, jossa ihmiset joutuvat pakenemaan rodullista, tai muuta vainoa lähinnä naapurimaihin. Eikä niitä tarkoitettu koskaan siihen, että suuret ihmisjoukot siirtyvät mantereelta toiselle vedoten lähinnä lähtömaan yleisiin olosuhteisiin, kuten tänä päivänä on yleisesti laita humanitäärisessä maahanmuutossa.
Nykyisestä turvapaikkamenettelystä on Halla-ahon mukaan tullut käytännössä elintasosiirtolaisuuden kanava.
- Tämä nakertaa ihmisten luottamusta maahanmuuttopolitiikkaan ja turvapaikkajärjestelmän uskottavuutta. Se tekee ihmisistä myös kyynisiä niitä ihmisiä kohtaan, jotka oikeasti pakenevat ongelmia, jotka mainitaan Geneven sopimuksessa pakolaisuuden perusteina.
Nykykäytäntö koettelee Halla-ahon mukaan niiden ihmisten oikeustajua, jotka kokevat tämän ongelmana. Lisäksi se aiheuttaa taloudellisen rasitteen eurooppalaisille yhteiskunnille.
Kotoutuksen ongelmat
1990-luvun alusta vuoteen 2015 ulkomaalaistaustaisten osuus Suomen väestöstä on kasvanut vajaasta prosentista yli kuuteen prosenttiin.
Halla-aho kritisoi epäonnistunutta kotoutumispolitiikkaa.
- Meillä Suomessa on askarreltu kotouttamista parikymmentä vuotta. Suomi ja Ruotsi ovat kaikilla mittareilla epäonnistuneet surkeimmin Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden ihmisten kotouttamisessa, jos katsotaan esimerkiksi työllistymiskehitystä tai rikostilastoja, Halla-aho sanoo.
Iltalehden (25.5.2016) selvityksen mukaan Suomessa asuvaan väestöön suhteutettuna eniten rikoksia tekivät Romanian, Liettuan, Irakin, Kongon demokraattisen tasavallan, Latvian, Viron, Somalian, Iranin ja Turkin kansalaiset.
Eri maahanmuuttajaryhmien työllisyystilastoissa puolestaan huonoiten pärjäsivät somalinkieliset. Heidän työllisyysasteensa oli vuonna 2012 noin 20 prosenttia. (Kvartti2/2014)
Samat velvollisuudet
Halla-aho kannattaa ainoastaan työperäistä maahanmuuttoa, jossa Suomeen tuleva henkilö hyödyttää työllään ja veroillaan yhteiskuntaa.
Koskeeko yhteiskunnalle hyödyksi olemisen velvollisuus myös kantasuomalaisia?
- Kyllä, mutta tässä täytyy ymmärtää se, että hyvinvointiyhteiskunta, jossa verotettua rahaa jaetaan tarvitseville, on mahdollinen vain siinä tilanteessa, että nettosaajien osuus pysyy pienenä. Jos nettosaajien suhteellinen osuus väestöstä kasvaa ja veronmaksajien osuus pienenee, on se matemaattisesti mahdoton yhtälö.
Halla-aho ei niele virallista liturgiaa siitä, että Suomi tarvitsee tulevina vuosina enemmän työtä tekeviä käsiä, koska väestö vanhenee ja suomalaisten syntyvyys laskee.
- Haluaisin kuulla tarkempia perusteluja sille, miten työtön somali parantaa huoltosuhdetta. Hänhän asettuu yhdessä eläkeläisten kanssa sinne saamapuolelle ja pysyy siellä. Meillä on Suomessa 27 vuoden kokemus somaliväestöstä, ja heidän työllisyysasteensa on edelleen 20, että ovatko nämä niitä tekeviä käsiä jotka pelastavat Suomen huoltosuhteen, Halla-aho kysyy.
Terrorismi ja islam
Islamin radikalisoituminen näyttelee Halla-ahon maahanmuuttokritiikissä merkittävää roolia.
- Tästä käydään aika vilkasta akateemista keskustelua Euroopassa, että onko kyse enemmän islamin radikalisoitumisesta vai radikalisaation islamisoitumisesta. Onko islam vain leima, jonka eri syistä radikalisoituneet ryhmät ovat ottaneet viitekehykseksi, vai onko niin, että islamissa itsessään on Euroopassa jotain sellaista teologista kehitystä, joka selittää sen, että islamin nimessä tehdään nykyään erilaisia asioita.
- Ei kukaan ihminen vastusta islamia oppirakennelmana, vaan sitä mitä siitä seuraa käytännössä, jos ihminen räjäyttää pommin tai ampuu ihmisiä ja perustelee sen islamilla.
- Mielestäni on syytä uskoa, mitä ihminen sanoo.
Halla-aho viittaa Asema-aukiolla viime vuonna tehtyyn pahoinpitelyyn, jossa natsijärjestöön kuuluva Jesse Torniainen potkaisi sivullista henkilöä, joka sai potkun seurauksena päävamman ja menetti myöhemmin henkensä.
- Jos meillä Jesse Torniainen potkaisee ihmistä ja sanoo olevansa natsi, ei kukaan epäröi todeta, että jaa sinä olet natsi ja sen takia potkaisit tuota tyyppiä. Mutta jos muslimi räjäyttää ja huutaa Allahu akbar, niin täällä kilvan ryhdytään selittämään hänen tekemistään, että ei se nyt varmasti liity siihen, mitä hän sanoo. Minusta tämä on aika huvittavaa, ja varmasti aika turhauttavaa näiden ihmisten omasta mielestä.
Vielä terrorismiakin suurempana ongelmana Halla-aho pitää moskeijoissa saarnattavaa radikaali-islamia, jonka avulla luodaan viholliskuvaa ja lietsotaan ihmisiä länsimaista yhteiskuntaa vastaan.
KREETA KARVALA
kreeta.karvala@iltalehti.fi
Kummin tahansa niin ihan liikaa.
Mitä "vähintään viisi lasta synnyttäneen naisen ulkoista sukupuolielintä" tässä maassa tapahtuu. 
