Hallitus päätti reilu vuosi sitten joulukuussa turvapaikkapoliittisesta toimenpideohjelmasta, joka sisältää peräti 80 eri toimenpidettä. Moni perussuomalainen kansanedustaja on tyytyväinen ohjelmaan.
Näkökulma
- Se tehtiin ”White Paper”-tasolta eli puhtaalta paperilta lähdettiin toimimaan. Suunnitelmalle tehtiin kohta kohdalta seuranta-ohjelma, jota seurataan eri ministeriöissä. Tilannekuva raportoidaan kuukausittain. "Liikennevalo-periaatteella" seuraten näkyy yhä enemmän vihreää, eli toimet ja lainsäädäntömuutokset ovat edenneet, kommentoi kansanedustaja Anne Louhelainen (ps.) toimenpideohjelmaa.
Seuraavassa Louhelaisen vihreää listaa: Turvapaikkapäätösten valitusprosessit hallinto-oikeudessa lyhentyneet jopa alle 4 kuukauteen. Turvallisuustilanteet lähtömaissa tarkistetaan 6 kuukauden välein. Palautussopimus Afganistanin kanssa. Suomalainen erikoiskäytäntö, ettei humanitaarista suojelua myönnetä enää lainkaan.
Lista jatkuu: Kriminalisoitu matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten. Perheenyhdistämisen edellytyksiä on tiukennettu toimeentuloedellytyksellä. Perheenjäsenten määritelmän laajentamista ei hyväksytty.
Ja lista jatkuu: Paperittomien terveydenhuollon laajentamisen estäminen. Ei suostuttu pysyviin turvapaikkakiintiöihin eikä jäsenvaltioita sitoviin turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin. Hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittavalla turvapaikanhakijalla ei ole enää oikeutta jäädä maahan prosessin ajaksi, ellei KHO niin määrää.
Ohjelma elää ja uusia päätöksiä tehdään. Joulukuussa maahanmuuton ministerityöryhmä hyväksyi uuden toimenpidesuunnitelman laittoman maassa oleskelun ehkäisyyn ja hallintaan. Sekin pitää sisällään kymmeniä uusia toimia, joiden lainsäädäntömuutosten valmistelu on alkanut.
Turvapaikkaprosessien valitusprosessit hallinto-oikeudessa on saatu lyhentymään ja uusia päätöksiä tulee nopealla tahdilla ulos. Sieltä on odotettavissa paljon kielteisiä päätöksiä, joten sen vuoksi tehtiin edellä mainittu uusi toimenpideohjelma, jonka tarkoitus on estää jalansija laittomalle maassa oleskelulle.
Melkoinen lista, mutta Suvi Teräsniskan sanoin, "Jos mikään ei riitä, millä saamme tämän jatkumaan". Vastaus kuuluu, että osa haluaa vaihtaa maltillisen Timo Soinin maahanmuuttokriittiseen Jussi Halla-ahoon.
- Väittäisin, että maahanmuuttokysymys on tärkein, vastaa kansanedustaja Juho Eerola (ps.) kysymykseen, mitkä asiat ratkaisevat sen, kuka valitaan puolueen puheenjohtajaksi.
Eerolan mukaan Halla-aholla ei ole harteillaan ministerin tai kansanedustajan tuomia rasitteita. Hänellä on sen sijaan näkemystä siihen, miten maahanmuuttoasioita tulisi hoitaa tämän päivän Euroopassa ja Suomessa.
Eerolan mielestä turvapaikkaohjelma on toteutunut hyvin, muttei riittävästi. Perheiden yhdistämisen kohdalla on päätetty vain tulorajoista, muttei muista keinoista. Eerolan mukaan EU antaisi Suomelle mahdollisuuden vetää vielä tiukempaa linjaa.
Niin ikään Halla-ahon tukijaksi ilmoittautunut kansanedustaja Jari Ronkainen sanoo, että Halla-ahon tietotaito on valtava etenkin maahanmuuttoasioissa.
- On vaikea unohtaa vuoden 2015 puoluekokousta Turussa, jossa Halla-ahon puhe nostatti yleisöstä raikuvan aplodien myrskyn. Tuolloin aika ei ollut vielä kypsä puheenjohtajataistoon, mutta kentältä tuli selvä osoitus tuesta. Kentältä on tullut viesti, että puolueen linjaa ei tule rajusti muuttaa, mutta sitä pitää vahvasti terävöittää.
Kansanedustaja Ville Tavio korostaa, että perussuomalaisten tavoitteet hallituksessa ovat toteutuneet huomattavasti paremmin kuin suuri yleisö tuntuu tällä hetkellä tiedostavan. Tämä arvio koskee myös 9 500 puolueen jäsentä, joista jopa 3 500 saapuu Jyväskylän puoluekokoukseen kesällä. Luottavatko he Soinin vai Halla-ahon kykyyn toteuttaa perussuomalaisten linjaa?
Tuoreet gallupit näyttävät perussuomalaisille alamäkeä. Onko syynä Halla-ahon pyrky puheenjohtajaksi vai se, ettei hän ole vielä puheenjohtaja?
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) kertoi torstaina uskovansa, että Soini haluaa jatkaa puolueen puheenjohtajana. Mattilan mukaan Soini on ollut "siinä asennossa", että haluaisi jatkaa puheenjohtajana.
.
Ainakin 1800 pakolaista pelastettiin lokakuussa Libyan rannikon edustalla. LEHTIKUVA/AFP
