Iso selvitys ulkomaalaisten seksuaalirikollisuudesta – määrät, syyt, ratkaisukeinot
Tämän tilastot kertovat seksuaalirikoksista epäiltyjen kansalaisuuksista
02:11 / 02:11
Julkaistu: 15.12. 6:37
RIKOLLISUUS
Ulkomaiden kansalaisista etenkin irakilaiset ja afganistanilaiset ovat seksuaalirikostilastoissa yliedustettuina. Asiantuntijat sanovat, että rikosten taustalla vaikuttavat sota, väkivaltainen kunniakulttuuri ja ikärakenne.
RAISKAUS voi olla rangaistus tottelemattomuudesta, sanoo Irakin naisten yhdistyksen toiminnanjohtaja ja Suomen pakolaisavun ohjaaja
Ala Saeed.
Hän epäilee tämänkaltaisen ajatusmaailman olevan osasyy sille, miksi ulkomaalaisista irakilaiset ovat yliedustettuina seksuaalirikostilastoissa.
Saeed selittää, että Irakissa vanhoillisilla klaaneilla on väkivaltainen, ääri-islamista juontuva kunniakulttuuri, jossa mies voi tehdä naiselle melkein mitä hyvänsä – ilman seuraamuksia.
Päinvastoin nainen voi joutua vastuunkantajaksi omasta raiskauksestaan. Saeedin mukaan vanhoillinen perhe voi pitää häpeällisenä sitä, että nainen on antanut tahrata itsensä.
Tästä langetettava rangaistus vaihtelee pieksännästä kunniamurhaan.
– Monet naiset joutuvat raiskatuksi, mutta eivät kerro asiasta edes omalle äidilleen kunniamurhan pelossa, Saeed sanoo.
Saeed korostaa, että irakilaiset eivät tässä suhteessa ole mikään yhtenäinen joukko, eivätkä läheskään kaikki elä tällaisen kunniakulttuurin piirissä.
– Tällaista radikaaliuskonnollisuutta kuitenkin on joillain alueilla.
KESKUSRIKOSPOLIISIN erikoistutkija
Tuija Hietaniemi sanoo Saeedin kuvailun kuulostavan tutulta.
Hietaniemi on analysoinut turvapaikanhakijoiden rikollisuutta, ja siinä yhteydessä hän lukee kaikki poliisille käsittelyyn tulevat turvapaikkahakemukset.
– Niissä hakemuksissa on monia kertomuksia siitä, kuinka ihmiset pakenevat omaan klaaniin, sukuun ja avio- tai parisuhteisiin liittyvää väkivaltaa ja seksuaalista väkivaltaa.
Hän kertoo törmänneensä moneen tapaukseen, jossa vaimo ei halua miehensä saavan tietää, että hänet on raiskattu.
– Nainen pelkää sitä, että mies surmaisi hänet, jos saisi kuulla asiasta. Hakemukset otetaankin siksi yleensä puolisoilta erikseen.
VUONNA 2017 afganistanilaisia ja irakilaisia epäiltiin lukumääräänsä nähden seksuaalirikoksesta 40 kertaa niin usein kuin suomalaisia. Tämä voidaan laskea poliisin ja Tilastokeskuksen tilastoista.
Jos tarkastellaan absoluuttisia seksuaalirikosmääriä, rikostilaston kärjessä ovat ulkomaalaisista olleet viime vuosina irakilaiset. Esimerkiksi vuoden 2018 aikana (tammikuu–marraskuu) 157 seksuaalirikoksessa on ollut irakilainen epäilty.
Irakilaiset ovat tällä hetkellä kolmanneksi suurin ulkomaalaisten ryhmä Suomessa. Runsaslukuisempia ovat vain venäläiset ja virolaiset.
Jos grafiikka ei näy oikein, voit katsoa sen tästä.
Jos grafiikka ei näy oikein, voit katsoa sen tästä.
On syytä avata ohessa olevien graafien termien ja lukujen taustoja.
Selkeyden vuoksi seksuaalirikokset esitetään yhtenä luokkana. Se sisältää niin raiskaukset, lasten seksuaaliset hyväksikäytöt kuin jotkin harvinaisemmat rikosnimikkeet eri törkeysasteineen ja yrityksineen. Kysymys on
poliisin tietoon tulleista rikoksista, sillä tämänkaltaisessa rikostilastossa se on paras tarjolla oleva tiedon lähde. Kysymys ei siis ole esimerkiksi oikeusistuimien tuomioista.
Toisenlaisilla valinnoilla ja painotuksilla saataisiin toisenlaisia lukuja. Esimerkiksi ikävakiointi pudottaisi kerrointa jonkin verran, sillä Suomessa oleskelevista irakilaisista ja afganistanilaisista suhteettoman suuri osa on nuoria miehiä.
Valinnoista riippumatta keskeinen havainto etenkin irakilaisten ja afganistanilaisten yliedustuksesta seksuaalirikoksissa kuitenkin säilyy.
Jos grafiikka ei näy oikein, voit katsoa sen tästä.
TAUSTALLA vaikuttaa vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi.
Tuosta vuodesta eteenpäin afganistanilaisten ja irakilaisten epäiltyjen määrä on kasvanut rajusti, sillä tuolloin heitä tuli runsaasti turvapaikanhakijoina Suomeen. Esimerkiksi vuonna 2015 Afganistanista oli runsaat 5 200 tulijaa ja Irakista yli 20 000.
Vuoden 2015 pakolaiskriisi toi myös Suomeen runsaasti turvapaikanhakijoita. Kuva Haaparannasta syyskuussa 2015. (KUVA: Ville Honkonen)
Keskusrikospoliisin erikoistutkija Hietaniemi teki tuolloin analyysin suurimpiin turvapaikanhakijakansalaisuuksiin kuuluvien väestöryhmien rikollisuuskehityksestä, ja kävi läpi vuoden 2016 aikana kirjattuja seksuaalirikoksia.
Hietaniemi totesi, että suurelta osin irakilaisten tai afganistanilaisten tekemiksi epäillyt seksuaalirikokset ovat kokonaisuutena samantyyppisiä kuin suomalaistenkin tekemät. Tekijä oli usein uhrille ainakin jonkin verran tuttu ja teoissa käytettiin hyväksi uhrin turvatonta tilaa tai hyväuskoisuutta.
Tyypillisiä tapauksia olivat esimerkiksi ravintolasta palaavaan humalaiseen uhriin kohdistuneet ja ainakin jonkinasteisissa tuttavuussuhteissa tapahtuneet teot.
– Rikoksentekijät käyttävät hyväkseen uhrin harkintakyvyttömyyttä ja turvatonta tilaa, joka usein johtuu päihtymyksestä tai jäämisestä kahden ja muista erilleen tekijän kanssa, KRP:n raportissa todetaan.
Rikosilmoituksista nousi esiin myös se, että tekijät käyttävät hyväkseen nuorten tyttöjen seikkailunhalua ja kiinnostusta tarjoamalla muun muassa tupakkaa ja alkoholia.
Tällaisesta alkuasetelmasta lähteneet tilanteet kehittyivät seksuaalirikokseksi siinä vaiheessa, kun uhri oli liian humalassa vastustaakseen tekoa.
Hietaniemi laski jo tuolloin, että merkittävä osa seksuaalirikokseen johtaneista tuttavuuksista oli alkanut sosiaalisessa mediassa.
– Nyt kun olen seurannut näitä Oulussa esille tulleita seksuaalirikoksia, niin niissä näyttäisi olevan keskeisessä roolissa nimenomaan internet, joka tekee uhrien löytämisen helpoksi, Hietaniemi sanoo.
– Ja siihen pitäisi kiinnittää huomiota eikä vain siihen, että epäillyt ovat ulkomaalaisia.
Kun olen seurannut näitä Oulussa esille tulleita seksuaalirikoksia, niin niissä näyttäisi olevan keskeisessä roolissa nimenomaan internet.
SIIHEN, miksi tiettyjen kansalaisuuksien alttius seksuaalirikoksiin on korkea, ei ole yhtä tyhjentävää selitystä. Vanhoilliseen islamiin juurensa juontava väkivaltainen kunniakulttuuri on yksi syy, muttei ainoa.
Toinen ilmeinen osaselitys löytyy ikärakenteesta. Rikosalttein joukko kaikenlaisessa rikollisuudessa maailmanlaajuisesti ovat nuoret miehet, ja nuorten miesten osuus toisissa maahanmuuttajaryhmissä on suurempi kuin toisissa.
Merkittävä osa seksuaalirikokseen johtaneista tuttavuuksista on saanut alkunsa sosiaalisessa mediassa.(KUVA: Colourbox)
Tilastokeskuksen lukujen perusteella jo ennen vuoden 2015 turvapaikkakriisiä Suomessa asuvista afganistanilaisista ja irakilaisista yli 30 prosenttia oli 15–34-vuotiaita miehiä. Suomalaisten kohdalla vastaava luku oli 12,2 prosenttia.
Silti ikärakennekaan ei yksin selitä näihin kansalaisuusryhmiin liittyvää seksuaalirikollisuutta.
Krp:n raportissa todetaan, että vuonna 2014 tuhatta 15–35-vuotiasta suomalaismiestä kohti kirjattiin 1,6 seksuaalirikosepäilyä, kun taas vastaavan ikäryhmän tuhatta irakilaismiestä kohti epäiltiin noin 22 seksuaalirikosta. Ikärakenne huomioidenkin ero oli siis 14-kertainen.
MYÖS sota on suuri taustavaikuttaja. Hietaniemi sanoo, että rikostilastoissa korostuvat selkeästi väestöryhmät, joiden lähtömaat ovat kaaoksessa.
– Sota-alueella seksuaalirikokset ovat yksi tapa näyttää ylivaltaa. Muutoinkin sotaoloissa tottuu väkivaltaan, ja seksuaalirikollisuus on hyvin lähellä väkivaltarikollisuutta.
Se kuinka sota vaikuttaa yksilöön, ei tietenkään ole aivan yksioikoista. Jotkut traumatisoituvat, osa raaistuu ja väkivaltaistuu.
Useissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, kuinka sotatilaa seuraa rikollisuuden kasvu. Tämä nähtiin Suomessakin sisällissodan 1918 jälkeisellä vuosikymmenellä, jolle ajoittuvat Suomen rikoshistorian verisimmät rauhan vuodet.
Sota-alueella seksuaalirikokset ovat yksi tapa näyttää ylivaltaa.
HELSINGIN yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) suunnittelija
Hannu Niemi nostaa esille tärkeänä selityksenä maahanmuuttajien ”sosiaalisen kontrollin siteen katkeamisen”.
Tällä Niemi tarkoittaa sitä, että rikosaltteimmat maahanmuuttajat ovat nuoria miehiä, joiden yhteys omaan perheeseen, kuten vanhempiin tai puolisoon, on syystä tai toisesta katkennut. Joko perhettä ei ole tai perhe ei ole lähtenyt mukaan.
Juuri aikuistumisen kynnyksellä, 16–20 ikävuoden tienoilla, rikosalttius kasvaa suuresti.
– Siihen liittyy vanhoista sosiaalisista ympyröistä ja pidäkkeistä irtautuminen. Moni nuori mies menee silloin opiskelemaan tai töihin, mutta niiden osalta, joilla on vähän koulutusta ja heikommat eväät menestyä yhteiskunnassa, vaara syyllistyä rikoksiin nousee suuresti. Niin käy riippumatta siitä, onko kotimainen vai ulkomaalainen nuori.
– Silloin rikosten ennaltaehkäisyssä läheiset ovat tehokkaampia kuin poliisi, sanoo Niemi.
Erikoistutkija Hietaniemi huomauttaa, että vaikka läheisten hillitsevä vaikutus pitää varmasti paikkansa, ei kuitenkaan pidä unohtaa sitäkään, että perheen sisällä voidaan myös viljellä kunniaväkivaltaa.
KRIMINOLOGILLE maahanmuuttajanuorten keskimääräistä korkeampi rikosalttius kuitenkaan ei tule varsinaisesti yllätyksenä.
– Jos ajatellaan lähtötilannetta, että ihminen repäistään omista oloistaan vieraisiin olosuhteisiin, jossa hän ei pärjää, ei osaa kieltä eikä saa töitä. Ollaan jouten ja tekemisissä enimmäkseen muiden turvapaikanhakijamiesten kanssa, joiden kanssa on aikaa pohtia, mitä päivän mittaan tekisi, kuvailee Niemi.
– Helposti ymmärtää, mitä siitä seuraa. Sellaisissa oloissa alttius rikoksille on suuri kansallisuudesta riippumatta.
Maahanmuuttajien rikollisuudesta puhuttiin laajasti myös 1990-luvun alussa. Kuvassa IS:n lehtileikkeitä 22. elokuuta 1990, 14. joulukuuta 1990, 8. tammikuuta 1991 ja 15. toukokuuta 1992. (KUVA: IS)
”Leimaamisen tielle ei pidä lähteä”
Maahanmuuttajien rikollisuus nousi puheenaiheeksi 1990-luvun alussa, kun ensimmäiset somalit tulivat Suomeen ja itärikollisuuden pelättiin räjähtävän käsiin.
RIKOLLISUUTTA tarkastellaan kansalaisuuksittain muun muassa siksi, että rikoksentorjuntatoimia voidaan kohdistaa oikeaan paikkaan, sanoo Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) suunnittelija
Hannu Niemi.
Tieto väkivaltaistavista taustatekijöistä auttaa ongelmien ennaltaehkäisyssä, eikä maahanmuuttajien keskimääräistä korkeampaa rikosalttiutta ole syytä lakaista maton alle.
Niemen näkökulmasta näin ei ole tehtykään. Krimo on käsitellyt aihetta vuosittain julkaistavassa rikostilannekatsauksessaan ja aiheesta on tutkimuksia myös poliisin puolella.
Niemestä väite, että maahanmuuttajien rikollisuudesta ei haluta puhua, on käsittämätön.
– Yleensä kun minulle soitetaan, ei mistään muusta yleensä halutakaan puhua kuin siitä.
– Ei rikoksiin ole syytä suhtautua millään muotoa hyväksyvästi, mutta leimaamisenkaan tielle ei pidä lähteä. Se on minusta aika epä-älyllistä toimintaa. On muistettava, että vain pieni osa väestöstä – niin Suomen kuin kaikkien muidenkin maiden kansalaisista – syyllistyy vakaviin rikoksiin.
On muistettava, että vain pieni osa väestöstä – niin Suomen kuin kaikkien muidenkin maiden kansalaisista – syyllistyy vakaviin rikoksiin.
HISTORIALLISESTA näkökulmasta maahanmuuttajien rikollisuus on kuitenkin melko uusi puheenaihe Suomessa.
Suuremmin siitä alettiin puhua 1990-luvun alussa, kun Suomeen alkoi tulla tavallista suurempia määriä pakolaisia Somaliasta ja maahanmuuttajien määrä alkoi kasvaa.
Ennen tuota Suomen väestöstä oli maahanmuuttajia vain noin puoli prosenttia.
– Vietnamin venepakolaiset tulivat jo 1980-luvulla, mutta heidän kohdallaan ei rikollisuudesta vielä puhuttu, Niemi sanoo.
IS 4. joulukuuta 1991. (KUVA: IS)
Kun maahanmuuttajien rikollisuudesta alettiin puhua 1990-luvun alkuvuosina, huolenaiheena oli etenkin se, mitä Neuvostoliiton hajoaminen tarkoittaisi. Pelättiin, että se toisi Suomeen köyhien virran Neuvostoliitosta ja Baltian maista, ja että itärikollisuus räjähtäisi Suomessa käsiin.
Neuvostomafian, leningradilaisten rikollisliigojen, prostituoitujen, pimeän alkoholin ja huumeiden uumoiltiin siirtyvän Helsingin rahakkaammille kaduille.
– Siitä puhuttiin paljon, mutta uhkakuvista huolimatta siitä ei tullut kovin isoa ongelmaa.
– Inkerinsuomalaisten paluumuutto näkyi rikollisuudessa jonkin verran, kun osa heidän nuoresta väestään ajautui vahvojen huumeiden käyttäjiksi ja syyllistyi ryöstöihin ja varkausrikoksiin. Se jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi ja melko paikalliseksi, lähinnä Helsingin ilmiöksi.
IS kysyi, mitä ajatuksia tilastot ulkomaisten seksuaalirikoksista herättävät ja mitä rikosten ehkäisemiseksi tulisi tehdä. Antti Rinne (sdp), Petteri Orpo (kok), Pekka Haavisto (vihreät), Katri Kulmuni (kesk), Jussi Halla-aho (ps) ja Sampo Terho (sin) vastaavat.
Puolueet esittävät ratkaisunsa ulkomaalaisten seksuaalirikosten ehkäisemiseksi – ”Jos ei noudata sääntöjä, ei ansaitse turvaa”
Seksuaalirikosten rangaistusten koventamisen puolesta puhuu suurin osa puolueista.
IS KYSYI puolueilta, mitä ajatuksia tilastot ulkomaisten seksuaalirikoksista herättävät ja mitä rikosten ehkäisemiseksi tulisi tehdä.
Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan on huolehdittava siitä, että viranomaisilla on tarvittavat resurssit, jotta rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset voidaan karkottaa Suomesta. (KUVA: Juhani Niiranen / HS)
– Tällaisia rikoksia ei voi eikä pidä ymmärtää. Rikos on aina rikos, riippumatta tekijästä, sanoo sdp:n puheenjohtaja
Antti Rinne.
Se, että jotkin ulkomaalaisten ryhmät ovat seksuaalirikostilastoissa yliedustettuna, on hänen mukaansa ilmiö, jonka syihin on pystyttävä puuttumaan.
Rinteen mukaan olisi pidettävä huolta siitä, että viranomaisilla on mahdollisuus ja tarvittavat resurssit, jotta rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset voidaan karkottaa Suomesta.
Suomen olisi hänen mukaansa myös tärkeää saada neuvoteltua palautussopimukset eri maiden kanssa, jotta karkotukset eivät törmää palautussopimusten puutteeseen.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo myöntää, että yksi syy ulkomaalaistaustaisten suhteelliselle yliedustukselle seksuaalirikostilastoissa on se, ettei kotouttaminen ole onnistunut.(KUVA: Mikko Stig / Lehtikuva)
KOKOOMUKSEN puheenjohtajan
Petteri Orpon mukaan on tärkeää, että aiheesta puhutaan, ilmiö tunnistetaan ja siihen puututaan.
Etenkin viranomaisten välistä yhteistyötä tarvitaan hänen mukaansa nykyistä enemmän.
Orpo myöntää, että yksi syy ulkomaalaistaustaisten suhteelliselle yliedustukselle tilastoissa on se, ettei kotouttaminen ja maahanmuuttajien integroiminen osaksi yhteiskuntaa ole onnistunut.
Vastaanottokeskuksissa ja kotouttamispalveluissa tapahtuvaa valistusta tulisikin siksi kärkevöittää.
– On oltava kristallinselvää, ettei seksuaalirikoksia Suomeen pyrkiviltä suvaita. Jos ei noudata sääntöjä, ei ansaitse turvaa, Orpo sanoo.
Vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston mielestä kaiken rikollisuuden kohdalla on tärkeää, ettei syrjintää tai leimaamista kohdisteta ulkopuolisiin henkilöihin. (KUVA: Mesut Turan / Lehtikuva)
MYÖS VIHREIDEN puheenjohtajan
Pekka Haaviston mukaan vastaanottokeskuksissa on panostettava enemmän maahan saapuvien laillisuuskasvatukseen.
Samoin perheidenyhdistämistä tulisi hänen mukaansa helpottaa, sillä lähiyhteisön tuoma sosiaalinen kontrolli auttaa nuorten turvapaikanhakijoiden rikosten ehkäisyssä.
Haavisto painottaa, että seksuaalirikokset ovat kaikissa kulttuureissa ja yhteiskunnissa ankarasti kiellettyjä, eikä niitä tulisi siksi selittää kulttuurieroilla.
– Tilanne, jossa hakee Suomesta turvaa, mutta itse syyllistyy täällä vakavan rikollisuuden kautta turvattomuuden lisäämiseen, ei ole mitenkään hyväksyttävä.
Orpo ja Haavisto kuitenkin painottavat, että kaikkia ulkomaalaistaustaisia ei pidä tilastojen vuoksi kuitenkaan leimata.
Keskustan kansanedustajan Katri Kulmunin mukaan maahanmuuttajille on tehtävä selväksi suomalaiset arvot ja lait. (KUVA: Vesa Moilanen / Lehtikuva)
KESKUSTAN varapuheenjohtajan, kansanedustaja
Katri Kulmunin mukaan maahanmuuttajille on tehtävä selväksi suomalaiset arvot ja lait.
– Niihin on yksiselitteisesti sitouduttava, jotta voi tuntea itsensä tervetulleeksi yhteiskuntaamme.
Kulmuni muistuttaa, että Suomen seksuaalirikosten rangaistukset ovat huomattavasti lievemmät kuin muissa Pohjoismaissa, ja puoltaakin minimirangaistusten koventamista.
– Se on lainsäätäjältä selkeä viesti tekojen ehdottomasta moitittavuudesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho näkee maahanmuuton vähentämisen ainoana keinona ulkomaalaisten seksuaalirikollisuuden lisääntymisen välttämisessä. (KUVA: Vesa Moilanen / Lehtikuva)
SEKSUAALIRIKOSTEN rangaistusten koventamisen puolesta puhuikin suurin osa vastaajista.
Eduskunta käsittelee parhaillaan aiheeseen liittyvää esitystä. Hallituksen lakiesitys lähtee siitä, että seksuaalirikosten rangaistusasteikon ylärajaa nostetaan.
Ainakin SDP ja siniset mainitsivat kannattavansa myös minimirangaistuksien koventamista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja
Jussi Halla-aho ei kuitenkaan usko rangaistusten pelotevaikutukseen tai suurempien korvausten määräämiseen.
Hän näkee ainoana ratkaisukeinona maahanmuuton vähentämisen.
– Olisi tärkeää, että kansalaisuuden voi menettää rikosten vuoksi, mutta vielä tärkeämpää olisi vaikeuttaa kansalaisuuden saamista.
Sinisten puheenjohtajan Sampo Terhon mukaan seksuaalirikoksista annettujen tuomioiden pelotevaikutus tulisi olla riittävä. (KUVA: Gustavo Alavedra)
SINISTEN puheenjohtajan
Sampo Terhon mukaan sinisten linja on selkeä: kotoudu tai kotiudu.
– Me emme halua emmekä voi tarjota suojaa rikollisille, Terho sanoo.
– Minun oikeustajuuni ei mahdu, että Suomesta muka turvaa hakevat ihmiset vahingoittavat kansalaisiamme ja loukkaavat maamme perusarvoja näin syvästi. Turvan hakijoista syntyykin turvallisuusongelma.
Miika Viljakainen, Päivi Lakka