Italia uhkaa torpata EU:n jäsenvaltioiden johtajien yhteisen pakolaispolitiikkaa koskevan päätöslauselman, jos lauselma ei miellytä sitä.
Näin kertoi pääministeri Juha Sipilä (kesk), joka arveli, että valtion päämiehillä on vaikea yö edessä. Sipilä ounasteli, että maahanmuuttokiistat venyttävät kokousta jopa aamun tunneille saakka.
Valtioiden päämiehet aloittivat maahanmuuttokeskustelunsa vasta illallispöydässä. Italian pääministeri Giuseppe Conte oli kuulemma ollut närkästynyt jo siitä, että asialistalla maahanmuutto on ensimmäisenä, mutta keskusteluissa vasta viimeisenä.
”(Conten) puheenvuoro koski lähinnä prosessia, mutta siitä saattoi päätellä, että tulee hyvin vaikea maahanmuuttokeskustelu”, Sipilä sanoi.
Hänen mukaansa Conte oli puhunut keskusteluiden alla mahdollisuudesta käyttää veto-oikeutta.
Mailla vastakkaisia intressejä
Oli keskustelu sitten kiivasta tai vähemmän kiivasta illallispöydässä, Italian pääministerillä on joka tapauksessa tarve saada Brysselistä ulos uutinen, että Italia on ollut tiukkana maahanmuuttoasiassa.
Italian sisäministeri Matteo Salvini on nostanut profiiliaan pakolaisilla ja uhitellut ja tölvinyt pakolaisasiassa erityisesti Ranskan presidentti Emmanuel Macronia.
Turvapaikkakiistoissa rivit eivät ole kovin selvät, sillä maahanmuuttoa vastustavilla mailla on keskenään ristiriitaisia intressejä.
Italia suurimpana pakolaisten vastaanottajamaana haluaa muut jakamaan vastuuta.
Maahanmuuttoa vastustavat Visegrad-maat eli entiset Itä-Euroopan maat taas kieltäytyvät kaikenlaisesta taakanjaosta. Muun muassa Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki ilmoitti tullessaan, ettei Puola suostu minkäänlaiseen taakanjakoon, vaan pitää nykylinjansa.
Yllätystukea Itävallasta
Vastoin yleisiä odotuksia Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz ilmaisi tukensa Saksan liittokansleri Angela Merkeille kokouspaikalle tullessaan. Hän sanoi toivonsa eurooppalaista ratkaisua, jossa ulkorajat suojataan, mutta sisärajat pidetään avoinna.
Tähän saakka Kurzin on sanottu pelaavan yhteen Unkarin Viktor Orbanin ja muiden Visegrad-leirin maiden kanssa.
Politicolle antamassaan haastattelussa Kurz sanoi Itävallan olevan tarvittaessa valmis tekemään kahdenvälisiä sopimuksia Saksan kanssa niin, että turvapaikanhakijat voidaan palauttaa rekisteröintimaahan.
Sitä Saksan sisäministeri Horst Seehofer on edellyttänyt ja siihen myös Merkel pyrkii kahdenvälisin sopimuksin sen jälkeen, kun Seehofer uhkasi sulkea Saksan rajat tulijoilta.
Saksa on hermostunut Dublin asetuksen toimimattomuuteen eli siihen, että väkeä ei voi palauttaa sovitusti rekisteröitymismaahan, vaan maahanmuuttajia valuu muun muassa Italiasta Saksaan.
Kiista on uhannut tuoda hallituskriisin Saksan sisälle, koska Merkel edustaa Seehoferia hillitympää linjaa eikä ole suostuvainen rajojen sulkemiseen.
Mikä ihmeen intressi?
Unkarin ja muiden Visegrad-maiden kanssa flirttailusta syytetty Kurz torjui epäilyt, että hän toivoisi hallituskriisiä Saksaan ja tukisi Saksan sisäministeriä Seehoferia sisärajojen pystyttämisessä.
Sen sijaan Kurz syytti epäsuoraan Italiaa löperöstä turvapaikka-asioiden hoidosta, vaikka ei maata nimellä maininnutkaan. Hänen mukaansa kaikki jäsenmaat eivät ole hoitaneet tulijoiden rekisteröintiä sovitusti.
Kurz ihmetteli, mikä ihmeen intressi hänellä olisi haluta hallituskriisiä Saksaan.
”Minä olen Itävallan hallituksen johtaja. Minun intressissäni on, että Saksassa on vakaa hallitus, jonka kanssa voi tehdä yhteistyötä”, Kurz sanoi ja toivoi, että Saksa saa asiansa järjestykseen.
Jos Saksa sulkisi omat rajansa, Kurzin mukaan Itävalta joutuisi tekemään samoin ja siitä tulisi dominoefekti. Hänestä eurooppalainen ratkaisu on kaikista toivottavin.
EU:hun Kurz päästäisi vain heikoimmassa asemassa olevia, naisia, lapsia ja perheitä, ei nuoria miehiä.