Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tuliko Nobel-palkitusta Aung San Suu Kyista välinpitämätön rautarouva? Siinäpäs sitä Burman tilannetta Rohingyoiden osalta käsitellään. Vastauksena sivun/kahden takaiseen ihmettelyyn.
Puuroko oli NIIN huonoa?Paikka oli vaihtunut toistuvasti.
Melkosia rasisteja nuo hoitajat, ku ei voi opetella sen ulkomaalaisen lääkärin osaamaa kieltä. Toivottavasti asiaan saadaan pian joku muutos.
Money well spentOliko tätä jo mainittu?
Ruotsissa ostettu miehelle, jolla kolme vaimoa ja 16 lasta asuntoja 1,5 miljoonalla
SWEDEN: Muslim invader posing as a refugee with 3 wives and 16 junior jihadis gets three condominiums free of charge for his litter, paid for by hardworking Swedish taxpayers
Mutta ajattele lapsia!!1!Oliko tätä jo mainittu?
Ruotsissa ostettu miehelle, jolla kolme vaimoa ja 16 lasta asuntoja 1,5 miljoonalla
SWEDEN: Muslim invader posing as a refugee with 3 wives and 16 junior jihadis gets three condominiums free of charge for his litter, paid for by hardworking Swedish taxpayers
Arvauskeskuksessa voi aina pyytää palvelua ruotsiksi saat lähes varmasti suomea puhuvan lääkärin.
Monet ei tätä taida pitää ongelmana koska niin harva käy arvauskeskuksessa.Joku vuosia sitren kun olin vielä "hesalainen" tuli vietyä poika 1v tarkastukseen ja sieltä tuli joku entinen neukku. Ymmärrys jäi aika "hjuva poika hjuva poika daa daa" -tasolle.
Kirjallisestä yhteenvedosta ei saanut mitään tolkkua.
Ehdottomasti kyllä pitäisi kouluttaa niitä lekureita lisää omasta takaa eikä "säästää" tällä tavoin.
Ulkolaisiin hoitsuihin mitä olen törmännyt, ovat olleet kielitaitoisenpia. Varmaan liittyy siihen että ovat opiskelleet tutkintonsa täällä ja ymmörtääkseni ekan vuoden jälkeen tutkinnot ovat suomenkielisiä.
Kauheaa rasismia meiltä suomalaisilta, kun emme heti kohdusta ulos tullessamme osaa täydellistä arabiaa. Hyi hyi, soo soo ja hyss hyss.kuka olisikaan arvannut...
mutta no, tärkeintä onkin se multikultti-unelma, viis kuolleista kantiksista kun eliittiä ei kuitenkaan siellä terveyskeskuksen jonossa näe; eikä kieltä osaamattomia matulääkäreitä näy puolestaan tasokkaissa yksityisvastaanotoissa..
Tutkimus: Maahanmuuttajalääkärien huono kielitaito voi johtaa jopa potilaskuolemiin
Kielitieteen väitöstutkija, FM Maija Tervola on selvittänyt haastattelututkimuksella, miten ulkomaalaiset lääkärit selviytyvät viestinnästä työelämän näkökulmasta.
Selvän näytön mukaan lääkärin erikielisyys voi johtaa jopa vakaviin hoitovirheisiin ja vaarantaa potilaiden terveyden. Hoitohenkilökunnalle lankeaa holhousvastuuta, joka puolestaan väsyttää.
Tutkimus vetoaa, että maahanmuuttajataustaisten lääkärien kielitaitoon olisi satsattava entistä laajemmin. Vastuu on Tervolan mukaan ensi sijassa työnantajien, joskin heille pitäisi tarjota parempia välineitä kielitaidon arvioimiseksi.
- Tutkimuksen mukaan kielitaito vaihtelee paljon yksilöiden välillä, ja monilla lääkäreillä on myös hyvä kielitaito. Lääkärit ja työyhteisöt tarvitsevat kuitenkin enemmän tukea kielitaitovaikeuksien ennalta ehkäisemiseen ja hallintaan, Tervola totesi Kuka-asiantuntijapalvelussa.
Tervola haastatteli 32 terveydenhuollon eri toimenkuvissa työskentelevää henkilöä. Vastaajat työskentelivät kaupunginsairaaloissa, keskussairaalassa, psykiatrisessa sairaalassa ja terveyskeskuksissa.
"Ei suomalaista lausetta"
Tutkimus esittää, että pahimmat haitat tulevat esiin puhelinviestinnässä niin lääkärin ja potilaan kuin lääkärin ja työtoverien välillä.
- Puhelinmääräykset ovat mielestäni tosi vaarallisia. Ne pitää saada kirjallisina, sanoo keskussairaalassa työskentelevä hoitaja.
- Kun kirjoitan saneluita, minulle tulee joskus olo, että kumpaakohan tässä nyt tarkoitetaan. Tulee päätteitä ja ei-sanoja peräkkäin niin, ettei niistä tule suomalaista lausetta, sanoo puolestaan kaupunginsairaalan hoitaja.
Tutkimuksen painavin huomio on, että hoitajien työ vaikeutuu ja muuttuu raskaammaksi kieliongelmien takia. Lääkärin virheitä etsivä hoitaja kantaa tavallista suurempaa vastuuta.
- Vaikka hoitoketju pystyy paikkaamaan suurimman osan kommunikaatiokatkoksista, kielitaitopuutteet lisäävät työn määrä ja epävarmuutta. Myös potilaat kärsivät ja potilasturvallisuus heikkenee, Tervola sanoo.
Haastatellut hoitajat eivät usko, että hoito on tällä hetkellä virheetöntä.
- Selkeät graavit virheet se puskuri kyllä tunnistaa sieltä, mutta välillä jää tunne, että mitä jos sieltä välistä sitten meneekin niitä läpi. Että verkko pettääkin siellä, yksi toteaa.
- Vakavia lääkevirheitä voi sattua. Jos ei ole tuntosarvet pystyssä oleva hoitaja, voisi tulla kuolemantapauksiakin lääkinnällisissä asioissa, sanoo keskussairaalan hoitaja.
Lähes joka kymmenes muualta
Samaa hoitajaa mietitytti myös, uskaltavatko kokemattomammat hoitajat kyseenalaistaa lääkärin määräystä.
- Sitten puhutaan vakavista... en tiedä onko täällä käynyt niin, mutta mahdollista on.
EDIT: Ei ollutkaan sama tapaus kuin mv-lehdessä. Voipi olla tai voipi olla olematta rikastus.Keravan lapsenraiskaaja käytti hyväkseen myös 12-vuotiasta tyttöä - tyttö ei osannut sanoa ”ei”
Siinä on taas rikastettu kulttuuria, aina pitäisi muistaa sanoa ei.
EDIT: Oli se tekijä sitten maahanmuuttaja tai ei, niin noille tuomioille pitäisi tehdä jotain.
Espoo ryhtyy maan ensimmäiseksi kolmikieliseksi kaupungiksi – Uusista tulijoista 70 prosenttia on vieraskielisiä
Espoosta on tulossa Suomen ensimmäinen kolmikielinen kaupunki. Helsinki haluaa panostaa kielikasvatukseen, Oulu pohtii myös venäjän, ruotsin ja norjan asemaa.
Englannin kieli
18.9.2017 klo 06:02päivitetty 18.9.2017 klo 12:00
Thaimaalaistaustaisen Sayta Kumyotin toive on käymässä toteen: Espoon kaupungin kanssa voinee asioida tulevaisuudessa kaikissa asioissa englanniksi.Kari Ahotupa / Yle
Kai Jaskari
Jaa artikkeli Facebookissa2813
Jaa artikkeli Twitterissä
Espoolainen lastenhoitaja Sayta Kumyot muutti Thaimaasta Suomeen kymmenen vuotta sitten. Hän osaa jonkin verran suomea, mutta puhuu usein suomea ja englantia sekaisin. Toiveena Kumyotilla olisi, että Espoosta saisi palvelut myös englanniksi.
– Olisi hyvä, jos kaikki kaupungin paperit voisi täyttää englanniksi, Kumyot sanoo.
Espoo vastaa tähän huutoon. Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden kaupunkistrategian, jossa linjataan tavoitteeksi englannin ottaminen kolmanneksi asiointikieleksi suomen ja ruotsin rinnalle. Espoosta on näin tulossa ensimmäinen suomalainen kaupunki, jonka kanssa voi "virallisesti" asioida kolmella kielellä.
Perustuslain mukaan Suomen kansalliskieliä ovat edelleen suomi ja ruotsi. Käytännössä kuitenkin Espoosta on tulossa Suomen ensimmäinen kolmikielinen kaupunki.
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoo, että syinä englannin ottamiseksi asiointikieleksi ovat vieraskielisen väestön kasvava osuus sekä kansainvälisten yritysten ja työntekijöiden houkuttelu.Kari Ahotupa / Yle
Espoon uuteen kielilinjaukseen on kaksi pääsyytä: Espoon asukkaista 15 prosenttia on vieraskielisiä ja Espoo tavoittelee asemaa Suomen kansainvälisimpänä kaupunkina.
Määrällisesti vieraskielistä väestöä asuu eniten Helsingissä, 93 000 ihmistä. Espoossa on 42 000 vieraskielistä, mutta määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.
Kun vieraskielisen väestönosan määrä suhteutetaan asukaslukuun, kärkipaikan ottaa Vantaa Espoon ja Helsingin tullessa heti kintereillä perässä. Muissa Suomen suurissa kaupungeissa asuu selvästi vähemmän vieraskielisiä sekä määrällisesti että suhteellisesti. Ennusteiden mukaan Espoo ohittaa pian Vantaan vieraskielisten osuudessa, koska Espoon uusista tulijoista peräti 70 prosenttia on vieraskielisiä.
Pääkaupunkiseudun kolmessa suuressa kaupungissa asuu suhteellisesti eniten vieraskielistä väestöä. Espoo ottaa ennusteiden mukaan tulevaisuudessa kärkipaikan vieraskielisten suhteellisessa osuudessa.Yle uutisgrafiikka
Espoon kansainvälisyyttä kuvastaa myös se, että Suomen 9 000 kiinalaisesta kolmasosa asuu Espoossa. Kaupunki on onnistunut hankkimaan kiinalaiseksi ystävyyskaupungikseen yhden maailman suurimmista metropoleista, Shanghain.
Englanti asiointikielenä houkuttelee kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä
Yle tapaa Espoon elinkeinojohtajan Tuula Antolan Aalto-yliopiston kampuksella tulevan taideteollisen korkeakoulun päärakennuksen Väreen rakennustyömaan reunalla. Antola sanoo, että pelkästään Aalto-yliopiston henkilökunnasta tuhat on muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Opiskelijoista vieraskielisiä on jopa 3 500.
– Me tarvitsemme pääkaupunkiseudulle ja Espooseen korkean osaamisen työpaikkoja. Teemme aktiivisesti töitä sen eteen, että saisimme esimerkiksi aasialaisia yrityksiä sijoittamaan Euroopan-pääkonttoritoimintojaan tänne.
Antola sanoo, että Nokian kaltaista "yhtä suurta" työnantajaa ei enää odoteta. Sen sijaan kaupunki haluaa olla vetovoimainen kumppani kansainvälisille toimijoille, jotka haluavat vaikkapa kehittää smart- ja clean-teknologiaa.
Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola kertoo, että kaupunki tavoittelee maaperälleen aasialaisten yritysten Euroopan-pääkonttoreita.Kari Ahotupa / Yle
– Otaniemi on myös profiloitunut hyvin vahvasti avaruusosaamiseen. Yhtenä osoituksena Euroopan avaruusteknologiajärjestö ESA on tehnyt päätöksen sijoittaa yrityskiihdyttämön tänne.
Espoon päättäjät arvioivat englannin kielen ottamisen asiointikieleksi auttavan kansainvälisten osaajien ja yritysten houkuttelemisessa kaupunkiin.
– Englannin kielellä on varmasti suuri merkitys, koska se on bisneksen yleisin kieli. Uskon, että arjen sujuvuus englannin kielellä voi olla hyvinkin ratkaisevaa.
– Omassa arjessani teen yli puolet töistäni englanniksi jo nyt. Se ei ole mikään juttu. Jos huoneeseen astuu joku, jonka kanssa tehdään töitä englanniksi, niin sitten puhutaan sitä englantia, Tuula Antola toteaa.
Asiantuntijasanasto vaikeaa
Moni muukin kaupungin 14 000 työntekijästä palvelee asiakkaitaan jo nyt kolmella kielellä. Yle vierailee Espoon keskuksessa sijaitsevassa toimistossa, jossa vastataan kaupungin asioita koskeviin soittoihin ja tiedusteluihin. Palveluneuvojat Lotta Lönnqvist ja Laura Collin vaihtavat sujuvasti neuvontakielen suomesta ruotsiin ja englantiin.
Palveluneuvoja Lotta Lönnqvist palvelee asiakkaita jo nykyisin englanniksi, mutta kysyntää jatkokoulutuksellekin hänen mukaansa olisi.Kari Ahotupa / Yle
– Tarvetta englanninkielisille palveluille on. Täällä on paljon maahanmuuttajia ja ulkomaalaisia opiskelijoita, joita ei paljon lohduta, jos puhutaan vain suomea, Lotta Lönnqvist kuvailee.
Vaikka palvelua annetaan jo nyt englanniksi, Lönnqvist arvelee, että henkilökunnan jatkokouluttaminen olisi hyväksi. Laura Collin sanoo, että englannin perussanasto ja peruskanssakäyminen on helppoa.
– Asiantuntijasanasto onkin sitten asia erikseen. Mutta on kivaa, että mekin pääsemme sitä harjoittelemaan.
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kuvailee siirtymää englannin kielen käyttöön isoksi haasteeksi.
Palveluneuvoja Laura Collinin mielestä englanniksi on helppoa työskennellä perusasioissa, mutta asiantuntijasanasto tuottaa vielä vaikeuksia.Kari Ahotupa / Yle
– Meillä on nyt neljä vuotta aikaa vastata tähän haasteeseen. Varmasti etenemme pala kerrallaan viestinnässämme, elinkeinopalveluissamme, asiakaspalveluissamme ja kaikilla toimialoilla. Uskon, että meillä on hyvät valmiudet vastata tähän haasteeseen ja että saamme aika kattavaksi tämän palvelun seuraavan neljän vuoden aikana.
Uuden kielen mukaan ottaminen palveluvalikoimaan myös maksaa. Vielä ei ole olemassa arviota hintalapusta, mutta kaupunginjohtaja uskoo, että uudistus tulee maksamaan itse itsensä.
– Me resursoimme englannin kielen systemaattista parantamista. Jos me onnistumme englannilla asiointikielenä saamaan meidän vieraskieliset asukkaamme paremmin mukaan yhdessä tuottamaan meidän palveluitamme, niin olen ihan varma siitä, että se helpottaa taloudellista tilannettamme ja parantaa meidän kustannusvaikuttavuuttamme.
Helsinki panostaa kasvatukseen, Oulu pohtii kielivalikoimaansa
Toki muutkin Suomen kansainväliset kaupungit ovat joutuneet pohtimaan vieraskielisten palvelujensa tasoa. Helsingin kaupungin verkkoviestintäpäällikkö Leila Oravisto sanoo, että Helsingissä ei ole lähdetty Espoon tavoin "julistuksen tasolle" englanninkielisten palvelujen tarjoamisessa. Käytännössä vieraskielisille on jo nyt varsin paljon palvelua englanniksi, ja perustietoa maahanmuuttajille löytyy varsin monilla eri kielillä. Helsingin verkkosivut ovat jo nyt kolmikieliset.
– Helsingin uudessa kaupunkistrategiassa painotetaan englanninkielistä koulutusta ja ylipäätään helsinkiläisten kielitaidon monipuolistamista, Leila Oravisto kertoo.
Käytännön toimia tavoitteen saavuttamiseksi Helsingissä on monia. Englanninkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen paikkamäärä kaksinkertaistetaan. Kielitaitoa monipuolistetaan lisäämällä kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta ja kasvatusta. Ensimmäisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opetus aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla.
Kielitaito huomioidaan myös henkilöstöä rekrytoitaessa.
– Meillä on normaalit ruotsin kielen taitovaatimukset, mutta usein pyritään palkkaamaan sellaisia työntekijöitä, joilla on muitakin kieliä hallussaan kuin suomi ja ruotsi.
Englannin kieli lisääntyy suomalaisten arjessa. Kuvassa Espoon keskuksen kirjaston kyltti kauppakeskus Entressessä.Kari Ahotupa / Yle
Oulussa on tarkoitus päättää uudesta kaupunkistrategiasta ensi vuoden alussa, ja siinä yhteydessä saatetaan tehdä linjauksia myös kielistä tai kansainvälisyydestä. Konsernipalveluyksikön johtaja Ari Heikkinen sanoo, että tämänhetkinen ICT-alan osaajien kysyntä johtaa uudenlaisiin arvioihin siitä, millä tavalla Oulu houkuttelee osaajia maailman eri kolkista.
– Paikallinen tai edes kotimainen tarjonta ei riitä nyt eikä lähitulevaisuudessa. Englanninkielisten palvelujen laajentaminen nykyisestä voi hyvin olla yksi olennainen suunta, en kuitenkaan pysty asialla spekuloimaan sen enempää.
Heikkinen muistuttaa vielä, että myös muiden kielten asemaa on pohdittava.
– Sadan kilometrin päähän Pyhäjoelle on hyvin mahdollisesti rakentumassa uusi ydinvoimala. Vaikka lupaprosessit ovat vielä kesken, meillä Oulussa varaudutaan myös siihen, että Rosatomin osallisuuden myötä venäjänkielisille palveluille tulee lähivuosina ennennäkemätöntä kysyntää.
Oulu on lobannut sen puolesta, että Suomi ja koko EU suuntaisivat katseensa arktisille alueille. Kielten näkökulmasta tämä tarkoittaisi ruotsin ja norjan kasvavaa merkitystä.
– Pohjoisen Skandinavian aivan valtaisat investointi- ja logistiikkamahdollisuudet, työvoiman liikkuvuuden edistäminen ja matkailu johtavat huolehtimaan ruotsin kielen osaamisesta, joka ei nyt ole riittävällä tasolla enempää julkisissa palveluissa kuin yksityiselläkään sektorilla, Heikkinen arvioi.
Toi on kyllä hienoa että englannista tehdään vihdoin virallinen kieli. Toivottavasti ruotsi saadaan nopeasti vittuun. Eli voi matuista jotain hyötyäkin näköjään olla
Mitähän mahdat tarkoittaa? Ihmisistä tulee fiksumpia kun eivät joudu käyttämään kapasiteettiaan turhan kielen opiskeluun.suomen kansa tyhmenee noin 10% jos pakkoruotsi poistetaan
Mitähän mahdat tarkoittaa? Ihmisistä tulee fiksumpia kun eivät joudu käyttämään kapasiteettiaan turhan kielen opiskeluun.
Samaa mieltä muuten mutta taitaa tuossa kulttuurissa mamman hääräillessä keittiössä isä veljineen ja serkkuineen hakata lapsista reippaita pikkuteroja...Jokaisella paskamaisesti käyttäytyvällä muslimipojalla on kuitenkin se oma äitinsä, joka hänet tosiasiallisesti kasvattaa. Alkaa olla aika siirtää sitä vastuuta myös niille perheille, ja kohdistaa tarvittaessa se karkottaminen myös heihin. Siellä näin tapahtuu.
Joku vuosia sitren kun olin vielä "hesalainen" tuli vietyä poika 1v tarkastukseen ja sieltä tuli joku entinen neukku. Ymmärrys jäi aika "hjuva poika hjuva poika daa daa" -tasolle.
Kirjallisestä yhteenvedosta ei saanut mitään tolkkua.
Ehdottomasti kyllä pitäisi kouluttaa niitä lekureita lisää omasta takaa eikä "säästää" tällä tavoin.
Ulkolaisiin hoitsuihin mitä olen törmännyt, ovat olleet kielitaitoisenpia. Varmaan liittyy siihen että ovat opiskelleet tutkintonsa täällä ja ymmörtääkseni ekan vuoden jälkeen tutkinnot ovat suomenkielisiä.
Samaa mieltä muuten mutta taitaa tuossa kulttuurissa mamman hääräillessä keittiössä isä veljineen ja serkkuineen hakata lapsista reippaita pikkuteroja...
Yksi näyttää riittävän siihen, että voidaan ulista "ei kaikki", jonka jälkeen kaikki on kivasti tasoissa, eikä millään yksityiskohdilla ole enää merkitystä.Aika pienenä taitaa prosentit mennä jos jopa yhden olet nähnyt
Ei pidä paikkaansa. Ihmisellä on rajallinen kapasiteetti ja vuorokaudessa tietty määrä tunteja joten turhien kielten väkisin pänttääminen on muusta pois.jokainen opittu kieli lisää aivojen moninaisuutta koska aivot käsittelevät asiat monitahoisammin
Muuttofirma etsii 200:aa ”hyvää suomea” puhuvaa työntekijää Helsingissä – professori pelkää kielivaatimusten olevan kiertoilmaisu sille, ettei maahanmuuttajia haluta palkata
Niemi rekrytoi pääkaupunkiseudulla satoja työntekijöitä. Henkilöstöjohtaja sanoo, että hakijoiden kielitaito arvioidaan tapauskohtaisesti. Professori pohtii, millaisia vaatimuksia maahanmuuttajien kielitaidolle asetetaan ja millä perusteilla.
Niemellä hakijan kielitaito arvioidaan tapauskohtaisesti. (KUVA: KAROLIINA PAATOS)
Vilma-Lotta Lehtinen HS
Julkaistu: 19.9. 9:09 , Päivitetty: 19.9. 9:40
MUUTTO- ja logistiikkapalvelualan yritys Niemi etsii jopa 200 työntekijää Helsinkiin. Henkilöstöjohtaja Päivi Tervapalo kertoo, että suuren rekrytointikampanjan pontimena on tarve löytää ensi keväälle lisää osaavaa työvoimaa, joka halutaan kouluttaa syksyn ja talven aikana.
Kasvua on ollut kaluste- ja työmaalogistiikan puolella sekä perinteisemmissä muuttopalveluissa.
”Pääkaupunkiseudun voimakas rakennusbuumi näkyy meillä asennuspalveluiden sekä rakennustyömaiden kantopalveluiden lisääntymisenä”, Tervapalo sanoo.
Maanantaina aamuyhdeksään mennessä yritykselle oli tullut yli 200 vinkkiä potentiaalisista työntekijöistä ja reilut 100 työhakemusta.
NIEMEN ilmoituksessa listataan ominaisuuksia, kuten hyvä kunto ja siisti ulkoinen olemus. Yhdeksi ”tuntomerkiksi” mainitaan hyvä suomen kielen taito.
Opetushallituksen sivuilla todetaan, että kielitutkinnon määritelmän mukaan hyvän suomen kielen taitaja pystyy seuraamaan monenlaisia aiheita käsitteleviä keskusteluja, ilmaisee itseään selkeästi tilanteeseen sopivalla tavalla ja ymmärtää vaativiakin ammatillisia tekstejä.
Vaaditaanko Niemen henkilökunnalta siis todella sujuvaa suomen taitoa?
”Meillä hyvä kielitaito määritellään niin, että ymmärtää suomeksi annettuja ohjeita sekä luettuna että kuultuna. Meillä tehdään turvallisuuskriittisiä töitä, joissa voi olla mukana aikataulupainetta”, Tervapalo kertoo.
SOVELTAVAN kielentutkimuksen professori Sari Pöyhönen Jyväskylän yliopistosta on perehtynyt maahanmuuttajien kielitaitoon ja työelämään. Hän kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, onko rekrytoijalla todella ajatus siitä, millaista kielitaitoa työnhakijalta vaaditaan.
”Vai käytetäänkö hyvän kielitaidon vaatimusta kiertoilmaisuna sille, ettei haluta maahanmuuttajia töihin. Tästä olen huolissani.”
Pöyhönen huomauttaa, että kielitaito kehittyy asteittain: luetun ja puhutun kielen ymmärtäminen ja suullinen ilmaisu kehittyvät nopeammin kuin kirjallinen ilmaisukyky.
”Työhaastattelussa kannattaa muistaa, että tilanne on hakijalle jännittävä. Saattaa olla, ettei hakija saa tilanteessa juuri sanaa suustaan, mutta hän saattaa ymmärtää paljonkin.”
KIELITAIDON arviointia ei hänen mielestään tarvitse ulkoistaa asiantuntijoille, mutta sitä pitäisi arvioida monin tavoin ja miettiä, voiko kieltä oppia myös työn ohessa.
”Kuka tahansa, joka puhuu suomea äidinkielenään, ei ole kielitaidon asiantuntija”, Pöyhönen sanoo.
Kielitaitoa voidaan arvioida esimerkiksi hakijan todistuksilla kielitaidosta ja koulutuksista tai sillä, onko hän käyttänyt suomea edellisissä työtehtävissään.
”Kielitaito ei ole vain yksilön oma asia, vaan työyhteisö on merkittävässä roolissa opettajana ja tukijana. Kielitaito kehittyy samalla tavalla kuin ammattitaito, ei siinä olla koskaan täysin valmiita.”
Niemi-yhtiön Tervapalon mukaan kielitaito arvioidaan haastattelutilanteessa tapauskohtaisesti.
”Turvallisuusohjeiden noudattaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus, ja työnantajan velvollisuus on taata turvallisuus”, Tervapalo summaa.
Tilannetta, jossa puutteellinen kielitaito olisi aiheuttanut ongelmia vaikkapa muuttokeikalla, ei Tervapalon eteen ole Niemellä tullut.
”Johtuu varmasti siitä, että meillä toimitaan tiimeissä.”
NIEMELLÄ työntekijä saattaa olla yksin pakkausmateriaalien ja muuttolaatikoiden iltajakelussa, tai jos asiakas tilaa pelkän muuttoauton kuljettajan.
Tervapalo ei osaa arvioida, kuinka paljon maahanmuuttajia Niemellä on töissä. Niemellä on yhteistyösopimuksia muutaman järjestön kanssa, ja yhteistyön tarkoituksena on ohjata maahanmuuttajia työelämään.
”Maahanmuuttajia on esimerkiksi varastotöissä vaikkapa muuttolaatikoiden pesussa. Se on aloituspiste, jossa voi harjoitella kieltä, ja sitten katsotaan, mihin tehtäviin voisi urapolullamme siirtyä. Tällaisissa urapolun aloituspisteissä on töissä myös kantasuomalaisia, ja paikat ovat jatkuvasti täynnä.”
PÖYHÖNEN on ollut mukana tekemässä tutkimusta, jossa kävi ilmi, että maahanmuuttajan työllistymisessä sosiaalisilla verkostoilla on jopa suurempi rooli kuin kielitaidolla.
”Jos on aktiivinen ja laajat sosiaaliset verkostot, mahdollisuuksia tulee enemmän ja kielitaidon heikkouksia saa helpommin anteeksi. Työttömäksi joutuminen jättää helpommin tyhjän päälle, jos on ollut vaikkapa työyhteisössä, jossa käytetään vain englantia eikä maahanmuuttajalla ole sen ulkopuolella sosiaalisia yhteisöjä.”
Joillain aloilla, kuten terveydenhuollossa ja opetusalalla kielitaitovaatimukset ovat ymmärrettävästi tiukat. Professori Pöyhösen mielestä joillain aloilla kielitaitoa arvioidaan välillä villistikin, koska yhteisiä kriteerejä ei välttämättä ole.
”Saattaa olla, että jos rekrytoija tuntee hakijan, kielitaidolla ei ole yhtä suurta painoarvoa kuin silloin, jos hakija on tuntematon.”
No ei varmastikaan, mutta pointti olikin, että vaikka äiti hoitaakin tietyt aspektit perheen arjesta, niin se tapakasvatus ja asenteet tulee isältä ja muilta miespuolisilta sukulaisilta.näin tossa viime keväänä tapauksen jossa jo lumien lähdettyä hyvin koulutettu mamu äityli veti pulkassa perässään meidän tulevaisuuden toivoa, eli ei ne kaikki pelkästään siellä lieden ääressä hääräile
Ei pidä paikkaansa. Ihmisellä on rajallinen kapasiteetti ja vuorokaudessa tietty määrä tunteja joten turhien kielten väkisin pänttääminen on muusta pois.
Ottaisiko tekkiläiset suomea osaamattoman matun muuttomieheksi?
aivot käsittelevät rinnakkain kaikilla kielillä halusit sitä tai et, tämä ei ole mistään pois
Näyttäisi se olevan isoista alkukirjaimista ja pisteiden käytöstä pois.
Kaikkihan haluaisi olla syyrialaispakolaisia koska saa parhaat edut, joten osa niistä on feikkejä.
Kai se on tämäkin eräänlaista kulttuurin rikastumista... Eipä tähän voi kommentoida paljoa, "Voi vittu nyt taas", se tulee ensimmäisenä mieleen
Haiskahtaa trollitililtä
Samalla tässä uudessa Aamulehden lanseeraamassa sukupuolineutraalissa maailmassa myös miehet voisivat alkaa käyttämään huntuja.
Kehtaa itseään tuoksi kutsua ja vielä pissaakin seisaaltaan! -suomi2030Samapa tuo minulle, jos joku haluaa kutsua itseään kirvesnaiseksi. Kait mies saa vielä kutsua itseään kirvesmieheksi?