Espoo ryhtyy maan ensimmäiseksi kolmikieliseksi kaupungiksi – Uusista tulijoista 70 prosenttia on vieraskielisiä
Espoosta on tulossa Suomen ensimmäinen kolmikielinen kaupunki. Helsinki haluaa panostaa kielikasvatukseen, Oulu pohtii myös venäjän, ruotsin ja norjan asemaa.
Englannin kieli
18.9.2017 klo 06:02päivitetty 18.9.2017 klo 12:00
Thaimaalaistaustaisen Sayta Kumyotin toive on käymässä toteen: Espoon kaupungin kanssa voinee asioida tulevaisuudessa kaikissa asioissa englanniksi.Kari Ahotupa / Yle
Kai Jaskari
Jaa artikkeli Facebookissa2813
Jaa artikkeli Twitterissä
Espoolainen lastenhoitaja Sayta Kumyot muutti Thaimaasta Suomeen kymmenen vuotta sitten. Hän osaa jonkin verran suomea, mutta puhuu usein suomea ja englantia sekaisin. Toiveena Kumyotilla olisi, että Espoosta saisi palvelut myös englanniksi.
– Olisi hyvä, jos kaikki kaupungin paperit voisi täyttää englanniksi, Kumyot sanoo.
Espoo vastaa tähän huutoon. Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden kaupunkistrategian, jossa linjataan tavoitteeksi englannin ottaminen kolmanneksi asiointikieleksi suomen ja ruotsin rinnalle. Espoosta on näin tulossa ensimmäinen suomalainen kaupunki, jonka kanssa voi "virallisesti" asioida kolmella kielellä.
Perustuslain mukaan Suomen kansalliskieliä ovat edelleen suomi ja ruotsi. Käytännössä kuitenkin Espoosta on tulossa Suomen ensimmäinen kolmikielinen kaupunki.
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoo, että syinä englannin ottamiseksi asiointikieleksi ovat vieraskielisen väestön kasvava osuus sekä kansainvälisten yritysten ja työntekijöiden houkuttelu.Kari Ahotupa / Yle
Espoon uuteen kielilinjaukseen on kaksi pääsyytä: Espoon asukkaista 15 prosenttia on vieraskielisiä ja Espoo tavoittelee asemaa Suomen kansainvälisimpänä kaupunkina.
Määrällisesti vieraskielistä väestöä asuu eniten Helsingissä, 93 000 ihmistä. Espoossa on 42 000 vieraskielistä, mutta määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.
Kun vieraskielisen väestönosan määrä suhteutetaan asukaslukuun, kärkipaikan ottaa Vantaa Espoon ja Helsingin tullessa heti kintereillä perässä. Muissa Suomen suurissa kaupungeissa asuu selvästi vähemmän vieraskielisiä sekä määrällisesti että suhteellisesti. Ennusteiden mukaan Espoo ohittaa pian Vantaan vieraskielisten osuudessa, koska Espoon uusista tulijoista peräti 70 prosenttia on vieraskielisiä.
Pääkaupunkiseudun kolmessa suuressa kaupungissa asuu suhteellisesti eniten vieraskielistä väestöä. Espoo ottaa ennusteiden mukaan tulevaisuudessa kärkipaikan vieraskielisten suhteellisessa osuudessa.Yle uutisgrafiikka
Espoon kansainvälisyyttä kuvastaa myös se, että Suomen 9 000 kiinalaisesta kolmasosa asuu Espoossa. Kaupunki on onnistunut hankkimaan kiinalaiseksi ystävyyskaupungikseen yhden maailman suurimmista metropoleista, Shanghain.
Englanti asiointikielenä houkuttelee kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä
Yle tapaa Espoon elinkeinojohtajan Tuula Antolan Aalto-yliopiston kampuksella tulevan taideteollisen korkeakoulun päärakennuksen Väreen rakennustyömaan reunalla. Antola sanoo, että pelkästään Aalto-yliopiston henkilökunnasta tuhat on muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Opiskelijoista vieraskielisiä on jopa 3 500.
– Me tarvitsemme pääkaupunkiseudulle ja Espooseen korkean osaamisen työpaikkoja. Teemme aktiivisesti töitä sen eteen, että saisimme esimerkiksi aasialaisia yrityksiä sijoittamaan Euroopan-pääkonttoritoimintojaan tänne.
Antola sanoo, että Nokian kaltaista "yhtä suurta" työnantajaa ei enää odoteta. Sen sijaan kaupunki haluaa olla vetovoimainen kumppani kansainvälisille toimijoille, jotka haluavat vaikkapa kehittää smart- ja clean-teknologiaa.
Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola kertoo, että kaupunki tavoittelee maaperälleen aasialaisten yritysten Euroopan-pääkonttoreita.Kari Ahotupa / Yle
– Otaniemi on myös profiloitunut hyvin vahvasti avaruusosaamiseen. Yhtenä osoituksena Euroopan avaruusteknologiajärjestö ESA on tehnyt päätöksen sijoittaa yrityskiihdyttämön tänne.
Espoon päättäjät arvioivat englannin kielen ottamisen asiointikieleksi auttavan kansainvälisten osaajien ja yritysten houkuttelemisessa kaupunkiin.
– Englannin kielellä on varmasti suuri merkitys, koska se on bisneksen yleisin kieli. Uskon, että arjen sujuvuus englannin kielellä voi olla hyvinkin ratkaisevaa.
– Omassa arjessani teen yli puolet töistäni englanniksi jo nyt. Se ei ole mikään juttu. Jos huoneeseen astuu joku, jonka kanssa tehdään töitä englanniksi, niin sitten puhutaan sitä englantia, Tuula Antola toteaa.
Asiantuntijasanasto vaikeaa
Moni muukin kaupungin 14 000 työntekijästä palvelee asiakkaitaan jo nyt kolmella kielellä. Yle vierailee Espoon keskuksessa sijaitsevassa toimistossa, jossa vastataan kaupungin asioita koskeviin soittoihin ja tiedusteluihin. Palveluneuvojat Lotta Lönnqvist ja Laura Collin vaihtavat sujuvasti neuvontakielen suomesta ruotsiin ja englantiin.
Palveluneuvoja Lotta Lönnqvist palvelee asiakkaita jo nykyisin englanniksi, mutta kysyntää jatkokoulutuksellekin hänen mukaansa olisi.Kari Ahotupa / Yle
– Tarvetta englanninkielisille palveluille on. Täällä on paljon maahanmuuttajia ja ulkomaalaisia opiskelijoita, joita ei paljon lohduta, jos puhutaan vain suomea, Lotta Lönnqvist kuvailee.
Vaikka palvelua annetaan jo nyt englanniksi, Lönnqvist arvelee, että henkilökunnan jatkokouluttaminen olisi hyväksi. Laura Collin sanoo, että englannin perussanasto ja peruskanssakäyminen on helppoa.
– Asiantuntijasanasto onkin sitten asia erikseen. Mutta on kivaa, että mekin pääsemme sitä harjoittelemaan.
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kuvailee siirtymää englannin kielen käyttöön isoksi haasteeksi.
Palveluneuvoja Laura Collinin mielestä englanniksi on helppoa työskennellä perusasioissa, mutta asiantuntijasanasto tuottaa vielä vaikeuksia.Kari Ahotupa / Yle
– Meillä on nyt neljä vuotta aikaa vastata tähän haasteeseen. Varmasti etenemme pala kerrallaan viestinnässämme, elinkeinopalveluissamme, asiakaspalveluissamme ja kaikilla toimialoilla. Uskon, että meillä on hyvät valmiudet vastata tähän haasteeseen ja että saamme aika kattavaksi tämän palvelun seuraavan neljän vuoden aikana.
Uuden kielen mukaan ottaminen palveluvalikoimaan myös maksaa. Vielä ei ole olemassa arviota hintalapusta, mutta kaupunginjohtaja uskoo, että uudistus tulee maksamaan itse itsensä.
– Me resursoimme englannin kielen systemaattista parantamista. Jos me onnistumme englannilla asiointikielenä saamaan meidän vieraskieliset asukkaamme paremmin mukaan yhdessä tuottamaan meidän palveluitamme, niin olen ihan varma siitä, että se helpottaa taloudellista tilannettamme ja parantaa meidän kustannusvaikuttavuuttamme.
Helsinki panostaa kasvatukseen, Oulu pohtii kielivalikoimaansa
Toki muutkin Suomen kansainväliset kaupungit ovat joutuneet pohtimaan vieraskielisten palvelujensa tasoa. Helsingin kaupungin verkkoviestintäpäällikkö Leila Oravisto sanoo, että Helsingissä ei ole lähdetty Espoon tavoin "julistuksen tasolle" englanninkielisten palvelujen tarjoamisessa. Käytännössä vieraskielisille on jo nyt varsin paljon palvelua englanniksi, ja perustietoa maahanmuuttajille löytyy varsin monilla eri kielillä. Helsingin verkkosivut ovat jo nyt kolmikieliset.
– Helsingin uudessa kaupunkistrategiassa painotetaan englanninkielistä koulutusta ja ylipäätään helsinkiläisten kielitaidon monipuolistamista, Leila Oravisto kertoo.
Käytännön toimia tavoitteen saavuttamiseksi Helsingissä on monia. Englanninkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen paikkamäärä kaksinkertaistetaan. Kielitaitoa monipuolistetaan lisäämällä kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta ja kasvatusta. Ensimmäisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opetus aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla.
Kielitaito huomioidaan myös henkilöstöä rekrytoitaessa.
– Meillä on normaalit ruotsin kielen taitovaatimukset, mutta usein pyritään palkkaamaan sellaisia työntekijöitä, joilla on muitakin kieliä hallussaan kuin suomi ja ruotsi.
Englannin kieli lisääntyy suomalaisten arjessa. Kuvassa Espoon keskuksen kirjaston kyltti kauppakeskus Entressessä.Kari Ahotupa / Yle
Oulussa on tarkoitus päättää uudesta kaupunkistrategiasta ensi vuoden alussa, ja siinä yhteydessä saatetaan tehdä linjauksia myös kielistä tai kansainvälisyydestä. Konsernipalveluyksikön johtaja Ari Heikkinen sanoo, että tämänhetkinen ICT-alan osaajien kysyntä johtaa uudenlaisiin arvioihin siitä, millä tavalla Oulu houkuttelee osaajia maailman eri kolkista.
– Paikallinen tai edes kotimainen tarjonta ei riitä nyt eikä lähitulevaisuudessa. Englanninkielisten palvelujen laajentaminen nykyisestä voi hyvin olla yksi olennainen suunta, en kuitenkaan pysty asialla spekuloimaan sen enempää.
Heikkinen muistuttaa vielä, että myös muiden kielten asemaa on pohdittava.
– Sadan kilometrin päähän Pyhäjoelle on hyvin mahdollisesti rakentumassa uusi ydinvoimala. Vaikka lupaprosessit ovat vielä kesken, meillä Oulussa varaudutaan myös siihen, että Rosatomin osallisuuden myötä venäjänkielisille palveluille tulee lähivuosina ennennäkemätöntä kysyntää.
Oulu on lobannut sen puolesta, että Suomi ja koko EU suuntaisivat katseensa arktisille alueille. Kielten näkökulmasta tämä tarkoittaisi ruotsin ja norjan kasvavaa merkitystä.
– Pohjoisen Skandinavian aivan valtaisat investointi- ja logistiikkamahdollisuudet, työvoiman liikkuvuuden edistäminen ja matkailu johtavat huolehtimaan ruotsin kielen osaamisesta, joka ei nyt ole riittävällä tasolla enempää julkisissa palveluissa kuin yksityiselläkään sektorilla, Heikkinen arvioi.
