Munkit saarnaavat muslimivihaa Myanmarissa - tällainen on heistä tunnetuin Ashin Wirathu, joka vertaa muslimeja koiriin
Torstai 14.9.2017 klo 06.40
Myanmarin johtava äärinationalisti ei peittele halveksuntaansa muslimeja kohtaan.
00:00:0
Myanmarista on paennut ennennäkemätön määrä ihmisiä Bangladeshiin
Hän kutsuu itseään nimellä Burman bin Laden. Time-lehti painoi hänet kanteensa vuonna 2013 otsikolla "Buddhalaisen terrorin kasvot". Hänestä on hiljattain julkaistu dokumenttielokuva Le Vénérable W.
Hänen oikea nimensä on
Ashin Wirathu, buddhalaisnationalistisen Ma Ba Tha -munkkiliikkeen johtaja ja keulakuva. Omilleen hän on rokkitähti. Mutta Myanmarin muslimivähemmistön keskuudessa häneen suhtaudutaan kauhulla.
Wirathu on vuosikaudet kiihottanut kansaa muslimeja vastaan.
- Olen ylpeä siitä, että minua sanotaan radikaaliksi buddhalaiseksi, Wirathu sanoi New York Timesin haastattelussa vuonna 2013.
Hän on vuosien varrella antanut lukuisia haastatteluja kansainväliselle medialle. Ennen NYT:n haastattelua Time oli tehnyt hänestä maailmankuulun. Buddhalaisuus yhdistetään väkivallattomuuteen ja rakkauteen kaikkea elävää kohtaan, mutta Wirathu on jotain aivan muuta. Hän saarnaa vihaa.
- Muslimit lisääntyvät todella nopeasti, he varastavat naisemme, raiskaavat heidät. He haluaisivat vallata maamme, mutta minä en salli sitä. Meidän on pidettävä Myanmar buddhalaisena, Wirathu sanoi Timelle.
Nationalistimunkit osoittivat mieltään hallitusta vastaan Yangonissa elokuun alussa. (EPA / AOP)
8 vuotta vankilassa
Lapsenkasvoinen 49-vuotias munkki aloitti uransa kansankiihottajana jo kauan sitten. Sotilasjuntan aikaan vuonna 2003 hänet tuomittiin vihapuheen vuoksi vankeuteen 25 vuodeksi, mutta monien muiden poliittisten vankien tavoin hänet vapautettiin juntan luovuttua vallasta, kahdeksan vankeusvuoden jälkeen.
Vapauduttuaan hän jatkoi vanhalla linjallaan. Hän ja muut ääribuddhalaiset johtohahmot saivat vuonna 2012 aikaan rajut konfliktit Myanmarin buddhalaisten ja muslimien välillä. Satoja ihmisiä sai surmansa viidakkoveitsiä heilutelleiden buddhalaisten lynkkauspartioiden käsissä. Wirathu kiisti täysin hänen ja silloisen 969-liikkeensä yhteyden väkivaltaan. Tosin silminnäkijät kertoivat, miten hänen luostaristaan lähti teräasein aseistautuneita munkkeja vuoden 2013 mellakoiden aikaan.
Wirathun itsensä mukaan hänen puheensa eivät ole vihaa tai rasismia.
- Minä puolustan rakastettuani, aivan kuin sinäkin puolustaisit. Minä vain varoitan ihmisiä muslimeista. Ajattele sitä niin, että sinulla olisi koira, joka haukkuisi taloosi tuleville vieraille ihmisille - se varoittaisi sinua. Minä olen kuin se koira. Minä haukun, Wirathu selitti The Guardianille toukokuussa.
Hänen luostarinsa edustalla on lukuisia verisiä kuvia silvotuista ihmisistä. Tekstien mukaan kuvat esittävät buddhalaisia, jotka ovat joutuneet muslimien väkivallan kohteeksi.
Wirathun puheissa buddhalaisuus on muslimien piirittämä. Tosin Myanmarin 55-miljoonaisesta väestöstä vain 4-5 prosenttia on islaminuskoisia ja kaikki tärkeimmät valtion virat ovat buddhalaisten hallussa. Siitä huolimatta pelko ja epäluulo muslimeja kohtaan ovat maassa syviä ja Wirathun saarnat vahvistavat vallitsevia käsityksiä.
Erityinen vihan kohde ovat muslimivähemmistö rohingyat, joita on noin miljoona. Tai oli, ennen kuin sadattuhannet pakenivat Bangladeshiin armeijan ja buddhalaisjengien väkivaltaa. Wirathu, samoin kuin valtio, pitää heitä laittomina maahanmuuttajina, vaikka tosiasiassa vähemmistökansa on asunut Länsi-Myanmarissa satojen vuosien ajan. "Bengalilaiset", on munkin käyttämä termi, mikä antaa heidän ymmärtää olevan oikeasti bangladeshilaisia.
Ma Ba Tha -liike osoitti mieltään uskontokuntien välisen avioliittolain puolesta Mandalayssa lokakuussa 2014. Laki meni läpi seuraavana vuonna ja hankaloittaa eri uskontoja tunnustavien parien liittoja. (EPA / AOP)
"Ennemmin koira kuin muslimi"
Maailmankuvaansa hän selitti Timen haastattelussa: USA:n silloinen presidentti
Barack Obama on "mustan muslimiveren saastuttama" ja arabit ovat kaapanneet YK:n. Burmalaismuslimeista 90 prosenttia on hänen mielestään "pahoja ihmisiä".
- Voit olla täynnä kiltteyttä ja rakkautta, mutta et voi nukkua hullun koiran vieressä, hän sanoi NYT:lle.
Koiravertausta muslimeista hän on käyttänyt monesti.
- Jos nainen ei löydä aviomiestä, hankkikoot koiran. Koiraeläimet ovat parempia kuin muslimimiehet, Wirathu saarnasi Yangonissa alkuvuonna.
Buddhalaisen ja muslimin liitto olisi sitä paitsi nyky-Myanmarissa vaikea solmia. Wirathun liike sai kaksi vuotta sitten aikaan lain, jolla uskontokuntien välisten avioliittojen solmimista hankaloitettiin. Lain mukaan eri uskontoja edustavien parien on ilmoitettava paikallishallinnolle aikeestaan ja tehdä siitä myös julkinen ilmoitus. Luvan saa vain, jos liittoa ei vastusteta.
Muslimien ohella Wirathun hampaisiin ovat joutuneet kaikki, jotka osoittavat pientäkin sympatiaa rohingyojen suuntaan, kuten
Aung San Suu Kyi, ulkomaiset avustusjärjestöt ja YK.
- Suu Kyi haluaisi auttaa bengalilaisia (rohingyoja), mutta minä estän häntä, Wirathu sanoi Guardianille toukokuussa. Syy ei ole tiedossa, mutta Nobel-palkittu Suu Kyi onkin ollut tilanteesta hiljaa.
YK:n erityislähettilästä
Yanghee Leetä Wirathu on kutsunut huoraksi, jonka pitäisi tarjota itseään rohingyoille, jos hän kerran pitää heistä niin paljon. Myöhemmin Wirathu sanoi AFP:n haastattelussa, että jos hän olisi keksinyt Leestä kovemman sanan, hän olisi käyttänyt sitä.
Munkit vaativat kansainvälisiä avustusjärjestöjä lähtemään maasta ja syyttivät YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:ää terroristien tukemisesta Rakhinessa 13. elokuuta. (EPA / AOP)
Dokumentaristi pelkää
Wirathusta tänä vuonna ilmestyneen dokumenttielokuvan ohjaaja, sveitsiläinen
Barbet Schroeder sanoo AFP:lle, että pelkästään munkin nimi pelottaa häntä.
- Minä vain kutsun häntä W:ksi.
Schroederin tuorein dokumentti täydentää hänen "Pahuuden trilogiansa". Häneltä ilmestyi vuonna 1974 dokumentti
Idi Aminista ja vuonna 2007 natsi- ja sotarikollisten asianajajasta
Jacques Verges'ta. Schroederin taktiikka oli antaa kohteidensa puhua.
- Kun odotat tarpeeksi pitkään, totuus tulee esiin.
- Kun hän valehteli, sanoin, "kuinka mielenkiintoista, kerro lisää.. Että rohingyat polttavat omat talonsa saadakseen rahaa YK:lta..."
AFP:lle Shroeder sanoo, ettei hän oikein saanut selville, miksi Wirathu on sellainen kuin hän on.
- Miksi Hitler oli sellainen? Emme saa koskaan tietää, miten tämä roska kerääntyi hänen mieleensä.
Vuoden kielto
Aivan loputon ei Myanmarin hallinnonkaan sietokyky Wirathua kohtaan vaikuta olevan. Hän on ollut muun muassa Leetä koskevien kommenttiensa takia tutkittavana, mutta tämän vuoden maaliskuussa maan korkein buddhalainen auktoriteetti Ma Ha Na antoi hänelle vuoden saarnauskiellon. Taustalla olivat sekä vihapuhe rohingyoja kohtaan että tapaus, jossa Wirathu ylisti Suu Kyin NLD-puolueen lakiasiantuntijan
Ko Nin murhaajia.
- Olemme saaneet selville, että hän on lietsonut uskonnollista, rodullista ja poliittista konfliktia ja erimielisyyksiä kansan välillä, Ma Ha Na päätteli.
Toukokuussa Ma Ba Tha -liikkeen toiminta kiellettiin. Wirathu ilmoitti heti vastustavansa kieltoa.
Miehen itsensä hiljaisuutta kesti elokuun lopulle, jolloin nykyinen kriisi oli jo täydessä käynnissä. Parituhatpäinen yleisö kuunteli, kun Wirathu puhui melko kesysti ja toisti lähinnä kenraali
Than Htut Theinin sanoja Rakhinen tilanteesta ja kehotti "terroristeja tukevia ulkomaisia avustusjärjestöjä" häipymään maasta.
Ma Ha Na tai maan hallitus eivät tiettävästi reagoineet tapaukseen.
Väkivaltaisia konflikteja tutkiva Internationa Crisis Group kirjoitti viime viikolla julkaistussa analyysissaan, että Ma Ba Than kaltaisten liikkeiden kieltäminen on tehoton keino suitsia nationalismin ja ääriliikkeiden nousua ja saattaa pikemminkin vahvistaa niitä.
- Ma Ba Than luonne ja sen suosion laajuus ovat pitkälti väärin ymmärrettyjä, myös hallinnossa, ICG kirjoittaa.
Wirathusta ja hänen liikkeestään kuullaan vielä.
Rohingya-pakolaisia Myanmarin ja Bangladeshin välisellä rajalla viime viikon maanantaina. (STR / EPA / AOP)
Wirathu piti puheen Yangonissa elokuun 30. päivä siitä huolimatta, että hänelle oli annettu vuoden saarnauskielto. (EPA / AOP)
JAAKKO ISONIEMI
jaakko.isoniemi@iltalehti.fi