Suomen luku lähes täynnä – vertaile, miten EU-maat ovat vastaanottaneet turvapaikanhakijoita ja pakolaisia
Siirtolaiset jonottivat illallisen jakoa Italiassa heinäkuun puolessa välissä. Pohjois-Afrikasta lähteneitä siirtolaisia on tullut paljon etenkin köyhään eteläiseen Italiaan. (KUVA: Matteo Nardone / ZUMA / MVPHOTOS)
Julkaistu: 19.7. 17:53
Uuden vaihtoehdon kanta sisäisiin siirtoihin on jyrkkä ”ei”, kokoomus varovaisempi.
Syksy enteilee hallitukselle haasteita, kun neuvottelupöytään saadaan EU:n avunpyyntö Italian tilanteen helpottamiseksi.
Aikaisemmat kokemukset turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten taakanjaosta ovat kuitenkin saaneet hallituksen epäluuloiseksi.
Yhdestä asiasta sisäministeri
Paula Risikko (kok) ja ulkoministeri
Timo Soini (uv) ovat samaa mieltä. Siitä, että kaikkien EU-maiden tulee jatkossa hoitaa omat velvollisuutensa.
Risikko ja Soini viittaavat vuoden 2015 sopimukseen, jolla EU-maat sopivat Italian ja Kreikan taakanjaosta. 160 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa päätettiin tuolloin sijoittaa ympäri EU:ta.
SOPIMUS on kaikin puolin epäonnistunut. Tähän mennessä vain 15 prosenttia EU:n sisäisistä siirroista on vahvistunut. Etenkin Puola, Unkari ja Tshekki ovat vastustaneet taakanjakoa ja EU onkin aloittanut rikkomusmenettelyt maita vastaan.
Sopimus umpeutuu syyskuussa, mutta edes lähelle tavoitetta ovat pääsemässä vain Suomi ja Malta.
Sisäministeri Paula Risikon mukaan Suomen ei pidä suostua mihin tahansa sopimukseen.(KUVA: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva)
Samoihin aikoihin aikarajan umpeutumisen kanssa olisi jo määrä ryhtyä keskustelemaan uudesta Italian taakanjakosopimuksesta.
Sisäministeri Risikko ennustaakin, että EU-areenoilla käydään syksyn aikana tiukkoja neuvotteluja aiheesta.
– Suomi ei voi sitoutua mihin tahansa esitykseen. Pöydissä pitää istua, sillä jäsenmaat itse ottavat asiaan kantaa. Olisi pään pensaaseen laittoa, jos näistä ei uskalleta keskustella, Risikko sanoo.
– Näkemys on se, ettei Suomi uusia sisäisiä siirtoja ota niin kauan kuin muut maat eivät omaa sovittua leiviskäänsä hoida, Simo Elo sanoo. (KUVA: Martti Kainulainen)
Uusi vaihtoehto –ryhmän puheenjohtajan
Simon Elon mukaan on tärkeää, että maat, jotka eivät ole tavoitteisiin päässeet, antaisivat ainakin selvän viestin siitä, että he aikovat jatkossa puuttua tilanteeseen.
Komission ehdottamat keinot Italian auttamiseksi voisivat olla muun muassa avun tarjoaminen sisäisillä siirroilla, asiantuntija-apu ja rahallinen apu.
KYSYMYS uusista sisäisistä siirroista voi siis syksyllä olla jälleen ajankohtainen, ja Suomikin voi saada pyynnön ottaa vastaan turvapaikanhakijoita suoraan lähtömaista tai Italiasta.
Ulkoministeri Soini ehti jo lausua, ettei Suomi voi sitoutua turvapaikanhakijoiden uusiin sisäisiin siirtoihin EU:n sisällä. Soinin mukaan kaikkien EU-maiden on ensin pidettävä kiinni vanhoista lupauksistaan.
Uusi vaihtoehto -ryhmän puheenjohtajan
Simon Elon mukaan ryhmän kanta on tiukka.
– Näkemys on se, ettei Suomi uusia sisäisiä siirtoja ota niin kauan kuin muut maat eivät omaa sovittua leiviskäänsä hoida.
– Suomi on kortensa kekoon kantanut. Suhteessa moneen muuhun maahan ja meidän väkilukuumme se on ihan kelpo suoritus. Muiden maiden pitää nyt katsoa peiliin, Elo sanoo.
Risikko suhtautuu asiaan varovaisemmin. Hän muistuttaa, että vaikka hätä onkin Välimerellä, ovat sisäiset siirrot Suomeen sisäministeriön, eivätkä ulkoministeriön valmisteluvastuulla.
SUORALTA kädeltä sisäministeri Risikkokaan ei ole sisäisiä siirtoja hyväksymässä. Hän kertoo muodostavansa kantansa asiaan vasta, kun avunpyyntö on annettu.
Tällä hetkellä Suomeen tulee vuositasolla 4 000–5 000 turvapaikanhakijaa ja toistakymmentä tuhatta henkilöä odottaa edelleen päätöstä.
– Vaikka määrän ei odoteta tällä hetkellä Suomessa kasvavan, pitää kaikkeen kuitenkin varautua, Risikko sanoo.
EU:n esitystä avunpyynnöstä odotetaan syksyn puolella. Tärkeintä sekä Soinin että Risikon mukaan Italian tilanteessa on kuitenkin siirtolaisuuden juurisyihin vaikuttaminen.
Vaikka Välimerellä hukkuu vuosittain tuhansia ihmisiä ja Italian vastaanottojärjestelmä natisee jo liitoksissaan, on maahan tänä vuonna saapunut jälleen ennätysmäärä ihmisiä.
Eikä tulijoiden määrä Afrikasta ole tyrehtymässä, päinvastoin. Joidenkin arvioiden mukaan salakuljettajien kyytiä odottaa Afrikassa tällä hetkellä jopa miljoona ihmistä.
Italia on uhannut jo estää pelastusalusten pääsyä maahan, elleivät muut EU-maat suostu jakamaan vastuuta tilanteesta. EU on myös puhunut turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyn siirtämisestä Libyaan.
EU:ssa tullaankin syksyn aikana keskustelemaan Italian auttamisen lisäksi myös siitä, miten ennakoidaan tulevaa ja rakennetaan pysyvämpää taakanjakomekanismia.
Jos alla oleva grafiikka ei näy, katso se
tästä.
Päivi Lakka