Kryptovaluuttojen verotus

Mihinkäs väliin veroilmoituksessa laitetaan louhinnasta suoraan aiheutuneet sähkökulut? Ansiotulojen tulonhankkimiskuluihin ilmeisesti, mutta onko tarkempaa alakohtaa?
 
Et voi vähentää. Niistä et ole maksanut alv:tä, niin vähentäminen ei onnistu

En kyl ymmärrä miten alv tähän liittyy? eihän tässä olla mitään alv vähennystä tekemässä mitä yritykset tekee.
En ainakaan löytänyt mistään tietoa ettei yksityishenkilöltä ostettuja työvälineitä voisi vähentää verotuksessa.

Oma käsitys on että voi vähentää, en tiedä sitten miten tuo pitäisi verottajalle todistaa jos se kyselee perään.
Kuitenkaan yksityishenkilöllä ei ole velvollisuutta säilyttää kuitteja (mikä kuitenkin helpottaa jos jotain kyselyä tulee).
 
En kyl ymmärrä miten alv tähän liittyy? eihän tässä olla mitään alv vähennystä tekemässä mitä yritykset tekee.
En ainakaan löytänyt mistään tietoa ettei yksityishenkilöltä ostettuja työvälineitä voisi vähentää verotuksessa.

Oma käsitys on että voi vähentää, en tiedä sitten miten tuo pitäisi verottajalle todistaa jos se kyselee perään.
Kuitenkaan yksityishenkilöllä ei ole velvollisuutta säilyttää kuitteja (mikä kuitenkin helpottaa jos jotain kyselyä tulee).

Kävin pyörimässä verottajan sivuilla yrittäen löytää ohjetta tähän, eipä löytynyt mitää siihen malliin että ei sais vähennettyä. Eipä kyllä myös siihen suntaan että sais vähentää, pitänee varmaan soittaa sinne maanantaina niin saa toivon mukaan suoran vastauksen.
 
En kyl ymmärrä miten alv tähän liittyy? eihän tässä olla mitään alv vähennystä tekemässä mitä yritykset tekee.
En ainakaan löytänyt mistään tietoa ettei yksityishenkilöltä ostettuja työvälineitä voisi vähentää verotuksessa.

Oma käsitys on että voi vähentää, en tiedä sitten miten tuo pitäisi verottajalle todistaa jos se kyselee perään.
Kuitenkaan yksityishenkilöllä ei ole velvollisuutta säilyttää kuitteja (mikä kuitenkin helpottaa jos jotain kyselyä tulee).

Väärin kuittien säilytyksen suhteen. Yksityiselläkin on 6 vuoden velvollisuus säilyttää kuitit ja tositteet veroilmoituksella tehdyistä vähennyksistä.
 
Väärin kuittien säilytyksen suhteen. Yksityiselläkin on 6 vuoden velvollisuus säilyttää kuitit ja tositteet veroilmoituksella tehdyistä vähennyksistä.

Eli tosin sanoen jos minulla on kuitit/kauppakirjat voin vähentää myös yksityshenkilölta ostettu näytönohjain. Kunhan dokumentointi kaupoista on kunnossa?
 
Eli tosin sanoen jos minulla on kuitit/kauppakirjat voin vähentää myös yksityshenkilölta ostettu näytönohjain. Kunhan dokumentointi kaupoista on kunnossa?

Juuri näin. Ei laissa ole määrätty, että tulonhankkimisvälineet pitäisi firmasta tai uutena ostaa. Eli kunhan kuitti/kauppakirja/tms. on olemassa, asiassa ei ole eroa firmasta ostettuun tulonhankkimisvälineeseen verrattuna. Jos olet sattunut maksamaan ne pankkisiirtona niin että viestissä näkyy, mistä on maksettu, niin ehkä sekin voisi olla ok. Voi tietenkin olla, että verottaja suhtautuisi yksityishenkilöiltä tehtyihin ostoksiin epäluuloisemmin, kuin firmasta ostettuihin, jos sattuisi tarkastus osumaan kohdalle (suurempi todennäköisyys, että on harrastettu kuittitehtailua jonkun kaverin kanssa), eli on ehkä suurempi todennäköisyys, että joutuu selittelemään ja selvittelemään enemmän.

(Ja ALV ei todellakaan liity tähän asiaan mitenkään. Sillä olisi muunlaista merkitystä silloin, jos ostajana olisi ALV-velvollinen firma.)
 
Juuri näin. Ei laissa ole määrätty, että tulonhankkimisvälineet pitäisi firmasta tai uutena ostaa. Eli kunhan kuitti/kauppakirja/tms. on olemassa, asiassa ei ole eroa firmasta ostettuun tulonhankkimisvälineeseen verrattuna. Jos olet sattunut maksamaan ne pankkisiirtona niin että viestissä näkyy, mistä on maksettu, niin ehkä sekin voisi olla ok. Voi tietenkin olla, että verottaja suhtautuisi yksityishenkilöiltä tehtyihin ostoksiin epäluuloisemmin, kuin firmasta ostettuihin, jos sattuisi tarkastus osumaan kohdalle (suurempi todennäköisyys, että on harrastettu kuittitehtailua jonkun kaverin kanssa), eli on ehkä suurempi todennäköisyys, että joutuu selittelemään ja selvittelemään enemmän.

(Ja ALV ei todellakaan liity tähän asiaan mitenkään. Sillä olisi muunlaista merkitystä silloin, jos ostajana olisi ALV-velvollinen firma.)

Eli se että minulla on mobilepayssa tapahtuma siitä että olen siirtänyt x määrän euroja henkilölle ja siihen lisäksi vaikka tori keskustelu missä ilmenee että olen ostamassa näytönohjainta tietyllä summalla pitäisi riittää?
 
Eli se että minulla on mobilepayssa tapahtuma siitä että olen siirtänyt x määrän euroja henkilölle ja siihen lisäksi vaikka tori keskustelu missä ilmenee että olen ostamassa näytönohjainta tietyllä summalla pitäisi riittää?

Vaikea sanoa. Liekö tästä verottajallakaan mitään varsinaista sääntöä. Ehkä arvioivat tapauskohtaisesti tilanteen mukaan, ovatko annetut tositteet / selvitykset riittävän luotettavat. Voithan yrittää kysyä verottajan mielipidettä asiaan halutessasi.
 
Ohjeissa puhutaan "tietokoneista tai laitteista". Jos kuitilla on vain yksittäisiä komponentteja/laitteita/työvälineitä, niin itse tulkitsen yksittäin ostetut näyttikset yksittäisiksi laitteiksi/työvälineiksi, joten aion poistaa jokaisen 100%. Ei työkalujenkaan ohjeissa mainita mitään siitä että jos ostat 5 halpaa kompuraa joiden yhteissumma ylittää 1200€, etteikö näitä saisi yksittäin vähentää.

Tää on sellanen iso tulkinta ero mihin kannatta hakea jotain kättäpidempää kuin oma spekulaatio. Jos meinaan tulkitset väärin niin saat todennäköisesti isot mätkyt maksettavaksi jos tarkastus osuu kohdalle.

Esimerkkikin on huono, 5 halpaa komporuaa jokainen toimii yksitellen ja niitä käytetään yksitellen, mutta se yksittäinen näytis ei tee yhtään mitään ellei sillä ole konetta ympärillä. Jos näyttis on rigissä missä 20 korttia se ei ole erillinen laite ja erittäin suurella todennäköisyydellä se kokonaisuus on yksittäinen tietokone verottajan mukaan. Ja jos et ajatellut ilmoitella rigikokonaisuuksia vaan latoa vaan listaa osista niin todennäköisempänä pitäisin, että verottaja laskee ne kaikki yhteen ja se on 25% koko köntästä kuin, että jokainen rivi laskettaisiin erilliseksi laitteeksi.

Mutta tosiaan tämä vaan mun tulkinta ja näitä tuntuu tästä aiheesta riittävän :D
 
Tää on sellanen iso tulkinta ero mihin kannatta hakea jotain kättäpidempää kuin oma spekulaatio. Jos meinaan tulkitset väärin niin saat todennäköisesti isot mätkyt maksettavaksi jos tarkastus osuu kohdalle.

Esimerkkikin on huono, 5 halpaa komporuaa jokainen toimii yksitellen ja niitä käytetään yksitellen, mutta se yksittäinen näytis ei tee yhtään mitään ellei sillä ole konetta ympärillä. Jos näyttis on rigissä missä 20 korttia se ei ole erillinen laite ja erittäin suurella todennäköisyydellä se kokonaisuus on yksittäinen tietokone verottajan mukaan. Ja jos et ajatellut ilmoitella rigikokonaisuuksia vaan latoa vaan listaa osista niin todennäköisempänä pitäisin, että verottaja laskee ne kaikki yhteen ja se on 25% koko köntästä kuin, että jokainen rivi laskettaisiin erilliseksi laitteeksi.

Mutta tosiaan tämä vaan mun tulkinta ja näitä tuntuu tästä aiheesta riittävän :D
Voi kun joku vain selvittäisi tuon asian verottajalta kirjallisena, niin ei tarvisisi jatkuvasti arpoa asiaa. Tosiaankin, veroilmoitukselle voi laittaa mitä vain ja jos tarkistus osuu kohdalle, niin voi kurat lentää housuille. Kannattaa siis olla tarkkana mitä sinne laittaa.

Oma käsitykseni on, että on ihan sama mitä ostaa, niin yli 1200e hankinnat (yhteensä) vähennetään poistoina, eli 25% vuodessa. Poislukien wc paperi yms kertakäyttötavara, jonka saa vähentää kerralla. Näytönohjaimet eivät ole tuollaisia tuotteita
 
Tää on sellanen iso tulkinta ero mihin kannatta hakea jotain kättäpidempää kuin oma spekulaatio. Jos meinaan tulkitset väärin niin saat todennäköisesti isot mätkyt maksettavaksi jos tarkastus osuu kohdalle.

Esimerkkikin on huono, 5 halpaa komporuaa jokainen toimii yksitellen ja niitä käytetään yksitellen, mutta se yksittäinen näytis ei tee yhtään mitään ellei sillä ole konetta ympärillä. Jos näyttis on rigissä missä 20 korttia se ei ole erillinen laite ja erittäin suurella todennäköisyydellä se kokonaisuus on yksittäinen tietokone verottajan mukaan. Ja jos et ajatellut ilmoitella rigikokonaisuuksia vaan latoa vaan listaa osista niin todennäköisempänä pitäisin, että verottaja laskee ne kaikki yhteen ja se on 25% koko köntästä kuin, että jokainen rivi laskettaisiin erilliseksi laitteeksi.

Mutta tosiaan tämä vaan mun tulkinta ja näitä tuntuu tästä aiheesta riittävän :D

Toistaalta taas _mun_ mielestä olisi yksittäisiä kortteja parempi verratta tietokoneen lisälaitteisiin (esim. tulostin), koska niitä voit siirtää ja varmaan siirretäänkin koneesta toiseen, myydään ja ostetaan yksitellen tarpeen ja tarjonnan mukaan, ja se on selkeä laite joka tekee tietyn työn, tässä tapauksessa louhimisen.

"Jos työvälineen todennäköinen taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta, hankintameno vähennetään poistoina. Poisto tehdään esinekohtaisesti ja sen määrä on enintään 25 % menojäännöksestä." -- "Jos työväline on tuhoutunut, jäljellä olevan poistamattoman hankintamenon voi vähentää kerralla sinä verovuonna, jona työväline on tuhoutunut."

Eli jos sulla on vaikka viiden tonnin rigi (5x3070), jota olet kirjanpitoon merkinnyt yhtenä laitteena ja vuonna 2022 tuhoutuu pari korttia epäonnisesti. Eli olet jo tehnyt 25% poiston koko roskasta, miten toimit rikkimenneiden korttien osalta kun niistä pitäis saada täydet poistot? Mun mielestä tässä olisi helpoin toimia vaan niin että se kortti on oma työkalu = oma rivi kirjanpidossa.

Ja korttien myyminenkin helpompaa kun niitä ei ole jyvitetty mihinkään kokoonpanoon.
 
Voi kun joku vain selvittäisi tuon asian verottajalta kirjallisena, niin ei tarvisisi jatkuvasti arpoa asiaa. Tosiaankin, veroilmoitukselle voi laittaa mitä vain ja jos tarkistus osuu kohdalle, niin voi kurat lentää housuille. Kannattaa siis olla tarkkana mitä sinne laittaa.

Oma käsitykseni on, että on ihan sama mitä ostaa, niin yli 1200e hankinnat (yhteensä) vähennetään poistoina, eli 25% vuodessa. Poislukien wc paperi yms kertakäyttötavara, jonka saa vähentää kerralla. Näytönohjaimet eivät ole tuollaisia tuotteita

Joo oishan se mukava, mutta silti nilläkään ole merkitystä :).

Eli sun mielestä kaikki summataan yhteen oli ne sitten eri koneita tai ei? Meneekö se jollain remppaäijjälläkin noin eli kun se ostaa sähkötyökaluja ja niiden yhteenlaskettu summa on vaikka 5000€, mutta yksittäiset alle 1200€ niin laskettaisiin muka kaikki yhteen?

Verotajan ohjeessa kyllä puhutaan yksitöistä ei kokonaisuudesta, että olis mukava tietää minkä perusteella olet tuohon päätynyt.

Toistaalta taas _mun_ mielestä olisi yksittäisiä kortteja parempi verratta tietokoneen lisälaitteisiin (esim. tulostin), koska niitä voit siirtää ja varmaan siirretäänkin koneesta toiseen, myydään ja ostetaan yksitellen tarpeen ja tarjonnan mukaan, ja se on selkeä laite joka tekee tietyn työn, tässä tapauksessa louhimisen.

"Jos työvälineen todennäköinen taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta, hankintameno vähennetään poistoina. Poisto tehdään esinekohtaisesti ja sen määrä on enintään 25 % menojäännöksestä." -- "Jos työväline on tuhoutunut, jäljellä olevan poistamattoman hankintamenon voi vähentää kerralla sinä verovuonna, jona työväline on tuhoutunut."

Eli jos sulla on vaikka viiden tonnin rigi (5x3070), jota olet kirjanpitoon merkinnyt yhtenä laitteena ja vuonna 2022 tuhoutuu pari korttia epäonnisesti. Eli olet jo tehnyt 25% poiston koko roskasta, miten toimit rikkimenneiden korttien osalta kun niistä pitäis saada täydet poistot? Mun mielestä tässä olisi helpoin toimia vaan niin että se kortti on oma työkalu = oma rivi kirjanpidossa.

Ja korttien myyminenkin helpompaa kun niitä ei ole jyvitetty mihinkään kokoonpanoon.

Tämä sopisi mulle paremmin kuin hyvin, mutta en silti jaksa uskoa, että toimii noin verottajan näkökulmasta. Kun ne kortitkin siellä rigissä elää aika hyvin ja tosiaan samassa rigissä voi tänä vuonna olla 5 jotain korttia ja ensi vuonna vaikka 12 jotain toista korttia.
 
Eli sun mielestä kaikki summataan yhteen oli ne sitten eri koneita tai ei? Meneekö se jollain remppaäijjälläkin noin eli kun se ostaa sähkötyökaluja ja niiden yhteenlaskettu summa on vaikka 5000€, mutta yksittäiset alle 1200€ niin laskettaisiin muka kaikki yhteen?

Verotajan ohjeessa kyllä puhutaan yksitöistä ei kokonaisuudesta, että olis mukava tietää minkä perusteella olet tuohon päätynyt.
Kyllä, siinä käsityksessä olen. Jokuhan tuossa juuri pastesi verottajalta, että työkalut vähennettään erikseen poistoina, joista avainsana on poisto. Ei siis kertavähennys.

Toivon olevani väärässä, kun itselläkin olisi aika paljon vähenettävää
 
Jos meinaan tulkitset väärin niin saat todennäköisesti isot mätkyt maksettavaksi jos tarkastus osuu kohdalle.

Minä tulkitsen asian parhaan käsitykseni mukaan, enkä yritä kiertää veroja, joka tapauksessa verottaja vie omansa meni siihen yksi tai useampi vuotta. Mitään rangaistusta asiassa tuskin tulee vaikka tarkastaisivatkin summat sitten erilaiseksi, kyllä rahaa on jemmassa maksaa ylimääräiset vaikka sitten menisikin vain 25%. Lähinnä kai tulee sitten joku naurettava viivästyskorko päälle.
 
Minä tulkitsen asian parhaan käsitykseni mukaan, enkä yritä kiertää veroja, joka tapauksessa verottaja vie omansa meni siihen yksi tai useampi vuotta. Mitään rangaistusta asiassa tuskin tulee vaikka tarkastaisivatkin summat sitten erilaiseksi, kyllä rahaa on jemmassa maksaa ylimääräiset vaikka sitten menisikin vain 25%. Lähinnä kai tulee sitten joku naurettava viivästyskorko päälle.

Sepä se kun ei välttämättä selviä vaan viivästyskorolla:


Edullisinhan tuo olisi yrittää noin, mutta jos se käännetään sitten siihen 25% kaikesta massasta (+mahdollinen veronkorotus)niin tulee takkiin vs. yksittäisiä rigejä ilmoittanut.

Kyllä, siinä käsityksessä olen. Jokuhan tuossa juuri pastesi verottajalta, että työkalut vähennettään erikseen poistoina, joista avainsana on poisto. Ei siis kertavähennys.

Toivon olevani väärässä, kun itselläkin olisi aika paljon vähenettävää

Niin siis poistoina 25% jos summa yli 1200€. Mutta jos yksittäinen tietokone/laite ei ole yli tuon niin kertavähennyksenä. Mielestäni tuo on aika selkeästi verottajan ohjeessa ilmaistu. Missään ei kerrota, että työkalut/tietokoneet/laitteet pitäisi niputtaa yhteen. Jos tälläiseen tulkintaan on päässyt mieluusti näkisin sen lainauksen nykyisestä ohjeistuksesta.
 
Sepä se kun ei välttämättä selviä vaan viivästyskorolla:

Noh joku satasen korotus nyt on aika merkityksetön. Ihan mielenkiinnolla seurailen kuitenkin, jos joku vielä rautalangasta kyselee verottajalta asiaa, itse ei jaksa. Mutta ne neuvonnatkin ovat vain niitä, vain ennakkoratkaisu on faktaa..
 
Eli jos on ostanut hp tupakka-askeja vaikka 5kpl (koneen hinta alle 1200€) niin nuo voi laittaa poistoihin kaikki? Jos yhden koneen hinta taas olisi 1201€ niin tämän kohdalla voi vähentää vain 25% hankintahinnasta ensimmäisenä vuotena?
 
Tästä hommasta tekee hankalan se, että ihan sama vaikka verottaja kertoisi kirjallisena jollekin, että näin se menee, niin se tulkinta voi myöhemmin muuttua. Verottajan asiakaspalvelun ohje tai neuvo ei ole verottajaa sitova. Verotettavan pitää vain toimia oikein, tietämättä aina mikä on oikein. Kunhan ei tahallisesti kierrä laittomasti veroja, niin tuskin tuosta sanktiota tulee.
Sukanvarteen vaan sen sen verran puskuria, että jos laitteet menisivätkin 25% mukaan, niin pystyy sen lopun maksamaan jos sitä pyydetään.

Minä en löytänyt verottajan ohjeesta monikkoa tietokoneista. Sen mitä löysin koski yhtä tietokonetta. Verottaja ei ainakaan esimerkeissään kerro miten tulee toimia vaikka kahden tietokoneen kanssa, niputetaanko ne vai käsitelläänkö erillisinä.

Tuo tulostinvertaus on aika hyvä. Pelkällä näytönohjaimellakaan ei tee mitään, vaan se tarvitsee laitteen joka sitä ohjaa. Miksi tulostin olisi eri asia kuin näytönohjain?
 
Noh joku satasen korotus nyt on aika merkityksetön. Ihan mielenkiinnolla seurailen kuitenkin, jos joku vielä rautalangasta kyselee verottajalta asiaa, itse ei jaksa. Mutta ne neuvonnatkin ovat vain niitä, vain ennakkoratkaisu on faktaa..

No juu riippuu millä summilla pelaa 0,5-10% on tuo mahdollinen veronkorotus.

Eli jos on ostanut hp tupakka-askeja vaikka 5kpl (koneen hinta alle 1200€) niin nuo voi laittaa poistoihin kaikki? Jos yhden koneen hinta taas olisi 1201€ niin tämän kohdalla voi vähentää vain 25% hankintahinnasta ensimmäisenä vuotena?

Näin minä sen olen ymmärtänyt. Jos taas on myynyt raadot ja käyttänyt näyttiset rigiin niin homma eri.

Tästä hommasta tekee hankalan se, että ihan sama vaikka verottaja kertoisi kirjallisena jollekin, että näin se menee, niin se tulkinta voi myöhemmin muuttua. Verottajan asiakaspalvelun ohje tai neuvo ei ole verottajaa sitova. Verotettavan pitää vain toimia oikein, tietämättä aina mikä on oikein. Kunhan ei tahallisesti kierrä laittomasti veroja, niin tuskin tuosta sanktiota tulee.
Sukanvarteen vaan sen sen verran puskuria, että jos laitteet menisivätkin 25% mukaan, niin pystyy sen lopun maksamaan jos sitä pyydetään.

Minä en löytänyt verottajan ohjeesta monikkoa tietokoneista. Sen mitä löysin koski yhtä tietokonetta. Verottaja ei ainakaan esimerkeissään kerro miten tulee toimia vaikka kahden tietokoneen kanssa, niputetaanko ne vai käsitelläänkö erillisinä.

Tuo tulostinvertaus on aika hyvä. Pelkällä näytönohjaimellakaan ei tee mitään, vaan se tarvitsee laitteen joka sitä ohjaa. Miksi tulostin olisi eri asia kuin näytönohjain?

Niinpä. Ja hyvin harvassa on ne mainaajat jotka tänne on kokemuksia jakaneet edellisiltä vuosilta ja niidenkin kohdalla en muista kenenkään ilmoittaneen, että olisi verottajan hirttosilmukka osuneen kohdalle joten sillä ole juuri mitään merkitystä jos omat ilmoitukset meni läpi. Joku oli laitanut 100% sillä perusteella ettei kestä 3v. Joku rigistä 25% poistot... Sinne kun voi satuilla melkein mitä vaan ja verot mennä sen mukaan, mutta ei se tarkoita, että ne olisi silti oikein...

Tulostin on erillinen lisälaite. Näyttis on tietokoneen komponentti. Tuohon verottaja voi tarttua vaikka sitä voisi yrittää itse perustella eri näkökulmasta.

Tosiaan ohje on tehty perus sunnuntaimainaajaa varten niin jättää tulkinnan varaa useammalla koneella tai rigillä mainaajaa varten. Kaipa sitä sitten voi tulkita itselleen edullisella tavalla. Verottaja korjaa jos korjaa. Pitää vaan varautua kaivamaan kuvetta. Tahallisuudesta ei luulisi pääsevän syyttämään, joten veronkorotusta tuskin tulee vaikka maksettavaa tulisi.
 
Hyvin voisi ainakin olettaa, että ei verottaja yksityisillekkään mitään erivapauksia anna verrattuna esim. toiminimen kautta louhimiseen vähennysten suhteen. Rajat pienhankinnoille on maksimissaan 1200e yksittäistä hankintaa kohden ja maksimissaan 3600e edestä voi pienhankintoja vähentää vuodessa. Jos taas kantti riittää vedota maksimissaan 3 vuoden oletettuun käyttöikään niin kumpaakaan rajaa ei ole.
 
Vero-optimointi on tietysti lähtökohtaisesti oikein ja näin pitää tehdäkin, mutta enpä olisi yllättynyt vaikka verottaja tekisikin linjauksen että raja on nimeomaisesti tässä käyttötarkoituksessa yhteensä 1200 euroa. Mainaushan on siitä mielenkiintoista, että voi olla että ens vuonna kukaan ei mainaa enää mitään, jolloin kertapoisto tarjoaa vääränlaisen veroedun. Harvassa lienee ne, jotka oikeasti ajavat ne korttinsa kaatopaikalle mainaamalla ja vielä alle kolmen vuoden. Käytännössä nyt vähennetään verotuksessa täysimääräisesti laitteistoa joka ensi vuonna pistetään myyntiin ilmoittamatta myyntitulosta verottajalle, tai käytetään laitetta itse esim. pelikäytössä. Siinä mielessä tuo 25% vuosipoistot ja loppuosan kertapoisto siinä vaiheessa jos laite hajoaa olisi "oikeampi".

E: Tässähän tilanne on outo myös siksi, että tuo kulujen vähentämisen mahdollisuus oikeastaan on se tekijä, joka tekee tästä toiminnasta "järkevää" isolle osalle porukasta, ja tilanne on tämä todennäköisesti vain kausiluontoisesti. Ilman tätä veroetua on kyseenalaista lähtisikö kukaan investoimaan laitteisiin jotka eivät koskaan välttämättä edes tuota omaa hintaansa (ilman verojen "optimointia" ja laitteen myyntiä "pimeästi" tai sen hyödyntämämisetä henkilökohtaiseen käyttöön)
 
Viimeksi muokattu:
Saiko näytönohjaimen hinnasta vähentää 50%, jos osa käytöstä on pelaamista? Noin 10h viikossa ja muu aika mainaamista. Vai saako vähentää mitään?
 
Vero-optimointi on tietysti lähtökohtaisesti oikein ja näin pitää tehdäkin, mutta enpä olisi yllättynyt vaikka verottaja tekisikin linjauksen että raja on nimeomaisesti tässä käyttötarkoituksessa yhteensä 1200 euroa. Mainaushan on siitä mielenkiintoista, että voi olla että ens vuonna kukaan ei mainaa enää mitään, jolloin kertapoisto tarjoaa vääränlaisen veroedun. Harvassa lienee ne, jotka oikeasti ajavat ne korttinsa kaatopaikalle mainaamalla ja vielä alle kolmen vuoden. Käytännössä nyt vähennetään verotuksessa täysimääräisesti laitteistoa joka ensi vuonna pistetään myyntiin ilmoittamatta myyntitulosta verottajalle, tai käytetään laitetta itse esim. pelikäytössä. Siinä mielessä tuo 25% vuosipoistot ja loppuosan kertapoisto siinä vaiheessa jos laite hajoaa olisi "oikeampi".

E: Tässähän tilanne on outo myös siksi, että tuo kulujen vähentämisen mahdollisuus oikeastaan on se tekijä, joka tekee tästä toiminnasta "järkevää" isolle osalle porukasta, ja tilanne on tämä todennäköisesti vain kausiluontoisesti. Ilman tätä veroetua on kyseenalaista lähtisikö kukaan investoimaan laitteisiin jotka eivät koskaan välttämättä edes tuota omaa hintaansa (ilman verojen "optimointia" ja laitteen myyntiä "pimeästi" tai sen hyödyntämämisetä henkilökohtaiseen käyttöön)

Jos tienaan 50k€/v ja siihen päälle 15k€ louhintatuloja niin verot pomppaa 12k€ -> 19k€. Eli melkein 50% louhintatuloista veroja o_O. Siihen vielä riski jos ei myy vaan hodlailee jotain ja niistä turskat käteen vaikka ensi vuonna niin tappiot saan vähentää vain pääomatulojenverotuksessa...

Olishan se mieltä lämmittävä, että verottja toteaisi, että 1200€ saat vähentää :). Mikään linjaus ei kyllä yllättäisi.

Hyvin voisi ainakin olettaa, että ei verottaja yksityisillekkään mitään erivapauksia anna verrattuna esim. toiminimen kautta louhimiseen vähennysten suhteen. Rajat pienhankinnoille on maksimissaan 1200e yksittäistä hankintaa kohden ja maksimissaan 3600e edestä voi pienhankintoja vähentää vuodessa. Jos taas kantti riittää vedota maksimissaan 3 vuoden oletettuun käyttöikään niin kumpaakaan rajaa ei ole.

Ei ole tämän aiheen tiimoilta tainnut aiemmin tulle esiin sana pienhankinta. Oletetavasti tälle on joku vastakohta olemassa isohankinta :D? Mikä noiden ero on? Jos on yrityksen päätöiminta on louhimista niin onko noiden laitteiden kasaus silti pienhankintaa?
 
Ei ole tämän aiheen tiimoilta tainnut aiemmin tulle esiin sana pienhankinta. Oletetavasti tälle on joku vastakohta olemassa isohankinta :D? Mikä noiden ero on? Jos on yrityksen päätöiminta on louhimista niin onko noiden laitteiden kasaus silti pienhankintaa?

Ero on juuri se hankintahinta, alle 1200e laitteet / koneet lasketaan pienhankinnoiksi ja ne voi vähentää kerralla. Kaikki verovuoden pienhankinnat lasketaan yhteen ja näitä voi vähentää 3600e edestä vuodessa. Muuten mennään sitten poistojen kautta, joka sekin on tuon usein mainitun 25% sijaan suurimmissa osassa tapauksia 50% menojäännöksestä verovuosina 2020-2023.
 
Ero on juuri se hankintahinta, alle 1200e laitteet / koneet lasketaan pienhankinnoiksi ja ne voi vähentää kerralla. Kaikki verovuoden pienhankinnat lasketaan yhteen ja näitä voi vähentää 3600e edestä vuodessa. Muuten mennään sitten poistojen kautta, joka sekin on tuon usein mainitun 25% sijaan suurimmissa osassa tapauksia 50% menojäännöksestä verovuosina 2020-2023.

Aah tottakai! Olisi loogista, että yksityishenkilölläkin on tuollainen raja vaikka siihen en ole törmännyt missään ohjeessa, koska ohje on selkästi tehty ihmisiä varten jotka mainaa yhdellä koneella täysin tai osa-aikaisesti.
 
Ero on juuri se hankintahinta, alle 1200e laitteet / koneet lasketaan pienhankinnoiksi ja ne voi vähentää kerralla. Kaikki verovuoden pienhankinnat lasketaan yhteen ja näitä voi vähentää 3600e edestä vuodessa. Muuten mennään sitten poistojen kautta, joka sekin on tuon usein mainitun 25% sijaan suurimmissa osassa tapauksia 50% menojäännöksestä verovuosina 2020-2023.
Yksityiset voi ilmeksesti vähentää kerralla vain tuon 1200e. Oletan pienhankintojen koskevan vain yrityksiä, kuten vero.fi kertookin :
"Yritykset sekä maa- ja metsätalouden harjoittajat voivat vähentää pienhankinnat sekä koneiden ja laitteiden pienet menojäännökset aiempaa nopeammin verovuodesta 2021 alkaen.

  • Irtaimen käyttöomaisuuden pienhankinnan yläraja nostetaan 1 200 euroon. Jos siis hankintahinta on enintään 1 200 euroa, sen saa jatkossa vähentää kerralla.
  • Elinkeinotulon sekä maatalouden verotuksessa saa poistaa enintään 1 200 euron menojäännöksen kerralla.
  • Elinkeinoverotuksessa pienhankintoja saa verovuonna vähentää yhteensä 3 600 euroa vuodessa."
 
Aah tottakai! Olisi loogista, että yksityishenkilölläkin on tuollainen raja vaikka siihen en ole törmännyt missään ohjeessa, koska ohje on selkästi tehty ihmisiä varten jotka mainaa yhdellä koneella täysin tai osa-aikaisesti.

Sehän tästä tekeekin juuri ongelmallisen kun luohijat pääasiassa on yksityisiä ja ohjeistus on selvästi tehty pienimuotoista toimintaa varten. Hyvä kysymys onkin miten suoraan voi noita suoraan yrityksille tehtyjä ohjeistuksia soveltaa yksityiseen toimintaan.
 
Soittelin verottajalle pariinkin otteeseen, ja sain kahdelta eri virkailijalta vastauksen että toimintaasi tulkitaan "kokonaisuutena" jolloin pätee nämä 25% per vuosi/poisto vähennysäännöt. Kerroin sinne että minulla ei ole yli 1000€ hankintoja, mutta hankintoja on yhteensä jotain yli 5000€ edestä,niin meinasivat että kokonaisuutena menee. Missähän summissa tuossa kulkee oikein raja, ja mistä tämä 3600€ pienhankintoja per vuosi on revitty? en ole moisesta kuullutkaan.

Sittenhän on vielä tuo sähkönkulutus, kai sekin tuonne vähennyksiin lisätään? pitää vaan pystyä osoittamaan jotenkin mainauksen viemä sähkö, eräs virkailija esitti yhdeksi malliksi että verrataan vaikka elokuun 2020 ja 2021 kulutusta ja lasketaan erotus, jos et ole siis 2020 vielä mainannut.
 
Soittelin verottajalle pariinkin otteeseen, ja sain kahdelta eri virkailijalta vastauksen että toimintaasi tulkitaan "kokonaisuutena" jolloin pätee nämä 25% per vuosi/poisto vähennysäännöt. Kerroin sinne että minulla ei ole yli 1000€ hankintoja, mutta hankintoja on yhteensä jotain yli 5000€ edestä,niin meinasivat että kokonaisuutena menee. Missähän summissa tuossa kulkee oikein raja, ja mistä tämä 3600€ pienhankintoja per vuosi on revitty? en ole moisesta kuullutkaan.

Sittenhän on vielä tuo sähkönkulutus, kai sekin tuonne vähennyksiin lisätään? pitää vaan pystyä osoittamaan jotenkin mainauksen viemä sähkö, eräs virkailija esitti yhdeksi malliksi että verrataan vaikka elokuun 2020 ja 2021 kulutusta ja lasketaan erotus, jos et ole siis 2020 vielä mainannut.

Soitin myös eilen ja minulle neuvottiin juuri päin vastoin, eli voi vähentää kerralla kaikki alle 1200 €. Hienoa olisi jos tähän nyt joku selvyys saataisiin..
EDIT: Selvennän vielä sen verran, että kysyin suoraan tapahtuuko poisto 25 % erissä, onko mitään ylärajaa (3600 €) niin virkailija vastasi että ei. Lisähuomautuksena kertoi vain, "Kunhan nyt ei joka vuosi näin suurella summalla tee vähennyksiä".
 
Viimeksi muokattu:
pitää vaan pystyä osoittamaan jotenkin mainauksen viemä sähkö, eräs virkailija esitti yhdeksi malliksi että verrataan vaikka elokuun 2020 ja 2021 kulutusta ja lasketaan erotus, jos et ole siis 2020 vielä mainannut.

Ihanan epätarkkaa :) Muuten kaikki pitää olla sentilleen ja pilkulleen, mutta näitä arvoja voi vetää sitten ihan hatusta...
 
Soitin myös eilen ja minulle neuvottiin juuri päin vastoin, eli voi vähentää kerralla kaikki alle 1200 €. Hienoa olisi jos tähän nyt joku selvyys saataisiin..
EDIT: Selvennän vielä sen verran, että kysyin suoraan tapahtuuko poisto 25 % erissä, onko mitään ylärajaa (3600 €) niin virkailija vastasi että ei. Lisähuomautuksena kertoi vain, "Kunhan nyt ei joka vuosi näin suurella summalla tee vähennyksiä".

Melko sekavaa kyllä on juu. Sen on sitten varmaan kokeiltava vaan että kaikki kerralla, koska itsellä on kaikki alle 1k€ hankintoja.

Ihanan epätarkkaa :) Muuten kaikki pitää olla sentilleen ja pilkulleen, mutta näitä arvoja voi vetää sitten ihan hatusta...

Kyllä se kuulosti siltä että joku arvio sähkönkulutuksesta tulee riittämään, toki se kulutus pitää pystyä jotenkin osoittamaan ja erittelemään muusta kulutuksesta.

Ongelma mahtaa olla se että verottajalla on vain muutama henkilö jotka on oikeasti kryptoista perillä, muut sitten vetävät hatusta näistä vastauksia mututuntumalla.
 
Tulipa tälläinen ajatus ihan puskista mieleen, mitenkrypto tienestit vaikuttavat eri tukien saamiseen, eläke jne? mainaustulothan katsotaan ansiotuloksi ja ne näkyvät verotuksessa mikäli maksat niistä verot esim. vuodelle 2021, vaikka sieltä ei tulisi euroakaan tilille. Monien tukien ja eläkkeiden kanssa on ihan helvetin tarkkaa ettei ole muita tuloja, ja jos on niin ne voi pienentää näitä tukien määriä, jopa voivat periä niitä takaisin..
 
Tulipa tälläinen ajatus ihan puskista mieleen, mitenkrypto tienestit vaikuttavat eri tukien saamiseen, eläke jne? mainaustulothan katsotaan ansiotuloksi ja ne näkyvät verotuksessa mikäli maksat niistä verot esim. vuodelle 2021, vaikka sieltä ei tulisi euroakaan tilille. Monien tukien ja eläkkeiden kanssa on ihan helvetin tarkkaa ettei ole muita tuloja, ja jos on niin ne voi pienentää näitä tukien määriä, jopa voivat periä niitä takaisin..

Ilmeisestihän nämä louhintatuotot ovat ihan suoraan verrattavissa ansiotuloihin, eli nyt korona aikaan on saanut tienata sen 500€/kk ja nyt oliko lokakuusta lähtien palataan vanhaan 300€/kk, lähinnä mutuilua tämä.

Sähkönkulutuksesta sen verran että meillä kävi niin että verottaja oli hyvin kiinnostunut miten sähkönkulutus mitattu ja onko käytetty ainoastaan louhintaan. Näihin oli helppo vastata kun koneet oman sähkömittarin takana.
Ihan sattuman kauppaa kuitenkin kysytäänkö näitä.
 
Kysymys tietäjille ansiotuloverotuksesta ja FIFO:sta, olen yrittänyt löytää vastausta mutta vaikka on ajatuksia tästä, ei faktaa.

Eli FIFO mallissa listaillaan kivasti ostot, tai louhitut, ja myynnit, ja pistetään laskut siten että joka valuuttatyypistä myynti menee ostojen järjestyksessä. Sitten on tietysti kuluja ja välityspalkkioita, joiden laskenta kans selvää.

Mutta, mitenkäs nuo erilaiset gas/transaction feet sitten jotka menevät vaikkapa Bitcoinia tai Etheriumia liikuteltaessa, mm. Nicehashista lompakkoon, lompakosta vaihtopaikkaan ja takaisinpäin uudessa valuutassa?
Eli kun BTC liikuttelu on maksanut vaikkapa 0.00000001 yksikköä, niin miten se kirjanpidossa merkataan? Ongelmana esim. että noi pienet transaktiomaksut vähän sotkee FIFOa jos niitä ei huomioi, kun kijanpidossa jää ostoeriin vähän enemmän kuin siellä oikeasti on.

Jotenka omat johtopäätökset ovat olleet:
- Kyseessä on toki pääomatuloon liittyvä menoja, eli saanee kumminkin listata ja vähentää kaikki tuotoista, oli sitten suoraan kauppaan liittyvää tahi ei?
- Miten tuon transaction feen arvottaa EUR moodissa on vähän kysymysmerkki, mutta lie sekin voisi mennä FIFO mukaan, eli realisoitua tuottoa/tappiota? Siitä saisi sitten sen EUR hinnankin jonka voisi vähentää menona?
- Ja siitäpä tuleekin se idea mitä nyt näistä on: Että merkkaisi ne mitättömät fee-menot ihan vain myyntiriveinä. Vähän tavallaan toopea, mutta kuittaisi ne pari asiaa mitkä nyt hämmentää, eli: FIFO hommien mukaan mennen saldot täsmää: Jos myytiin x yksikköä, ja pari siirtelyä lompsasta vaihtoon ja takaisin maksoi y yksikköä, lompsasta on kadonnut x + y yksikköä, ostojärjestyksessä.

Tiedän että nää on pieniä summia sinänsä, mutta kun nyt exceleitä pääsee Suomessa harrastamaan muutenkin, yhtälailla ois kiva tehdä nää oikein. Tiedän että voi soitella verottajan numeroon, mutta mitä olen kuullut kokemuksia, ovat siellä näistä yhtä pihalla kuin lumiukko (ETH Gas Fee? Mitä?)

Kyselen tätä kun en tosiaan onnistunut löytämään ohjeistuksia tai esimerkkejä näistä. Voi spekuloida tai lyödä faktaa tai peräti lähteitä pöytään jos löytyy. Samoin jos löytyy näpsäköitä Suomilokalisoituja taulukoita, niin hyvä. Veroviranomaiselta löytyi vain Excelissä pelittävä karvalakkimalli, en saanut sitä Google Sheetsiin esim. siirretyksi. Koinlya olen testannut mutta se alkaa yskimään kun sille tarjoilee harvinaisempia kolikoita, esim. RVL.
 
Verotettava tulo mainaukseen liittyen:
1. Kun kryptokolikko siirtyy mun kryptotilille -> Binance/Coinmotion mun tapauksissa. Tästä siis lähtee jo vero ja se täytyy ilmoittaa verokarhulle?
2. Kun kryptokolikko siirtyy mun pankkitilille -> Osuuspankki mun tapauksessa. Tästä myös ilmoitetaan verokarhulle.

Verovähennys:
Voinko verovähentää täysin kotelon ja kaikki sen sisälmykset jos niistä olen jotain maksanut? Koska nuo laitteet on 100% kryptomainausta varten.
Mites sitten esim. kun on kaksi läppäriä jotka ovat myös peli- ja opiskelukäytössä. Pitääkö itse arvioida kuinka suuri osa käytöstä on mainauksessa? Esim. 50% ostohinnasta?
Kotona valtion sähkö. Voiko tästä jollain tapaa saada verovähennystä?
 
Verotettava tulo mainaukseen liittyen:
1. Kun kryptokolikko siirtyy mun kryptotilille -> Binance/Coinmotion mun tapauksissa. Tästä siis lähtee jo vero ja se täytyy ilmoittaa verokarhulle?
2. Kun kryptokolikko siirtyy mun pankkitilille -> Osuuspankki mun tapauksessa. Tästä myös ilmoitetaan verokarhulle.

Verovähennys:
Voinko verovähentää täysin kotelon ja kaikki sen sisälmykset jos niistä olen jotain maksanut? Koska nuo laitteet on 100% kryptomainausta varten.
Mites sitten esim. kun on kaksi läppäriä jotka ovat myös peli- ja opiskelukäytössä. Pitääkö itse arvioida kuinka suuri osa käytöstä on mainauksessa? Esim. 50% ostohinnasta?
Kotona valtion sähkö. Voiko tästä jollain tapaa saada verovähennystä?

1. Kyllä. 2. Ei. Ilmoitus tehdään jo siinä vaiheessa kun olet hankkinut ja jos vielä vuoden viimeisenä päivänä omistat kryptoja.

Veroa maksetaan luovutusvoitosta. Eli siitä osuudesta joka on voittoa krypto-€ vaihdossa. Tai yhtälailla krypto-krypto vaihdossa. Krypton siirtely ei kuulu verottajalle.

Verovähennyksen voi tehdä 1200€ asti. Sen jälkeen poisto. Tai sitten vain kaikki vähennykseen, tähän ei ole selkeätä linjaa. Ja tästä on väännetty tässäkin langassa alusta saakka.

Ja jos läppäri on sekalaisessa käytössä, vähennys oman arvion mukaan.
 
1. Kyllä. 2. Ei. Ilmoitus tehdään jo siinä vaiheessa kun olet hankkinut ja jos vielä vuoden viimeisenä päivänä omistat kryptoja.

Veroa maksetaan luovutusvoitosta. Eli siitä osuudesta joka on voittoa krypto-€ vaihdossa. Tai yhtälailla krypto-krypto vaihdossa. Krypton siirtely ei kuulu verottajalle.

Verovähennyksen voi tehdä 1200€ asti. Sen jälkeen poisto. Tai sitten vain kaikki vähennykseen, tähän ei ole selkeätä linjaa. Ja tästä on väännetty tässäkin langassa alusta saakka.

Ja jos läppäri on sekalaisessa käytössä, vähennys oman arvion mukaan.

Tuohon "2.". Niin siis käytännössä jo siitä maksan sen veron kun mainattu krypto siirtyy coinmotioniin. Tähän ei vaikuta se kun siirrän se omalle pankkitilille. Niin, enhän mä tuplana noita veroja ole maksamassa. Enivei mä vasta ensi vuonna korjaan tämän vuoden verotuksen kryptojen osalta kun tiedän kaikki siirrot yms vuoden loppuun mennessä. Helpompi tehdä ne sitten kerralla kun reaaliajassa päivitellä.

Mä taidan verovähentää kaikki. Olkoot verottaja sitten yhteydessä tarpeen mukaan.
 
Verohallinnosta tuli vastaus erääseen louhintaa koskevaan kysymykseeni.

Esitin lähtötietoina, että kryptolompakko on virtuaalivaluutanvaihtopalvelussa x, joka nappaa itselleen siirrosta kuluja, kun louhintapoolista tulee saanto vaihtopalvelussa olevaan lompakkooni. (Tiedän että vaihtopalveluun louhiminen suoraan ei ole fiksuin veto, mutta ei mennä nyt siihen.)

Siis itse miellän, että nimenomaan ei realisoituisi luovutusvoitoksi edes GAS-feen osalta tuossa, kun louhintapoolista tulee varat haltuuni, vaikka Ethermine onkin ruvennut GAS-feen perimään louhijalta maksaessaan saantoa minulle. (Ja joo tiedän, että avaimet eli private keys ovat kryptovaluutanvaihtopalvelulla eivätkä minulla.) Verohallinnon kanta asiaan oli kuitenkin yllättävä:

Virtuaalivaluutan käyttäminen missä tahansa tilanteessa realisoi jokaisella kerralla erikseen virtuaalivaluutan luovutusvoiton tai -tappion. Kun maksat virtuaalivaluutalla palveluita esim. siirtokuluja tai GAS-fee, niin kyseessä on tuloverotuksen realisoiva virtuaalivaluutan käyttäminen. Tuloverotuksessa luovutushintana pidetään maksettujen virtuaalivaluuttojen arvoa euroina. Jos menon suorittaminen liittyy louhintaan eli veronalaisen tulonhankkimiseen, menot voi vähentää ansiotulojen tulonhankkimismenoina. Vähennettävän menon määrä on palvelun maksamiseen käytettyjen virtuaalivaluuttojen luovutushinnaksi katsottu euromäärä, joka määräytyy virtuaalivaluutan käyttämishetken eli palvelujen maksamishetken kurssin mukaan.

Siis ylle laittamani vastauksen perusteella meno realisoituisi luovutusvoitoksi, mutta samalla lukee, että saa toki vähentää ansiotulojen tulonhankkimismenoina, koska liittyy louhintaan. Virtuaalivaluutanvaihtopalvelu tosiaan nappaa välistä siirtokuluja eli tavallisesti esim. seitsemän euroa etherin muodossa, samalla kun vaikkapa 0,05 eth tulee vaihtopalvelun lompsaan. Edellä mainitusta tuli seuraavaksi mieleeni, että olen myös ilmeisesti mennyt lunastamaan etheriä vastaan palvelua siitä alkaen, kun Ehtermine rupesi perimään GAS-feen minulta aina vallintaoikeuden saadessani. (Joillekin oli varmaan heti selvää, mutta itse en näitä ihan suorilla hahmota.)

Toisessa esimerkissä siirsin harrastusta aloittaessani etheriä omasta kryptolompsasta vaihtopalvelun lompsaan ja siirto jumiutui ja jouduin vapauttamaan sen ja taas kului etheriä GAS-feen muodossa. Eli alussa siis en vielä louhinut suoraan vaihtopalvelun lompsaan. Tässäkin tapauksessa siis ilmeisesti luovutusvoitto realisoitui GAS-feen osalta, vaikka siirsin omasta lompsasta omaani (tai no vaihtopalvelun lompsaan) ehteriä. Tai jos tarkkoja ollaan, niin realisoitui siinä kun käytin GAS-feen purkaakseni jumiutuneen etherin, joka oli jäänyt siirtymään, palautumatta tai menemättä perille. Oma moka siis.

Jos unohdetaan tuo toinen esimerkki ja oma mokani ja jumiutuneen siirron purkamiskulut, niin itse olen sillä kannalla, että muistiinpanojen tekemisen kannalta ei ole mitään mieltä, jos näin tämä kuvio menee kuten verottajan vastaus antaa ymmärtää. Siis että omista siirroista koituisi realisoitumista luovutusvoitoksi GAS-feen osalta, jos ajatellaan että siirto ei olisi juminut, vaan mennyt suunnitellusti omasta lompsasta vaihtopalvelun lompsaani. Oletteko saaneet erilaisia vastauksia samankaltaisiin kysymyksiin?

(Kysymystä esittäessäni yksinkertaistin tilanteen VH:lle kuvailemalla, että virtuaalivaluutanvaihtopalvelu x nappaa siirtokuluja. Todellisuudessa siirtokulua ottaa sekä virtuaalivaluutanvaihtopalvelu että myöskin Ethermine eli maksan parikin siirtokulua yhtä saantoa kohden. Virtuaalivaluutanvaihtopalvelu tekee jonkin oman sisäisen splitin ja siinä menee sitten etheriä esim. 0,002 eth ja Ethermine vielä ennen sitä ottaa txn feen)

Ja nimenomaan asian verotuspuoleen kommentit kiinnostaa. Käyttämäni systeemi on järjetön ja sen jo tiedän. Ei pitäisi louhia siirtopalvelun lompakkoon suoraan tai ainakin tulisi valita vaihtopalvelunsa paremmin.

Toisaalta kyllä tuo jossakin määrin käy ihan järkeen, että omasta lompakosta omaan siirtäessäni on GAS-fee realisoinut luovutusvoiton (mutta vain GAS-feen osalta tietenkin). Mutta entäs kun louhintapooli perii GAS-feen minulta? Verohallinnosta saamani vastauksen mukaan silloin sama homma. Minä maksan palvelusta siinä kun Ethermine GAS-feen minulta perii.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos tiedon jaosta @J. "Nakki" Raanperi . En ole itse kysynyt verottajalta. Olen tässä useita iltoja viettänyt kirjanpidon parissa ja miettinyt tuota samaa asiaa siirtokulujen osalta. Pähkäiltyäni aikani päädyin kyllä samaan vastaukseen. Eli siirtokulu on eri kuin myyntikulu ja siirto on ikäänkuin virtuaalivaluutalla ostettu palvelu. Oli se sitten millainen siirto tahansa.

Itse käytän nyt Koinlyn palvelua ja se myös tuntuu merkkaavan siirtokulut pääomatuloa synnyttäviksi tapahtumiksi. Maksettavan "siirtoveron" ansiosta en niinkään tätä asiaa kipuillut, mutta kuten @Crystoll tuossa hieman ylempänä kirjoittaa, siirtokulut on jotenkin saatava mukaan FIFO-laskelmiin. Muuten erien seuraaminen vaikeutuu.

Tämä on kyllä jatkuvaa opettelua. Saatuani Koinlyyn kulut mukaan hoksasin puuttuvia tapahtumia Etherdelta/Forkdelta DEX:issä. No niiden tuomiseen löytyi nettisivu, joka kaivaa tapahtumat lohkoketjusta CSV-tiedostoon. Manuaalisesti sitten merkkasin siirrot DEX:iin ja takaisin omasta lompakosta. Tämän seurauksena vanhempia transaktioita muuttui kirjanpidossa ja se muutti myöhempiä voittoja sekä vaikutti jo sulkeutuneeseen verotukseen. Niinpä tein nyt oikaisupyynnöt verottajalle. Nyt odotan miten käy. Lisäveroja ja veronkorotus tulee varmasti viran puolesta. Mainitsin kyllä perustelussa, että oma osaaminen ja verottajan esimerkit ja ohjeet eivät yksinkertaisesti riittäneet oikeaan kirjanpitoon ja seurantaan aiemmin. Vasta täältä bongatut nimenomaan kryptoverotukseen suunnatut palvelut mahdollistivat oikean toiminnan, ja nekin vaativat hillittömän työmäärän jos on tarpeeksi paljon puhelimen ruudulla swappaillut kryptokikkareita oikealle ja vasemmalle.
 
Mun kryptotienestit ovat todella pieniä ja käytännössä ainoat pääomatulot aiheutuvat kryptoista. Olin aiemmin tänä vuonna ostanut 200 eurolla kryptoa x, jotka myöhemmin myin 940 eurolla. Mietin että jos tuon x-krypton oston ja myynnin lisäksi vain louhin etheriä, mutta en myy louhimaani etheriä koko verovuonna, niin tuosta x-kolikon 940 euron myynnistä ei menisi veroa, koska:

Tuloverolain 46 §:n 6 momentin mukaan "luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saama omaisuuden luovutusvoitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa."

Nyt kuitenkin tajusin viimein, että koko vuoden louhinnasta aiheutuneiden siirtokulujen vuoksi tuo tonnin raja mahdollisesti paukkuu ja silloinhan pitää maksaa pääomatulojen veroprosentin mukaan veroa saamistani myyntivoitoista.

FIFO-laskurista sen verran, että tiedättekö toimiiko Verohallinnon laskuri muussa ympäristössä kuin Microsoft Excelissä? Ei ainakaan google sheets antanut käyttää laskurin makroja. Toimisiko LibreOfficella?

Täytynee tarkastella itsekin lähemmin tuota Koinlyn ilmaisversiota. Eiköhän Koinlyn FIFO-laskurikin ole parempi kuin se Verohallinnon excel.

Verottajan FIFO-laskuria olen tarkastellut lähinnä alustavasti, koska siitä voi olla joskus vielä apua.
 
Eihän tuossa nyt ole mitään erikoista ja yllättävää, helpoin ajatella asiat niin että nuo palvelut maksettaisiin aina euroina jolloin jostakin/jotenkin niitä euroja on saatava sen palvelun maksamiseksi, kysymys on vaan että mistä nuo eurot saadaan.

Toisin sanoen jos louhit jotain ja saat sitä x, mutta sen siirtäminen omaan vallintaan aka lompakkoon maksaa 1, jos tuo siirto tehdään heti automaattisesti JA 1 maksetaan tuosta x:stä niin asia on helppo, se on suoraa luohinnan kulua ja menee kivasti siten että verotettavaa tuloa on x-1 euroina. Sen sijaan jos tuo 1 meneekin kohdelompakosta tai jos luohintatuotto (vastaa siirtoa omien tilien välillä) maksetaan vasta ajallisesti myöhemmin (seuraava päivä tai vuosi tjsp) niin tilanne muuttuu. Eli sekaan tulee pääomatulokomponentti tuon 1:sen arvonnousun osalta jota tuossa reaaliaikaisessa luohintatuoton siirrossa ei ole (tai on mutta se on aina 0).

Toisin sanoen sillä voi olla 'suurtakin' merkitystä että otetaanko tuo fee ennen siirtoa vai siirron jälkeen, koska FIFOssa on eri hankintahinnalla hankittua tavaraa joka siirretään könttänä. Näkeekö raportista jotenkin että mistä kohtaa FIFOa tuo kulu on nykäisty, olettavasti se on jommasta kummasta päästä eikä keskeltä verotuksen näkökulmasta? Asiallahan ei käytännössä ole mitään merkitystä kun kulut on pieniä, mutta jos skaalataan tuo isommasta ja kulu olisi vaikka 1Me niin sillä alkaakin olemaan todella paljon väliä että saatiinko tuo miltsi FIFOn kohdasta jossa hankinta meno on 1000e vai kohdasta jossa se 999 999e :).
Nyt kuitenkin tajusin viimein, että koko vuoden louhinnasta aiheutuneiden siirtokulujen vuoksi tuo tonnin raja mahdollisesti paukkuu ja silloinhan pitää maksaa pääomatulojen veroprosentin mukaan veroa saamistani myyntivoitoista.
Olet asian ytimessä ja ymmärtänyt oikein eli sulle voi olla tulossa reipas 200e yllätysmaksu :) siirtokulujen suuruudesta riippuen. Jos siirtokuluja on 60e niin yllätysmaksu tulee.
 
Tuo jinx1980 kirjoittama viesti viimein auttoi ymmärtämään. Olisihan tämä pitänyt tajuta jo aiemmin, mutta en ole koskaan ollut oikein terävä näissä asioissa.

Eli siirtokulujen ja varsinaisen louhintatulon eli ansiotulon osalta ymmärsin asian lopulta näin:

Nykyään louhintalompakko ja lopullinen kohdelompakko on minulla yksi ja sama lompakko. Olkoon se lompakko ABC. Lompsa sijaitsee vaihtopalvelu Krakenissa.
1. marraskuuta 2021 kello 10:34:47 Ethermine maksaa 1 etherin osoitteeseen ABC. "Transaction fee" -maksua tämä pool nimeltä Ethermine ottaa vaikkapa 0,1 eth.
1. marraskuuta 2021 kello 10:35:43 ajassa Kraken tekee kryptopörssin sisäisen automaattisen splitin, jonka jälkeen jäljelle jäänyt ether vasta ilmestyy lompakkoon ABC.
Splitin verukkeella Kraken vähentää "Transaction fee" 0,2 eth.

Eli olen tulkinnut, että saan 1.11.2021 kello 10:35:43 vallintaani 0,7 eth yllä mainitussa esimerkissä. Jahkailin siis pitääkö minun ilmoittaa Verohallinnolle saaneeni louhintatulona 0,7 eth vai pitääkö minun ilmoittaa 1 eth vai 0,9 eth? Tietenkin vastaus on 0,7 eth, mutta en vain heti ymmärtänyt tätä, vaikka suurimmalle osalle ihmisistä tämä on varmasti ihan selvä asia.

Jos sen sijaan itse teen siirron ja siitä koituu siirtokuluja, niin silloin olen itse ostanut palvelun ja kyseeseen tulisi tuloverotuksen realisoiva virtuaalivaluutan käyttäminen siirtokulun osalta, jos vaikkapa siirrän omasta rautalompakosta Krakenin lompakkooni. (Louhintaharrastuksen alkuvaiheessa helmikuussa tein näitä siirtoja, mutta onneksi vain muutaman)

Nykyään minulla on vain yksi Krakenissa oleva louhintalompakko/kohdelompakko, jonne louhintapool maksaa suoraan. Ikävä kyllä Ethermine on alkanut transaction feen veloittamaan louhijalta että myöskin Kraken on jo ennestään aina veloittanut transaction feensä automaattisesti aina saannon tullessa lompakkooni. Ethermine tarjoaa toki vaihtoehtoisiakin tapoja, mutta en ole niihin jaksanut perehtyä. Myös Krakenille on olemassa halvempia vaihtoehtoja. (Yllä esimerkissä virtuaalivaluuttamäärät suuresti paisuteltuja niin siirtokulujen kuin tienestienkin osalta. Etherminella todellinen siirtokulu voisi olla pikemminkin luokkaa 0,001 eth ja Krakenilla puolestaan 0,002 eth, mutta vaihtelee GAS-pricen heilahteluiden mukaan. Ja todenmukaisemmat saannot minulla jotain luokkaa 0,05 eth per kuukausi)

Sitten ihan eri asiasta pohdintaa:
Sitä olen myöskin miettinyt, että jos verotoimistosta sanovat virtuaalivaluutan louhimistoiminnan jäävän arvonlisäverotuksen ulkopuolelle, niin miten eräskin tällä palstalla aiemmin kirjoitellut, mutta sittemmin bannattu käyttäjä, on arvonlisäveron osalta muuta käsittänyt. (Kyseinen käyttäjä sai muistaakseni bannit, kun yrittäjänä myi näyttiksiä io-tech bbs:ssä ja ei uskonut varoituksista.) Eli siis mietin ovatko jotkin yrittäjät mahdollisesti kiertäneet tätä louhintatoiminnan arvonlisäverotuksen ulkopuolelle jäämistä siten, että ostavat nyt vaikkapa näytönohjaimia ja vähentävät arvonlisäveroa, mutta sitten tietyn ajan louhittuaan keksivätkin, että myyvät käytetyt näyttikset arvonlisäverolla. Silloin se ilmeisesti on sallittua soveltaa arvonlisäveroa? En hoksaa miten muuten pystyisivät noin toimimaan. Ja tuohan on ihan sallittua ymmärtääkseni. Verottajalle homma näyttäytyy alv-rekisteröidyn yrittäjän GPU myyntinä ilmeisesti. Se onkin sitten toinen juttu, että mikäli verotarkastus sattuu kesken louhinnan, niin siinä voikin olla hankala osoittaa, että nämä ohjaimet ovatkin sitten muutes myyntiin, vaikka nyt toimistossa nämä GPU:t louhiii hilloa minulle pienelle viattomalle yrittäjälle ja eivät ole myyntipakkauksissaan. Olisi mielenkiintoista tietää miten näitä verottaja kohtelee. (En tarkoita, että myisivät GPU:t erehdyttämistarkoituksessa uusina, vaan siis ilmoittaen myyvänsä käytettyinä)
 
Viimeksi muokattu:
Terve pöytään. Tämä on hyvä ketju josta on paljon saanut hyviä vinkkejä, mutta nyt tuli itselläkin vähän kysyttävää eteen. Itse olen tosiaankin työtön ja harrastanut louhintaa tammikuusta alkaen, kuvitellen aina tähän päivään asti, että louhintatuotot verotetaan verokortissani olevan pienen ennakonpidätysprosentin mukaan, kunhan tuloraja ei ylity. (ei ole lähelläkään ylittymistä).

Tänään kuitenkin omaverossa kun oli tarkoituksena ilmoittaa verokorttiin nämä louhintatulot (muutama tonttu), niin verokortti laski minulle veroprosentiksi louhintojen osalta noin 25% ja kertoi että joudun maksamaan louhinnoistani veroja noin 800 euroa. Pitkään pelasin verokortin kanssa lukuja muutellen, mutta ei ne louhintatulojen isot veroprosentit siitä mihinkään laskeneet. Tämä oli kyllä todella ikävä yllätys, varsinkin kun tarkoitukseni ei ollut laittaa vähennyksiin laitteistoa ollenkaan, vaan myydä kaikki pois vuoden vaihteessa. Onko todellakin niin, että louhintatuotot, eli "muut tulot", verotetaan omilla prosenteillaan eikä verokortissa lukevan ennakonpidätysprosentin mukaan? Kenelläkään asiasta omakohtaisia kokemuksia?
 
Terve pöytään. Tämä on hyvä ketju josta on paljon saanut hyviä vinkkejä, mutta nyt tuli itselläkin vähän kysyttävää eteen. Itse olen tosiaankin työtön ja harrastanut louhintaa tammikuusta alkaen, kuvitellen aina tähän päivään asti, että louhintatuotot verotetaan verokortissani olevan pienen ennakonpidätysprosentin mukaan, kunhan tuloraja ei ylity. (ei ole lähelläkään ylittymistä).

Tänään kuitenkin omaverossa kun oli tarkoituksena ilmoittaa verokorttiin nämä louhintatulot (muutama tonttu), niin verokortti laski minulle veroprosentiksi louhintojen osalta noin 25% ja kertoi että joudun maksamaan louhinnoistani veroja noin 800 euroa. Pitkään pelasin verokortin kanssa lukuja muutellen, mutta ei ne louhintatulojen isot veroprosentit siitä mihinkään laskeneet. Tämä oli kyllä todella ikävä yllätys, varsinkin kun tarkoitukseni ei ollut laittaa vähennyksiin laitteistoa ollenkaan, vaan myydä kaikki pois vuoden vaihteessa. Onko todellakin niin, että louhintatuotot, eli "muut tulot", verotetaan omilla prosenteillaan eikä verokortissa lukevan ennakonpidätysprosentin mukaan? Kenelläkään asiasta omakohtaisia kokemuksia?

Marginaalivero. Palkansaajan veroprosentit 2021
Lue tota ja mieti miten verotus toimii. Kun alat tienaamaan, 14000€ asti maksat hikistä 8.6% veroa. Sen päälle tienatuista euroista maksetaan veroja kiihtyvään tahtiin. Meillä verotuksessa on tapana arvioida tulot etukäteen ja maksaa veroa tasaisesti pitkin vuotta, jolloin veroprosentti on "kiinteä" koko vuoden. Toinen tapa olisi (näin ei kuitenkaan tehdä), että alkuvuodesta maksaisit 14000€ asti tuote 8.6%, sitten se veroprosentti pikkuhiljaa kiristyisi, ja loppuvuodesta hyvin tienaava maksaisikin yli 50% veroa. Tässä olisi se vaara, että jengi loppuvuodesta hiffaisi, ettei kannata tienata liikaa, koska verottaja rokottaa rajusti.
 
Mullakin on kysymys...
Kaikillehan tulee automaattisesti 750€ tulonhankkimisvähennys. Eli ei välttämättä kannata päivittää näyttöä, näppäimistöä ja hiirtä, jos ei ole muuta vähennettävää.... koska niiden arvo ei ylitä tuota automaattista 750€, niin käytännössä lisää vähennettävää ei saa.

No nyt kun on näitä näytönohjainhankintoja tässä. Näitähän on itselläkin ~3000€ edestä ja päivitin prossua+emoa myös. Ne on pääosin mainauskäytössä ja laitan ne ihan koko summalta vähennyksiin...
Mutta nythän mulla on vähennettävää paljon enemmän kuin tuo automaattinen 750€. Onko mainausgearit veroissa eri "tulonvähennyspoolissa", vai samassa, kuin etätyöhön käytettävät näytöt jne?

Oma intuitio sanoo, että nää on ihan samassa poolissa on... Eli nyt vois olla järkevää päivittää näyttöä ja laittaa se tulonhankintamenoina vähennyksiin.
Mitä mieltä olette?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 410
Viestejä
4 490 278
Jäsenet
74 155
Uusin jäsen
Multitronic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom