• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Löytyykö lähdettä euroopan maiden ostovoimasta keskituloisilla? Missä Suomi siis paljastuu köyhäksi maan keskituloisten palkansaajien osalta. Puhumattakaan siitä mitä ilmaispalveluja oikeasti köyhille tarjotaan varakkaampien veroilla jos puhutaan oikeasti köyhistä.

Eli mikä on esim. Italialaisen siivoajan saatavilla oleva palkka ostovoimakorjattuna ja verotuetut palvelut vrt. Suomi.

En löytänyt siivoajien palkkoja, mutta entäs korkeakoulutettujen ostovoima. Ja mitä varallisuuteen tulee, niin köyhiähän me täällä ollaan:

 
Viimeksi muokattu:
En löytänyt siivoajien palkkoja, mutta entäs korkeakoulutettujen ostovoima.

Vastasin viestiin jossa puhuttiin köyhistä. Niin kommentoin siihen että mikä on esimerkiksi Italialaisen köyhänlaisesti ansaitsevan tulotaso, ostovoima ja olot vrt. Suomen. Ja sun linkkaamassa jutussa suomalaisten varallisuus on suurempi kun saksalaisten. Että ihan ok varmaan sitten menee.
 
Se ei ole helppo ratkaisu, mutta sisäinen devalvaatio on euron aikaan tehty, joten se ei sitä poistanut.
Markan kanssa se olisi kallis mahdollisuus ja vielä kalliimpi toteuttaa.

Yhteisvaluuttaa taasen on "devalvoitu", eli sekin on mahdollista.

Joo, ja pakko tehdä sisäinen devalvaatio oli yksi isoimpia syitä kitualiaaseen palautumiseen eurokriisistä.

Yhteisvaluuttaa olisi pitänyt "devalvoida" todella paljon, että muu euroalue kuin Saksa olisi välttynyt kivuliailta sisäisiltä devalvoinneilta.

Ajattelit nyt sitten ihmeteltyäsi hetken, että mitäs traumoja se markka-aika muka jätti, jatkaa kuin ei mitään, devalvaatio kivaa jne?

Devalvaatio on silti parempi, kuin tilalle tullut sisäinen devalvaatio ja menetetty vuosikymmen.
 
Devalvaatio on silti parempi, kuin tilalle tullut sisäinen devalvaatio ja menetetty vuosikymmen.

Kyllä se "sisäinen devalvaatio" ts. tuottamattomien töiden palkanalennus on se parempi valinta mutta kun ei seuraavaa valintaansa arkaileva poliitikko uskalla sellaista päätöstä tehdä :(
 
Juurihan aihetta käsiteltiin Hesarin faktantarkistuksessa.

”Kokoomus haastoi hallitusta lukuisilla virheellisillä väitteillä: HS tarkisti faktat

Valtonen: ”Suomalaisten ostovoima on euroalueen heikoin”

Väite on virheellinen: Ostovoima on euroalueen paremmalla puoliskolla

Kansanedustaja Elina Valtonen (kok) perusteli Ylellä keskiviikkona, miksi verotusta pitäisi keventää.
”Jos katsotaan euroalueen tasolla, niin suomalaisen kotitalouden ostovoima on kaikista, kaikista heikoin”, hän sanoi.
Todellisuudessa suomalaisen kotitalouden mediaanitulot olivat kustannustasoon suhteutettuina esimerkiksi vuonna 2019 euroalueen kahdeksanneksi korkeimmat. Euroalueeseen kuuluu 19 jäsenvaltiota.
Myöhemmin Valtonen pahoitteli virhettään. Hän sanoi tarkoittaneensa, että suomalaisten arjen kustannustaso suhteessa ostovoimaan on euroalueen korkein. Tämäkään ei pidä paikkaansa.
Kotitalouksien ostamien hyödykkeiden hinnat ovat Suomessa Euroopan kuudenneksi korkeimmat ja euroalueen kolmanneksi korkeimmat. Ja jos hintoja suhteutetaan ostovoimaan, Suomen sijoitus listalla laskee, koska Suomessa palkat ja bruttokansantuote ovat niin paljon korkeammat kuin monissa alhaisen kustannustason maissa.
Valtonen sanoo HS:lle, että Suomi on joka tapauksessa euroalueen korkean kustannustason valtioista köyhin bruttokansantuotteella mitattuna. Tämä pitää paikkansa siinä tapauksessa, että ”korkean kustannustason” valtioiksi lasketaan ainoastaan euroalueen neljä kalleinta valtiota eli Irlanti, Luxemburg, Suomi ja Alankomaat.”

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008302091.html

Toki on ymmärrettävää, että moni ihminen uskoo luottamiinsa (ja varsinkin oman puolueen) poliitikkoihin. Poliitikkojen kohdalla on kuitenkin hyvä muistaa, että he voivat puhua ihan mitä höpöä tahansa, jos se hyödyttää heidän tavoitteitaan, vallanhaluaan tai uudelleenvalintaansa.
Pahimmillaan poliitikko alkaa uskomaan itsekin omiin juttuihinsa, ja muiden kannalta se on sitä hankalampaa, koska tietenkin hän esittää asian sitten vielä entistä vakuuttavammin.
 
Siellä kymmenkertainen väestö, niin kai siellä autojakin on kymmenkertaisesti.

Muuten tommoset mutuhommat on aivan yhtä tyhjän kanssa, vaikka kai niihinkin joku voi elämänsä perustaa.
Kyllä, kymmenkertainen väestö ja pinta-alaltaan kuin Suomi. Joukkoliikenne ei ole kovin suosiossa siellä. Toki jos joskus käynyt vain Roomassa yms. niin voinut saada käsityksen että toimii.
Mutulla minun tässä ei tarvitse kirjoitella sillä itse kuitenkin kiertänyt tuolla vähän liiaksikin viime vuosina, joten on jonkin sortin näkemys tiskin alta maksamisesta, siivoojien yms. matalapalkkaisten oloista, joukkoliikenteestä ja autoilusta Italiassa. Mitä etelämmäs mennään, sitä enemmän on hommat mafiosojen hallussa, eikä tietysti veroja sitten maksella. Silti ihan hyvin näkyy ne heikompituloisetkin pärjäävän. Toki johtuu kulttuurieroista, mutta menee vähän turhan pitkäksi jaaritteluksi jos niitä alkaa tässä käymään läpi.
 
Juurihan aihetta käsiteltiin Hesarin faktantarkistuksessa.

”Kokoomus haastoi hallitusta lukuisilla virheellisillä väitteillä: HS tarkisti faktat

Valtonen: ”Suomalaisten ostovoima on euroalueen heikoin”

Väite on virheellinen: Ostovoima on euroalueen paremmalla puoliskolla

Kansanedustaja Elina Valtonen (kok) perusteli Ylellä keskiviikkona, miksi verotusta pitäisi keventää.
”Jos katsotaan euroalueen tasolla, niin suomalaisen kotitalouden ostovoima on kaikista, kaikista heikoin”, hän sanoi.
Todellisuudessa suomalaisen kotitalouden mediaanitulot olivat kustannustasoon suhteutettuina esimerkiksi vuonna 2019 euroalueen kahdeksanneksi korkeimmat. Euroalueeseen kuuluu 19 jäsenvaltiota.
Myöhemmin Valtonen pahoitteli virhettään. Hän sanoi tarkoittaneensa, että suomalaisten arjen kustannustaso suhteessa ostovoimaan on euroalueen korkein. Tämäkään ei pidä paikkaansa.
Kotitalouksien ostamien hyödykkeiden hinnat ovat Suomessa Euroopan kuudenneksi korkeimmat ja euroalueen kolmanneksi korkeimmat. Ja jos hintoja suhteutetaan ostovoimaan, Suomen sijoitus listalla laskee, koska Suomessa palkat ja bruttokansantuote ovat niin paljon korkeammat kuin monissa alhaisen kustannustason maissa.
Valtonen sanoo HS:lle, että Suomi on joka tapauksessa euroalueen korkean kustannustason valtioista köyhin bruttokansantuotteella mitattuna. Tämä pitää paikkansa siinä tapauksessa, että ”korkean kustannustason” valtioiksi lasketaan ainoastaan euroalueen neljä kalleinta valtiota eli Irlanti, Luxemburg, Suomi ja Alankomaat.”

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008302091.html

Toki on ymmärrettävää, että moni ihminen uskoo luottamiinsa (ja varsinkin oman puolueen) poliitikkoihin. Poliitikkojen kohdalla on kuitenkin hyvä muistaa, että he voivat puhua ihan mitä höpöä tahansa, jos se hyödyttää heidän tavoitteitaan, vallanhaluaan tai uudelleenvalintaansa.
Pahimmillaan poliitikko alkaa uskomaan itsekin omiin juttuihinsa, ja muiden kannalta se on sitä hankalampaa, koska tietenkin hän esittää asian sitten vielä entistä vakuuttavammin.
Kenen ostovoimasta puhutaan?

Jos puhutaan ulkomailta tulleiden työvoimapulapaikkaajien ostovoimasta, niin heidän ostovoimansa on varmastikin Euroopan ja koko maailman korkeimpia samankaltaiseen väestöön verrattaessa.

Jos taas puhutaan korkeasti koulutetuista suomalaisista, on ostovoima Euroopan pohjasakkaa vastaavaan väestöön verrattaessa.

Löysin 2011 vuodelta asiantuntijoiden, toimihenkilöiden ja keskijohdon palkkavertailun Euroopassa. Todella karua luettavaa. Aineisto on 10 vuotta vanha, mutta arvelen nykytilanteen olevan jopa vieläkin karumpi.
  • Suomen talous ei ole kehittynyt mihinkään sitten vuoden 2008.
  • Taannoisen Pohjoismaiden neuvoston tutkimuksen mukaan suomalaisten kotitalouksien talouskehitys on polkenut paikallaan koko 2010-luvun tai ollut jopa negatiivista.
 
HS:n faktantarkistusta pitäisi faktantarkistaa.
Suomalainen eläkejärjestelmä on outous, koska siinä on todella korkea eläkemaksujen "työnantajan osuus". Tämä on kuitenkin tosiasiallisesti osa palkkaa ja piilovero. Jos tämä osuus lasketaan mukaan muuttuu laskelma aivan toisennäköiseksi. Toisinsanoen 18% korotetulla palkalla (joka ei kuitenkaan nosta ostovoimaa) laskelmasta tulee aikalailla toisenlainen.

Ruotsissa on myös työnantajan osuus eläkkeestä, mutta se on vain 11%. Saksassa alle 10%. Lisäksi monissa maissa on maksukatot (mm. Ruotsi), jotka muuttavat tilannetta edelleen.

Toki eläkevakuutus on luonteeltaan vakuutus ja siten joku voisi laskea sen laskelman ulkopuolelle. Ostovoimaa se kuitenkin laskee, koska se on pakollinen, joten mielestäni on epärehellistä jättää se pois.
Joku toinen voisi sanoa, että joutuuhan sen eläkevakuutuksen hankkimaan muuallakin sitten palkasta, mutta Suomenkin järjestelmä on menossa (on jo) siihen, että toimeentulon varmistamiseksi eläkkeellä tarvitaan muuta varallisuutta ja/tai eläkevakuutusta.


Kyse on siis loppupeleissä mitä lasketaan mukaan ostovoimaan ja mitä ei, lisäksi monissa maissa on varmasti muita piilokuluja ja veroja jotka eivät suomalaisille tulisi edes mieleen.
Vertailu pitäisi tehdä esimerkkitapauksilla. Esim. työtön, opiskelija, duunari, toimihenkilö, yrittäjä, eläkeläinen, naimisissa, lapsia, jne.
 
Joo, ja pakko tehdä sisäinen devalvaatio oli yksi isoimpia syitä kitualiaaseen palautumiseen eurokriisistä.

Yhteisvaluuttaa olisi pitänyt "devalvoida" todella paljon, että muu euroalue kuin Saksa olisi välttynyt kivuliailta sisäisiltä devalvoinneilta.
Miten päädyit moisiin ajatuksiin ?

Siinä toki erilaisia mielipiteitä olisiko pitänyt enemmän "devalvoida" vai vähemmän, nyt kai enemmänkin sekä että, jos lukee varoituksia niin varoitellaa liiasta, ja puolustelevat puhuu sopivasta, jotkut näkee että ei vielä tiedetä ja pitää toimi jos tarve.

Mutta harvassa on ne jotka markkaa kaipailee sillä perusteella että olisi voitu devalvoida perinteiseen tyyliin, kyllä se välineenä enemmänkin sillä kauhulistalla.
 
HS:n faktantarkistusta pitäisi faktantarkistaa.
Suomalainen eläkejärjestelmä on outous, koska siinä on todella korkea eläkemaksujen "työnantajan osuus". Tämä on kuitenkin tosiasiallisesti osa palkkaa ja piilovero. Jos tämä osuus lasketaan mukaan muuttuu laskelma aivan toisennäköiseksi. Toisinsanoen 18% korotetulla palkalla (joka ei kuitenkaan nosta ostovoimaa) laskelmasta tulee aikalailla toisenlainen.

Ruotsissa on myös työnantajan osuus eläkkeestä, mutta se on vain 11%. Saksassa alle 10%. Lisäksi monissa maissa on maksukatot (mm. Ruotsi), jotka muuttavat tilannetta edelleen.

Toki eläkevakuutus on luonteeltaan vakuutus ja siten joku voisi laskea sen laskelman ulkopuolelle. Ostovoimaa se kuitenkin laskee, koska se on pakollinen, joten mielestäni on epärehellistä jättää se pois.
Joku toinen voisi sanoa, että joutuuhan sen eläkevakuutuksen hankkimaan muuallakin sitten palkasta, mutta Suomenkin järjestelmä on menossa (on jo) siihen, että toimeentulon varmistamiseksi eläkkeellä tarvitaan muuta varallisuutta ja/tai eläkevakuutusta.


Kyse on siis loppupeleissä mitä lasketaan mukaan ostovoimaan ja mitä ei, lisäksi monissa maissa on varmasti muita piilokuluja ja veroja jotka eivät suomalaisille tulisi edes mieleen.
Vertailu pitäisi tehdä esimerkkitapauksilla. Esim. työtön, opiskelija, duunari, toimihenkilö, yrittäjä, eläkeläinen, naimisissa, lapsia, jne.
Eurostatin (meillä tilastokeskuksen) aineistoissa on mukana luonnollisesti myös maksetut eläkkeet.
Eli ei, eläkkeitä ei pidä poissulkea tilastodatasta, eikä myöskään lisätä laskennallisia eläkemaksuja toisaalle - ainakaan jos aikoo saada eri EU-maiden välillä vertailukelpoisuutta aikaiseksi.

Lisäksi hattuvakiona heittäisin, että saattaapi olla niinkin päin, että eläkeikäisten suhteellisen suuri määrä ja maksettujen eläkkeiden ns. leikattu indeksi on meillä koko tilastoaineistoa tarkastellessa ostovoimaa madaltava. Mutta tämä nyt vain heittona, en ehdi kesken työpäivän näitä kaivelemaan.
 
Kyllä se "sisäinen devalvaatio" ts. tuottamattomien töiden palkanalennus on se parempi valinta mutta kun ei seuraavaa valintaansa arkaileva poliitikko uskalla sellaista päätöstä tehdä :(

Mahtaakohan näin olla? Mitä parempaa siinä on, muutoin kuin tietysti niille, jotka ovat menneet ottamaan lainaa ulkomaan valuutassa?

Tässä Krugmanin kirjoituksessa selitetään asiaa. Sisäinen devalvaatio on tuskaisen hidasta, ja talous ehtii olla pitkään huonossa kunnossa, ennen kuin tilanne ratkeaa. Eli nähdään esim. menetettyjä vuosikymmeniä.


Miten päädyit moisiin ajatuksiin ?

Siinä toki erilaisia mielipiteitä olisiko pitänyt enemmän "devalvoida" vai vähemmän, nyt kai enemmänkin sekä että, jos lukee varoituksia niin varoitellaa liiasta, ja puolustelevat puhuu sopivasta, jotkut näkee että ei vielä tiedetä ja pitää toimi jos tarve.

Mutta harvassa on ne jotka markkaa kaipailee sillä perusteella että olisi voitu devalvoida perinteiseen tyyliin, kyllä se välineenä enemmänkin sillä kauhulistalla.

Esim. vertaamalla palautumisia 90-luvun lamasta ja 2008 finanssikriisistä. Lisäksi ylempänä linkkasin Krugmanin kirjoitus aiheesta.


1633504709925.png


 
Mahtaakohan näin olla? Mitä parempaa siinä on, muutoin kuin tietysti niille, jotka ovat menneet ottamaan lainaa ulkomaan valuutassa?
Kerroit jo aiemmin että 80-90 luku on vierasta.

Mutta kuka lainaisi asunto varten markkoja ?, kula lainaisi yrityksella markkoja ? ja mikä olisi se hinta.

Esim. vertaamalla palautumisia 90-luvun lamasta ja 2008 finanssikriisistä. Lisäksi ylempänä linkkasin Krugmanin kirjoitus aiheesta.


1633504709925.png


Krugman edes maininnut Suomea saati suomi markkaa.

Miten käppyräsi puoltaa markkaa ?
 
Mahtaakohan näin olla? Mitä parempaa siinä on, muutoin kuin tietysti niille, jotka ovat menneet ottamaan lainaa ulkomaan valuutassa?

Tietysti se, ettei oman ansiotasonsa edestä tai sen yli tuottavaa rangaista, jotta vähemmän tuottavalle saadaan maksettua yli omansa.

Kohdistetaan tuottavuusongelman korjaamiseksi vaadittavat toimenpiteet sinne, missä se ongelma on.
 
Eurostatin (meillä tilastokeskuksen) aineistoissa on mukana luonnollisesti myös maksetut eläkkeet.

Kun Eurostattia lukee, niin viittaavat laskentaperusteissa tosiaan OECD:n paperiin, jossa on total wagen laskentaperusteeseen kuuluu työnantajan eläkeosuudet, lisäksi eurostatin palkkatilastot ovat tilastokeskuksen omia 1.2x korkeampia, joka antaa vinkin, että ne on oikeasti otettu huomioon.
Ottiko HS näitä sitten huomioon on hyvä kysymys. Tilastoissa on selvästi mahdollisuuksia valita omaan makuun sopiva.

Eli todennäköisesti eläkkeet on siis mukana. Huomioitavaa on muuten, että Tilastokeskus ei omissa tilastoissaan sisällytä eläkekuluja kokonaispalkkaan.

Tämä ei poista kuitenkaan pakollisten eläkemaksujen vääristävää vaikutusta. Vääristävää vaikutusta on tosin moneen suuntaan, nostaako vai laskeeko (vapaaehtoinen,lisä,tms) eläkevakuutus todellista ostovoimaa vai onko sillä vaikutusta?
 
Ihan hyvä näkökulma
Mitähän tuo Koskinen sekoilee. Tietysti tuo tilaisuus oli sekä Marinin että Von Leydenin esikunnan ja media-ihmisten suunnittelema ja repliikit etukäteen mietittyjä. Odottiko toimittaja, että Marin olisi heittänyt Koskisen tapaan piikkiä itse neuvottelemansa sopimuksen maksuosuuksista tai Suomen rahoitusasemasta, tuskinpa vaan.
Tuollaiset tilaisuudet on tietenkin yhtä hymyä. Ja silloin kun ei ole, ne käsitellään suljettujen ovien takana.
 
Mitähän tuo Koskinen sekoilee. Tietysti tuo tilaisuus oli sekä Marinin että Von Leydenin esikunnan ja media-ihmisten suunnittelema ja repliikit etukäteen mietittyjä. Odottiko toimittaja, että Marin olisi heittänyt Koskisen tapaan piikkiä itse neuvottelemansa sopimuksen maksuosuuksista tai Suomen rahoitusasemasta, tuskinpa vaan.
Tuollaiset tilaisuudet on tietenkin yhtä hymyä. Ja silloin kun ei ole, ne käsitellään suljettujen ovien takana.

Miksei sitä saisi vähän piikitellä kun vedetään suu korvissa tekohymyä siitä että saadaan pieni siivu omia rahojamme?
 
Mitähän tuo Koskinen sekoilee. Tietysti tuo tilaisuus oli sekä Marinin että Von Leydenin esikunnan ja media-ihmisten suunnittelema ja repliikit etukäteen mietittyjä. Odottiko toimittaja, että Marin olisi heittänyt Koskisen tapaan piikkiä itse neuvottelemansa sopimuksen maksuosuuksista tai Suomen rahoitusasemasta, tuskinpa vaan.
Tuollaiset tilaisuudet on tietenkin yhtä hymyä. Ja silloin kun ei ole, ne käsitellään suljettujen ovien takana.

Tässäkin toiset arvostavat rehellisyyttä ja pitävät sellaisia ihmisiä, jotka eivät samaa vaadi poliitikoilta, hivenen epärehellisinä.
 
Miksei sitä saisi vähän piikitellä kun vedetään suu korvissa tekohymyä siitä että saadaan pieni siivu omia rahojamme?
Enpä ole huomannut Koskisen tai kenenkään muunkaan piikittelevän valtiota tai veronmaksajia veronpalautuspäivinä, vaikka samaan tapaan silloinkin palautuksen saajilla kyse on siitä, että saa takaisin osan maksamistaan rahoista, mutta enemmän menee muille. Päinvastoin, sellaista pientä juhla- ja markkinahenkeä on mediassa, somessa ihmisten iloisia postauksia ;)
Tässäkin toiset arvostavat rehellisyyttä ja pitävät sellaisia ihmisiä, jotka eivät samaa vaadi poliitikoilta, hivenen epärehellisinä.
Meinasitko, että on epärehellistä olla tyytyväinen neuvottelemaansa sopimukseen, vai että on epärehellistä olla tyytyväinen saadessaan kehut johdollaan suunnitellun elpymisen, vihreän siirtymän ja digitalisaation paketin hieman verrokkimaita kunnianhimoisemmasta tasosta… eiköhän ne hymyt olleet ihan aitoja ja rehellisiä kuitenkin.
 
Viimeksi muokattu:
Meinasitko, että on epärehellistä olla tyytyväinen neuvottelemaansa sopimukseen, vai että on epärehellistä olla tyytyväinen saadessaan kehut johdollaan suunnitellun elpymisen, vihreän siirtymän ja digitalisaation paketin hieman verrokkimaita kunnianhimoisemmasta tasosta… eiköhän ne hymyt olleet ihan aitoja ja rehellisiä kuitenkin.

Kokeillaan siis ratakiskoa. Olit sitä mieltä, että Marin ja Von Leyden eivät tietenkään halua kertoa sopimuksen maksuosuuksista (oletettavasti siksi, että sinustakin ne ovat niin huonot Suomelle). Osatotuuden kertominen on epärehellistä, joten jo tämä on epärehellistä.

Sitten Von Leyden vielä suoraan valehtelee, että Suomen ei tarvitse maksaa takaisin tästä yhtään mitään. Tämä ei mene mistään oikeasta faktantarkistuksesta läpi, koska Suomi maksaa saamansa rahat takaisin kolminkertaisena kuin pahemman luokan rikollinen.

Ja pidin myös sinua epärehellisenä, koska yrität tätä puhua jotenkin luonnolliseksi ja hyväksi asiaksi, vaikka sinäkin olet ilmiselvästi eri mieltä siitä, onko tässä kerrottu totuutta vai ei.
 
Kokeillaan siis ratakiskoa. Olit sitä mieltä, että Marin ja Von Leyden eivät tietenkään halua kertoa sopimuksen maksuosuuksista (oletettavasti siksi, että sinustakin ne ovat niin huonot Suomelle). Osatotuuden kertominen on epärehellistä, joten jo tämä on epärehellistä.

Sitten Von Leyden vielä suoraan valehtelee, että Suomen ei tarvitse maksaa takaisin tästä yhtään mitään. Tämä ei mene mistään oikeasta faktantarkistuksesta läpi, koska Suomi maksaa saamansa rahat takaisin kolminkertaisena kuin pahemman luokan rikollinen.

Ja pidin myös sinua epärehellisenä, koska yrität tätä puhua jotenkin luonnolliseksi ja hyväksi asiaksi, vaikka sinäkin olet ilmiselvästi eri mieltä siitä, onko tässä kerrottu totuutta vai ei.
Nyt tulkitsit oman väristen lasiesi takaa ja laitoit omia ajatuksiasi minun nimiini. Sellaisen voisi jättää tekemättä.

Minä kirjoitin:
1) on syy, miksi Marin ei heitä piikkiä eli kritisoi: a neuvotteli itse sopimuksen, b johti Leydenin kehuman Suomen suunnitelman tekemistä.
Von Leydenista tai hänen syistään ja haluistaan en kirjoittanut mitään.

2) jos Marinilla olisi syytä kritisoida tai piikitellä Von Leydenia, ei hän sitä tekisi lehdistötilaisuudessa, vaan neukkarissa ilman toimittajia

3) tämän kaltaiset lehdistötilaisuudet ylipäätään ovat edustamista, jossa hymyillään.

Lisään nyt selvennyksenä kohtaan kolme: Silloin kun jokin asia on luonteeltaan kiistanalainen, tai siihen on tyytymättömyyttä ei välttämättä pidetä yhteistä pressiä, vaan molemmat sitten erikseen. Tai jos pidetään, ei siinä julkaista sitä kiistanalaista asiaa. Nyt lienee siis päivän selvää, että kiistanalaisuutta tai tyytymättömyyttä ei ole, vaan molemmat osapuolet olivat aidosti ja rehellisesti tyytyväisiä tilanteeseen.
 
Enpä ole huomannut Koskisen tai kenenkään muunkaan piikittelevän valtiota tai veronmaksajia veronpalautuspäivinä, vaikka samaan tapaan silloinkin palautuksen saajilla kyse on siitä, että saa takaisin osan maksamistaan rahoista, mutta enemmän menee muille. Päinvastoin, sellaista pientä juhla- ja markkinahenkeä on mediassa, somessa ihmisten iloisia postauksia ;)
Aika väsynyttä trol.. settiä taas.

Veronpalautuksessahan on kyse siitä, että valtio hyvittää takaisin verovelvollisen liiaksi maksamat verot. Kyse on siis vain oikeudenmukaisesta verokorjauksesta. Tämän toki tiesitkin.

EU-maksut ovat täysin eri asia. Tämänkin toki tiedät. Ei kaikkea paskapuhetta kai voi peitellä hymiön taakse. ;)
 
Aika väsynyttä trol.. settiä taas.

Veronpalautuksessahan on kyse siitä, että valtio hyvittää takaisin verovelvollisen liiaksi maksamat verot. Kyse on siis vain oikeudenmukaisesta verokorjauksesta. Tämän toki tiesitkin.

EU-maksut ovat täysin eri asia. Tämänkin toki tiedät. Ei kaikkea paskapuhetta kai voi peitellä hymiön taakse. ;)
Kysymys lienee siitä, kokeeko että verotus on oikeudenmukaista, toisaalta kokeeko, että tukipaketti ja sen maksuosuudet sekä EU-budjetti ja jäsenmaksuosuudet on muodostettu oikeudenmukaisesti. Pitääkö ylipäätään oikeana sitä, että Suomi kuuluu unionin nettomaksajiin.
Ymmärrän, että tällä palstalla missä osa haaveilee jopa EU- ja /tai euroerosta, ei koeta niin.
Samaan aikaan on kuitenkin niin, että siihen sen EU-tukipaketin, budjettikehyksen ja jäsenmaksuosuuksien kanssa pyrittiin. Ja siellä on myös seitsemän maata, joiden nettomaksuosuus on Suomea suurempi.
Samoin EU-jäsenmaksuosuuksien puolella Suomen noin neljän prosentin maksujen kasvu on vähäinen verrattuna EU-maiden keskimääräiseen noin kymmenen prosentin maksujen kasvuun: Suomen jäsenmaksut nousevat kolmanneksi vähiten.
 
Sitten Von Leyden vielä suoraan valehtelee, että Suomen ei tarvitse maksaa takaisin tästä yhtään mitään. Tämä ei mene mistään oikeasta faktantarkistuksesta läpi, koska Suomi maksaa saamansa rahat takaisin kolminkertaisena kuin pahemman luokan rikollinen.
En ihan kärryillä laskelmista, mutta kun faktoihin viittasit.
Niin tässä kai rohkenee pyytää laskutavat miten olettu ko lukuihin päätyneet. Ilmeisesti vähän eri asioita ynnäilty.
 
Tietysti se, ettei oman ansiotasonsa edestä tai sen yli tuottavaa rangaista, jotta vähemmän tuottavalle saadaan maksettua yli omansa.

Kohdistetaan tuottavuusongelman korjaamiseksi vaadittavat toimenpiteet sinne, missä se ongelma on.

Niin, aivan. Onhan se kätevää kun saadaan paskaduunien palkkaorjat kyykkyyn sen sijaan, että inflaatio söisi säästöjen ja velkojen arvoa. :)

Ihan tiedoksi, että jos työlle on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, kyllä sen hinta myös nousee devalvoinnin jälkeen nopeammin kuin muilla aloilla. Jolloin markkinatalous korjaa asian ilman, että sitä myyttistä tuottavuutta tarvitsee arvioida muun kuin kysynnän ja tarjonnan kautta.
 
Niin, aivan. Onhan se kätevää kun saadaan paskaduunien palkkaorjat kyykkyyn sen sijaan, että inflaatio söisi säästöjen ja velkojen arvoa. :)

Ihan tiedoksi, että jos työlle on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, kyllä sen hinta myös nousee devalvoinnin jälkeen nopeammin kuin muilla aloilla. Jolloin markkinatalous korjaa asian ilman, että sitä myyttistä tuottavuutta tarvitsee arvioida muun kuin kysynnän ja tarjonnan kautta.
Siinä vaan menee vuosia ottaa takaisin se ansaitsemansa kun se ensin näennäisen yhteisen hyvän nimissä otettiin pois. Ei kiitos.
 

Parannetaan työllisyyttä palkkaamalla tuhat henkeä työvoimatoimistoihin...
Kyllä on sairasta touhua demaridystopiassa. Miten tämä eroaa paljon parjatusta aktiivimallista sipilän ollessa puikossa?
 
Kyllä on sairasta touhua demaridystopiassa. Miten tämä eroaa paljon parjatusta aktiivimallista sipilän ollessa puikossa?
Kumpa ihmiset ymmärtäisivät perustulon idean paremmin. Ei tarvitsisi pahemmin palkkailla väkeä pyörittämään papereita turhaan.

Mutta nyt kun niitä tarvitaan niin parempi että niitä on tarpeeksi että ne paperit pyörii.
 
Niin, aivan. Onhan se kätevää kun saadaan paskaduunien palkkaorjat kyykkyyn sen sijaan, että inflaatio söisi säästöjen ja velkojen arvoa. :)
Jos tuolla heitolla perustelet markkaa ja markan devalvointia hyvänä asiana.

Devalvaatiossa kuvailemiesi duunien realipalkat leikaantuisi , eli nopea inflaatio söisi ostovoimaa.

Eurovelkojen arvo ei muuttuisi markka devalvaatiossa, mutta niiden markka määräinen arvo pomsahtaisi, josta taasen iskisi kuvailemiisi duuneihin, mutta moneen muuhunkin. Jos jotain aiheeseen liittyvää 80-90luvun tarinoita kävisti kirjastosta hakemassa niin vähän jotain fiilistä saisit.

Markka säästöt koskisi niitä markka säästäjiä, eli sekin menisi aika ikävään rakoon.

Ne joilla jotain ostovelkaa markkoina ja säästöt euroina, niin jotain pikavoittoa voisi tulla. ja niille jotka nyt vain löisivät vetoa devalvoitumisesta.

Markka lainaa ottanut maksaisi myös devalvaation, ei devalvaation hetkellä, vaan koko laina-aikana se olisi hinnoiteltu lainankorkoihin.

Valtion hyvivontipalveluiden tuottaminen olisi kalliimpaa, eli joko niitä tarjottaisiin vähemmän ja syklisemmin, tai isomat verot, eli se duunia tekevällä olisi vähemmän sitä hyvää.


Ihan tiedoksi, että jos työlle on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, kyllä sen hinta myös nousee devalvoinnin jälkeen nopeammin kuin muilla aloilla. Jolloin markkinatalous korjaa asian ilman, että sitä myyttistä tuottavuutta tarvitsee arvioida muun kuin kysynnän ja tarjonnan kautta.
Jos devalvation kantava idea on laskea reliasia työvoimakustannuksia, niin vähän se ajatus romuttuu jos seuraavassa kappaleessa kertoo että palkat nousee.

Devalvaatio tuo lisää riskiä, niillä aloilla joilla markkahinnoiteltu niin devalvaatio ei kyllä taida lisätä työvoimakysyntää saati palkanmaksukyä, eli asiakkaiden maksukyky heikentyy, toimituksia voi peruuntua. (asiakkaan rahoitus kaatuu, tarjouksissa toki valuutta pykälät, eli sen saisi hintoihin)

Julkinen puoli on devalvaation jälkeen leikkauspaineissa, joten työtaistelut ei kovin tehokas väline.

Vientivetoiset alat, jos siellä devalvaation jälkeen nousuvaraa, niin mikä sen devalvaation idea sitten oikein olikaan ? Kaataa kotimarkkinat , vapauttaa työvoimaa.


Jos ajatuksesi perustuu 70 luvun tarinoihin, niin pari huomioita, varastojen kierto oli tehotonta(hidasta), sääntelyä, hintasääntelyä, velkasääntelyä, jne. Tänä päivänä jos olisi markka, niin devalvointi olisi heti hinnoissa, jota toki voi alentavasti joissain tapauksissa kopensoida realisointi myynnit. ja kirppareilta voi saada kestokulutustavaroita halvalla, heiltä joihin homma iski vielä kovemmin.
 
Kumpa ihmiset ymmärtäisivät perustulon idean paremmin. Ei tarvitsisi pahemmin palkkailla väkeä pyörittämään papereita turhaan.

Mutta nyt kun niitä tarvitaan niin parempi että niitä on tarpeeksi että ne paperit pyörii.
Kai me ihmiset emme sitten vaan ymmärrä kaikkea.
 
Kumpa ihmiset ymmärtäisivät perustulon idean paremmin. Ei tarvitsisi pahemmin palkkailla väkeä pyörittämään papereita turhaan.

Mutta nyt kun niitä tarvitaan niin parempi että niitä on tarpeeksi että ne paperit pyörii.
Perustulosta keskusteltu jossain ketjussa aiemmin.

Perustuloa kannetetaan joissain vasemmisto piireissa (mukaanlukien vihervasemmisto), se myyty kananttajille vastiikkettomana tulonsiirtona joka suuruudeltaan vastaa nykyisiä turvaverkkoja.

Koska se ei toimi, eikä onnistu, niin puolueille on järkevämpää pitää sitä ns esillä, mutta olla sitä ajamatta.

Tästä taasen päästään linkattuu juttuun, koska etuuksien leikkaaminen on puolueilla huima riski, siis jopa Sipilän hallitukselle se olis poliittinen riksi, niin voit kuvitella mitä se olisi nyky hallituksen vasemmistosiivelle, evät lähde vaikka saisivat sen jotenkin Keskustan niskaan.

Joten jäljelle jää tälläiset (uutisen) konstit.

Kyllä on sairasta touhua demaridystopiassa. Miten tämä eroaa paljon parjatusta aktiivimallista sipilän ollessa puikossa?
Ei, eikä sillä ole väliä.

Kokomus voi vähän vinoilla, mutta siitä nyt ei ole haittaa, ja se ei lähde asiasta vaaleissa vääntään.
Voi tuoda jotain omia ajatuksia, mutta siitä riippuen vasemmisto akiteeraa sopivat naamat niitä moittimaan.
 
Jos tuolla heitolla perustelet markkaa ja markan devalvointia hyvänä asiana.

Devalvaatiossa kuvailemiesi duunien realipalkat leikaantuisi , eli nopea inflaatio söisi ostovoimaa.

Eurovelkojen arvo ei muuttuisi markka devalvaatiossa, mutta niiden markka määräinen arvo pomsahtaisi, josta taasen iskisi kuvailemiisi duuneihin, mutta moneen muuhunkin. Jos jotain aiheeseen liittyvää 80-90luvun tarinoita kävisti kirjastosta hakemassa niin vähän jotain fiilistä saisit.

Kuka hullu ottaisi lainaa eri valuutassa, kuin missä saa palkkansa?

Ja devalvaation koko pointtihan on leikata palkkoja, jos ne ovat liian korkeita suhteessa markkinatilanteeseen, ja siten laskea työttömyyttä.

Jos devalvation kantava idea on laskea reliasia työvoimakustannuksia, niin vähän se ajatus romuttuu jos seuraavassa kappaleessa kertoo että palkat nousee.

No tietenkään palkat ei nousisi kaikilla aloilla, vaan vain niillä aloilla, joilla niillä on varaa nousta. Täten vähennettäisiin työttömyyttä, eikä se kumoaisi devalvaatiota.

Koko homman pointti on, että välittömästi tapahtuva valuutan devalvointi on nopeampaa, kuin sisäisen devalvaation kanssa vuosikausia kituuttaminen.
 
Kuka hullu ottaisi lainaa eri valuutassa, kuin missä saa palkkansa?
Kuka hullu antolainaisi markkoina ?

Joo, olet oikeassa, kyllä saa, mutta hinta on sitten sen mukainen ja maksaja olisi ... velallinen.

No tietenkään palkat ei nousisi kaikilla aloilla, vaan vain niillä aloilla, joilla niillä on varaa nousta.
Mitä aloja mietit ?

Realisointi firmojen varastomiehiä, kannattaa muistaa että jos sitä työvoimaa on enemmän tarjolla, niin miksi siitä työvoimasta maksettaisiin enemmän?

Tulee mieleen että tässä nyt rakentelet sitä 70 luvun systeemiä, korkeaa inflaatiota, deflaatio ja erityisen matalainflaatio on ongelma, mutta niin on korkeakin.

Korkeat korkoprosentit ei tarkoita automaattisesti matalia realikorkoja.

En tässä sano etteikä devalvaatio voisi olla näppärä tapa leikata julkisia menoja, mutta sen menetelmä hinta on kova, ja jos halutaan leikata julkista puolta niin parempi olisi tehtdä se rehdisti, jolloin samalla jäisi parempi krkeampi taso.

Edit:

Mistä olet saanut ajatuksen markasta ja devalvoinnista, tiedän että on henkilöitä jotka muistelee 70 lukua haikeina, silloin jos sai lainaa, ja ei ihan sössinnyt niin saattaa muistot kullata.
 
Kuka hullu antolainaisi markkoina ?

Joo, olet oikeassa, kyllä saa, mutta hinta on sitten sen mukainen ja maksaja olisi ... velallinen.

Mitä olen kuullut, kyllä asuntolainat oli markka-aikana ihan markkoina. Ja esim. Ruåtsissa ovat kruunuina.

Lainojen ehtoja voi myös säädellä, esim. voi kieltää pankkeja vaatimasta ihmisiä ottamaan asuntolainansa vieraassa valuutassa.

Mitä aloja mietit ?

Realisointi firmojen varastomiehiä, kannattaa muistaa että jos sitä työvoimaa on enemmän tarjolla, niin miksi siitä työvoimasta maksettaisiin enemmän?

Täss nyt rakentelet sitä 70 luvun systeemiä, korkeaa inflaatiota, deflaatio ja erityisen matalainflaatio on ongelma, mutta niin on korkeakin.

Korkeat korkoprosentit ei tarkoita automaattisesti matalia realikorkoja.

En tässä sano etteikä devalvaatio voisi olla näppärä tapa leikata julkisia menoja, mutta sen menetelmä hinta on kova, ja jos halutaan leikata julkista puolta niin parempi olisi tehtdä se rehdisti, jolloin samalla jäisi parempi krkeampi taso.

Samalla devalvaatio on parempi tapa parantaa muidenkin alojen kilpailukykyä, kuin palkkamaltti ja sisäinen devalvaatio.

Toki inflaati on liiallisuuksiin mennessä ongelma, mutta deflaatio ja nollainflaatio ovat nekin ongelmia, ehkäpä jopa vielä pahempia?
 
Mitä olen kuullut, kyllä asuntolainat oli markka-aikana ihan markkoina. Ja esim. Ruåtsissa ovat kruunuina.

Lainojen ehtoja voi myös säädellä, esim. voi kieltää pankkeja vaatimasta ihmisiä ottamaan asuntolainansa vieraassa valuutassa.
Tuota.
En tiedä miten tämän ilmaisen, jos yritän kaunniisti, niin voi tulla väärinkäityksiä ja sanomista, jos suorasanaisesti niin voi olla palstan sääntöjen vastaista.

Mutta jos ajatuksesi juontaa jonkin 70 luvun markaa haikailevalta, niin pieni kriittisyys kulemaan voisi olla paikallaan. Ja vähän selailla 90 luvun alun tapahtumia.

70 luvulla oli säännöstely, ja paljon toisin kuin nykyään, ei niillä kannata tämän päivän markkan devalvointia unelmoida.

Jos kirjasto ei nappaa, mutta jos on tuttuja joilla on ollut 80-90 luvun vaihteessa(* otettua asuntolainaa markkoina, niin voi kysästä niistä koroista ja kysästä mistä pankista, todennäköisesti sitä pankkia ei ole (jos eri pankkien asiakkaita).


Vastaukset todennäköisesti, korot oli niin numeroina kuin realisti korkeita, ja suurimmalla osalla todennäköisesti pankkia ei enään ole.

Parempi että devalvaatio markan kanssa ajattelet niitä lainoja euroissa, se devalvaatio riski on siihen markkalainaan hinnoiteltu.

Jos puhutaan kunnista ja valtiosta, niin sama juttu, ja koska valtiossa on devalvaatio riski, niin sille on halvempaa ottaa valuutoissa lainaa, ja siitä seuraa se että se on ainoa vaihtoehto markkinoilla.

Sama firmoilla, jos yritys tekee investointeja, niin sille halvempaa ottaa valuutuissa laina.

Koska firma haluaa suojatua riskeistä, niin niistä sitten seuraa itseään toteuttavia tapahtumia.


(*
Jos vanhoja lainanhäntiä niin on voinut olla säänöstely ajan virityksiä.
Korkeat korot saattoo johtaa hoitamattomaan luottoon, joka taasen ...
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä on sairasta touhua demaridystopiassa. Miten tämä eroaa paljon parjatusta aktiivimallista sipilän ollessa puikossa?
Sipilän hallituksen aktiivimallissa ei riittänyt, että haki töitä. Niitä töitä piti myös saada. Tai sitten olla jossain työvoimapalvelun toimenpiteessä. Muutoin iski 4,65 prosentin leikkuri seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi.

Minun silmiini tämä uusi malli on siinä mielessä reilumpi, että jokaisella on mahdollisuus halutessaan tehdä työhakemuksia.
Sen sijaan Sipilän hallituksen mallissa oma tekeminen ei siinä mielessä ratkaissut, että siinä seuraukset riippuivat siitä, palkkasiko sinua kukaan.

Toki ratkaistavaksi jää, mitä heidän kanssaan, joista ei kerta kaikkiaan ole hakemaan tai markkinaehtoiseen työelämään. Tämä jää sitten välityömarkkinoilla uuden valtio-omisteisten Välittäjä Oy:n ja erilaisten työvoimapalvelujen käsiin, mutta toki aidosti työkyvyttömille olisi hyvä löytää muu status kuin ”työtön työnhakija”.

Edit. Mallien merkittävimmät erot jonkun twitteröitsijän taulukoimana.
9E7B00FC-984B-4C1E-AA0A-CB8E390FC0C2.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
Sipilän hallituksen aktiivimallissa ei riittänyt, että haki töitä. Niitä töitä piti myös saada. Tai sitten olla jossain työvoimapalvelun toimenpiteessä. Muutoin iski 4,65 prosentin leikkuri seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi.
Ei pitänyt saada töitä. Muillakin toimilla pystyi tuon aktiivisuuden täyttää. Kouluttautuminen oli myös hyvä vaihtoehto.
 
Ei pitänyt saada töitä. Muillakin toimilla pystyi tuon aktiivisuuden täyttää. Kouluttautuminen oli myös hyvä vaihtoehto.
Juu no linkkasin siksi sen wikipedia-artikkelin, että se sisälsi ne kaikki mahdollisuudet. Joissa toki oli sama ongelma, joku muu valitsi, kuka pääsi koulutukseen tai palveluun, hakeminen ei riittänyt.
Osalla alueista koulutukset ja palvelut myös täyttyivät, joten siellä työn saanti tai yrittäjyys jäi ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi.

Sama ongelma toki saattaa tulla esim. tuon Välittäjä Oy:n kanssa nyt, saas nähdä.
 
Juu no linkkasin siksi sen wikipedia-artikkelin, että se sisälsi ne kaikki mahdollisuudet. Joissa toki oli sama ongelma, joku muu valitsi, kuka pääsi koulutukseen tai palveluun, hakeminen ei riittänyt.
Osalla alueista koulutukset ja palvelut myös täyttyivät, joten siellä työn saanti tai yrittäjyys jäi ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi.
Käsittääkseni jonkun avoimen yliopiston ja AMK:n kursseja sai tuohon myös luettua, kunhan ei liikaa opiskellut. Eli ei tuo paikkakunta riippuvaista niinkään ole.
 
Käsittääkseni jonkun avoimen yliopiston ja AMK:n kursseja sai tuohon myös luettua, kunhan ei liikaa opiskellut. Eli ei tuo paikkakunta riippuvaista niinkään ole.
Tämä tuli vasta aktiivimallin korjauspaketissa kakkosvuonna 2019 ikään kuin hätäratkaisuna, kun tosiaan monet koulutukset olivat täyttyneet.
Alkuperäisessä aktiivimallissa se ei täyttänyt aktiivisuusehtoa.
 
Tämä tuli vasta aktiivimallin korjauspaketissa kakkosvuonna 2019 ikään kuin hätäratkaisuna, kun tosiaan monet koulutukset olivat täyttyneet.
Alkuperäisessä aktiivimallissa se ei täyttänyt aktiivisuusehtoa.
En muista koska tuo muutettiin, mutta ilmeisesti aika heti alkuvuonna? Ainakin tammikuun 23. 2019 te-palveluiden mielestä ne on kelvannut. Kunhan vain ilmoitit niitä kursseja te-palveluihin.
 
En muista koska tuo muutettiin, mutta ilmeisesti aika heti alkuvuonna? Ainakin tammikuun 23. 2019 te-palveluiden mielestä ne on kelvannut. Kunhan vain ilmoitit niitä kursseja te-palveluihin.
Vuodenvaihteesta voimaan. Toki siinäkin oli valuvika, kun lyhytaikaiseksi laskettiin vain alle 6kk, mutta parempi se oli kuin aikaisempi.
Hyvä puoli taas on, että aktiivimallin purkamisenkin jälkeen opiskelun ”vapauttaminen” on edelleen säilytetty.
 
Tuota.
En tiedä miten tämän ilmaisen, jos yritän kaunniisti, niin voi tulla väärinkäityksiä ja sanomista, jos suorasanaisesti niin voi olla palstan sääntöjen vastaista.

Mutta jos ajatuksesi juontaa jonkin 70 luvun markaa haikailevalta, niin pieni kriittisyys kulemaan voisi olla paikallaan. Ja vähän selailla 90 luvun alun tapahtumia.

70 luvulla oli säännöstely, ja paljon toisin kuin nykyään, ei niillä kannata tämän päivän markkan devalvointia unelmoida.

Jos kirjasto ei nappaa, mutta jos on tuttuja joilla on ollut 80-90 luvun vaihteessa(* otettua asuntolainaa markkoina, niin voi kysästä niistä koroista ja kysästä mistä pankista, todennäköisesti sitä pankkia ei ole (jos eri pankkien asiakkaita).


Vastaukset todennäköisesti, korot oli niin numeroina kuin realisti korkeita, ja suurimmalla osalla todennäköisesti pankkia ei enään ole.

Parempi että devalvaatio markan kanssa ajattelet niitä lainoja euroissa, se devalvaatio riski on siihen markkalainaan hinnoiteltu.

Jos puhutaan kunnista ja valtiosta, niin sama juttu, ja koska valtiossa on devalvaatio riski, niin sille on halvempaa ottaa valuutoissa lainaa, ja siitä seuraa se että se on ainoa vaihtoehto markkinoilla.

Sama firmoilla, jos yritys tekee investointeja, niin sille halvempaa ottaa valuutuissa laina.

Koska firma haluaa suojatua riskeistä, niin niistä sitten seuraa itseään toteuttavia tapahtumia.


(*
Jos vanhoja lainanhäntiä niin on voinut olla säänöstely ajan virityksiä.
Korkeat korot saattoo johtaa hoitamattomaan luottoon, joka taasen ...

Nyt kaivataan lähteitä, joissa osoitetaan sun väittämät oman valuutan mahdottomuudet. Olen kyllä kuullut, että aikoinaan korot olivat korkeita, mutta toisaalta asuntojen arvot olivat valtavasti pienempiä. Eikä siten ollut nykyisten kaltaisia kymmenien vuosien lainoja.

Lisäksi nopean guuglauksen perusteella löytyi 1991 oleva Hesarin artikkeli. Se on maksumuurin takana, mutta alussa sanotaan tuollaista:
Lokakuun alusta myös kotitaloudet voivat ottaa valuuttalainaa suoraan ulkomaisesta pankista tai Suomessa toimivan pankin välityksellä. Suurta ruuhkaa tiskeille tuskin tulee, sillä luottokelpoisuus on testattu nopeasti: haetko kulutusluottoa, elätkö kädestä suuhun, onko maksuhäiriöitä, pelkäätkö riskejä, ovatko termiini ja valuuttakori käsittämätöntä pankkislangia?

Lisäksi guuglen preview sanoi tällaista:

Valuuttaluotto on tällä hetkellä 1-1,5 prosenttiyksikköä keskimääräistä kotimaista asuntolainaa edullisempi, mutta todellisia vertailuja ei voi tehdä



Lyhyesti sanottuna, kuulostaa siltä, että valuuttalainat mahdollistuivat yksityisille vasta ysärin alussa, eivätkä ne olleet niin ällistyvän halpoja suhteessa sen aikaiseen korkotasoon (kai vähintään useita prosentteja?) kuin mitä annoit ymmärtää.
 
Nyt kaivataan lähteitä, joissa osoitetaan sun väittämät oman valuutan mahdottomuudet. Olen kyllä kuullut, että aikoinaan korot olivat korkeita, mutta toisaalta asuntojen arvot olivat valtavasti pienempiä. Eikä siten ollut nykyisten kaltaisia kymmenien vuosien lainoja.

Lisäksi nopean guuglauksen perusteella löytyi 1991 oleva Hesarin artikkeli. Se on maksumuurin takana, mutta alussa sanotaan tuollaista:


Lisäksi guuglen preview sanoi tällaista:





Lyhyesti sanottuna, kuulostaa siltä, että valuuttalainat mahdollistuivat yksityisille vasta ysärin alussa, eivätkä ne olleet niin ällistyvän halpoja suhteessa sen aikaiseen korkotasoon (kai vähintään useita prosentteja?) kuin mitä annoit ymmärtää.
Oma asuntolainani oli korkeimmillaan yli 12 prosentin korolla, opintolaina kymmenen. Korkeampiakin oli.
Vähän aikaisemmin, eli 80-luvulla vuosikymmenen keskimääräinen asuntolainojen korkotaso oli juuri ~10 prosenttia, inflaation keskimääräinen taso ~7 prosenttia. Ostovoimaan vaikutti hintataso ja palkka. Muistaisin Jorma Ollilan joskus ysärillä todenneen legendaarisesti, että kymppitonni kuussa (markoissa) on suomalaisen insinöörin raja, sen yli ei pidä ikinä mennä. Keskitason iso (silloin 28”) kuvaputkitelkkari tuppasi maksamaan sen verran. Montakohan keskitason 60 tuumaisia telkkaria nykyinsinöörin liksalla saa? Aika monta, jos nämä on vaikka kuusi-seitsemänsataa euroa kappale.

Mutta se näistä yksityistalouksista. Muistinvaraisesti vähän historiaa. Ulkomaankauppaa länteen tekevällä yrityksellä (joita silloin oli aika vähän vielä) oli hankalaa, kun kaikki kaupat piti tehdä ehdollisina, sillä valuuttaerät tuli tilata Suomen Pankista, joka joko myönsi tai ei myöntänyt, siinä määrässä kuin pyysit tai jossain muussa. Valuuttasäännöstelyn lisäksi kansainvälistymisessä oli esteenä omistuksen rajoitus. Suomalaisella yhtiöllä sai olla ulkomaalaisperäisiä omistusta vain 20%, sanomattakin on selvää, että se yhdistettynä valuuttasäännöstelyyn oli melkoinen kansainvälistymisen ja laajentumisen este.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt kaivataan lähteitä, joissa osoitetaan sun väittämät oman valuutan mahdottomuudet. Olen kyllä kuullut, että aikoinaan korot olivat korkeita, mutta toisaalta asuntojen arvot olivat valtavasti pienempiä. Eikä siten ollut nykyisten kaltaisia kymmenien vuosien lainoja.

Lisäksi nopean guuglauksen perusteella löytyi 1991 oleva Hesarin artikkeli. Se on maksumuurin takana, mutta alussa sanotaan tuollaista:


Lisäksi guuglen preview sanoi tällaista:





Lyhyesti sanottuna, kuulostaa siltä, että valuuttalainat mahdollistuivat yksityisille vasta ysärin alussa, eivätkä ne olleet niin ällistyvän halpoja suhteessa sen aikaiseen korkotasoon (kai vähintään useita prosentteja?) kuin mitä annoit ymmärtää.
Ongelma ei olleet ne ykstyisten ihmisten asuntolainat koska 1991 lama hiljensi asuntokaupan, Se ongelma oli 1980-luvulla vapautetuissa yrityslainoissa.
Tuossa analyysia:

Parin yrittäjän kertomukset:

Laita Googleen valuuttalaina konkurssi niin löytyyy lisää.

Sveitsin keskuspankin raportti 2000-luvun alkupuolelta:
 
Nyt kaivataan lähteitä, joissa osoitetaan sun väittämät oman valuutan mahdottomuudet. Olen kyllä kuullut, että aikoinaan korot olivat korkeita, mutta toisaalta asuntojen arvot olivat valtavasti pienempiä. Eikä siten ollut nykyisten kaltaisia kymmenien vuosien lainoja.
En sanonut että se olisi mahdoton.
Vaan toin esille ongelmia.

Jos pystyt perusteleen miksi devalvaatio markka olisi hyvä valinta, sellaisia hyviä juttuja joilla peitottaisiin euron edut.

Se että joskus 70 luvulla on devalvaatiot on ollut keinovalikoima, ei tarkoita että ne olisi silloin ollut hyviä, mutta oli tai ei niin nyt ihan eri tilanne ja jos haluat 70 luvun systeemiä, niin kyse on jo ihan muusta kuin markasta.
P.S.

En siis esitä että yhteisvaluutan osalta olisi toimittu ilman virheitä ja etteikö sen kanssa jatkossakin tehtäisi virheitä saati että se olisi ikuinen.

Edit:
Jos ajatuksesi oli että euroa olisi pitänyt "devalvoida" aiemmin, niin siitä en lähde kieltään
 
Näissä jutuissa tulee aina sellainen vaikutelma, että ensin lukitaan "markka takas", sitten "keskustellaan" ja vähän argumentoidaan ja kaivataan vastalauseita mutta koska se lukittu kanta, niin luisutaan takaisin siihen, muusta välittämättä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 157
Viestejä
4 862 752
Jäsenet
78 612
Uusin jäsen
Mauritze

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom