Kotimaan politiikka

[Jan11]

Asumistuen leikkaaminenhan lisäisi toimeentulotukiasiakkaita. Eihän ne mihinkään muuttaisi. Sama raha maksettaisiin toimeentulotuesta.
Soininvaara näistä on paljon kirjoitellut. Pk-seudun vuokrataso on niin paljon yli asumistuen rajojen, että ei se ole pk-seudulla se asumistuki se ongelma, vaan se toimeentulotuki.

Ainoa keino olisi tehdä samaan aikaan muutoksia molempiin järjestelmiin, mutta veikkaanpa, että toimeentulotuen kohdalla nykyinen varsin tiukka suhtautuminen perusoikeuksiin kuitenkin estäisi sen.

Btw, opiskelijathan niitä asumistukimenoja nosti. Soluasuminen ja kimppakämpässä auminen käytännössä lähes loppui siihen, kun opiskelijat siirtyi asumistuen piiriin. Samalla sitten tietysti yksiöiden kysyntä raketoi aikaisemmasta, joka ei vähäinen ollut aiemminkaan.

 

[Jeesbox]

Btw, opiskelijathan niitä asumistukimenoja nosti. Soluasuminen ja kimppakämpässä auminen käytännössä lähes loppui siihen, kun opiskelijat siirtyi asumistuen piiriin. Samalla sitten tietysti yksiöiden kysyntä raketoi aikaisemmasta, joka ei vähäinen ollut aiemminkaan.

Jep. Tämä oli kyl omasta mielestäni yksi edellisen hallituksen typerimmistä päätöksistä.

 

[Jurppii]

Toi kuvastaa hyvin nykymenoa. Ehdotapa opiskelijalle, että asuu solussa tai peräti kämppiksen kanssa parihuoneessa niin joku vetää someraivarit. Tai että opiskelija on vaikkapa "taloudenhoitajana" jossain perheessä, jossa osa liksaa tulee ruokana (mahdollisesti asumisena) ja työajalla saa ehtiessään opiskella mutta rahallinen kompensaatio ei ehkä ole minimipalkan mukainen. Tai "rehdille tyä ukolle" että nostaa sen perseensä kajaanilaisesta sohvasta ja lähtee sen työn perässä pois "tärkeiden sosiaalisten verkkojen" mukavuusalueelta niin kuin moni muukin on tehnyt.

Kai se 90-luvun loppu sitten tuntuu jonkun mielestä pimeältä keskiajalta kun tuollaista riistoa harrastettiin...

 

[Jan11]

Toi kuvastaa hyvin nykymenoa. Ehdotapa opiskelijalle, että asuu solussa tai peräti kämppiksen kanssa parihuoneessa niin joku vetää someraivarit. Tai että opiskelija on vaikkapa "taloudenhoitajana" jossain perheessä, jossa osa liksaa tulee ruokana (mahdollisesti asumisena) ja työajalla saa ehtiessään opiskella mutta rahallinen kompensaatio ei ehkä ole minimipalkan mukainen. Tai "rehdille tyä ukolle" että nostaa sen perseensä kajaanilaisesta sohvasta ja lähtee sen työn perässä pois "tärkeiden sosiaalisten verkkojen" mukavuusalueelta niin kuin moni muukin on tehnyt.

Kai se 90-luvun loppu sitten tuntuu jonkun mielestä pimeältä keskiajalta kun tuollaista riistoa harrastettiin...

Mun muistikartassa tuo näyttäytyy enemmän 70-luvulta... vaikka kloppipoika silloin olinkin.

Mutta se ja sama, oleellista olisi huomata, että kun maailma, sukupolvet, arvostukset muuttuu, ei ratkaisu oikein ikinä ole se vanhemman sukupolven tarjoama paluu takaisin johonkin menneeseen.
Kaivattaisiin ennemmin sellaista visionäärisyyttä, missä löytyisi viisasten kivi siihen, miten rahoitamme yhteiskunnan nykyajattelun reunaehdoilla.
Tai mikä olisi vielä parempi, ensin visio siitä, millainen on tulevaisuuden yhteiskunta. Parasta olisi, jos siitä saataisiin muodostettua jonkinlainen yhteinen kuva. Ja rahoitusmalleista myös.

Sellainen politiikka on joka tapauksessa tuhoon tuomittua, jossa pääosin haikaillaan menneeseen. Kehitys kehittyy, ja sen myötä se menneisyyspolitiikkaa jää sitten vielä koko ajan enemmän ja enemmän jälkeen.

 

[Jurppii]

Mun muistikartassa tuo näyttäytyy enemmän 70-luvulta... vaikka kloppipoika silloin olinkin.

Töiden perässä muuttaminen? Parihuoneet poistui vaikkapa Otaniemestä vasta vuosituhannen vaihteen tietämillä. Lukukauden alussa saattoi joutua jopa ryhmämajoitukseen liikuntasaliin. 90-luvulla oli vielä perheissä lastenhoitajiakin.

Mutta se ja sama, oleellista olisi huomata, että kun maailma, sukupolvet, arvostukset muuttuu, ei ratkaisu oikein ikinä ole se vanhemman sukupolven tarjoama paluu takaisin johonkin menneeseen.
Kaivattaisiin ennemmin sellaista visionäärisyyttä, missä löytyisi viisasten kivi siihen, miten rahoitamme yhteiskunnan nykyajattelun reunaehdoilla.

Totta kai ajat muuttuu ja monessa asiassa parempaan. Mutta se muutos tuntuisi olevan yhdenmukainen, että kaiken pitäisi olla mukavaa, kokoajan halutaan enemmän vähemmästä jne. Jonkun pitäisi edelleen siivotakin työkseen ja tulevaisuudessa halvemmalla kuin nyt. Puhumattakaan teollisuustöistä, jotka voi tehdä muuallakin.

Vallalla tuntuu olevan joko sosialistinen ajattelu että vähempää nyt ainakaan ei saa maksaa vaikka työ ei tuota. Tai sitten kansallismielinen sosialistinen ajattelu, että muualta ei saa tuoda tekijää että jos ei huvita maksaa "rehdin tyä ukon" muuttohalukkuuden herättävää palkkaa niin tehköön ite.

 

[VuohiKauhu]

Ehdotapa opiskelijalle, että asuu solussa tai peräti kämppiksen kanssa parihuoneessa niin joku vetää someraivarit.

Moni opiskelija asuisi nykyisinkin tyytyväisenä solussa, jos siitä ei olisi tehty asumislisäuudistuksen yhteydessä taloudellisesti mahdotonta.

 

[Jan11]

Töiden perässä muuttaminen? Parihuoneet poistui vaikkapa Otaniemestä vasta vuosituhannen vaihteen tietämillä. Lukukauden alussa saattoi joutua jopa ryhmämajoitukseen liikuntasaliin. 90-luvulla oli vielä perheissä lastenhoitajiakin.



Totta kai ajat muuttuu ja monessa asiassa parempaan. Mutta se muutos tuntuisi olevan yhdenmukainen, että kaiken pitäisi olla mukavaa, kokoajan halutaan enemmän vähemmästä jne. Jonkun pitäisi edelleen siivotakin työkseen ja tulevaisuudessa halvemmalla kuin nyt. Puhumattakaan teollisuustöistä, jotka voi tehdä muuallakin.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus tuli 1990. Käytänössä siihen loppui lastenhoitajat kodeissa, paitsi ihan siellä varakkaimmissa. Enemmän se oli kuitenkin poikkeus. Perhepäivähoitoa toki käytettiin paljon.

Siivousalan tuottavuus on mun käsittääkseni paljon mainettaan parempi. Vaikka nettotulos ei ole aina iso, sijoitetun pääoman tuotto on kohdallaan.
”Yritysten sijoitetun pääoman mediaani vuonna 2017 oli 112 000 euroa, jolle saatiin 28 prosentin tuotto. Yritykset ovat yleisimmin nettovelattomia.”

Tyypillinen siivousalan yritys työllistää 34 työntekijää

Työvoimavaltainen ala ei usein edellytä kalliita investointeja.

www.kauppalehti.fi

Mites tuo teollisuus sitten? En kyllä näe, että pitkällä tähtäimellä teollisuus tulisi Suomessa säilymään muilla kuin sellaisilla aloilla, joihin meillä on merkittävä raaka-aine etu. On täysin tekohengitystä ajatella, että jos ei ole raaka-aine etua, ja markkinat on muualla, niin täällä kannattaisi pitkällä tähtäimellä pysyä. Silloin on loogisempaa viedä tuotanto edullisempaan toimintaympäristöön tai lähelle markkinoita tai mieluummin molempia yhtä aikaa.
Poikkeus voisi olla joku todella niche-tuotanto, johon on poikkeuksellisen suuri osaamisetu, mutta isossa skaalassa kuitenkin on toisin.
Meillä pitää pystyä kehittymään hybridiin, tuotekehitykseen ja palveluihin. Siinä taas pitäisi sitten pystyä pitämään ja kehittämään osaamista todella korkealle, ja menestyä sitä kautta.

 

[Jurppii]

Mites tuo teollisuus sitten? En kyllä näe, että pitkällä tähtäimellä teollisuus tulisi Suomessa säilymään muilla kuin sellaisilla aloilla, joihin meillä on merkittävä raaka-aine etu. On täysin tekohengitystä ajatella, että jos ei ole raaka-aine etua, ja markkinat on muualla, niin täällä kannattaisi pitkällä tähtäimellä pysyä. Silloin on loogisempaa viedä tuotanto edullisempaan toimintaympäristöön tai lähelle markkinoita tai mieluummin molempia yhtä aikaa.
Poikkeus voisi olla joku todella niche-tuotanto, johon on poikkeuksellisen suuri osaamisetu, mutta isossa skaalassa kuitenkin on toisin.
Meillä pitää pystyä kehittymään hybridiin, tuotekehitykseen ja palveluihin. Siinä taas pitäisi sitten pystyä pitämään ja kehittämään osaamista todella korkealle, ja menestyä sitä kautta.

Ajattelin tätä lähinnä niiden kannalta joilla ei ole älyä/koulutushalua juuri suorittavaa työtä kummempaan. Tänään oli taas Hesarissa juttu heikkenevästä huoltosuhteesta. Lopulta ne tekevät ei enää jaksa maksaa yhä kasvavaa tekemättömien osaa.

 

[Jan11]

Ajattelin tätä lähinnä niiden kannalta joilla ei ole älyä/koulutushalua juuri suorittavaa työtä kummempaan. Tänään oli taas Hesarissa juttu heikkenevästä huoltosuhteesta. Lopulta ne tekevät ei enää jaksa maksaa yhä kasvavaa tekemättömien osaa.

Tätä yritetään osittain taklata sillä 2. asteen oppivelvollisuudella. Sen vaikutukset toki alkaa näkyä pikkuhiljaa nousten 10-40 vuoden kuluessa, mutta ne tulevat olemaan merkittävät. Kukaan ei enää saisi jäädä perusasteen varaan.

Johtuen mm. seuraavista asioista:
- Perusasteen työpaikkoja on kovin vähän ja ne vähenee koko ajan (Vuoden 1987 jälkeen on kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt pelkkä peruskoulutus)
- Perusasteen koulutuksella työurat jää hyvin lyhyiksi (alle puoleen).
- Työllisyysaste ryhmällä 2017 oli vain 43% (koko työvoimalla n. 73%).

Peruskoulun varassa olevien synkkä todellisuus - Polkuja työhön

Pelkän peruskoulun varaan jääneille pitäisi kohdistaa monipuolisia uudelleen- ja jatkokoulutuksen ja niiden rahoittamisen vaihtoehtoja.

www.polkujatyohon.fi

 

[kekkeruusi]

Eivät nämä tunarit oikeasti osaa rajoja kontrolliin, vieläkään:

"Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen kirjoittaa sivuillaan, että itärajan yli tulee edelleen jopa 90 prosenttia ilman koronatestiä.

– Pääministeri Sanna Marin (sd.) on määrätietoisesti puhunut, että maamme rajakontrolli olisi EU:n tiukinta. Se ei yksinkertaisesti ole totta ja jopa meidän EU:n ulkorajamme vuotaa tällä hetkellä lähes seulana, Timo Heinonen toteaa.

Hän viittaa Iltalehteen, jonka mukaan Venäjän raja-asemilta Nuijamaalta, Vaalimaalta ja Imatralta rajan ylittää päivittäin yli 500 kuorma- ja rekka-autoa. Niiden kuljettajille ei tehdä koronatestiä eikä heiltä vaadita negatiivista testitodistusta.

– Vielä torstaina Marin väitti eduskunnan kyselytunnilla, että ”hallituksen tahto on se, että kaikki rajan yli tulijat testataan”. Voihan se siis olla tahto, mutta toimet ovat kuitenkin aivan toista, Heinonen kirjoittaa.

– Marinin oikeaksi kädeksi itseään kutsuva kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.) vakuutteli vielä perjantainakin eduskunnan täysistunnossa, että rajan yli ei enää pääse ilman koronatestiä. Nurminen väitti kirkkain silmin, että rajoilla on nyt käytössä pakkotestaus. Totuus on tarua ihmeellisempää.
.
Kokoomuksen lappeenrantalainen kansanedustaja ja Etelä-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra on kertonut Kaakkois-Suomen asukkaiden olevan huolissaan tilanteesta. Venäläiset rekkakuskit käyttävät huoltoasemia ja kauppoja maskeitta, eivätkä noudata omaehtoisia karanteeja.

Venäjällä Karjalan tasavallassa oli helmikuun lopulla todettu yhteensä yli 40 000 koronatartuntaa ja 290 koronakuolemaa. Yksistään Pietarissa on ollut yli 380 000 tartuntaa ja yli 11 000 kuollutta.

– Jos Marinin hallitus ei pelkkien puheiden ja vakuuttelujen lisäksi tosiasiallisesti halua laittaa koronaa vuotavia ulkorajoja kiinni, niin on mahdoton hyväksyä liikkumiskieltoja suomalaisillekaan, Heinonen katsoo.
”Yhdeksän kymmenestä tulee itärajan yli ilman testiä”

Tuo viimeinen lause on aika hyvä kommentti hallituksen toiminnasta. Toisen aallon hallitus aiheutti avaamalla rajat, kolmas saadaan aikaan pitämällä rajat auki.

 

[Tlapio]

Eivät nämä tunarit oikeasti osaa rajoja kontrolliin, vieläkään:

"Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen kirjoittaa sivuillaan, että itärajan yli tulee edelleen jopa 90 prosenttia ilman koronatestiä.

– Pääministeri Sanna Marin (sd.) on määrätietoisesti puhunut, että maamme rajakontrolli olisi EU:n tiukinta. Se ei yksinkertaisesti ole totta ja jopa meidän EU:n ulkorajamme vuotaa tällä hetkellä lähes seulana, Timo Heinonen toteaa.

Hän viittaa Iltalehteen, jonka mukaan Venäjän raja-asemilta Nuijamaalta, Vaalimaalta ja Imatralta rajan ylittää päivittäin yli 500 kuorma- ja rekka-autoa. Niiden kuljettajille ei tehdä koronatestiä eikä heiltä vaadita negatiivista testitodistusta.

– Vielä torstaina Marin väitti eduskunnan kyselytunnilla, että ”hallituksen tahto on se, että kaikki rajan yli tulijat testataan”. Voihan se siis olla tahto, mutta toimet ovat kuitenkin aivan toista, Heinonen kirjoittaa.

– Marinin oikeaksi kädeksi itseään kutsuva kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.) vakuutteli vielä perjantainakin eduskunnan täysistunnossa, että rajan yli ei enää pääse ilman koronatestiä. Nurminen väitti kirkkain silmin, että rajoilla on nyt käytössä pakkotestaus. Totuus on tarua ihmeellisempää.
.
Kokoomuksen lappeenrantalainen kansanedustaja ja Etelä-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra on kertonut Kaakkois-Suomen asukkaiden olevan huolissaan tilanteesta. Venäläiset rekkakuskit käyttävät huoltoasemia ja kauppoja maskeitta, eivätkä noudata omaehtoisia karanteeja.

Venäjällä Karjalan tasavallassa oli helmikuun lopulla todettu yhteensä yli 40 000 koronatartuntaa ja 290 koronakuolemaa. Yksistään Pietarissa on ollut yli 380 000 tartuntaa ja yli 11 000 kuollutta.

– Jos Marinin hallitus ei pelkkien puheiden ja vakuuttelujen lisäksi tosiasiallisesti halua laittaa koronaa vuotavia ulkorajoja kiinni, niin on mahdoton hyväksyä liikkumiskieltoja suomalaisillekaan, Heinonen katsoo.
”Yhdeksän kymmenestä tulee itärajan yli ilman testiä”

Tuo viimeinen lause on aika hyvä kommentti hallituksen toiminnasta. Toisen aallon hallitus aiheutti avaamalla rajat, kolmas saadaan aikaan pitämällä rajat auki.

Hus-johtaja pelkää Etelä-Afrikan variantin tekevän ison osan rokotuksista turhiksi: ”Rajojen yli tulee neljäs aalto”

Lasse Lehtonen pelkää, että iso osa rokotussuojasta saatettaisiin menettää.

www.is.fi

Itse pelkään, että vielä ns. Etelä-Afrikan koronavirusvariantti (B1351) päästetään rajojen yli leviämään Suomeen epidemian neljänneksi aalloksi. Silloin iso osa rokotussuojasta menetetään ja koko homma joudutaan aloittamaan uudestaan
Sanoo Lehtonen

Ja neljäs saadaan syksyllä kun ihmiset pyörii muissa maissa hakemassa uusia mutaatioita

 

[Jan11]

Itse pelkään, että vielä ns. Etelä-Afrikan koronavirusvariantti (B1351) päästetään rajojen yli leviämään Suomeen epidemian neljänneksi aalloksi. Silloin iso osa rokotussuojasta menetetään ja koko homma joudutaan aloittamaan uudestaan
Sanoo Lehtonen
Ja neljäs saadaan syksyllä kun ihmiset pyörii muissa maissa hakemassa uusia mutaatioita

Mutta onkohan tuossa raja-uutisessa nyt vähän oppositiohenkeen dramatisoitu. Jos tammikuussa jo kehitys oli tämän uutisen kaltainen, niin oletusarvoisesti tilanne nyt on jo parempi.
Heinonenhan ei tuossa, tai omilla sivuillaan anna mitään lukua siitä, ketä suostuvat testiin tai kenellä on testitulos.
Ainoa luku on rajanylitysten määrä. Josta 90 pinnaa on tavaraliikennettä. Vetää siis teoreettisen yhtäläisyysmerkin tavaraliikenteen ja testaamattomien määrälle.

Koronatestaus rajalla alkoi toimia, kun rekkakuskien kanssa tehtiin sopimus – Vartiuksessa valtaosa suostuu nyt testiin

Suurin osa Venäjältä Suomeen tulevista testataan Vartiuksessa, mutta rajalta käännytetään vain harvoja.

yle.fi

Toinen asia on, että taitaa olla Ursula von der Leyenin esikunnalla sanottavansa tavaraliikenteen testauksiin. Hehän sen sopimuksen IRU:n kanssa on EU:n puolesta tehneet ja ahkerasti puuttuneet jäsenmaiden omiin rajakäytänteisiin.

 

[kekkeruusi]

Hus-johtaja pelkää Etelä-Afrikan variantin tekevän ison osan rokotuksista turhiksi: ”Rajojen yli tulee neljäs aalto”

Lasse Lehtonen pelkää, että iso osa rokotussuojasta saatettaisiin menettää.

www.is.fi

Itse pelkään, että vielä ns. Etelä-Afrikan koronavirusvariantti (B1351) päästetään rajojen yli leviämään Suomeen epidemian neljänneksi aalloksi. Silloin iso osa rokotussuojasta menetetään ja koko homma joudutaan aloittamaan uudestaan
Sanoo Lehtonen

Ja neljäs saadaan syksyllä kun ihmiset pyörii muissa maissa hakemassa uusia mutaatioita

Ulkomaille saa mennä ja tulla, mutta ulos ei saa mennä. Ei perkele.


Ja kukahan sitä ulkonaliikkumiskieltoa valvoisi? Jos vastaus on poliisi, niin varsinaiset rikolliset kiittävät. Jo valmiiksi alimitoitettu poliisivoima kyttäämässä ihmisten ulosmenoja.

 

[Jan11]

Eiköhän Suomessa naapuri valvo. Ja paljon tarkemmin kuin virkamies.

 

[Tlapio]

Ulkomaille saa mennä ja tulla, mutta ulos ei saa mennä. Ei perkele.


Ja kukahan sitä ulkonaliikkumiskieltoa valvoisi? Jos vastaus on poliisi, niin varsinaiset rikolliset kiittävät. Jo valmiiksi alimitoitettu poliisivoima kyttäämässä ihmisten ulosmenoja.

Ongelma on tosiaan siinä että ne rajat pitää saada nyt kiinni jotta keretään tekemään noihin uusiin mutaattioihin rokotteita. Se on tietysti voi voi niille valtioille missä nuo tällä hetkellä leviää.

 

[Jurppii]

Itse en kyllä näe tuon vaikuttavan paljon mitenkään, se puolet lintsattu ja minimiarvosanoilla läpipäästy ammattikoulu ei ole mikään tie onneen, varsinkin kun ne jotka sinne ei alunperin vapaaehtoisesti olleet menossakaan tuskin mitään työkuntoisia taikka halukkaita ovat.

Todellisuudessa resursseja pitäisi ohjata nuorten mielenterveyspalveluihin, nyt yritetään päästä halvalla tuolla idioottimaisella pakolla. Kuka muuten enää sitte pakottaa kun täyttää 18?

Eikä se toinen aste vielä ratkaise ongelmaa. Toinen aste (amis) tarvitaan jo duunarin hommiinkin nykyisin. Pelkkä lukio taas ei avaa yhdenkään työpaikan ovia. Tässä ihmetetellään sitä tilannetta kohta että täällä ei AY-väen vaatimalla minimipalkalla enää kannata niitä teollisuusduunarin hommia teettää.

Kaikista innovatiivisia insinöörejä tai hoitsuja hoitamaan ikääntyvää väestöä? Ei kuulemma oikein opiskelija-aineksesta meinaa lähihoitajaksikaan monessa paikassa olla ja koulua käydään ihan kuin työkkäri olisi pakottanut.

 

[Naamapalmu]

Eivät nämä tunarit oikeasti osaa rajoja kontrolliin, vieläkään:

"Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen kirjoittaa sivuillaan, että itärajan yli tulee edelleen jopa 90 prosenttia ilman koronatestiä.

– Pääministeri Sanna Marin (sd.) on määrätietoisesti puhunut, että maamme rajakontrolli olisi EU:n tiukinta. Se ei yksinkertaisesti ole totta ja jopa meidän EU:n ulkorajamme vuotaa tällä hetkellä lähes seulana, Timo Heinonen toteaa.

Hän viittaa Iltalehteen, jonka mukaan Venäjän raja-asemilta Nuijamaalta, Vaalimaalta ja Imatralta rajan ylittää päivittäin yli 500 kuorma- ja rekka-autoa. Niiden kuljettajille ei tehdä koronatestiä eikä heiltä vaadita negatiivista testitodistusta.

– Vielä torstaina Marin väitti eduskunnan kyselytunnilla, että ”hallituksen tahto on se, että kaikki rajan yli tulijat testataan”. Voihan se siis olla tahto, mutta toimet ovat kuitenkin aivan toista, Heinonen kirjoittaa.

– Marinin oikeaksi kädeksi itseään kutsuva kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.) vakuutteli vielä perjantainakin eduskunnan täysistunnossa, että rajan yli ei enää pääse ilman koronatestiä. Nurminen väitti kirkkain silmin, että rajoilla on nyt käytössä pakkotestaus. Totuus on tarua ihmeellisempää.
.
Kokoomuksen lappeenrantalainen kansanedustaja ja Etelä-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra on kertonut Kaakkois-Suomen asukkaiden olevan huolissaan tilanteesta. Venäläiset rekkakuskit käyttävät huoltoasemia ja kauppoja maskeitta, eivätkä noudata omaehtoisia karanteeja.

Venäjällä Karjalan tasavallassa oli helmikuun lopulla todettu yhteensä yli 40 000 koronatartuntaa ja 290 koronakuolemaa. Yksistään Pietarissa on ollut yli 380 000 tartuntaa ja yli 11 000 kuollutta.

– Jos Marinin hallitus ei pelkkien puheiden ja vakuuttelujen lisäksi tosiasiallisesti halua laittaa koronaa vuotavia ulkorajoja kiinni, niin on mahdoton hyväksyä liikkumiskieltoja suomalaisillekaan, Heinonen katsoo.
”Yhdeksän kymmenestä tulee itärajan yli ilman testiä”

Tuo viimeinen lause on aika hyvä kommentti hallituksen toiminnasta. Toisen aallon hallitus aiheutti avaamalla rajat, kolmas saadaan aikaan pitämällä rajat auki.

On ihan käsittämätöntä, että tuo tavaraliikenteen koronatestaus perustuu vieläkin vapaaehtoisuuteen, tuleeko tässä lakikiemurat vastaan vai ollaanko ainoastaan saamattomia.

 

[Holotna]

On ihan käsittämätöntä, että tuo tavaraliikenteen koronatestaus perustuu vieläkin vapaaehtoisuuteen, tuleeko tässä lakikiemurat vastaan vai ollaanko ainoastaan saamattomia.

Niitä ei ole niin hauska kurmoottaa toisin kuin hallintoalamaisia. Aina onnistuneen kyykytyspäivän iltana lentää rojut kattoon kun tekee niin gutaa.

 

[Jan11]

Itse en kyllä näe tuon vaikuttavan paljon mitenkään, se puolet lintsattu ja minimiarvosanoilla läpipäästy ammattikoulu ei ole mikään tie onneen, varsinkin kun ne jotka sinne ei alunperin vapaaehtoisesti olleet menossakaan tuskin mitään työkuntoisia taikka halukkaita ovat.

Todellisuudessa resursseja pitäisi ohjata nuorten mielenterveyspalveluihin, nyt yritetään päästä halvalla tuolla idioottimaisella pakolla. Kuka muuten enää sitte pakottaa kun täyttää 18?

Oppivelvollisuus tarkoittaa myös sitä, että kuntien velvollisuudet opiskelijahuollossa ja kuntien / tulevien maakuntien velvollisuus opiskelijaterveydenhuollossa laajenevat samaan tapaisiksi kuin peruskoulupuolella. Näihin on käsittääkseni siirtymän alkuvaiheessa eli tänä- ja ensi vuonna tulossa myös tukea ja rahoitusta valtiolta.

Oppivelvollisuus toki päättyy 18 vuoden ikään. Laajentaminen siitä pitemmälle olisi ollut perusoikeuksien suhteen haastavaa. Kaikki käytettävissä olevat nuorten työvoima-, sotu- ja sote-palvelut on kuitenkin tarkoitus muokata sellaisiksi, että niillä olisi mahdollisimman suuri työntö nuori saattamaan tutkintonsa loppuun.

Ei tuo tietenkään yksin mikään viisasten kivi ole. Mutta iso parannus nykytilanteeseen silti.
Ja mt-puoli tarvitsee toki lisäpanostusta ihan tästä uudistuksesta riippumatta. Ja myös muiden kuin lasten ja nuorten kohdalla.

 

[Paapaa]

Heinonenhan ei tuossa, tai omilla sivuillaan anna mitään lukua siitä, ketä suostuvat testiin tai kenellä on testitulos.

Tämä muakin kiinnostaisi. Oleellista on se, kuinka suuri osa testin jättää tekemättä koskien kaikkia rajanylityksiä. Oliko tästä lukuja?

Vähän kuten maskipakko. Se olisi hyvä asia, mutta jos väestöstä 90% pitää maskeja, ei hyöty olisi läheskään niin suuri, kuin että jos vain 10% käyttäisi ennen pakkoa.

 

[Jurppii]

Oppivelvollisuus toki päättyy 18 vuoden ikään. Laajentaminen siitä pitemmälle olisi ollut perusoikeuksien suhteen haastavaa. Kaikki käytettävissä olevat nuorten työvoima-, sotu- ja sote-palvelut on kuitenkin tarkoitus muokata sellaisiksi, että niillä olisi mahdollisimman suuri työntö nuori saattamaan tutkintonsa loppuun.

Kai senkin voisi toteuttaa ehdollisena eli jos elät työlläsi niin ihan sama mikä koulutus 18 vuoden jälkeen mutta jos joudut tukien piiriin niin ensin kouluun.

 

[VuohiKauhu]

Kai senkin voisi toteuttaa ehdollisena eli jos elät työlläsi niin ihan sama mikä koulutus 18 vuoden jälkeen mutta jos joudut tukien piiriin niin ensin kouluun.

Näinhän onkin toimittu joku viimeiset 20 vuotta?

 

[Jurppii]

Näinhän onkin toimittu joku viimeiset 20 vuotta?

No en mä sitten näe hyötyä pidentämisestä jos se nyt jo on noin. Siis velvollisuus suorittaa ammattitutkinto ennen kuin alkaa muuta kuin opintotukea tippumaan ilman mitään mahdollisuutta hakea viiteen, joihin ei pääse syystä tai toisesta ja siirtyä työttömyyskorvaukselle?

 

[VuohiKauhu]

No en mä sitten näe hyötyä pidentämisestä jos se nyt jo on noin. Siis velvollisuus suorittaa ammattitutkinto ennen kuin alkaa muuta kuin opintotukea tippumaan ilman mitään mahdollisuutta hakea viiteen, joihin ei pääse syystä tai toisesta ja siirtyä työttömyyskorvaukselle?

Juu olet ihan oikeassa. Hakemista seurataan, ei pääsemistä.

 

[Jan11]

Juu olet ihan oikeassa. Hakemista seurataan, ei pääsemistä.

Uudessa systeemissä jokaiselle taataan opiskelupaikkapaikka. Ei välttämättä siinä ykköskohteessa, mutta kuitenkin.
Näin on kyllä ollut tarjolla ollut aikaisemminkin, eli haun jälkeen on ollut täydennyshaku, jonka jälkeen täydennyshaku ja lopuksi jatkuva haku. (Yhdessä vaiheessa oli ns. koulutustakuukin, mutta se kokeilu on loppunut.)

Muutos on siis, että kun aiemmin ammatillinen koulutus tai valmentava koulutus on löytynyt kaikille halukkaille, ja loput työpajoille tai syrjäytymään, niin nyt uudessa systeemissä kunnan velvollisuus on etsiä jokaiselle koulutuspaikka.

Lisäksi aiemmin koulutuksen järjestäjille opiskelijahuolto ja -tukipalvelut oli koulutuksen järjestäjän hyväntahtoisuuden varassa, eli jotkut oppilaitokset on tukeneet, mutta jotkut toiset ehkä vaan soittaneet kerran kaksi perään, niin nyt jokaisella koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus ohjata ja tukea.
Ts. poissaolojen tullessa pitää mennä käymään.

Joissain oppilaitoksissa / kunnissa näin on toki toimittu aiemminkin, esim. Seinäjoelta on hyviä kokemuksia tästä. Mutta suurimmassa osassa ei.

 

[taxman]

Uudessa systeemissä jokaiselle taataan opiskelupaikkapaikka. Ei välttämättä siinä ykköskohteessa, mutta kuitenkin.
Näin on kyllä ollut tarjolla ollut aikaisemminkin, eli haun jälkeen on ollut täydennyshaku, jonka jälkeen täydennyshaku ja lopuksi jatkuva haku. (Yhdessä vaiheessa oli ns. koulutustakuukin, mutta se kokeilu on loppunut.)

Muutos on siis, että kun aiemmin ammatillinen koulutus tai valmentava koulutus on löytynyt kaikille halukkaille, ja loput työpajoille tai syrjäytymään, niin nyt uudessa systeemissä kunnan velvollisuus on etsiä jokaiselle koulutuspaikka.

Lisäksi aiemmin koulutuksen järjestäjille opiskelijahuolto ja -tukipalvelut oli koulutuksen järjestäjän hyväntahtoisuuden varassa, eli jotkut oppilaitokset on tukeneet, mutta jotkut toiset ehkä vaan soittaneet kerran kaksi perään, niin nyt jokaisella koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus ohjata ja tukea.
Ts. poissaolojen tullessa pitää mennä käymään.

Joissain oppilaitoksissa / kunnissa näin on toki toimittu aiemminkin, esim. Seinäjoelta on hyviä kokemuksia tästä. Mutta suurimmassa osassa ei.

Miten ihmeessä se, että kaverille X määrätään paikka koulusta, jonne hän ei halua, auttaa yhtään mitään? Ei siitä nyt varsinaisesti haittaakaan ole, mutta en näe hyötyjäkään.

Koulupudokkaisiin pitäisi puuttua jo ennen kuin sellaista pääsee tapahtumaan. Mielellään siis ala-asteella (tai siis ala-koulussa, jos nyt halutaan nykyinen termi) ja tarvittaessa jättämällä luokalle, jos se herättäisi riittävän motivaation, kun kaverit jatkavat eteenpäin ja itse jää istumaan paikalleen.

 

[Jan11]

Miten ihmeessä se, että kaverille X määrätään paikka koulusta, jonne hän ei halua, auttaa yhtään mitään? Ei siitä nyt varsinaisesti haittaakaan ole, mutta en näe hyötyjäkään.

Koulupudokkaisiin pitäisi puuttua jo ennen kuin sellaista pääsee tapahtumaan. Mielellään siis ala-asteella (tai siis ala-koulussa, jos nyt halutaan nykyinen termi) ja tarvittaessa jättämällä luokalle, jos se herättäisi riittävän motivaation, kun kaverit jatkavat eteenpäin ja itse jää istumaan paikalleen.

Idea on kylläkin etsiä sellainen paikka, mihin on edes jonkin verran hinkua. Jos ei ole mihinkään, sitten mennään valmistavaan koulutukseen ja koetetaan sitä kautta etsiä suuntaa. Näitä on sitten erilaisia.

Varhaisesta puuttumisesta olen samaa mieltä, ja mulla on käsitys, että myös sinne on tarkoitus panostaa.
On tarkoitus myös kokeilla kaksivuotista esikoulua, josko se antaisi nykyistä parempia lähtövalmiuksia.

Luokalle jättäminen on nykyisin kunnille ja rehtoreille kovin vaikeaa. En tunne yhtään opetusalan ihmistä, joka ei olisi samaa mieltä siitä, etteikö se olisi joskus hyvä ratkaisu. Enkä yhtään poliitikkoa, joka ei olisi sitä mieltä. Silti monista syistä se on nykyään hyvin harvoin aidossa keinovalikoimassa (muutenkin kuin ”paperilla”), oikeastaan vain jos koulun lisäksi myös vanhemmat ja koulu-psykologi ovat samaa mieltä asiasta.

Mutta kyllä tietysti aina ensin pitäisi tunnistaa, voisiko jeesata tehostetun tai erityisen tuen keinoin.

 

[Optimist]

Minkähän vuoksi Suomi ei seurannut Islannin esimerkkiä ja laittanut rajoja kiinni?

 

[Jan11]

Kyllähän tuosta haittaa on. Juurihan se oli uutisissa, kuinka tiettyihin ammatteihin otetaan sisään moninkertainen määrä opiskelijoita mitä olisi rekrytointitarve. Silti ei saada työpaikkoja täytettyä, koska tyypit on pakolla laitettu päivähoitoon sinne jollain järjettömällä sosiaalipoliittisella agendalla. Jos edes valmistuu niin ei ne työt siinä kiinnosta. Ollaan vain haitaksi muille siellä koulussa.

Samalla kerrottiin kuinka tämä päivähoitolaksi muuttuminen on johtanut siihen, kuinka opiskelijat eivät enää omaa valmiuttakaan siirtyä työelämään, koska opettajien aika menee sosiaalihuoltona toimimiseen ja ammattiin valmentaminen jää pois tai aivan vähiin.

Ja kuin ennen oli paremmin, mutta niinhan se kyllä olikin

Jos on sama uutinen jonka näin, niin siinä oli hetken opettajuutta Stadin ammattiopistossa kokeillut oliko se nyt putkialan työnantajajärjestön lobbariksi siirtynyt omasta opettaja-ajastaan monesti kovin katkeranoloinen herra äänessä.

Se on kyllä totta, että ammatillinen on ollut ongelmissa, mutta ei niiden nuorten vuoksi, vaan siksi, että siellä tehtiin valtavat uudistukset ja samaan aikaan valtavat leikkaukset. Ja lisäksi harjoittelujen ja näyttöjen vaatima yritys-yhteistyö tökkii.
Niitä leikkauksia tosin nyt sitten tämän hallituksen toimesta yritetään jollain lailla paikata (esim. tämä rahoitus tuhanteen ammatilliseen opettajaan).

 

[Karppi]

Minkähän vuoksi Suomi ei seurannut Islannin esimerkkiä ja laittanut rajoja kiinni?

Samaa voi kysyä kaikilta muiltakin Euroopan mailta.

 

[Jan11]

Jutusta tuli lähinnä mieleen nykyisen työelämän suurin ongelma: valmis huippuosaaja pitäisi saada ja mielellään minimipalkalla.

Ei tämmöinen yhtälö ettei firmoilla kiinnosta kouluttaa yhdistettynä surkeaan koulutuksen tasoon voi kovin kauaa toimia.

Se problematiikka on myös, että meidän uusi ammatillinen koulutusjärjestelmä edellyttäisi toimiakseen laajaa positiivista ja rakentavaa yritysyhteistyötä, kun jopa kolmasosasta puoleen ajasta ollaan harjoittelussa, samoin näytöt tehdään työpaikoilla. Yleiset, teoriat ja ihan perusasiat toki kouluilla.
Samaahan tuo tuossa käy läpi, mutta unohtaa, että ei ammattikouluista koskaan ole valmiita ammattilaisia tullut. Työpaikoilla se viimeinen oppi on kartutettu. Siis siellä ensimmäisessä tai parissa ensimmäisessä työpaikassa niiden harjoittelujen ja valmistumisen jälkeen.

 

[Timo 2]

Luokalle jättäminen on nykyisin kunnille ja rehtoreille kovin vaikeaa. En tunne yhtään opetusalan ihmistä, joka ei olisi samaa mieltä siitä, etteikö se olisi joskus hyvä ratkaisu. Enkä yhtään poliitikkoa, joka ei olisi sitä mieltä. Silti monista syistä se on nykyään hyvin harvoin aidossa keinovalikoimassa (muutenkin kuin ”paperilla”), oikeastaan vain jos koulun lisäksi myös vanhemmat ja koulu-psykologi ovat samaa mieltä asiasta.

Luokalle jättäminen pitäisi olla opettajan päätös. Vanhempien kuuleminen on kaunis ajatus, mutta ei välttämättä toteuttamiskelpoinen. Lisäksi hylätyn saamista tulee helpottaa ja tehdä 5 vaikeammaksi. Ja lähtökohtaisesti luokalle jää jos saa yhdenkin hylätyn ja jos keskiarvo on alle 6 pitäisi luokalle jättämistä miettiä tosissaan.

Sanotaan, että kertaus on opintojen äiti. Tässä tapauksessa kuulostaa oikein osuvalta, kun kerrataan kokonainen luokka.

 

[Jan11]

Luokalle jättäminen pitäisi olla opettajan päätös. Vanhempien kuuleminen on kaunis ajatus, mutta ei välttämättä toteuttamiskelpoinen. Lisäksi hylätyn saamista tulee helpottaa ja tehdä 5 vaikeammaksi. Ja lähtökohtaisesti luokalle jää jos saa yhdenkin hylätyn ja jos keskiarvo on alle 6 pitäisi luokalle jättämistä miettiä tosissaan.

Sanotaan, että kertaus on opintojen äiti. Tässä tapauksessa kuulostaa oikein osuvalta, kun kerrataan kokonainen luokka.

Se on ihan perusopetuslain mukaan rehtorin ja kaikkien oppilaan opettajien yhteinen päätös.
Vanhempia on kuultava, mutta laki ei sinällään edellytä, että heidän mielipidettään otettaisiin huomioon.

Käytännössä kaksituhattaluvulla ei kuitenkaan ole ollut tapana jättää luokalle ketään, jos vanhemmat vastustavat. Kokonaan eri asia sitten on, pitäisikö sellaisissa tilanteissa, missä vanhemmat vastustaa asiaa, joka on oman lapsen parhaaksi, tehdä lastensuojeluilmoitus (ellei aiemmin ole jo tehty).

Ja kun katsoin äsken tilastoja, niin koko peruskoulussa luokalle jätetään tai jättäytyy n. neljä oppilasta tuhatta oppilasta kohden. Kovin harvinaista se nykyisin on.

 

[Timo 2]

Se on ihan perusopetuslain mukaan rehtorin ja kaikkien oppilaan opettajien yhteinen päätös.
Vanhempia on kuultava, mutta laki ei sinällään edellytä, että heidän mielipidettään otettaisiin huomioon.

Käytännössä kaksituhattaluvulla ei kuitenkaan ole ollut tapana jättää luokalle ketään, jos vanhemmat vastustavat. Kokonaan eri asia sitten on, pitäisikö sellaisissa tilanteissa, missä vanhemmat vastustaa asiaa, joka on oman lapsen parhaaksi, tehdä lastensuojeluilmoitus (ellei aiemmin ole jontehty).

Ja kun katsoin äsken tilastoja, niin koko peruskoulussa luokalle jätetään tai jättäytyy n. neljä oppilasta tuhatta oppilasta kohden. Kovin harvinaista se nykyisin on.

Hienosti sivuutit mun viestin pointin.

Onko armo vitonen tuttu termi?

Onko oppilas, joka on saanut jostain oppiaineesta hylätyn kykenevä siirtymään seuraavalle luokalle kyseisessä oppiaineessa?
Jos ei, niin eikö hänet pitäisi jättää luokalle?

Onko oppilas, jonka keskiarvo on alle 6 kykenevä siirtymään seuraavalle luokalle?
Jos ei, niin eikö hänet pitäisi jättää luokalle?

Oma vastaus näihin kaikkiin on että ei ole kykenevä jatkamaan seuraavalle luokalle ja tällöin pitäisi jättää luokalle, koska kertaus on opintojen äiti.

 

[kekkeruusi]

Minkähän vuoksi Suomi ei seurannut Islannin esimerkkiä ja laittanut rajoja kiinni?

Koska meidän nykyhallitus on täynnä idiootteja. Koko porukalla ei näytä olevan mitään ymmärrystä asian kontrolloimisesta.

 

[kekkeruusi]

Jutusta tuli lähinnä mieleen nykyisen työelämän suurin ongelma: valmis huippuosaaja pitäisi saada ja mielellään minimipalkalla.

Ei tämmöinen yhtälö ettei firmoilla kiinnosta kouluttaa yhdistettynä surkeaan koulutuksen tasoon voi kovin kauaa toimia.

Mitkäs olivat ne syyt meidän liittymiseen EU:hun? Tavaran ja työvoiman vapaa liikkuvuus. Väestöä on lähes 450 miljoonaa ja heillä on vapaa liikkuvuus. Eli mitään ongelmaa työvoiman saatavuudessa ei voi olla.

Silti joillain näyttää olevan tarve vinkua työvoiman saatavuudesta. Epärehellistä sontaa.

 

[Jan11]

Hienosti sivuutit mun viestin pointin.

Onko armo vitonen tuttu termi?

Onko oppilas, joka on saanut jostain oppiaineesta hylätyn kykenevä siirtymään seuraavalle luokalle kyseisessä oppiaineessa?
Jos ei, niin eikö hänet pitäisi jättää luokalle?

Onko oppilas, jonka keskiarvo on alle 6 kykenevä siirtymään seuraavalle luokalle?
Jos ei, niin eikö hänet pitäisi jättää luokalle?

Oma vastaus näihin kaikkiin on että ei ole kykenevä jatkamaan seuraavalle luokalle ja tällöin pitäisi jättää luokalle, koska kertaus on opintojen äiti.

No. Olen - ja en ole samaa mieltä.
Siinä olen samaa mieltä, että joskus luokalle jättäminen olisi hyvä asia. Ja useammin kuin nykyisin jätetään.

Numeroiden osalta, nyt kun keskustellaan alakoulusta, niin niitähän ei alakoulussa vuosikausiin edes ole annettu.
Nyt juuri vasta tuli tästä lukuvuodesta alkaen muutos, että neljänneltä luokalta aloitetaan numeroarvostelu.

Mun käsittääkseni useimmiten kerrataan toinen luokka. Eli ei osata riittävällä tasolla lukea ja kirjoittaa tai laskea. Ja/tai toiminnanohjaus on niin heikkoa, että tarvitaan vielä vuosi lisää aikaa alkuopetuksessa.

 

[Timo 2]

Numeroiden osalta, nyt kun keskustellaan alakoulusta, niin niitähän ei alakoulussa vuosikausiin edes ole annettu.
Nyt juuri vasta tuli tästä lukuvuodesta alkaen muutos, että neljänneltä luokalta aloitetaan numeroarvostelu.

Itse sain muistaakseni ensimmäisiä numeroita jo kolmannella luokalla ja seuraavilla luokilla tuli lisää numeroita.

Mun käsittääkseni useimmiten kerrataan toinen luokka. Eli ei osata riittävällä tasolla lukea ja kirjoittaa tai laskea. Ja/tai toiminnanohjaus on niin heikkoa, että tarvitaan vielä vuosi lisää aikaa alkuopetuksessa.

No. Olen - ja en ole samaa mieltä.
Siinä olen samaa mieltä, että joskus luokalle jättäminen olisi hyvä asia. Ja useammin kuin nykyisin jätetään

Taas kierrät kysymykseni, joten laitan ne uudestaan:

Onko armo vitonen tuttu termi? Pitäisikö niistä luopua?

Onko oppilas, joka on saanut jostain oppiaineesta hylätyn kykenevä siirtymään seuraavalle luokalle kyseisessä oppiaineessa?
Jos ei, niin eikö hänet pitäisi jättää luokalle?

Onko oppilas, jonka keskiarvo on alle 6 kykenevä siirtymään seuraavalle luokalle?
Jos ei, niin eikö hänet pitäisi jättää luokalle?

Oma vastaus näihin kaikkiin on että ei ole kykenevä jatkamaan seuraavalle luokalle, koska nämä osoittaa osaamisessa merkittäviä puutteita ja tällöin pitäisi jättää luokalle, koska kertaus on opintojen äiti.

Poikkeustapauksissa voisi edetä yllä kuvaamissani tilanteissa seuraavalle luokalle.

Miksi tämä malli ei olisi toimiva? Pitäisikö siihen tehdä jotain muutoksia, mitä?

Tuo on ihan hyvä juttu, muuten minä ja puolet yläasteeni luokasta oltaisiin siellä yhä, kellään kun ei itärajalla kiinnostanut ruotsia opiskella

Eipä itseänikään hirveästi ruotsi kiinnostanut, ja sain siitä kutosen, joten ei se vitonenkaan pitäisi olla kovin vaikea. Lisäksi kun täyttää 18 on vapaa tekemään mitä haluaa.

Toki ruotsinkielen pakollisesta opiskelusta peruskoulussa tulisi luopua mutta se ei ole opiskelijan päätös. Lisäksi ruotsinkielen opiskelusta pystyy hakemaan vapautusta.

 

[Jan11]

Itse sain muistaakseni ensimmäisiä numeroita jo kolmannella luokalla ja seuraavilla luokilla tuli lisää numeroita.



Taas kierrät kysymykseni, joten laitan ne uudestaan:

Onko armo vitonen tuttu termi? Pitäisikö niistä luopua?

Onko oppilas, joka on saanut jostain oppiaineesta hylätyn kykenevä siirtymään seuraavalle luokalle kyseisessä oppiaineessa?
Jos ei, niin eikö hänet pitäisi jättää luokalle?

Onko oppilas, jonka keskiarvo on alle 6 kykenevä siirtymään seuraavalle luokalle?
Jos ei, niin eikö hänet pitäisi jättää luokalle?

Oma vastaus näihin kaikkiin on että ei ole kykenevä jatkamaan seuraavalle luokalle, koska nämä osoittaa osaamisessa merkittäviä puutteita ja tällöin pitäisi jättää luokalle, koska kertaus on opintojen äiti.

Poikkeustapauksissa voisi edetä yllä kuvaamissani tilanteissa seuraavalle luokalle.

Miksi tämä malli ei olisi toimiva? Pitäisikö siihen tehdä jotain muutoksia, mitä?

No, alunperin keskusteltiin @taxman pohjalta siitä, että pitäisi päästä kiinni tulemaan / puuttumaan mahdollisimman varhain. Siis alakoulussa ja sen alakoulunkin alkupäässä. Siellä ei tosiaan numeroita ole, joten siksi en ottanut kantaa sun numeroasiaan.

Yläkoulu on sitten eri asia. Sun idea voisi olla ihan ok oppimisen kannalta, mutta en näkisi sitä realistisena toteutumaan.
Se ei ensinnäkään nykyisin saisi yhteiskunnallista hyväksyntää, ja toisekseen se edellyttäisi lakimuutosta: välttävä osaaminen on riittävä läpäisyyn.
Lisäksi en oikein tiedä miten kunnat selviäisi siitä, jos jokaiselta koululuokalta 2-4 oppilasta jätettäisiin luokalle (tuon määrän arvioin omasta kokemuksesta eli hatusta), eli nelisarjaisessa koulussa saattaisi pahimmillaan lähes luokallinen jokaiselta vuosiluokkatasolta kerrata.
Koko maassa se olisi kymmeniä tuhansia kertaajia eli jokavuotiset kustannukset pyörisi puolen miljardin ympärillä.

Toki sun idealla varmasti oppimistulokset paranisi. En siis ollenkaan tyrmää sitä, en vain pidä realistisena toteutumaan.

 

[Timo 2]

No, alunperin keskusteltiin @taxman pohjalta siitä, että pitäisi päästä kiinni tulemaan / puuttumaan mahdollisimman varhain. Siis alakoulussa ja sen alakoulunkin alkupäässä. Siellä ei tosiaan numeroita ole, joten siksi en ottanut kantaa sun numeroasiaan.

Yläkoulu on sitten eri asia. Sun idea voisi olla ihan ok oppimisen kannalta, mutta en näkisi sitä realistisena toteutumaan.
Se ei ensinnäkään nykyisin saisi yhteiskunnallista hyväksyntää, ja toisekseen se edellyttäisi lakimuutosta: välttävä osaaminen on riittävä läpäisyyn.
Lisäksi en oikein tiedä miten kunnat selviäisi siitä, jos jokaiselta koululuokalta 2-4 oppilasta jätettäisiin luokalle (tuon määrän arvioin omasta kokemuksesta eli hatusta), eli nelisarjaisessa koulussa saattaisi pahimmillaan lähes luokallinen jokaiselta vuosiluokkatasolta kerrata.
Koko maassa se olisi kymmeniä tuhansia kertaajia eli jokavuotiset kustannukset pyörisi puolen miljardin ympärillä.

Toki sun idealla varmasti oppimistulokset paranisi. En siis ollenkaan tyrmää sitä, en vain pidä realistisena toteutumaan.

Valitettavasti se mikä olisi fiksua, ei nauti yhteiskunnallista hyväksyntää.
Mutta noihin kustannuksiin, eikö oppivelvollisuuden pidentäminen tule kalliimmaksi? Uskoisin että jos oppivelvollisuuden pidentäminen korvataan mun mallilla, niin nuorten asemakin paranee, kun heidän valmiudet paranee osaamisen lisääntymisen myötä. Tämä taas helpottaa ammattikoulun ja lukion suorittamista.

Lisäksi kun sanotaan, että koulutukseen pitää panostaa, niin tämä olisi mielestäni oikea työkalu ongelmaan.

se edellyttäisi lakimuutosta: välttävä osaaminen on riittävä läpäisyyn

Mun malli edelleen pitäisi välttävän arvosanan, ja hyväksyisi ne joissain oppiaineissa, kun yleisen osaamisen pitää olla vähintään kohtalainen.

Jos me poistetaan arvosana 5, käy samalla tavalla kuin ammattikoulussa kun siirryttiin 1-3 asteikkoon. Osaamisen vaatimukset ei oikeasti nousseet, oppilaita vain tasapäistettiin.

 

[bonekuukkeli]

No, alunperin keskusteltiin @taxman pohjalta siitä, että pitäisi päästä kiinni tulemaan / puuttumaan mahdollisimman varhain. Siis alakoulussa ja sen alakoulunkin alkupäässä. Siellä ei tosiaan numeroita ole, joten siksi en ottanut kantaa sun numeroasiaan.

Yläkoulu on sitten eri asia. Sun idea voisi olla ihan ok oppimisen kannalta, mutta en näkisi sitä realistisena toteutumaan.
Se ei ensinnäkään nykyisin saisi yhteiskunnallista hyväksyntää, ja toisekseen se edellyttäisi lakimuutosta: välttävä osaaminen on riittävä läpäisyyn.
Lisäksi en oikein tiedä miten kunnat selviäisi siitä, jos jokaiselta koululuokalta 2-4 oppilasta jätettäisiin luokalle (tuon määrän arvioin omasta kokemuksesta eli hatusta), eli nelisarjaisessa koulussa saattaisi pahimmillaan lähes luokallinen jokaiselta vuosiluokkatasolta kerrata.
Koko maassa se olisi kymmeniä tuhansia kertaajia eli jokavuotiset kustannukset pyörisi puolen miljardin ympärillä.

Toki sun idealla varmasti oppimistulokset paranisi. En siis ollenkaan tyrmää sitä, en vain pidä realistisena toteutumaan.

Paljonkohan rahaa palaa syrjäytyneisiin ja koulupudokkaista johtuneisiin kustannuksiin? Puoli miljardia alkaisi kuulostamaan jo halvalta hinnalta, jos tilanne edes vähän paranisi.

 

[Jan11]

Valitettavasti se mikä olisi fiksua, ei nauti yhteiskunnallista hyväksyntää.
Mutta noihin kustannuksiin, eikö oppivelvollisuuden pidentäminen tule kalliimmaksi? Uskoisin että jos oppivelvollisuuden pidentäminen korvataan mun mallilla, niin nuorten asemakin paranee, kun heidän valmiudet paranee osaamisen lisääntymisen myötä. Tämä taas helpottaa ammattikoulun ja lukion suorittamista.

Lisäksi kun sanotaan, että koulutukseen pitää panostaa, niin tämä olisi mielestäni oikea työkalu ongelmaan.


Mun malli edelleen pitäisi välttävän arvosanan, ja hyväksyisi ne joissain oppiaineissa, kun yleisen osaamisen pitää olla vähintään kohtalainen.

Jos me poistetaan arvosana 5, käy samalla tavalla kuin ammattikoulussa kun siirryttiin 1-3 asteikkoon. Osaamisen vaatimukset ei oikeasti nousseet, oppilaita vain tasapäistettiin.

Arvio 2. asteen oppivelvollisuuden hintalapusta on matalimmasta päässä (ministeriö) 120 miljoonaa, korkeammassa (kuntaliitto) 200 miljoonaa, eli huomattavasti pienempi.

Ruotsissa, joissa on tehty monia asioita toisin kuin meillä, on tehty toisin. Siellä monessa aineessa oppilas saa valita, tekeekö normaalin kokeen, vai kokeen, josta ei läpi päästessään saa muuta arvosanaa kuin sen välttävä.
Joku siis voisi sanoa, että siellä on ehkä nostettu kädet pystyyn ja luovutettu. Mutta nuorisokoulun ammatillisen tutkinnon ne silti saa onnistumaan.

 

[Jan11]

Paljonkohan rahaa palaa syrjäytyneisiin ja koulupudokkaista johtuneisiin kustannuksiin? Puoli miljardia alkaisi kuulostamaan jo halvalta hinnalta, jos tilanne edes vähän paranisi.

Syrjäytyneen on arvioitu maksavan yhteiskunnalle n. 700 000 € (Salminen, 2008) työuraikävuosien ~ 40 vuoden aikana, mutta siinä on mukana jo myös tekemättä jäänyt arvo ja saamatta jäänyt verokertymä. Toisaalta sitten kuolevat hyvin nuorena, mikä voi pienentää tuota summaa.

Koulupudokkaita oli pitkään n. 200 vuodessa, 2013 kääntyi nousuun ja nyt puhutaan yli kolmestasadasta vuosittain.

 

[Timo 2]

Ruotsissa, joissa on tehty monia asioita toisin kuin meillä, on tehty toisin. Siellä monessa aineessa oppilas saa valita, tekeekö normaalin kokeen, vai kokeen, josta ei läpi päästessään saa muuta arvosanaa kuin sen välttävä.

Tuossa mallissa on hyviä puolia, näkisin että tuota voisi soveltaa niin että muutaman ei kriittisen oppiaineen voi suorittaa noin. Mutta tuntuu hyvin oudolta, jos ison osan pystyy suorittamaan noin. Lähinnä mietityttää että lukio voi olla liian vaikea tolloin, enkä haluaisi ajaa ihmisiä ammattikouluun sen takia, että ei kuudennella tai seitsemännellä luokalla kiinnostanut opiskella, ja takaisin muiden mukaan pääsy voi olla vaikeaa.

Lisäksi peruskoulu antaa jonkin asteisen yleissivistyksen, josta on hyvä pitää kiinni.

 

[Jurppii]

Luokalle jättäminen pitäisi olla opettajan päätös. Vanhempien kuuleminen on kaunis ajatus, mutta ei välttämättä toteuttamiskelpoinen. Lisäksi hylätyn saamista tulee helpottaa ja tehdä 5 vaikeammaksi. Ja lähtökohtaisesti luokalle jää jos saa yhdenkin hylätyn ja jos keskiarvo on alle 6 pitäisi luokalle jättämistä miettiä tosissaan.

Sanotaan, että kertaus on opintojen äiti. Tässä tapauksessa kuulostaa oikein osuvalta, kun kerrataan kokonainen luokka.

Kyllä se motivaatio pitää vaan hakea sieltä, että jos et tee, et myöskään syö (noin kuvainnollisesti). 80-luvulta asti muistan noita tapauksia, joita jätettiin luokalle kerta tai kaksi ja siirrettiin tarkkikselle ja laitettiin vielä kymppiluokalle ja 18-vuotiaana kun oppivelvollisuus päättyi, oli käsissä valmis sosiaalitapaus.

Sietämätöntä se oli niille, joiden luokalle tuli vuoden tai kaksi muita vanhempi ongelmatapaus.

Mitkäs olivat ne syyt meidän liittymiseen EU:hun? Tavaran ja työvoiman vapaa liikkuvuus. Väestöä on lähes 450 miljoonaa ja heillä on vapaa liikkuvuus. Eli mitään ongelmaa työvoiman saatavuudessa ei voi olla.

Silti joillain näyttää olevan tarve vinkua työvoiman saatavuudesta. Epärehellistä sontaa.

Ummistat silmäsi sosialistiselta valtiolta (tai sitten kannatat sitä). Työvoiman liikkuvuus ei auta jos vetovoimatekijöitä ei ole ja ongelma on, että omassa maassakin on porukkaa, jotka ei tee sillä mitä maksetaan ja työtä, joka ei ole senkään arvoista.

 

[Jan11]

Heikki Hiilamo nostaa esiin mielenkiintoisen ajatuksen kolumnissaan.
Järjestelmässämme olleiden kömmähdysten tai virheiden luomat tilanteet ovat empiirisesti osoittaneet, että kannustimilla on vaikutusta.
Toisaalta Hiilamo esimerkkinsä ohella vain kautta rantain huomauttaa, että kannustimen suuruusluokankin on sitten oltava valtava.

Heikki Hiilamon kolumni: Myytti kotihoidon tuesta ja syntyvyydestä

Kotihoidon tuki auttoi pitämään yllä korkeaa syntyvyyttä laman aikana, kun samalla sai työttömyyspäivärahaa, kirjoittaa Heikki Hiilamo.

yle.fi

Kolumnista voisi vetää johtopäätöksen, että syntyvyyslukuihin olisi mahdollista vaikuttaa kannustimilla.
Mutta koska pikkukannustimet eivät riittäisi, olisi ensin selvitettävä paljonko resurssia olisi laitettavissa, ja sitten mietittävä, onko se riittävästi ja jos on, miten resurssin saisi tehokkaimmin kohdennettua.
Kolikon sinänsä looginen kääntöpuoli taitaa olla, että ellei riittävää resurssia kannusteisiin ole osoittaa, ei kummoista efektiäkään ole odotettavissa.

 

[Jan11]

Supo nostanut uhka-arviossaan esiin äärioikeiston uhan nousun. Vaikka islamistinen uhka on edelleen pysynyt samana kuin aiemmin, on huolestuttavaa, että äärioikeiston ekstremistien tiedon- ja välineistönhankintaa sekä jopa konkreettisia suunnitelmia on havaittu.
Uutena asiana Supo nostaa esiin äärioikeiston terroriuhan alalajina väestönvaihto-salaliittoteoriaan uskovat.
”Tämä salaliittoteoreettinen viitekehys nojaa ajatukseen maahanmuuton ja monikulttuurisuuden muodostamasta perustavanlaatuisesta uhkasta länsimaiselle valkoiselle väestölle. Väestönvaihtoteoriaan nojautuvat näkemykset ovat korostuneet useassa äärioikeistolaisessa terrori-iskussa”, Supo kirjoittaa luvussa äärioikeistolaisesta terrorismista.”

Hesari pointtaa, että mielenkiintoinen joskin Supon vaikenema kulma on, että mm. PS puheenjohtaja Halla-Aho, varapuheenjohtaja Grönroos ja puoluesihteeri Purra pitävät ko. salaliittoteoriaa esillä.

Toiselta saralta:
Mielenkiintoista on nyt myös sinällään vakoiluun aina kuuluneen kompromisoitumisuhan ja siihen liittyvien toimien nouseminen esiin selvityksessä.
”TÄYSIN uutta tietoa Suojelupoliisi kertoo turvallisuusselvityksistä, joiden yhteydessä se sai oikeuden ulkomaansidonnaisuuksien selvittämiseen vuonna 2018. Syynä tähän on, että joidenkin autoritaaristen maiden turvallisuus- ja tiedustelupalvelut pyrkivät painostamaan suomalaisia virkamiehiä salaiseen yhteistyöhön Suomen vahingoksi.”

Supo | Supo pitää väestönvaihtoteoriaa äärioikeistolaisen terrorismin yhtenä vaikuttimena: ”Tilannekuva on aiempaa huolestuttavampi”

Suojelupoliisi kertoo tunnistaneensa äärioikeistolaista terrorismia kannattavia tai sympatisoivia henkilöitä. Supo pitää heitä silmällä kuten muitakin lähes neljääsataa terrorismintorjunnan kohdehenkilöä.

www.hs.fi

 

[Eksuu]

”Väestönvaihtoteoriaan nojautuvat näkemykset ovat korostuneet useassa äärioikeistolaisessa terrori-iskussa”

Tietääkö joku, mitä terrori-iskuja Suomessa on merkitty äärioikeiston tekemäksi? Voiko joku heittää esimerkkejä?

 

[Jan11]

”Väestönvaihtoteoriaan nojautuvat näkemykset ovat korostuneet useassa äärioikeistolaisessa terrori-iskussa”

Tietääkö joku, mitä terrori-iskuja Suomessa on merkitty äärioikeiston tekemäksi? Voiko joku heittää esimerkkejä?

Tuossahan Supon selvityksessähän mainittiin, että yleiseurooppalaisessa. Ja ei vielä Suomessa, paitsi tuota suunnittelua ja välineidenhankintaa.

 

[Eksuu]

Tuossahan Supon selvityksessähän mainittiin, että yleiseurooppalaisessa. Ja ei vielä Suomessa, paitsi tuota suunnittelua ja välineidenhankintaa.

Ahaa okei. Meni ohi. Oletin SUPOn kertomana kyseessä olevan nimenomaan Suomessa tapahtuneet iskut.