Joskus ei ole edes kyse työvoiman pulasta vaan esim. lääkärien tapauksessa työvoiman liian kovasta verotuksesta. Nythän lääkärit tekevät paikoin vajaata viikkoa vain siksi että neljän työpäivän jälkeen viides työpäivä saattaa koitua niin raskaasti verotetuksi että käyttävät mieluummin se vapaa-aikaan. Matalammin palkatuilla aloilla useampi voisi työllistää itsensä ellei yrittäminen olisi niin monelle pelkkä harrastus ja lisätulon lähde. Minusta yrittäjyyden kannustimet on aivan liian heikot.
Jos mietitään aikaa ennen EU-jäsenyyttä ja sen jälkeen niin todella paljon on pienipalkkaista työtä lakannut olemasta myös sääntelyn takia. Esim. kyläkauppoja oli 1990-2000 joka lähtöön ja siellä mm. leikeltiin lihatiskeillä lihaa. Monesti nämä kyläkaupat elättivät ainoastaan omistajapariskunnan ja yhtäkkiä monilla olisi pitänyt olla investointirahaa rakennella lihanleikkuulle omat tilat lihanleikkuutoiminnan jatkumiseksi. Kustannukset on nousseet niin suuriksi että lihanleikkaaja on jo äärimmäisen harvinainen ammatti muualla kuin noissa 3-5 ison lihanjalostajan tehtaissa. Tämä siis vain yksi esimerkki joka tuli heti mieleen, paljon on hiljennyt konepajoja, huoltoasemia ja muita yksityisiä pieniä toimijoita maakunnissa. Hypermarketit vetävät ihmiset pois oman kylän kaupalta kun myynti vähenee ja hinnat nousevat.
Grillejä ja baareja oli myös ennen pienissä pitäjissä paljon enemmän. Parin jättiketjun kartelli on hienosti tuupannut jokaiseen kuntaan oman hypermarkettinsa ja siihen omat pizza- ja hampurilaisketjut. Ostoskeskukset jotka nousevat kaskukeskuksiin sisältävät aina samat ravintolat ja ne omistaa poikkeuksetta joko Kesko tai HOK-Elanto.
Maatalouden tuottajahinnat poljettiin maanrakoon myös EU-jäsenyyden myötä. Heidän palkkansa käytännössä vietiin ja korvattiin tukijärjestelmällä joka on täysi byrokratiahimmeli nykyään kohtuuttomine vaatimuksineen (valokuvaa satosi annetussa aikaikkunassa tai sanktiot pöytään, kunnaneläinlääkärien turhat kymmenien eläinten pikateloitukset jne).
Vielä kun lisätään asuinkustannuksien nousu, esim. asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden poisto, kiinteistöverotuksen korotukset, vesi- ja jätevesimaksujen nostot, sähkön ja ruuan hinnan nousu, kaikkien harrastusmaksujen nousu, liikenteen kustannusten nousu jne niin ei ole mikään mysteeri miksi nämä pienet kunnat autoituvat ja miksi niistä palvelut katoavat. Näiden palvelujen mukana katoaa työpaikkoja ja ajetaan ihmiset kulkemaan pitkiä työmatkoja omalla autolla koska julkinen liikenne ei ole niihin riittävä. Se kun on hoidettu kuntoon vain kasvukeskuksissa, yhteisestä veropotista tietysti.
Joskus tuntuu että Suomi oli vuonna 2000 maa, jossa paljon useampi ihminen teki työkseen jotain konkreettista kuin nyt. Nykyään omallakin työpaikalla on iso liuta johtajia, päälliköitä, managereja jne joiden työnkuva on kaikille paitsi hänelle itselleen sekä yhdelle alaiselleen täysi mysteeri. Ehkä kaiken tämän mikromanageroinnin ja metatyön on ajateltu korvaavan ne ennen elinvoimaisten pienten kuntien palveluiden työllistymisvaikutukset. Samaan aikaan tekoälyt, robotiikka ja automatisointi vähentää työvoiman tarvetta siinä konkreettisessa työssä joten koko ajan ollaan oltu menossa suhdanneherkempään suuntaan.
