• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Itseltä meni täysin tämä päätös ohi, mutta asumistuen leikkaukset hyväksyttiin eduskunnassa 12.12. Ehkä mielenkiintoisempana tulee tuo varallisuusharkinta eli jos varallisuutta on yli 10k, se laskee tukea, jos yli 50k, tuki lakkaa. Opiskelijat toisaalta siirtyvät opintotuen asumislisän piiriin ensi vuonna, joten heihin tuo varallisuusleikkuri ei tule lopulta vaikuttamaan kuin hetken.

Musta on perusteltua maksaa vähemmän tukea niille joilla on tuloja tai varallisuutta enemmän. Mutta tuo raja on vedetty niin alas että se helposti kyllä saa ihmiset lopettamaan sen varallisuuden kerryttämisen, mikä on vähän huono piirre. Tuo yläraja saisi siis olla korkeampi. Esim. 50k tuottaa luokkaa 1000e vuodessa riskittömästi nettona. Asumistukea taas voi saada moninkertaisen määrän vuodessa.



Jostain luin, että tuosta varallisuudesta kuitenkin vähennetään mahdolliset velat. Järkevää jos näin on.

Asumistuen täysi poisto omistusasumisesta on myös ehkä vähän ylireagointia. Eihän sitä tukea kuitenkaan ole saanut mihinkään lainan lyhennyksiin vaan esim. hoitavastikkeeseen ja muihin juokseviin kuluihin. Ehkä tuossa on ajatuksena, ettei pidä tukea ihmisten varallisuuden kerryttämistä, mutta toisaalta vuokra-asunnon tapauksessa se tuki kerryttää asuntosijoittajan varallisuutta.
 
Itseltä meni täysin tämä päätös ohi, mutta asumistuen leikkaukset hyväksyttiin eduskunnassa 12.12. Ehkä mielenkiintoisempana tulee tuo varallisuusharkinta eli jos varallisuutta on yli 10k, se laskee tukea, jos yli 50k, tuki lakkaa. Opiskelijat toisaalta siirtyvät opintotuen asumislisän piiriin ensi vuonna, joten heihin tuo varallisuusleikkuri ei tule lopulta vaikuttamaan kuin hetken.

Musta on perusteltua maksaa vähemmän tukea niille joilla on tuloja tai varallisuutta enemmän. Mutta tuo raja on vedetty niin alas että se helposti kyllä saa ihmiset lopettamaan sen varallisuuden kerryttämisen, mikä on vähän huono piirre. Tuo yläraja saisi siis olla korkeampi. Esim. 50k tuottaa luokkaa 1000e vuodessa riskittömästi nettona. Asumistukea taas voi saada moninkertaisen määrän vuodessa.
Tuo opiskelijoiden siirtäminen opintotuen asumislisään piiriin estää myös kohtalaisen tehokkaasti sen, että vanhemmat ostavat sijoitusasunnon missä lapsi asuu vuokralla opintojen ajan, mikä sitten rahoitettaisiin asumistuella. Tuo varallisuus on toki sellainen, että noin lähtökohtaisesti ihmisillä pitäisi olla itsellään vastuu elämisestään ja varallisuuden kerryttäminen on yksi tapa tehdä sitä. Se, että nyt tukien määrää leikataan niiltä kenellä on varallisuutta on sinänsä ihan oikean suuntainen ratkaisu, julkisen tuen pitäisi lähtökohtaisesti olla se viimesijainen keino selviytyä.
 
Katkerimpia ovat sellaiset henkilöt, jotka eivät kulutustottumustensa takia kykene tarkan markan elämään, eivätkä säästämään yhtään mitään. Näitä on n. puolet kansalaisista. Osalla on toki omistusasunto maksettuna tai sitä maksellaan, mutta muuten ollaan tili tuli tili meni. Inflaatio on kurittanut juuri tätä ryhmää kaikkein eniten. Rikkailla on edelleen varaa ja köyhä keksii tapoja selvitä, mutta nämä täysillä kuluttamaan syntyneet joutuvat luopumaan jostakin tai toinen vaihtoehto on ylivelkaantuminen.
Varmaan juuri näin. Ja konkreettisesti tässä ei niin kovin montaa viestiä ylempänä kadehdittiin työkyvytöntä (kuntoutustuella olevaa) kolmen lapsen joista yksi erityislapsi, yksinhuoltajaa, kun itsellä oli ”vielä viikko tilipäivään”, vai miten se nyt oli.
 
Aivan, munkin esimerkissä oli 3 lasta tällä naisella. Näin myös hänen tulotietojaan vaimon kautta. Siellä oli 1070e toimeentulotukea, 719e asumistukea, noin 620e sairauspäivärahaa tj masennuksesta (väitän ettei hän oikeasti ole sen masentuneempi kuin minä) ja loput lapsilisistä ja elareista. Lapsilla oli myös isä, joka hoitaa melkein puolet ajasta lapsia.

Eli käytännössä eletään viimesijaisella tuella. En kyllä itse noilla rahoilla paljoa matkustelisi ulkomailla.

Tässähän on se jännä puoli, että nykyiset leikkaukset kohdistuvat kaikista vähiten toimeentulotuen saajiin, joilta ei oikeastaan leikattu mitään. Työssäkäyviin pienituloisiin ja osa-aikaisiin ne kohdistuivat eniten.
 
Varmaan juuri näin. Ja konkreettisesti tässä ei niin kovin montaa viestiä ylempänä kadehdittiin työkyvytöntä (kuntoutustuella olevaa) kolmen lapsen joista yksi erityislapsi, yksinhuoltajaa, kun itsellä oli ”vielä viikko tilipäivään”, vai miten se nyt oli.
En kyllä "kadehtinut". Ja täsmennykseksi, nämä oli kaksi eri tapausta. Toisella 3 lasta, toisella 1 jolla diabetes josta äiti saa kodinhoidontukea (vaikka siis lapsi käy kyllä koulussa päivisin). En minä väitä, että elämä on herkkua noilla taloustilanteilla ym. Se mitä väitän, että tässä on aivan totaalinen kannustinloukku kuitenki ottaa vastaan mitään alle 5000 bruttopalkkaista työtä (esim hoitajan hommia) koska pelkillä tuilla nettotulot menee sinne melkein kolmeen tonniin. 4k brutolla jäisi tasan samat 2800e netot käteen mitä nyt.
 
Yksi hankaluus tässä on sekin että osa varsinkin nuoremmasta väestä kokee ettei ole mitään halua tehdä ikinä "töitä" eikä myöskään kouluttautua mitenkään. On semmoinen olo että tuet riittää ja ei tarvitse nähdä mitään vaivaa.

Olisi hyvä jos systeemi olisi semmoinen että jos ei mitään tee niin ei mitään saa. Sairaat erikseen mutta yleisesti ottaen sosiaaliturva voisi olla jotenkin vastikkeellista ja vankila eri asia kuin hotelli. Kannusteloukut siis pois. Kannustaisi nuoresta asti yrittämään kun tietää että tekemällä saa aina enemmän kuin tekemättä.

Siis antaisitko tilanteen valua osalla siihen, että he päätyisivät kadulle siksi, että eivät tee mitään? Miksi Amerikka pitää tuoda tänne, eikö riitä, että jenkkien malli on jo siellä Amerikassa.

Eikö olisi parempi se, jos patisteltaisiin positiivisen kautta, että tällaiset henkilöt kokeilisivat palkkatukityötä ja oppisivat siitä sen, että sosiaaliturvaa isompaakin ostovoimaa on saatavissa työn avulla?

Kuten varmaan suurin osa ymmärsi, niin 5e/h palkka ja täysi sos. turvan lakkauttaminen ovat äärimmäisiä kärjistyksiä. Mutta silti, kyllä minusta tuon kuvauksen henkilö olisi hyvä yrittää vielä johonkin tuottavaan työhön motivoida. Selkeästi ei enää raskaimpaan fyysiseen työhön, mutta ei noilla spekseillä loppuelämän oloneuvokseksi vielä automaattisesti pidä päästä.

Oletko siis eri mieltä terveyskeskuslääkäreiden kanssa, jotka ovat todenneet henkilön näillä ominaisuuksilla työkyvyttömäksi tai osatyökykyiseksi. Kahdella lääkärillä oli siis osittain eri mielipide työkyvyn tilanteesta. Eikö 60 vuotta ole kuitenkin jo sen verran, että hänet voisi päästää työkyvyttömyyseläkkeelle kun työkyvyssä on selkeitä rajoitteita, kuten nosto ja toistotyön kielto? Tai se, että masennus vaikeuttaa B-lausunnon mukaan uusien asioiden oppimista eli on vaikea päivittää tapauksen vanhentunutta koulutusta, eli merkanttia.

Mielestäni hänet voisi päästää oloneuvoseksi, sillä hänen tätinsä pääsi aikoinaan 55-vuotiaana yksilöllisesti varhennetulle eläkkeelle ja tämä täti oli tosiasiassa terveempi kuin tämä nyt 60:ä käyvä tapaus.


Oon nähnyt todella monta tapausta, jossa jopa otetaan määräaikaisia työsoppareita juuri sen pituiseksi ajaksi, että saadaan ansiosidonnaisen vaatimat päivät täyteen kunnes ei uusita soppareita ja jäädää niiden varaan "lomalle" 400-500päiväks. Sekä aivan lukemattoman määrän tuttuja, sanoisin melkein 50% tutuista ja tuttujen tutuista, jotka työttömäksi jäädessään ottavat sen ansiosidonnaisen jonain sapattivapaana ja ekana vuonna ei aikomustakaan töihin, vasta kun rahahanat alkaa huveta niin sitten tarvittaessa yksi puhelu ja ollaan takaisin työelämässä.

Toisaalta määräaikaiseen työhön menijä ottaa riskin siitä, että mitä jos töitä ei löydykään esimerkiksi huonon taloustilanteen vuoksi tai ajan kanssa käykin niin, että eivät otakaan uusiin töihin iän vuoksi (yli 50-vuotias esimerkiksi). Eli työuran kannalta harvempi haluaa määräaikaisten töiden silppua vaan ennemmin toistaiseksi-tyyppistä työtä.

Muistutan sinua myös siitä, että työvoimatoimisto asettaa oletusarvoisesti neljän työpaikan hakuvelvoitteen jokaiselle työttömälle ja voivat passittaa erilaisille kursseille, ehdottaa työkokeilua tai ehdottaa palkkatukityöpaikkaan hakeutumista.

Eli kyllä määräaikaisilla taktikoivat ottavat riskejä siitä, jos aikovat vain lomailla ansiosidonnaisen varassa. Ja toisaalta, onko pieni loma ansiosidonnaisen varassa väärin, jos hallitus on säästöjen repimisen ohessa repinyt kappaleeksi vuorotteluvapaan, jolla on saanut tarvittavaa akkujen lataamista työelämää varten, jotta työelämää jaksaisi paremmin? Palauttaisitko itse aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan takaisin?


Sitten aivan oma lukunsa ovat äidit. Tiedän suoralta kädeltä 4 tapausta, joissa ollaan esim. omaishoitaja(diabetes, mutta lapsi normaalisti koulussa)+toimeentulotuki+elarit+lapsilisät+asumislisät sekämasennuksen takia jokin työkykytuki jne, eräs saa nettona 2800e erinäisiä tukia yksinhuoltajana. Matkustavat koko ajan ulkomaille ym. Eihän tuossa ole pienintäkään järkeä ottaa mitään sairaanhoitajan töitä vastaan kun ilmankin saa samat tai enemmän.

Tässä kun 33% veroprosentilla makselee muiden elämistä, passi mennyt vanhaksi kun ei paljon tartte ulkomailla käydä ja odottelen viikon päästä tulevaa palkkaa tyhjälle tilille niin vähänhä se sylettää.

Ja kaiken kukkuraksi tuolle valtion tissille on vielä ulkomailta asti ruodattava lisää porukkaa. Se vasta sekopäistä onkin.

Yksinhuoltajilla on tosiaan aito tuloloukku, joten he ovat poikkeusryhmä sen suhteen, kannattaako työ vai ei. Toisaalta, jos saavat toimeentulotukea, on erikoista, että tulot tuilla yltäisivät 2800€ tasolle, koska perusosat eivät ole kovin isoja (aikuisella 587€/kk, lapsilla pienemmät ja esim. Nelihenkisillä perheillä sallitut asumismenot on pk-seudulla 1122€, muualla sitten vähemmän.

Etkai vain vähättele masennuksen vaikutusta työkykyyn? Monella masentuneella voi olla päiviä, jolloin on vaikea saada aikaan esim. ruokakaupassa käyntiä tai päiviä, jolloin ei ole voimia nousta sängystä ylös.

Eli kyllä masentunutta yh-äitiä voidaan tukea, paljon typerämpääkin tuetaan kuin lapsia kasvattavia äitejä.

Ymmärsin, että on tarkoitus keskustella yleisellä tasolla asioista. Mistä ja miksi sinä otat puheeksi tällaisen yhden tapauksen? Onko tämä yhden ihmisen kohtalo sinulle erityisen tärkeä vai mistä on kyse?

Halusin tuoda esiin sen, että jos kaikki sosiaaliturva ajetaan alas, voi se tuottaa todella kovia ihmiskohtaloita, joita muut keskustelijat eivät tule ajatelleeksi. Eli sosiaaliturvan tavoitteena on kohtuullinen kohtalo meille kaikille, ja siksi olisi julmaa poistaa sosiaaliturva esimerkin tai vastaavien kohdalta. Ja työkyvyn rajoitteita omaavia työttömiä on kymmeniä tuhansia Suomessa, joten sosiaaliturvan alasajolle olisi ainakin tähän ryhmään iso ja murskaava vaikutus.


Mutta edelleen, ei kukaan tässä keskustelussa väitä, että voidaan koskaan saavuttaa 0% työttömyystaso. On neliraajahalvaantuneista todella vaikeasti työllistettäviin ihmisiin ja kaikkea siltä väliltä ja sivuilta. Mutta nykyistä 8.5%:ia aivan varmasti kyetään parantamaan purkamalla tukien synnyttämiä kannustinloukkuja ja ylipäätään motivoimalla ihmisiä menemään töihin eikä jäämää oloneuvokseksi (rahalla motivointi). Jos vapaaehtoisesti työttömät saadaan tukien varasta töihin niin työttömyysprosentti alkaa kohta vitosella.

Mielestäni nykyinen työmarkkinatuki ja tavanomainen aikuisen perusosa toimeentulotuessa ovat varsin kannustavia työhön. Onko 660€ nettona kuussa työmarkkinatukea paljon? Entä 587€ kuussa oleva perusosa toimeentulotuessa?

Kuinka paljon näissä on kannustinloukkua, eli kuinka helvetin vähällä rahalla ihmisen tulisi tulla toimeen mielestäsi, jos jo postilainen tienaa 2100€ kuussa, eli asumistuen huomioidenkin selkeästi enemmän?

Erittäinkin oikeansuuntainen leikkaus omasta mielestäni. Onhan se vähän irvokasta, että yli 4000 henkilöä on saanut asumistukea vaikka on yli 50k varallisuutta. Asumistuki on muutenkin ehkä yksi suurimmista tukihimmeleistä joka vaatisi uudelleentarkastelua.

Mutta mitä ajattelet siitä, että jo yli 10 000 euron varallisuus lähtee alentamaan asumistuen määrää? Eikö tuo ole varsin matala raja tuen alentamiselle?

Varallisuus saa vaikuttaa asumistuen määrää, mutta itse nostaisin rajat aidosti varakkaammalle tasolle eli siten, että tuki lähtee alenemaan 50 000 euron varallisuudella ja vasta 100 000 euron varallisuudella tukea ei enää maksettaisi lainkaan.

Lisäksi rajojen tulisi olla henkilökohtaisia, eikä ruokakuntakohtaisia. Eli useampihenkisellä taloudella raja olisi korkeampi kuin nyt päätetyt 10 000, 20 000 ja 50 000 rajapyykit.
 
Eikö olisi parempi se, jos patisteltaisiin positiivisen kautta, että tällaiset henkilöt kokeilisivat palkkatukityötä ja oppisivat siitä sen, että sosiaaliturvaa isompaakin ostovoimaa on saatavissa työn avulla?
Olisi varmaan jos se toimisi. Tähän asti ehkä Sipilän hallitusta lukuun ottamatta kaikki on yritetty tehdä siten, että patistellaan "positiivisen kautta" ja etuuksien leikkaukseen on suhtauduttu vähän kuin lepraan. Ongelma on siinä, että ns. kivat keinot on jo käytetty eikä niillä ole enää vaikutusta koska ilmainen raha katsotaan mukavammaksi kuin ansaittu raha.
Halusin tuoda esiin sen, että jos kaikki sosiaaliturva ajetaan alas, voi se tuottaa todella kovia ihmiskohtaloita, joita muut keskustelijat eivät tule ajatelleeksi. Eli sosiaaliturvan tavoitteena on kohtuullinen kohtalo meille kaikille, ja siksi olisi julmaa poistaa sosiaaliturva esimerkin tai vastaavien kohdalta. Ja työkyvyn rajoitteita omaavia työttömiä on kymmeniä tuhansia Suomessa, joten sosiaaliturvan alasajolle olisi ainakin tähän ryhmään iso ja murskaava vaikutus.
Totta kai se tuottaa myös niitä. Ja kovia ihmiskohtaloita on vaikka tuet olisivat rajattomia. Kovia ihmiskohtaloita on päällisin puolin hyvin voivissakin. Suomen kannalta se vain on vähän niin, että sosiaaliturvaan on suhtauduttu sen kaltaisena itsestäänselvyytenä minkä oletetaan olevan aina ja minkä varaan heittäytymistä pidetään jonkinlaisena kansalaisoikeutena ymmärtämättä sitä, että se tarkoittaa loppujenlopuksi sitä että elät jonkun muun tienaamilla rahoilla. Sitten kun tarpeeksi moni tekee samoin (plus sitten ne ketkä tuodaan ulkomailta tekemään samaaI), niin sosiaaliturvan varassa olevia on niin paljon suhteessa maksajiin ettei rahat riitä enää. Kun kaikilla on vain oikeuksia, kivaa pitää olla ja kaikki elämän huonojen valintojen seuraukset tasoitetaan kaatamalla päälle julkista rahaa, jolloin ei ole myöskään mitään insentiiviä koskaan tehdä parempia valintoja. Sen osalta olemme todennäköisesti päätymässä tilanteeseen, missä kaikki tietävät ne kovat ihmiskohtalot mutta kansantalous ei tuota niin paljoa rahaa, että sille voitaisiin pelkällä sosiaaliturvalla tehdä enempää. Se luultavasti saa aikaan sellaisen herätyksen, että vastuuta joutuu kantamaan enemmän. Eikä se välttämättä ole ihan huono asia.
 
Tässä kyllä taas sellainen veto mikä entisestään lisää Ruotsin talouden etumatkaa Suomeen.
Ruotsissa 1.1.2025 alkaen alennetaan bensan hintaa 20 sentillä, Suomessa 1.1.2025 alkaen korotetaan 90 sentillä.

 
En kyllä "kadehtinut". Ja täsmennykseksi, nämä oli kaksi eri tapausta. Toisella 3 lasta, toisella 1 jolla diabetes josta äiti saa kodinhoidontukea (vaikka siis lapsi käy kyllä koulussa päivisin). En minä väitä, että elämä on herkkua noilla taloustilanteilla ym. Se mitä väitän, että tässä on aivan totaalinen kannustinloukku kuitenki ottaa vastaan mitään alle 5000 bruttopalkkaista työtä (esim hoitajan hommia) koska pelkillä tuilla nettotulot menee sinne melkein kolmeen tonniin. 4k brutolla jäisi tasan samat 2800e netot käteen mitä nyt.
Kummalla? Hän, joka on kuntoutustuella, ei kuitenkaan ole työkykyinen. Kannustinloukut ei kuulu siihen asiaan.
Kuntoutustuki = tilapäinen työkyvyttömyyseläke tilanteessa, jossa järjestelmän sairauspäivärahaoäivöt on loppuneet, työkykyä ei ole, mutta arvioidaan, että ehkä jonain päivänä tulevaisuudessa voi vielä tai taas olla ja/tai työkyvyttömyyseläkehakemus on sisällä.
 
Tässä kyllä taas sellainen veto mikä entisestään lisää Ruotsin talouden etumatkaa Suomeen.
Ruotsissa 1.1.2025 alkaen alennetaan bensan hintaa 20 sentillä, Suomessa 1.1.2025 alkaen korotetaan 90 sentillä.

Mihinkänän nuo rahat kähmitään.. Tuooto on kuitenkin melkoisen huima.
Lisäksi : Saadaanko lopultakin myös lentokoneiden polttoaineet saman veron alle.. Sillä on kuitenkin paljon enemmän liikkumista, jonka voi karsia pois, varsinkin nykyisin, kun etäkokoustaminen ym on paljon edullisempi ja toimivampi ratkaisu monessa tapauksessa ja lomailla voi myös kotimaassa..
 
Se luultavasti saa aikaan sellaisen herätyksen, että vastuuta joutuu kantamaan enemmän. Eikä se välttämättä ole ihan huono asia.
Nii, kylhä tää suomalainen talouden nobelistikin oli sitä mieltä, et Suomessa ihmisten olis hyvä ottaa enemmän vastuuta itsestään. Mut tietty on tekijöitä, joille ei itse mahda mitään, mut kyl tässä maassa on liian helppo syrjäytyä (tarkoituksellisesti). Liekkö vika sit kasvatuksessa, jos ei edes haluta töitä...
 
Veikkaan että ongelma on päässyt kumuloitumaan n. 90-luvulta lähtien niin että nykyiset lasten vanhemmat saivat osakseen vähän lepsua kohtelua (kun lapsi ei halua niin ei ole pakko, jne.) ja se johti siihen että nykyiset vanhemmat ovat oppineet tälle mallille ja vielä korostavat sitä että lapsilta ei saa vaatia juuri mitään. Nykynuoriso siis oppii siihen että kun aikansa vastustaa niin ei tarvitse tehdä mitään. Turhan paljon ilmaista hyvinvointia passivoi siis jo toista sukupolvea.

Tämä toki on tahallaan kärjistetty yleistys mutta osatotuus ehkä kuitenkin. Empiiristen havaintojen N on pienehkö mutta väittäisin että tällä on joku rooli asiassa. Oikeuksista on osattu pitää kiinni paremmin kuin velvollisuuksista ja epämukavuutta sekä uusavuttomuutta katsellaan läpi sormien ihan liikaa. Toki vanhemmilla on myös vähemmän sosiaalista verkostoa tukena kuin aikaisemmin mutta paljon on myös laiskuutta, väliinpitämättömyyttä, osaamattomutta ja kädettömyyttä. Ja osasyy tässä on siinä että on opittu rahan tulevan tekemättömällekin. Ennen ei saanut mitään jos ei sitä ansainnut niin yhteiskunnan köyhyys osaltaan ehkäisi tätä. Oli selviö kaikille että ponnistella täytyy sen minkä pystyy jos haluaa jotakin.
 
Tässä kyllä taas sellainen veto mikä entisestään lisää Ruotsin talouden etumatkaa Suomeen.
Ruotsissa 1.1.2025 alkaen alennetaan bensan hintaa 20 sentillä, Suomessa 1.1.2025 alkaen korotetaan 90 sentillä.

Mistäs tuo tieto, että reilun parin viikon päästä tulisi 90 sentin korotus bensan litrahintaan?
Ymmärrän että aihe koskettaa monia syvästi, silti olisi hyvä olla edes joku faktapohja jutuissa...
 
Mistäs tuo tieto, että reilun parin viikon päästä tulisi 90 sentin korotus bensan litrahintaan?
Ymmärrän että aihe koskettaa monia syvästi, silti olisi hyvä olla edes joku faktapohja jutuissa...

Faktat voivat nykyään olla myös ns. vaihtoehtoisia faktoja joista sitten voi poimia mieleisensä.
Kun lukee klikkiotsikon eikä itse juttua (koska on kiire öyhöttämään) niin siinähän usein käy juuri näin.
1.1 toki astuu laki voimaan päästökaupasta, mutta sitähän aletaan panemaan käytäntöön vasta 2027 asteittain jonka
vaikutus on laskettu olevan jakeluveloitteiden kanssa sellanen maks 20 centtiä litralta.
 
Faktat voivat nykyään olla myös ns. vaihtoehtoisia faktoja joista sitten voi poimia mieleisensä.
Kun lukee klikkiotsikon eikä itse juttua (koska on kiire öyhöttämään) niin siinähän usein käy juuri näin.
1.1 toki astuu laki voimaan päästökaupasta, mutta sitähän aletaan panemaan käytäntöön vasta 2027 asteittain jonka
vaikutus on laskettu olevan jakeluveloitteiden kanssa sellanen maks 20 centtiä litralta.

Lisäksi se hinnan nousu olisi 90 senttiä per litra jos päästöoikeuksien hinta nousee 300 euroon. Eli noin nelinkertainen korotus nykyisestä.
 
Nii, kylhä tää suomalainen talouden nobelistikin oli sitä mieltä, et Suomessa ihmisten olis hyvä ottaa enemmän vastuuta itsestään. Mut tietty on tekijöitä, joille ei itse mahda mitään, mut kyl tässä maassa on liian helppo syrjäytyä (tarkoituksellisesti). Liekkö vika sit kasvatuksessa, jos ei edes haluta töitä...
Kasvatus, arvomaailma... joskus vasemmistossakin ajatus oli että itsensä pitää elättää työtä tekemällä ja ahkeruutta pidettiin hyveenä. Sittemmin se on muuttunut vähän sellaiseksi, että työn tekemisen pitäisi olla ennemmin vapaaehtoinen valinta jos sattuu huvittamaan. Ja kuten jo totesin, jos huonojen valintojen seuraukset tasoitetaan julkisella rahalla, niin silloin saadan vain lisää huonoja valintoja.
 
Kasvatus, arvomaailma... joskus vasemmistossakin ajatus oli että itsensä pitää elättää työtä tekemällä ja ahkeruutta pidettiin hyveenä. Sittemmin se on muuttunut vähän sellaiseksi, että työn tekemisen pitäisi olla ennemmin vapaaehtoinen valinta jos sattuu huvittamaan. Ja kuten jo totesin, jos huonojen valintojen seuraukset tasoitetaan julkisella rahalla, niin silloin saadan vain lisää huonoja valintoja.

Siis kyllähän Sdp on liputtanut vahvasti työn puolesta. Heillähän esimerkiksi on hyvin vahva linjaus siitä, että ansiosidonnaisen tulee olla korkeampi kuin perusturvan. Eli töissä ollutta palkitaan sosiaaliturvan korkeammalla tasolla kuin niitä, jotka välttelevät töitä tai tyytyvät pelkkään perusturvaan.

Marin vain modernisti työväenpuoluetta siten, että hänen ja Mäkysen ideoimana haaveiltiin nelipäiväisestä työviikosta, eli työelämän laatua haluttiin parantaa jo tehtyjen parannuksien päälle. Eli Sdp:ssä ei olla työhulluja ja haaveilla takaisin kuusipäiväiseen työviikkoon, vaan tuottavuuden kasvua halutaan siirtää paremmaksi työelämän laaduksi, eli nelipäiväiseksi työviikoksi. Sdp:n hyvinvointipohjaisuus näkyi myös siinä, että Tarja Filatovin mukaan työ ei ole aina parasta sosiaaliturvaa vaan toimeentulon laatuun on kiinnitettävä laatua.

”Politiikassa sanotaan usein, että työllisyys on parasta sosiaaliturvaa. Olen itsekin sanonut niin, mutta alan olla sitä mieltä, että väite on vanhanaikainen. Työllisyys ei aina ole parasta sosiaaliturvaa. Esimerkiksi pienituloisuusrajan alla olevista lapsiperheistä puolessa toinen vanhemmista käy töissä ja silti perheissä eletään köyhyydessä. Työelämän kahtiajakautuneisuus näkyy”, Filatov sanoo.

Liputtaisitko siis itse Marinin ja Mäkysen kannattamalle nelipäiväiselle työviikolle täydellä palkalla?

Myös Vihreissä on ollut kantoja työn puolesta, esimerkiksi presidenttiehdokas Pekka Haavisto piti presidentinvaalien arvovastauksissa vääränä sitä, että ihminen jättäytyy sosiaaliturvan varaan. Tai mieti Atte Harjannetta, joka ollut joskus opiskelijapolitiikassa kokoomuslainen ja edustaa Vihreiden oikeaa laitaa, tuskinpa hän ajattelee työn olevan vapaaehtoinen valinta ihmiselle.

Näistä puolueista vasemmistoliitolla on epäselvimmät kannat työn suhteen, koska vaikka vasemmistoliitto kannattaa kovia palkankorotuksia ja hoitajien palkkakuoppalain estämistä, niin puolue on puhunut eniten kansalaispalkasta sekä perusturvan korottamisen puolesta. Vasemmistoliittoon kuuluu olennaisena osana yhteiskunnan vastuun korostaminen pelkän työmoraalin hokemisen sijaan. Mielestäni vasemmistoliitto edustaa hyvää väriläiskää eduskunnassa siten, että he ovat valmiita järisyttämään ajattelua siitä, että kyllähän jokaiselle on olemassa työpaikka ja sitä, että meidän pitäisi jo liukua kansalaispalkan suuntaan Orpon kovien linjojen sijaan.

Eli kyllä harvempi vasemmistopuolue ajattelee niin, että työ olisi vapaaehtoinen valinta, jos se sattuu huvittamaan.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
261 838
Viestejä
4 548 753
Jäsenet
74 851
Uusin jäsen
hieunguyen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom