Maassamme on kosolti lapsia (perheitä) joilla ei ole varaa edes siihen mäkkäriin tai muuhunkaan ulkona syömiseen.
Samoin satojatuhansia aikuisia, jotka ei saa näitä tai muitakaan vakuutuksia itselleen eikä lapsilleen, kun luottotiedot on menneet.
Aika moni itse hankittava turva elämässä tuppaa olemaan sellainen, että sen voi hankkia vaan he, joilla muutenkin menee kohtuullisen ok.
Lasten hankinta on myös valinta, eli peräänkuulutan yksilön vastuuta elämästään viime kädessä. Samoin luottotietoja ei kukaan pakota menettämään, se on seurausta omista huonoista ratkaisuista. Useimmiten nämä tulee juuri niille, joille käsite korosta on täysin vieras.

Nuoret saavat kotoa vaihtelevat eväät taloustaitoihin
Vaikka sellaiset termit kuin ”korko” tai ”inflaatio” kuulostavat kuivilta, niitä kannattaisi opettaa nuorille. Taloudellisen lukutaidon perusta luodaan teini-ikäisenä, ja koulussa aihetta sivutaan monessa aineessa.
Anekdoottina tunnen erään elämäntapatyöttömän, jolla on useampi lapsi, silti hänellä riittää rahat niin tupakkaan (n. aski päivässä) kuin alkoholiin. Eli ihan purematta en niele väitettä siitä, että 17 euroa lapsivakuutuksesta on liikaa. Nykyään on vain tullut hyväksyttävämmäksi ujuttaa vastuu omista huonoista päätöksistään muille.
Entäs kun se lapsi sairastuu johonkin työkyvyn pysyvästi tai pitkäksi aikaa vievään? Korvaako vakuutus mahdollisesti loppuelämän tulonmenetykset, asumisen ja elämisen, vai ollaanko silloin valtion kirstulla? Mikä olisi kohtuullisen elämän taso ihmiselle kuka ei ikinä tule kuntoutumaan työelämään?
Esim tuossa aiemmin linkatussa työkyvyttömyyseläkeraportissa oli vuonna 2020 8000 16-24 vuotiasta eläkeläistä. Toisesta käppyrästä nähdään että 1/5 uudesta työkyvyttömyyseläkeläisestä on masennuksen takia. Nuo 4/5 todennäköisesti kärsivät jostain vakavammasta työkyvyn pysyvästi tai pitkäksi aikaa vieneestä syystä, missä ei paljon yksityiset vakuutukset lohduta kun juustohöylällä leikataan toimeentuloa.
Kun? Kirjoitat ikäänkuin sairastuminen olisi jokin vääjäämättömyys? Näkisin että jokaisella on velvollisuus huolehtia omasta terveydestään ennakoivasti ja jos vielä senkin jälkeen sattuu omalle kohdalle se paska tuuri, niin tällöin yhteiskunta tulee vastaan. Nykyisinhän yhteiskuntaa halutaan pehmentämään oman typeryyden seurauksia, oli se sitten kehnot ruokailutottumukset tai rahankäyttöön liittyvät puutteet.
3 lasta, 200/vuosi/ lapsi on >10000e 18v aikana. Toimivan ja hyvän julkisen terveydenhuollon maassa hieman hukkaan heiteltyltä rajalta tuntuu. Karsastusta hoidetaan julkisellakin
Jätät huomioimatta laskelmassa että esimerkissäni on ainoastaan yhden lapsen vakuutusyhtiölle aiheuttamat kulut. Kolmella lapsella kulut ovatkin sitten moninkertaiset mikäli vakuutukselle tulee tarvetta. Saati sitten se, että hoitoon pääsee samantien turhan odottelun sijasta.
Viimeksi muokattu: