Kotimaan politiikka

[Jan11]

Niin ja minusta pitäisi tuoda paremmin esiin toi työttömien määrä, koska he niitä töitä tarvitsevat.

Saman tyllinen asia on bruttokansantuote vs. ulkomaankauppavaje./-suhde. Meillä pitäisi selkeästi enemmän puhua ulkomaankauppasuhteesta. Ulkomaankaupalla me pystymme ostamaan sitä elintasoa lisää, nyt se elintaso perustuu hyvin paljon velanottoon tuleville vuosille.
- Kun alkaa mennä huonosti siitä saa maksaa ainakin korot, luultavasti lyhentääkin, ja taas on vähemmän rahaa jaettavaksi Suomalaisille ja maailmalle. Kaikki eivät usko, että "Saksa" tulee meidän avuksi.

Tämä ei ole noin yksinkertaista. Nyt seuraavat ryhmät ovat osin päällekkäisiä, mutta suuruusluokka tulee esille:
Raija Kerättären väitöstutkimuksen (2016) mukaan työttömistä jopa 20-25 prosenttia on todellisuudessa työkyvyttömiä.
Joka kolmas on vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Vaikeasti työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä kolmasosa.

Siis vähintään kolmasosa, mutta mahdollisesti puolet työttömyydestämme on sellaista, minkä ei realistisesti voi ajatella ratkeavan oikein millään tavalla. Joskin valtion Työkanava oy:n on tarkoitus osatyökykyisten kohdalla siihen pyrkiä.

Todellisuudessa työkyvyttömille taas olisi hyvä löytää muu tukimuoto, mikä siivoaisi kyllä työttömyystilastoa hienosti, mutta ei valitettavasti muutoin vaikuttaisi mihinkään (yksilötasolla se kenties parantaisi elämänlaatua). Harmi kyllä, se on osoittaunut hyvin vaikeaksi, aihetta on nimittäin pyöritelty jo n. 20 vuoden ajan ilman ratkaisua.

Kansantalouden kannalta aiheelle myös NAIRU on olennainen käsite. Se selittää, miksi työttömyystavoitettakaan ei voi laittaa tiettyä estimaattia alemmaksi, ellei samalla halua negatiivisia vaikutuksia. Nykyään onkin tapana estimoida NAIRU-taso ja määritellä järjestelmätason tavoite lähelle sitä.

 

[Kamis]

Kyllä lehdistö pääsi aika lähelle Marinin murtamista, kyllä kaikilla ihmisillä on murtumispiste, Marin on kuitenkin ollut tämän ajan pääministeri niin se voi olla hieman korkeampi kynnys. Mitä itse aiheeseen tulee niin oppivelvollisuuden nosto on todella onnistunut uudistus, ei tarvitse edes odottaa tuloksia että tietää tuon toimivuuden.

 

[91danger91]

Hesarilla hyvä pääkirjoitus. Pääkirjoitus | Seuraavan hallituksen ykköstehtävä on Suomen julkisen talouden oikaiseminen

Kaiken lisäksi Suomi vääntyy haurastuvan perustan päällä ihan vinksalleen. Aluekehittämisen konsultti Timo Aro laskee, että vuonna 2040 vanhushuoltosuhde on siedettävä enää isoissa kaupungeissa ja niiden lähiseuduilla. Jopa 50 kunnassa on tuolloin enemmän yli 65-vuotiaita kuin työikäisiä. Suomi repeää pärjääviin pisteisiin ja kuoleviin seutuihin. Yhteistä politiikkaa ja yhteistä näkemystä Suomen tarpeista on silloin yhä vaikeampi tarjota suomalaisille. Vanhushuoltosuhteen rinnalla on yhä selvemmin heikkenevä ”alueellinen huoltosuhde”.

Kova inflaatio vie nyt kaiken huomion politiikassa, mikä tietysti nyt on ymmärrettävää. Mutta poliitikkojen pitäisi nähdä kauemmas – edes vähän kauemmas kuin äänestäjät näkevät. Pahimman inflaation aika voi olla ohi muutaman kuukauden päästä. Bensalasku saattaa olla kohta taas pienempi ja sähkölaskut hallinnassa.

Hädän ja hälinän taustalla Suomen julkinen talous kulkee rauhallisen vakaasti entiseen suuntaansa, kohti heikompaa olotilaa.

Tämä hallitus ei tilanteelle pandemian ja sodan vuoksi oikein ehtinyt mitään tehdä, eikä enää ehdikään. Mutta tämän hallituksen vastuulla on, että nyt ei lyhytnäköisistä poliittisista syistä tehdä enää mitään sellaista, joka haittaisi seuraavan hallituksen ykköstehtävää: julkisen talouden suunnan oikaisemista.

Tällainen ohjelma on pakko tehdä – juuri niistä poliittisista syistä – vaalikauden alussa, jos sitä oikeasti haluaa edistää. Siis jos poliitikot haluavat siirtyvät kansan mielialojen peesaajista vastuunkantajiksi.

Monien kansalaisten itsepetokseen kuuluu, että sanoo olevansa hyvinvointivaltion kannattaja. Mielestäni se ei kerro mitään paitsi sen että kansalainen haluaa ylläpitää nykyiset rakenteet. Kaikki mittarit kuitenkin tälläkin hetkellä kertovat, että Suomen julkinen talous ja sen rahoituspohja on murenemassa. Vitsihän tässä on se, että jos haluaa ylläpitää nykyisiä rakenteita, niin silloin ei ole enää hyvinvointivaltion kannattaja, koska sitä ei yksinkertaisesti enää ole.

Myöskään täällä käytävään keskusteluun ei saada konkretiaa tai mitään ratkaisuja hyvinvointivaltion pelastamiseksi, jos ei ole esittää ratkaisuehdotuksia maan ongelmien korjaamiseksi eri arvopohjista lähtien. Vai kertooko se siitä, että kansalaisia vaivaa sama neuvottomuus kuin päättäjiä? Nähtävästi.

Hyvinvointivaltion suurin uhka on heikkenevä huoltosuhde. Hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi ja vanhusten hoidon turvaamiseksi työtä tekevän väestön tulee tuottaa yhä enemmän että saadaan edes aikaisempi palvelutaso ylläpidettyä.

Työn tuottavuutta nostoon on olemassa helppoja ratkaisuja:

• Nostetaan T&K investointeja 4% BKT:sta
• Lisätään yliopistojen ja amk rahoitusta ja koulutuspaikkoja tuottavilla aloilla
• Nostetaan 1. ja 2. asteen rahoitusta
• Vaaditaan nuorilta enemmän 1. ja 2. asteen oppilaitoksissa. Arvosanan 5 suorittamisella ei enää pääse koulusta ulos, vaan tulee vaatia vähintään tyydyttävän (7) tason suoritusta. Keskinkertaisella osaamisella ei pärjää kiristyvillä globaaleilla työmarkkinoilla.
• Hyväksytään yksilöiden väliset tuottavuuserot. Me ei enää eletä 1980-luvun kolhoosissa vaan globaaleilla työmarkkinoilla. Yhteiskunnan tehtävänä on tukea heikommassa asemassa olevia siinä pärjäämisessä.
• Annetaan luovan tuhon puhdistaa heikosti toimivat yritykset ja annetaan yrittäjille mahdollisuus tehdä henkilökohtainen konkurssi Yhdysvaltojen mallin mukaisesti. Vapautuva työvoima voidaan allokoida paremmin tuottaviin yrityksiin jolloin työn tuottavuus kasvaa
• Helpotetaan korkean tuottavuuden maahanmuuttajien pääsyä Suomeen
  

Lisäksi loppuun Ylen artikkeli, joka kertoo lähinnä professori Eerolan neuvottomuudesta.

Rapautuva hyvinvoinvaltio vaatii remontin – miljardin säästö saataisiin pelkällä koulupudokkaiden määrän vähentämisellä

Ihmisen oma vastuu pärjäämisestään on kasvanut aiemmasta. Tutkijat haluavat torpata miljoonahankkeella eriarvoistumisen.

yle.fi

– Hyvinvointivaltio on rapautunut ja muuttunut 1980-luvulta alkaen. Yksilön vastuu hyvinvointivaltiossa pärjäämisessä on nyt paljon isompi kuin se oli aikaisemmassa eetoksessa. Suomessa on merkkejä vastakkainasettelusta, tutkailee Erola.

Olisikohan syynä se, että Suomen talous on avautunut vähitellen avoimille markkinoille ja työntekijät kilpailevat globaaleilla työmarkkinoilla? Kuinka hyvin Suomen hyvinvointiyhteiskunta on onnistunut yksilöiden tukemisessa? Tässä voi pohtia mm. Suomen ja Saksan oppisopimusjärjestelmiä, Suomen työvoiman liikkuvuutta sekä työpaikkojen välillä että alueellisesti.

– On iso pelko, että erot kasvavat niin suuriksi, että se alkaa rapauttaa hyvinvointivaltion kannatuspohjaa. Pohjoismaisessa hyvinvointimallin ideaalissahan kaikki kansalaiset hyötyvät. Jos näin ei tapahdu ja erot kasvavat, on se huono viesti. Hyvinvointivaltion pohja rapistuu, jos usko siihen horjuu.

Jos tässä viitataan tuloerojen katsomiseen niin niiden kaventamisella me nimenomaan tuhotaan tämä hyvinvointivaltio. Jos me tasataan supercelliläisen ja kunnan byrokraatin tulot niin meidän hyvinvointivaltio on tuhottu, koska kannustimia yrittämiseen ei ole ja rahaa valtion kirstuun ei tule.

– Pelkästään yhden koulupudokkaan on laskettu käyttävän elämänsä aikana yli 370 000 euron arvosta enemmän palveluita kuin muut. Tuon kustannuksen vähentäminen neljänneksellä tarkoittaisi jo miljardin euron säästöä yhden yksittäisen niin sanotun syntymävuosikohortin kohdalla. Ja tämä summa ei edes sisällä esimerkiksi eliniän aikana menetettyjä työtuloja.

Nykyinen hallitus on puuttunut tähän haasteeseen 2. asteen oppivelvollisuudella -hyvä. Ongelma on se, että rahoitusta ei kuitenkaan jaettu riittävästi.

 

[tietokonerikki]

Tämä ei ole noin yksinkertaista. Nyt seuraavat ryhmät ovat osin päällekkäisiä, mutta suuruusluokka tulee esille:
Raija Kerättären väitöstutkimuksen (2016) mukaan työttömistä jopa 20-25 prosenttia on todellisuudessa työkyvyttömiä.
Joka kolmas on vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Vaikeasti työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä kolmasosa.

Siis vähintään kolmasosa, mutta mahdollisesti puolet työttömyydestämme on sellaista, minkä ei realistisesti voi ajatella ratkeavan oikein millään tavalla. Joskin valtion Työkanava oy:n on tarkoitus osatyökykyisten kohdalla siihen pyrkiä.

Todellisuudessa työkyvyttömille taas olisi hyvä löytää muu tukimuoto, mikä siivoaisi kyllä työttömyystilastoa hienosti, mutta ei valitettavasti muutoin vaikuttaisi mihinkään (yksilötasolla se kenties parantaisi elämänlaatua). Harmi kyllä, se on osoittaunut hyvin vaikeaksi, aihetta on nimittäin pyöritelty jo n. 20 vuoden ajan ilman ratkaisua.

Kansantalouden kannalta aiheelle myös NAIRU on olennainen käsite. Se selittää, miksi työttömyystavoitettakaan ei voi laittaa tiettyä estimaattia alemmaksi, ellei samalla halua negatiivisia vaikutuksia. Nykyään onkin tapana estimoida NAIRU-taso ja määritellä järjestelmätason tavoite lähelle sitä.

Työttömien määrä kuitenkin kuvaa heitä, joilla pitäisi olla työtä, jotta kansakuntana pärjäämme, siinä luvussa varmasti on paljon henkilöitä joita ei voi työllistää. Mutta niitä voi erikseen sitten tuodat arvioina esiin.

Paljon on olemassa töitä, jotka eivät vaadi kansakoulua (<-liekkö termi enää käytössä) enempää, kunhan niitä oikeita työhaluja löytyy. Itsekin olen hyvin monia neuvonut, kun olen sen tärkeimmän (työhalun, terveyden lisäksi) olevan kunnossa.
Ennen isot firmat (myös osa pienyrittäjistä) antoivat enemmän omaa koulutusta ja järjestivät asunnot. Nyt niiden mielestä valtion pitäisi hoitaa kaikki.

Täytyy tutustua tohon NAIRUun , bruttokansantuotetta meille media ja politikot pääasiassa esiin tuovat. Sillä saadaan näyttämään, että menee hyvin vaikka ei menisikään (ainakaan pitemmässä juoksussa). Viennistä puhuminen kertoisi paljon paremmin, miten meillä talouden kestävästi menee.

 

[91danger91]

Tein uuden ketjun jossa voidaan tarkemmin keskustella Suomen hyvinvointiyhteiskunnan tilasta. Aihe on nähdäkseni liian laaja aihe täällä keskusteltavaksi.

Keskustelua Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rapistumisesta ja sen tulevaisuudesta

Tässä ketjussa keskustellaan Suomen hyvinvointiyhteiskunnan kehityksestä ja sen tulevasta kehityksestä. Monien mielestä hyvinvointiyhteiskunnan taso on jatkuvasti laskenut 1980-luvulta (linkki YLE:n artikkeliin alhaalta). Olen yrittänyt käydä keskustelua ketjussa Kotimaan politiikka aiheesta...

bbs.io-tech.fi

 

[Jan11]

Kyllä lehdistö pääsi aika lähelle Marinin murtamista, kyllä kaikilla ihmisillä on murtumispiste, Marin on kuitenkin ollut tämän ajan pääministeri niin se voi olla hieman korkeampi kynnys. Mitä itse aiheeseen tulee niin oppivelvollisuuden nosto on todella onnistunut uudistus, ei tarvitse edes odottaa tuloksia että tietää tuon toimivuuden.

No ei ole ihme, että pääsi. Sehän onnistui siinä kertaalleen hieman samaan tapaan Sipilän, parikin kertaa Stubbin ja Kataisen kanssa, ja muutama vuosi aiemmin jo Vanhasen kanssa.

Parhaiten aihetta on avannut Stubb mm. ”Pääministeri johtaa maata, jossa suurin osa haluaa hänen epäonnistuvan.”, ”Nyt tiedän millaista on käydä siellä rajoilla.”, ”Tärkeintä on, että perhe selvisi vaurioitta”, ”Kun olet ministeri, niin sinun odotetaan käyttäytyvän tietyllä tavalla. Sinun odotetaan mukautuvan instituutioon, mutta silti sinut tuomitaan sen perusteella, millaisena henkilönä sinua pidetään.”, ”Poliitikot ovat myös ihmisiä, eivät vain instituutioita ja Ihmisillä on tunteita, instituutioilla ei”.

 

[The Grenadier]

No ei ole ihme, että pääsi. Sehän onnistui siinä kertaalleen hieman samaan tapaan Sipilän, parikin kertaa Stubbin ja Kataisen kanssa, ja muutama vuosi aiemmin jo Vanhasen kanssa.

Parhaiten aihetta on avannut Stubb mm. ”Pääministeri johtaa maata, jossa suurin osa haluaa hänen epäonnistuvan.”, ”Nyt tiedän millaista on käydä siellä rajoilla.”, ”Tärkeintä on, että perhe selvisi vaurioitta”, ”Kun olet ministeri, niin sinun odotetaan käyttäytyvän tietyllä tavalla. Sinun odotetaan mukautuvan instituutioon, mutta silti sinut tuomitaan sen perusteella, millaisena henkilönä sinua pidetään.”, ”Poliitikot ovat myös ihmisiä, eivät vain instituutioita ja Ihmisillä on tunteita, instituutioilla ei”.

Jep, oma mielipide on että mitään naista kuka ei kestä omista töppäilyistä johtuvaa painetta, ei pitäisi tuollaiseen tehtävään, eli pääministeriksi nimittää. Joku kovanahkainen mies, ja pysytään ruodussa, poliittisesti.

 

[Jan11]

Sinipuna keskustalla vahvistettuna tai ilman piirtyy tanssiinkutsuina yhä selvemmin. Sanna Marinin (sd.) viimeviikkoista kommenttia seuraavana nyt Uutissuomalaisen kyseli Kokoomuksen puoluevaltuutetuilta minkä puolueen he tokaisevat mieluiten päähallituskumppanikseen. 41% vastanneista päätyi demareihin, 38% kepuun.
Persut (14%) ja varsinkin Vihreät (5%) jäivät kannatukseltaan kovin marginaalisiksi.

Puolueet | Uutissuomalainen: Kokoomuslaiset ottaisivat hallituskumppaniksi mieluiten Sdp:n tai keskustan

Vastaajat perustelivat yhteistyöhalua Sdp:n kanssa muun muassa käytännön päätöksentekokyvyllä ja muiden vaihtoehtojen huonoudella.

www.hs.fi

 

[91danger91]

Sinipuna keskustalla vahvistettuna tai ilman piirtyy tanssiinkutsuina yhä selvemmin. Sanna Marinin (sd.) viimeviikkoista kommenttia seuraavana nyt Uutissuomalaisen kyseli Kokoomuksen puoluevaltuutetuilta minkä puolueen he tokaisevat mieluiten päähallituskumppanikseen. 41% vastanneista päätyi demareihin, 38% kepuun.
Persut (14%) ja varsinkin Vihreät (5%) jäivät kannatukseltaan kovin marginaalisiksi.

Puolueet | Uutissuomalainen: Kokoomuslaiset ottaisivat hallituskumppaniksi mieluiten Sdp:n tai keskustan

Vastaajat perustelivat yhteistyöhalua Sdp:n kanssa muun muassa käytännön päätöksentekokyvyllä ja muiden vaihtoehtojen huonoudella.

www.hs.fi

Kyllä toikin hallituspohja voi toimia, mutta siinä pitää olla vpj Valtonen aktiivisesti mukana herättelemässä muita kokoomuslaisia. Petteri Orpo vaikuttaa kaverilta, joka olisi valmis myymään mummonsa päästääkseen hillotolpalle. Tässä sopivaa listaa tulevalle ja todennäköiselle hallitustunnustelijoille:
1. Luovutaan yleissitovuudesta
2. Ansiosidonnaisen pituus puolitetaan
3. Poistetaan irtisanomissuoja
4. Työmarkkinajärjestöjen verovapauden poisto. Kojamon rahaa tulee ovista ja ikkunoista muutenkin.

Jos SDP sopii nämä kaikki niin sitten en näe mitään ongelmaa Kok+SDP johtoiselle hallitukselle

 

[Paapaa]

1. Luovutaan yleissitovuudesta
2. Ansiosidonnaisen pituus puolitetaan
3. Poistetaan irtisanomissuoja
4. Työmarkkinajärjestöjen verovapauden poisto. Kojamon rahaa tulee ovista ja ikkunoista muutenkin.

Tehy on tällä hetkellä valmis tappaamaan ihmisiä, jotta saavat parempaa liksaa hoitajille. Sen pohjalta voit olla 100%:isen varma, että nuo ehdotuksesi eivät tule toteutumaan minkään yhden hallituksen aikana. SDP, Vas ja PS tulisivat vastustamaan noita duunaripuolueina verisesti AY:n rinnalla. Muutkin kakistelisivat osan kohdalla. Kokoomus ja Keskusta voisivat jotain saada tehtyä ja Sipilän hallitus saikin ansiosidonnaisesta viilattua 100pv pois. Mutta ei olisi helppoa. Suomeen on sementoitu AY:lle hyvin vahva asema, josta se pitää kiinni kaikella raivolla vasemmistopuolueiden tukemana.

Joku pieni kevennetty osajoukko noista voisi toteutua jos tähdet ovat sopivassa asennossa ja vaalitulos hyvin selkeä. Muutoin jatketaan AY:n viitoittamalla tiellä.

 

[Jan11]

Kyllä toikin hallituspohja voi toimia, mutta siinä pitää olla vpj Valtonen aktiivisesti mukana herättelemässä muita kokoomuslaisia. Petteri Orpo vaikuttaa kaverilta, joka olisi valmis myymään mummonsa päästääkseen hillotolpalle. Tässä sopivaa listaa tulevalle ja todennäköiselle hallitustunnustelijoille:
1. Luovutaan yleissitovuudesta
2. Ansiosidonnaisen pituus puolitetaan
3. Poistetaan irtisanomissuoja
4. Työmarkkinajärjestöjen verovapauden poisto. Kojamon rahaa tulee ovista ja ikkunoista muutenkin.

Jos SDP sopii nämä kaikki niin sitten en näe mitään ongelmaa Kok+SDP johtoiselle hallitukselle

Realismia: Mikään noista ei toteudu ainakaan tällä vuosikymmenellä, 1 ja 3 ei ehkä seuraavallakaan tai ylipäätään ikinä.
Kohta 4. taas ei siksi, että yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden verovapautta ei puolueet itse todellisuudessa halua purkaa, koska niiden rakenne (ja erityisesti Kokoomuksen) on toteutettu nimenomaan yhdistyksillä ja tukisäätiöillä, jotka myös nauttii verovapaudesta.
AY-puolella on toki todenneet, että heille se kyllä sopii, jos se koskee sitten kaikkia. Ehkä siksi, kun tietävät toki hekin edellämainitun.

Tavoitteet yleensä kuitenkin kannattaa ennemmin asettaa niin, että toteutuminen on todennäköistä, tai ainakin, että edes mahdollista.

 

[Tecto]

Tehy on tällä hetkellä valmis tapaamaan ihmisiä, jotta saavat parempaa liksaa hoitajille.

Avaatko tätä vähän?

 

[Paapaa]

Avaatko tätä vähän?

Avaan, siinä oli typo. Piti lukea "tappamaan". Ei "tapaamaan".

 

[Tecto]

Avaan, siinä oli typo. Piti lukea "tappamaan". Ei "tapaamaan".

En silti ymmärrä, miten tehy olisi tappamassa ihmisiä.

 

[91danger91]

Tehy on tällä hetkellä valmis tappaamaan ihmisiä, jotta saavat parempaa liksaa hoitajille. Sen pohjalta voit olla 100%:isen varma, että nuo ehdotuksesi eivät tule toteutumaan minkään yhden hallituksen aikana. SDP, Vas ja PS tulisivat vastustamaan noita duunaripuolueina verisesti AY:n rinnalla. Muutkin kakistelisivat osan kohdalla. Kokoomus ja Keskusta voisivat jotain saada tehtyä ja Sipilän hallitus saikin ansiosidonnaisesta viilattua 100pv pois. Mutta ei olisi helppoa. Suomeen on sementoitu AY:lle hyvin vahva asema, josta se pitää kiinni kaikella raivolla vasemmistopuolueiden tukemana.

Joku pieni kevennetty osajoukko noista voisi toteutua jos tähdet ovat sopivassa asennossa ja vaalitulos hyvin selkeä. Muutoin jatketaan AY:n viitoittamalla tiellä.

Realismia: Mikään noista ei toteudu ainakaan tällä vuosikymmenellä, 1 ja 3 ei ehkä seuraavallakaan tai ylipäätään ikinä.
Kohta 4. taas ei siksi, että yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden verovapautta ei puolueet itse todellisuudessa halua purkaa, koska niiden rakenne (ja erityisesti Kokoomuksen) on toteutettu nimenomaan yhdistyksillä ja tukisäätiöillä, jotka myös nauttii verovapaudesta.
AY-puolella on toki todenneet, että heille se kyllä sopii, jos se koskee sitten kaikkia. Ehkä siksi, kun tietävät toki hekin edellämainitun.

Tavoitteet yleensä kuitenkin kannattaa ennemmin asettaa niin, että toteutuminen on todennäköistä, tai ainakin, että edes mahdollista.

Ilmeisesti kriisitietoisuus hyvinvointyhteiskunnan romahtamisesta ei ole vielä saavuttanut poliittisia etujärjestöjä? Jos tää meininki on oikeasti tätä niin pakko tässä on toivoa ihan helvetin kylmää talvea, kalliimpaa ruokaa ja sähköä niin että saadaan suurmielenosoitukset aikaan, jotta kansa tajuaisi valita paremmin päättäjänsä. Onko meidän demokratia näin heikko järjestövallan edessä? Mites se Abraham Lincolnin puhe menikään Gettysburgin taisteluiden jälkeen?

"that these dead shall not have died in vain—that this nation, under God, shall have a new birth of freedom—and that government of the people, by the people, for the people, shall not perish from the earth. "

En silti ymmärrä, miten tehy olisi tappamassa ihmisiä.

Sillä että teho-osastoilla ei ole riittävästi henkilökuntaa - kriittisessä tilassa olevat jää hoitamatta ja kuolee pois.

 

[Resetor]

Sillä että teho-osastoilla ei ole riittävästi henkilökuntaa - kriittisessä tilassa olevat jää hoitamatta ja kuolee pois.

No nimi paperiin sitten ja lakkouhka katoaa.

 

[91danger91]

No nimi paperiin sitten ja lakkouhka katoaa.

Joo täähän on mielenkiintoinen tilanne että meillä on vasemmistolaisin hallitus sitten kylmän sodan ja hallitus pesee kätensä kun tuolla uhkaa potilaita kuolla kun ei saada hoitoalan kriisiä kuntoon.

Kuka uskoo nykyisten puolueiden kykyyn ratkaista hyvinvointiyhteiskuntamme ongelmia?

 

[Resetor]

Joo täähän on mielenkiintoinen tilanne että meillä on vasemmistolaisin hallitus sitten kylmän sodan ja hallitus pesee kätensä kun tuolla uhkaa potilaita kuolla kun ei saada hoitoalan kriisiä kuntoon.

Kuka uskoo nykyisten puolueiden kykyyn ratkaista hyvinvointiyhteiskuntamme ongelmia?

Hoitajaliitot on STTK:n liittoja. SAK:laiset liitot solmivat sopimuksen jo. Jos hoitajaliitot saavat nyt paremman, niin SAK:laiset liitot ovat epäonnistuneet.
SDP=SAK

 

[Jan11]

Ilmeisesti kriisitietoisuus hyvinvointyhteiskunnan romahtamisesta ei ole vielä saavuttanut poliittisia etujärjestöjä? Jos tää meininki on oikeasti tätä niin pakko tässä on toivoa ihan helvetin kylmää talvea, kalliimpaa ruokaa ja sähköä niin että saadaan suurmielenosoitukset aikaan, jotta kansa tajuaisi valita paremmin päättäjänsä. Onko meidän demokratia näin heikko järjestövallan edessä? Mites se Abraham Lincolnin puhe menikään Gettysburgin taisteluiden jälkeen?

Ei tuossa ole järjestöistä pelkästään kysymys. Sun ehdotukset, vaikka edustavatkin kyllä talousliberalistisesti ajattelevien valtavirtaa, on vaan yksinkertaisesti ihan muuta, kuin mihin n. 170-180:lle kansanedustajaa kahdestasadasta, ihan jokaisen puolueen ns. valtavirta ja puoluevaltuustojen enemmistöt olisi valmiita, saatika mihin valtaosa kansasta olisi valmiita.

Muutoinkin lienee niin, että kriisitietoisuus luo kyllä oikein hyvän sauman ajaa rakenteellisia uudistuksia, mutta silti niiden uudistusten pitää sitten olla sellaisia, mihin ollaan myös valmiita (esim. NATO-liittymispäätöksen näennäinen helppous oli 30 vuoden valmistelu, kriisitietoisuus + aito kriisi + puhemies Vanhasen hienosti vetämä prosessi).

Sipilän hallitusta ennen rakennettiin useampi vuosi kriisitietoisuutta, ja ennen vaaleja kaikki puolueet paitsi vasemmistoliitto kilpaili sillä, kuka leikkaa eniten. Lisäksi valtaan päästyä oli saman tien oikea kriisi päällä. Läpi saatiin kuitenkin vain hyvin vähän pysyvää rakenteellista uudistusta. Kysymys oli lopulta siitä, että järjestöjen lisäksi kansa, suurin osa poliitikoista ja erityisesti suuri (ei ehkä suurin, mutta riittävän suuri) osa Sipilän oman pm-puolueen väestä ei lopulta sitten jakanutkaan sitä uudistustahtoa.

Muutoinkin taitaa olla niin, että meillä Suomessa ei rakenteita oikein kannatakaan uudistaa niin, että oven tai ikkunankarmit jää olkapäihin rymistellessä. Vaan ennemmin pikkuhiljaa yksi kerrallaan nakuttaen. Siihen toki vaikuttaa meidän varsin perusoikeuslähtöinen perustuslaki ja sen vallitseva tulkintatapa - se tavallaan pakottaa menemään joko osa/palanen kerrallaan tai sitten pienillä askeleilla.

 

[Jan11]

Joo täähän on mielenkiintoinen tilanne että meillä on vasemmistolaisin hallitus sitten kylmän sodan ja hallitus pesee kätensä kun tuolla uhkaa potilaita kuolla kun ei saada hoitoalan kriisiä kuntoon.

Kuka uskoo nykyisten puolueiden kykyyn ratkaista hyvinvointiyhteiskuntamme ongelmia?

Ei taida mikään muu osapuoli, kuin ne hoitajat itse haluta hallituksen lähtevän sotkeutumaan asiaan. Syykin on selvä. Ainoa tapa olisi luvata lisää rahoitusta, missä taas ei ole mitään mieltä, koska se rahoitus on pakko muutenkin antaa, jos joku sopimus tehdään. Lisäksi jos hallitus lähtisi antamaan nyt jonkun erityisrahoituksen, niin kyllähän sitä sen jälkeen olisi vaatimassa kaikki muutkin vähänkään kriittisellä alalla toimivat liitot. Lopulta siis melkein kaikki.

Kun nyt parinkymmenen vuoden painin jälkeen soteuudistus saadaan käyntiin, nykyhallitus on onnistunut siinä aika montaa aikaisempaa paremmin. Toki se kertoo enemmän aikaisempien hallitusten epäonnistumisista kuin nykyisestä. Jonka silti voi sanoa ehkä lopulta oppineen juuri niiden nyt mukana olevien puolueiden aikaisemmista epäonnistumisista.

 

[91danger91]

Ei tuossa ole järjestöistä pelkästään kysymys. Sun ehdotukset, vaikka edustavatkin kyllä talousliberalistisesti ajattelevien valtavirtaa, on vaan yksinkertaisesti ihan muuta, kuin mihin n. 170-180:lle kansanedustajaa kahdestasadasta, ihan jokaisen puolueen ns. valtavirta ja puoluevaltuustojen enemmistöt olisi valmiita, saatika mihin valtaosa kansasta olisi valmiita.

Muutoinkin lienee niin, että kriisitietoisuus luo kyllä oikein hyvän sauman ajaa rakenteellisia uudistuksia, mutta silti niiden uudistusten pitää sitten olla sellaisia, mihin ollaan myös valmiita (esim. NATO-liittymispäätöksen näennäinen helppous oli 30 vuoden valmistelu, kriisitietoisuus + aito kriisi + puhemies Vanhasen hienosti vetämä prosessi).

Sipilän hallitusta ennen rakennettiin useampi vuosi kriisitietoisuutta, ja ennen vaaleja kaikki puolueet paitsi vasemmistoliitto kilpaili sillä, kuka leikkaa eniten. Lisäksi valtaan päästyä oli saman tien oikea kriisi päällä. Läpi saatiin kuitenkin vain hyvin vähän pysyvää rakenteellista uudistusta. Kysymys oli lopulta siitä, että järjestöjen lisäksi kansa, suurin osa poliitikoista ja erityisesti suuri (ei ehkä suurin, mutta riittävän suuri) osa Sipilän oman pm-puolueen väestä ei lopulta sitten jakanutkaan sitä uudistustahtoa.

Muutoinkin taitaa olla niin, että meillä Suomessa ei rakenteita oikein kannatakaan uudistaa niin, että oven tai ikkunankarmit jää olkapäihin rymistellessä. Vaan ennemmin pikkuhiljaa yksi kerrallaan nakuttaen. Siihen toki vaikuttaa meidän varsin perusoikeuslähtöinen perustuslaki ja sen vallitseva tulkintatapa - se tavallaan pakottaa menemään joko osa/palanen kerrallaan tai sitten pienillä askeleilla.

Muistan kun olin aikoinaan varastotöissä ja siellä työkaveri sano että silloin 1980-luvulla asiat oli paremmin kuin nykyään. Eletäänkö tässä yhteiskunnassa laput silmissä vai mikä on ongelma? Kuvitellaanko täällä että edelleen käy idän kauppa ja siihen tarvitaan vahvoja johtajia politiikoista työntekijäliittoihin? Nokia on edelleen iso ja tuo lajapäin rahaa? Meillä on Suomessa paljon rikkaita ja voidaan nostaa lisää verotuista? Tämä sama kuvitelma samalla kun järjestövalta hivuttaen ottaa vuosi vuodelta yhä enemmän kuristusotetta kansalaisten päätöksenteosta.

Hallitustunnustelutkin on täysi vitsi kun eri järjestöt oikealta vasemmalle, takaa ja sivusta, taivaasta helvettiin asettavat erilaisia reunaehtoja kansanvallalle. Kansa hurraa ja taputtaa "hyvinvointivaltion" perään kuin jossain Pohjois-Koreassa.


Voidaanhan me näitä hitaasti tehdä ettei vaan kukaan suutu. Jossakin kohtaa kun tulee kuitenkin se tilanne, että me ei enää päätetä meidän omista asioista enää edes tämän valtakunnan sisällä, vaan sen ulkopuolella. EU oli vasta alkusoittoa. Halutaanko me itse tehdä päätökset vai luovuttaa sekin päätäntävalta ulkopuolelle?

 

[Jan11]

Hoitajaliitot on STTK:n liittoja. SAK:laiset liitot solmivat sopimuksen jo. Jos hoitajaliitot saavat nyt paremman, niin SAK:laiset liitot ovat epäonnistuneet.
SDP=SAK

Myös akavalaiset sopi. Akava on kokoomuspainotteinen.

 

[Jan11]

Muistan kun olin aikoinaan varastotöissä ja siellä työkaveri sano että silloin 1980-luvulla asiat oli paremmin kuin nykyään. Eletäänkö tässä yhteiskunnassa laput silmissä vai mikä on ongelma? Kuvitellaanko täällä että edelleen käy idän kauppa ja siihen tarvitaan vahvoja johtajia politiikoista työntekijäliittoihin? Nokia on edelleen iso ja tuo lajapäin rahaa? Meillä on Suomessa paljon rikkaita ja voidaan nostaa lisää verotuista? Tämä sama kuvitelma samalla kun järjestövalta hivuttaen ottaa vuosi vuodelta yhä enemmän kuristusotetta kansalaisten päätöksenteosta.

Hallitustunnustelutkin on täysi vitsi kun eri järjestöt oikealta vasemmalle, takaa ja sivusta, taivaasta helvettiin asettavat erilaisia reunaehtoja kansanvallalle. Kansa hurraa ja taputtaa "hyvinvointivaltion" perään kuin jossain Pohjois-Koreassa.


Voidaanhan me näitä hitaasti tehdä ettei vaan kukaan suutu. Jossakin kohtaa kun tulee kuitenkin se tilanne, että me ei enää päätetä meidän omista asioista enää edes tämän valtakunnan sisällä, vaan sen ulkopuolella. EU oli vasta alkusoittoa. Halutaanko me itse tehdä päätökset vai luovuttaa sekin päätäntävalta ulkopuolelle?

Aina joku suuttuu. Sinäkin selvästi nykyisestä tavasta. Siitä siis ei ole kysymys.
BTW. Itse olisin vahvan eurooppalaisen liittovaltion kannalla. Tai edes vahvan pohjoismaisen. En pidätä hengitystä odotellessani, vaikka ensimmäinen näyttikin vielä 15 vuotta sitten ihan mahdolliselta kehityssuunnalta, ei se siltä enää oikein näytä.

 

[91danger91]

Aina joku suuttuu. Sinäkin selvästi nykyisestä tavasta. Siitä siis ei ole kysymys.
BTW. Itse olisin vahvan eurooppalaisen liittovaltion kannalla. Tai edes vahvan pohjoismaisen. En pidätä hengitystä odotellessani, vaikka ensimmäinen näyttikin vielä 15 vuotta sitten ihan mahdolliselta kehityssuunnalta, ei se siltä enää oikein näytä.

Joo liittovaltio voisi olla jossakin asioissa ihan hyvä, yhteinen infrakehitys, yhteiset sisäiset digimarkkinat yms. Sen sijaa pitäisin monia muita asioita kansallisessa lainsäädännässö kuten ilmastotavoitteet. sosiaaliturva, puolustusvoimat yms. kansallisessa harkintavallassa.

Tarkoitin kommentillani sitä että tänne tulee IMF kuten Kreikassa joka sanelee Suomen politiikan leikkauslistat ja Ahon hallitus tulee olemaan lämmin muisto siinä vaiheessa. Laput silmillä lampaat menee ja uskovat politiikkojen paskapuheita kuinka maailman "onnellisin" kansa me ollaan.

Poliittinen vastuu on kyllä vitsi kun voi siirtyä nakkisuojaan sen jälkeen kun isänmaansa saanut ajettua vararikkoon.

 

[namlepo]

Eeköhän täällä rauhassa saada olla kun aina välillä laitellaan miljardeja köyhille etelä euroopan maille.

 

[Kustu]

Ne miljardipaketit on tarkkarajaisia ja kertaluonteisia kuulemma. Lisäksi me tienataan niillä.
Huhun mukaan lampaat tykkää kun niitä keritään.

 

[RayBees]

Ei meiltä raha lopu - printataan lisää! Metsää riittää ja paperiteollisuus kiittää. Istutetaan 8 puuta kaadetun tilalle niin hyvää tulee. Työttömät voivat tehdä fyysisen ty.. ö-öh eikun siis kuntouttavana toimena kaataa ja istuttaa puut. Suomi nousuun!

 

[meridian]

Sillä että teho-osastoilla ei ole riittävästi henkilökuntaa - kriittisessä tilassa olevat jää hoitamatta ja kuolee pois.

Tämähän ei ole Tehyn päätettävissä, vaan sairaanhoitopiirien. Tehy ei vastaa hoitajien rekrytoinnista tai eri osastojen valmiustasosta.

Mitä tuohon lakkoon tulee, niin lakon aikanakin tehdään suojelutyötä niissä paikoissa joissa se on välttämätöntä, kuten esim teho-osastoilla. Toki Tehy ja työnantajat sen suojelutyön määrästä neuvottelee.

 

[91danger91]

Tämähän ei ole Tehyn päätettävissä, vaan sairaanhoitopiirien. Tehy ei vastaa hoitajien rekrytoinnista tai eri osastojen valmiustasosta.

Mitä tuohon lakkoon tulee, niin lakon aikanakin tehdään suojelutyötä niissä paikoissa joissa se on välttämätöntä, kuten esim teho-osastoilla. Toki Tehy ja työnantajat sen suojelutyön määrästä neuvottelee.

Ei mutta Tehy jakelee lakkovaroituksia ja täten vaikuttaa tarjolla olevaan osaavan työvoiman saatavuuteen.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että hoitajat ovat palkankorotuksensa saaneet. Ongelma vain on siinä että meillä arvostetaan kaikkea paskaa veikkausperheestä kehitysapurahojen vastuuttomaan jakamiseen enemmän kuin ihmisten terveydenhoitamista. Rahaa ei ole jaossa kun meidän pitää sivistää kirgisialaisia tupakanpolton vähentämisessä.

Suomi rahoitti Kirgisian tupakkavalistusta kymmenen vuotta liki miljoonalla eurolla – tässä tulos

Hankkeessa on muun muassa puututtu autonkuljettajien tupakointiin.

www.is.fi

 

[meridian]

Ei mutta Tehy jakelee lakkovaroituksia ja täten vaikuttaa tarjolla olevaan osaavan työvoiman saatavuuteen.

Miten lakkovaroituksen antaminen vaikuttaa tarjolla olevan työvoiman saatavuuteen?

 

[tietokonerikki]

Muutoinkin lienee niin, että kriisitietoisuus luo kyllä oikein hyvän sauman ajaa rakenteellisia uudistuksia, mutta silti niiden uudistusten pitää sitten olla sellaisia, mihin ollaan myös valmiita (esim. NATO-liittymispäätöksen näennäinen helppous oli 30 vuoden valmistelu, kriisitietoisuus + aito kriisi + puhemies Vanhasen hienosti vetämä prosessi).

Kyllä meillä Kokoomus ja Rkp on selkeästi Natoon halunnut. Nyt sitten sattui sauma Putinin hölmöilyn seurauksena ja median avustuksella saatiin homma maaliin. Ootko huomannut eduskunnan päätöksen jälkeen, ei enää mediassa ole? ollut, että Venäjä "uhkaisi sotilaallisesti Suomea" Luotiin taas yksi pitkävaikutteinen Nato-lisäkulu joka pitää verorahoin kattaa, vaikka sitten energiaveron muodossa.

Ikävintä tässä on että energian tuonnin lopettamisella Venäjältä ei ole saavutettu käytännössä yhtään mitään (Ukrainan sodan loppusta ei ole paljon toiveita) muuta kuin, saatiin energialla keinottelu helpommaksi toteuttaa ja samalla meidän taloudellinen kyky auttaa heikkeni.

 

[Jan11]

Ikävintä tässä on että energian tuonnin lopettamisella Venäjältä ei ole saavutettu käytännössä yhtään mitään (Ukrainan sodan loppusta ei ole paljon toiveita) muuta kuin, saatiin energialla keinottelu helpommaksi toteuttaa ja samalla meidän taloudellinen kyky auttaa heikkeni.

Korjataan taas kerran tämä: Me emme ole lopettaneet energiantuontia ITSE.
Sen sijaan Venäjä lopetti energian toimittamisen (viennin) Suomeen.

Maakaasu

Venäjä katkaisi maakaasun toimitukset Suomeen – tilanne hallinnassa - Valtioneuvosto

valtioneuvosto.fi

Sähkön

Venäjä katkaisi viime yönä sähkökaupan Suomeen – professori: ”Todennäköisesti politiikkaa”

Venäjä ilmoitti sähkökaupan katkaisemisesta perjantaina. Torstaina pääministeri Sanna Marin ja presidentti Sauli Niinistö kertoivat kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.

www.is.fi

Puun ja hakkeen

Metsäteollisuus | Venäjä rajoittaa jo kahdella eri tavalla raakapuun vientiä Suomeen – Voivatko rajoitukset vielä laajentua?

Suurempia ongelmia seuraisi, jos puuhakkeen tuontia rajoitettaisiin. Tuontihakkeen merkitys lämmöntuotannossa ja teollisuudessakin on kasvanut viime vuosina, ja nyt Venäjällä näkyy viitteitä, että siihenkin saattaa tulla muutos.

www.hs.fi

Puun tuonti on loppunut Venäjältä, ja sen korvaamisesta tulee vielä ankara keskustelu - Suomenmaa.fi

Venäjän hyökkäys Ukrainaan lopetti nopeasti puun tuonnin Venäjältä Suomeen. Itärajan yli on tuotu kymmenisen...

www.suomenmaa.fi

Kyllä meillä Kokoomus ja Rkp on selkeästi Natoon halunnut. Nyt sitten sattui sauma Putinin hölmöilyn seurauksena ja median avustuksella saatiin homma maaliin. Ootko huomannut eduskunnan päätöksen jälkeen, ei enää mediassa ole? ollut, että Venäjä "uhkaisi sotilaallisesti Suomea" Luotiin taas yksi pitkävaikutteinen Nato-lisäkulu joka pitää verorahoin kattaa, vaikka sitten energiaveron muodossa.

Kyllä. Mutta yhdessäkin he edustaa alle neljäsosaa kansanedustajista. NATO-äänestyksessä 188 edustajaa äänesti kyllä. Enemmän kuin juuri minkään isomman asian kanssa on ollut. Edes Kekkosen neljäs kausi ei saanut aivan yhtä suurta yksimielisyyttä (170 äänesti kyllä).

Nato-äänestys oli historiallisen yksimielinen – Kekkonenkin sai vähemmän ääniä vuonna 1973

Eduskunnan tiistainen Nato-äänestys (188–8) oli historiallisen yksimielinen.

www.iltalehti.fi

 

[tietokonerikki]

Aivan varmasti me omilla päätöksillä (Venäjä-pakotteilla) toi aikaan saatiin ja taas kerran "me" ensin vähennettiin energian tuontia venäjältä ja vasta sen jälkeen Venäjä teki ton lopettamispäätöksen. Harmi tosiaan, että meidän pakotteilla ei Ukrainan sotaa ole saatu loppumaan.

Olen ymmärtänyt, että olet ollut "politikko" tai ainakin heitä lähellä ja tiedät, että kaikenlaista lobbausta ja "painostusta/lehmänkauppaa" oman kannan puolesta tehdään ja niin varmasti nytkin. Itsekin olen muuttanut kantaani AS OY:n hallituksessa kun totesin jääväni vähemmistöön, joten en usko että eduskunnassakaan "188 kyllä" on edustajien vakaan harkinnan (ilman ulkopuolisia vaikutteita) mukainen tulos.

 

[JCSH]

Aivan varmasti me omilla päätöksillä (Venäjä-pakotteilla) toi aikaan saatiin ja taas kerran "me" ensin vähennettiin energian tuontia venäjältä ja vasta sen jälkeen Venäjä teki ton lopettamispäätöksen. Harmi tosiaan, että meidän pakotteilla ei Ukrainan sotaa ole saatu loppumaan.

No olisiko meidän pitänyt antaa Venäjän hyökätä Ukrainaan ilman mitään vastatoimia? Ainoa tapa välttää nuo Venäjän energiaperseilyt olisi ollut olla tekemättä mitään.

 

[Tommy Goldfish]

Aivan varmasti me omilla päätöksillä (Venäjä-pakotteilla) toi aikaan saatiin ja taas kerran "me" ensin vähennettiin energian tuontia venäjältä ja vasta sen jälkeen Venäjä teki ton lopettamispäätöksen. Harmi tosiaan, että meidän pakotteilla ei Ukrainan sotaa ole saatu loppumaan.

Olen ymmärtänyt, että olet ollut "politikko" tai ainakin heitä lähellä ja tiedät, että kaikenlaista lobbausta ja "painostusta/lehmänkauppaa" oman kannan puolesta tehdään ja niin varmasti nytkin. Itsekin olen muuttanut kantaani AS OY:n hallituksessa kun totesin jääväni vähemmistöön, joten en usko että eduskunnassakaan "188 kyllä" on edustajien vakaan harkinnan (ilman ulkopuolisia vaikutteita) mukainen tulos.

Pitäisikö siis mielestäsi venäjän pakotteet lopettaa? Vain Suomen vai kaikkien?

 

[tietokonerikki]

No olisiko meidän pitänyt antaa Venäjän hyökätä Ukrainaan ilman mitään vastatoimia?

Ei, mutta ei meidän tarvitseisi olla eturintamassa heikentämässä talouttamme. Kyllä euroopassa ymmärretään realiteetiitti, että meidän on itsemmekin pärjättävä ja tulevaisuudessakin tultava toimeen pisimmän yhteisen maarajan omaavan naapurimme kanssa.

 

[Tecto]

No olisiko meidän pitänyt antaa Venäjän hyökätä Ukrainaan ilman mitään vastatoimia? Ainoa tapa välttää nuo Venäjän energiaperseilyt olisi ollut olla tekemättä mitään.

Vastatoimia???? Millä tavalla nämä "vastatoimet" ovat auttaneet Ukrainaa?

 

[JCSH]

Ei, mutta ei meidän tarvitseisi olla eturintamassa heikentämässä talouttamme. Kyllä euroopassa ymmärretään realiteetiitti, että meidän on itsemmekin pärjättävä ja tulevaisuudessakin tultava toimeen pisimmän yhteisen maarajan omaavan naapurimme kanssa.

Siis mitä, ”Ei mutta kyllä, vitut Ukrainasta”?
Siis meinaatko sä, että Suomen ei olisi pitänyt asettaa mitään pakotteita Venäjää kohtaan Venäjän hyökkäyksen seurauksena?

 

[Centteri]

Ei, mutta ei meidän tarvitseisi olla eturintamassa heikentämässä talouttamme. Kyllä euroopassa ymmärretään realiteetiitti, että meidän on itsemmekin pärjättävä ja tulevaisuudessakin tultava toimeen pisimmän yhteisen maarajan omaavan naapurimme kanssa.

Tässä se dilemma juuri on. Me tulemme toimeen naapureiden kanssa mutta tuo naapurimaita valtaava ja kansanmurhaa harjoittava kehitysmaa ei tule naapureiden kanssa.
Me emme ole missään eturintamassa ole heikentämässä omaa talouttamme.

 

[JCSH]

Vastatoimia???? Millä tavalla nämä "vastatoimet" ovat auttaneet Ukrainaa?

No muun muassa ne auttaa Ukrainaa taistelemaan Venäjää vastaan. Kiväärejä, kranaatteja, ammuksia, sinkoja, kranaatinheittimiä ja mitä muuta sinne on roudattu Suomen toimesta.

 

[Tommy Goldfish]

Ei, mutta ei meidän tarvitseisi olla eturintamassa heikentämässä talouttamme. Kyllä euroopassa ymmärretään realiteetiitti, että meidän on itsemmekin pärjättävä ja tulevaisuudessakin tultava toimeen pisimmän yhteisen maarajan omaavan naapurimme kanssa.

Mihis perustat tuon että euroopassa ymmärrettäisiin se että yksi lipsuu rintamasta?

muoks: no ehkä siellä ymmärrettäisiin realiteetti että jos täällä vieläkin haluttaisiin laskea housut nilkkoihin kremlin edessä niin ratifioinnit katsottaisiin epäviisaiksi.

 

[aukusti]

Ei kannata yhtään lähteä tämän rikkinäisen levysoittimen kelkkaan vänkäämään, ellette halua että samaa tuubaa jauhetaan pitkälti 50 sivua.

 

[Jan11]

Ei, mutta ei meidän tarvitseisi olla eturintamassa heikentämässä talouttamme. Kyllä euroopassa ymmärretään realiteetiitti, että meidän on itsemmekin pärjättävä ja tulevaisuudessakin tultava toimeen pisimmän yhteisen maarajan omaavan naapurimme kanssa.

Sehän on Venäjä, joka juuri meidänkin taloutta heikentää. Energia on Venäjälle taisteluväline.

Myös ruoka oli Venäjälle pelinappula, jota käyttivät. Mutta pikkuhiljaa joutuivat sen osalta antamaan periksi, koska huomasivat, että muutoin olisivat pian menettäneet niitä jäljellä olevinaan afrikkalaisia ja lähi-idän kumppanimaitaan lännelle.

 

[Tommy Goldfish]

Ei kannata yhtään lähteä tämän rikkinäisen levysoittimen kelkkaan vänkäämään, ellette halua että samaa tuubaa jauhetaan pitkälti 50 sivua.

Lähinnä katson kortit että onko kaikki tuotos tasan linjassa kremlin kanssa. Tähän asti vaikuttaa siltä, mutta voi kai joku oikeastikkin olla tuota mieltä ja eron voisi huomata jos jossain kohtaa selkeästi poiketaan siitä itäisestä linjasta.

 

[tietokonerikki]

Sehän on Venäjä, joka juuri meidänkin taloutta heikentää. Energia on Venäjälle taisteluväline.

Myös ruoka oli Venäjälle pelinappula, jota käyttivät. Mutta pikkuhiljaa joutuivat sen osalta joustamaan, koska huomasivat, että muutoin olisivat pian menettäneet niitä jäljellä olevinaan afrikkalaisia ja lähi-idän kumppanimaitaan lännelle.

Niin on ja eurooppa meni siihen mukaan. Minusta tehokkaampi keino oli ennen Ukrainan sotaa jolloin ostettiin energiaa Venäjältä ja öljyn hinta pysyi alhaalla. Nyt Venäjä saa öljystään enemmän vaikka myy sitä vähemmän ja vastaavasti meidän euroilla saa vähemmän joka taas aiheuttaa inflaatiokierteen ja varmasti paljon taloudestaan huolestuneita kansalaisia, kun valtiot eivät pysty tai halua lopettta energialla keinottelua.

 

[JCSH]

Niin on ja eurooppa meni siihen mukaan. Minusta tehokkaampi keino oli ennen Ukrainan sotaa jolloin ostettiin energiaa Venäjältä ja öljyn hinta pysyi alhaalla. Nyt Venäjä saa öljystään enemmän vaikka myy sitä vähemmän ja vastaavasti meidän euroilla saa vähemmän joka taas aiheuttaa inflaatiokierteen ja varmasti paljon taloudestaan huolestuneita kansalaisia, kun valtiot eivät pysty tai halua lopettta energialla keinottelua.

Ainoa tapa välttää energian hinnan nousu, ja tuskin silläkään olisi se vältetty, olisi ollut, että EU olisi jättänyt Ukrainan yksin ilman mitään tukea.
Joten sano nyt rehellisesti, haluatko sä oikeasti, että Ukraina olisi jätetty taistelemaan yksin Venäjää vastaan jotta sulla olisi pienemmät sähkölaskut?

 

[Centteri]

Niin on ja eurooppa meni siihen mukaan. Minusta tehokkaampi keino oli ennen Ukrainan sotaa jolloin ostettiin energiaa Venäjältä ja öljyn hinta pysyi alhaalla. Nyt Venäjä saa öljystään enemmän vaikka myy sitä vähemmän ja vastaavasti meidän euroilla saa vähemmän joka taas aiheuttaa inflaatiokierteen ja varmasti paljon taloudestaan huolestuneita kansalaisia, kun valtiot eivät pysty tai halua lopettta energialla keinottelua.

..ja Ukrainan valloituksen jälkeen vuorossa olisi ollut baltian maat, suomi ehkä jos me ja muu eurooppa olisivat olleet passiivisia. Logiikkasi ei toimi loppuun asti.

 

[Jan11]

Niin on ja eurooppa meni siihen mukaan. Minusta tehokkaampi keino oli ennen Ukrainan sotaa jolloin ostettiin energiaa Venäjältä ja öljyn hinta pysyi alhaalla. Nyt Venäjä saa öljystään enemmän vaikka myy sitä vähemmän ja vastaavasti meidän euroilla saa vähemmän joka taas aiheuttaa inflaatiokierteen ja varmasti paljon taloudestaan huolestuneita kansalaisia, kun valtiot eivät pysty tai halua lopettta energialla keinottelua.

Pakotteet kiristyvät aikataulutetusti. Ja toimivat kyllä jo nyt hyvin, vaikka Venäjä yrittää asiaa peitellä sen, minkä vaan kykenee. Tietenkin pakotteita pitää vielä voimakkaasti kiristää.
Kun Saksa saa kaasuvarastot täyteen (n. kuukaudessa), ja Venäjä on laittamassa taas putkensa huoltoon, jolta se tuskin palaa enää toimintaan, onkin se seuraava erinomaisen hyvä paikka tehdä päätöksiä entistä kovemmista pakotteista.
Venäjälle kun pitää näyttää, että myös me kermaperseiset eurooppalaiset olemme valmiita kestämään epämukavuutta elleivät vetäydy

kesäkuulta

Venäjään kohdistuvat pakotteet purevat – Ekonomisti: ”todellinen talouden luisu on vasta alussa”

Pakotteet vaikuttavat jo nyt, mutta EU:n uudet pakotteet pahentavat Venäjän talousahdinkoa.

www.salkunrakentaja.fi

elokuulta

Business Retreats and Sanctions Are Crippling the Russian Economy

As the Russian invasion of Ukraine enters into its fifth month, a common narrative has emerged that the unity of the world in standing up to Russia has somehow

papers.ssrn.com

Huippuyliopiston selvitys kumoaa Putinin propagandan, joka väittää, etteivät pakotteet toimi – kuusi kohtaa osoittavat Venäjän talousahdingon

Venäjän asema energiaviennin mahtimaana heikkenee nopeasti. Jatkossa Venäjä on entistä enemmän Kiinan armoilla, joka kiristää Venäjän myymään energiaa ryöstöhinnoilla.

yle.fi

Tutkija: Venäjän talous riutuu talvella – keskiluokka kärvistelee ilman länsituotteita

Talouspakotteet näivettävät Venäjän taloutta ja heikentävät maan pohjattomaksi luultua sotakassaa. Kuluttamaan tottunut keskiluokka havahtuu puutteeseen, kun länsituotteet vaihtuvat neuvostoajoilta tuttuihin korvikevirityksiin.

www.is.fi

 

[91danger91]

Sehän on Venäjä, joka juuri meidänkin taloutta heikentää. Energia on Venäjälle taisteluväline.

Myös ruoka oli Venäjälle pelinappula, jota käyttivät. Mutta pikkuhiljaa joutuivat sen osalta antamaan periksi, koska huomasivat, että muutoin olisivat pian menettäneet niitä jäljellä olevinaan afrikkalaisia ja lähi-idän kumppanimaitaan lännelle.

Tämähän se. Tosin tää energiaomavaraisuuskin on vähän outo konsepti, toisella kädellä pidetään huoltovarmuudesta kiinni ja toisella uskotaan Venäjän kilttiin karhuun?

Ydinvoimahan on ollut sen keksimisestä asti ainoa oikea ratkaisu, mutta sitten politiikoilla iski psykoosit Tsernobylin onnettomuuden jälkeen ja moni rupesi vastustamaan ydinvoimaa. Moni piti fossiilia parempana vaihtoehtona vaikka kasvihuoneilmiö tunnettiin jo tuolloin (aasit).

1990-luvulla Matti Vanhasen kanteesta ydinvoima torpattiin alas Eduskunta torjui selvin luvuin viidennen ydinvoimalan Aho: Hallitus joutuu arvioimaan linjaansa Ydinvoiman vastustajat iloitsivat näkyvästi

Koko 2000-luvun Vihreät onnistuivat torppaamaan ydinvoimaloiden rakentamiseta tai hidastamaan niiden tuloa. Vasta viime vuosina ydinvoima onkin ihan okei heille (aasit).

Kansa kyllä tajuaa mennä Natoon kun Venäjän karhu lähtee impearistiseen ristiretkeensä, mutta kansakunnan tietämys loppuu siihen että voisi olla ihan hyvä ajatus olla omavarainen energian suhteen. Ilmeisesti kansakunnan älykkyys energiatuotannon suhteen on perusnisäkkään tasolla, kun ei osata pakene tai taistele -ajattelua pidemmälle.

Kausaliteettien ja riippuvuussuhteiden sekä ihan perus logiikan osalta voisi olla ihan hyvä, että peruskoulusta ei pääse ulos ennen kuin nämä ymmärtää. Toisaalta voisiko hyvinvointivaltiomme rappio johtua juuri tästä?

 

[ChatGPT]

Miksi täällä ollaan intopinkeenä nyt muka sodassa mukana? Eihän Suomi ole sodassa, eikä ole mikään muukaan EU-maa. Ukraina kun ei ole EU:ssa, eikä kuulu Natoon. Joten minkäpä vuoksi se nyt yhtäkkiä kiinnostaa meitä kermaperse-eurooppalaisia enemmän kuin joku näistä viimeisen 30-vuoden aikana nähdyistä konflikteista?

1990-luku
1990–1994 Ruandan sisällissota (1990–1994)
1990–1995 Ensimmäinen tuaregikapina
1990 Kuwaitin miehitys
1990–1991 Persianlahden sota
1991–1995 Kroatian sota
1991 Slovenian sota
1991–2002 Sierra Leonen sisällissota
1991–2002 Algerian sisällissota
1991–1993 Georgian sisällissota
1991–1992 Etelä-Ossetian sota (1991–1992)
1991–2000 Djiboutin sisällissota
1992 Transnistrian sota
1992–1993 Abhasian sota (1992–1993)
1992–1995 Bosnian sota
1992–1997 Tadžikistanin sisällissota
1993 Venäjän kriisi
1993–2006 Burundin sisällissota
1994–1998 Tšadin toinen sisällissota
1994–1996 Ensimmäinen Tšetšenian sota
1994 Jemenin sisällissota
1995 Cenepan sota
1996–1997 Kongon toinen sisällissota
1996–2001 Afganistanin sisällissota (1996–2001)
1996–2006 Nepalin sisällissota
1996–1997 Ensimmäinen Kongon sota
1997–1999 Kongon tasavallan sisällissota
1998–1999 Kosovon sota
1998– Kongon kolmas sisällissota
1998–2002 Toinen Kongon sota
1998–1999 Guinea-Bissaun sisällissota
1999– Nigerian šariakonflikti
1999 Kargilin konflikti
1999 Ituri konflikti
1999 Dagestanin sota
1999–2000 Itä-Timorin kriisi 1999
1999–2003 Liberian toinen sisällissota
1999–2009 Toinen Tšetšenian sota

2000-luku
Yhdysvaltalaisia joukkoja Bagdadissa Irakin sodan aikana.
2000–2005 Al-Aqsan intifada
2000–2006 Laosin konflikti
2000 Terrorismin vastainen sota Jemenissä
2001– Afganistanin sota
2001 Makedonian konflikti
2001 Bangaladeshin-Intian rajakonflikti
2002–2007 Norsunluurannikon sisällissota
2003–2011 Irakin sota
2003 Baluchistanin sota
2003 Keski-Afrikan tasavallan sota
2003– Darfurin konflikti
2004–2006 Waziristanin konflikti
2004–2015 Huthikapina
2004 Haitin konflikti
2004– Kivun konflikti
2005–2010 Tšadin kolmas sisällissota
2005 Länsi-Saharan vapaussota
2006 Libanonin sota 2006
2006–2009 Somalian sota
2006– Meksikon huumesota
2007–2009 Toinen tuaregikapina
2008 Venäjän–Georgian sota
2008–2009 Operaatio Valettu lyijy
2009– Pohjois-Kaukasian levottomuudet
2009– Etelä-Jemenin konflikti

2010-luku
2011 Libyan sisällissota
2011–2013 Irakin levottomuudet
2011– Syyrian sisällissota
2011– Siinain levottomuudet
2012–2015 Malin sisällissota 2012
2014– Itä-Ukrainan sota
2014– Libyan toinen sisällissota
2014 Operaatio Suojaava reuna
2015– Jemenin sisällissota
2016 Armenian ja Azerbaidžanin rajakonflikti 2016
2020-luku
2022– Venäjän hyökkäys Ukrainaan

Lähde wikipedia Luettelo sodista – Wikipedia