Tää olis se todellinen ja todistettava pyrkimys työntekoon oman terveydentilan asettamissa rajoissa.
Aina sanotaan, että perustulo mahdollistaisi niiden vähän lisää tuovien hommien tekemisen kun ei tuet mene jne. Niitä olisi sitten kanssa syytä tehdä.
Onhan tuo tavallaan ihan järkevä rajous, jos tosiaan painottaa sitä argumenttia, että lisätienestejä pitäisi myös yrittää hankkia. Oletko ehtinyt pohtia asiaa niin pitkälle, että sinulla olisi valmiita ratkaisuja siihen, miten todellinen pyrkimys todistetaan? Entä riittääkö tunti kuussa/viikossa/päivässä todistettavaan työntekoon, vai riippuuko perustulo tehtyjen työtuntien määrästä?
Itse tekisin suosiolla yksinkertaisemman perustulojärjestelmän, mutta vaatisin kyllä vastineeksi sekä Suomen kansalaisuutta että oleskelua Suomessa. Ts. veronmaksajat eivät kustanna tätä koko maailmalle eivätkä edes niille kansalaisille, jotka päättävät lähteä Thaimaahan viettämään kohtuullisen mukavaa elämää pelkän perustulon varassa. Perustulo pitäisi tämän jälkeen mitoittaa niin pieneksi, että sillä kyllä elää, mutta mukavuuksia ei saa tekemättä lisätyötä (ja toki työkyvyttömille hivenen korkeampi perustulo suosiolla eli jonkinlaista monimutkaisuutta tähänkin järjestelmään jäisi).