SAK:n ekonomisti Anni Marttinen, STTK:n Patrizio Lainà ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n Ilkka Kiema kannattavat yhteistä budjettia. He tukisivat yhteisestä budjetista esimerkiksi Euroopan alueita, joissa työttömyys yhtäkkiä kasvaa suureksi.
– Yhteisbudjetti voi olla merkittävässäkin roolissa, jos Suomi pienenä avotaloutena kohtaa vientisokin. Jos työttömyys kasvaa, niin Suomikin voisi saada sieltä suoria rahasiirtoja, SAK:n Anni Marttinen sanoo.
SAK:n Anni Marttisen mielestä yhteistä eurobudjettia tarvitaan, koska euroalueella on vain vähän vakauttavia tekijöitä: työvoima ei liiku, ja palkat ja hinnat joustavat heikosti matalan inflaation aikana.Yle
PT:n Ilkka Kieman mielestä talouden heilahteluja tasaava euroalueen budjetti voisi olla hyödyllinen etenkin niille maille, joissa taantumat ja nousukaudet toteutuvat eri aikaan kuin muissa EU-maissa.
– Kuten vuosien 2012–2014 vain Suomea koskettanut taantuma osoitti, Suomi on tällainen maa, Kiema toteaa.
Vauraana maana Suomi voisi joutua uuden yhteisen budjetin nettomaksajaksi. Samalla Suomi voisi kuitenkin hyötyä vakaammasta ja enemmän investoivasta Euroopasta, mikä pönkittäisi vientiteollisuutta, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki huomauttaa.
– Suomi voisi myös itse suoraan hyötyä yhteisestä budjetista, mikäli jokin suuri sokki ajaisi Suomen jälleen syvään taantumaan, Kuoppamäki pohtii.
Yhteinen finanssipolitiikka olisi tehokkaampi kuin 19 jäsenmaan erilliset politiikat, arvioi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n ennnustepäällikkö Janne Huovari.
– Euroalue muodostuu pienistä avotalouksista, joiden finanssipolitiikan vaikutukset valuvat helposti maasta ulos, Huovari sanoo.
– Lisäksi on helposti niin, että maat jotka pystyisivät pienen velkansa takia hyvinkin elvyttämään, eivät tarvitse sitä oman taloutensa takia. Ne taas, jotka eniten tarvitsisivat, ovat jo valmiiksi velkaisia.