• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Teetkö paljonkin bulkkiostoja lukuisista eri maista ison organisaation toimesta?

Kyllä mä sanon näin rakennusalaa edustavana, että vituttaisi aika paljon jos eri tuotteiden ja tarvikkeiden mittoja ei olisi standartoitu. Nyt voidaan turkista tilata metalliosia ja tiedetään että niiden mitoitus on sama kuin metallirungolla mikä on tehty jossain puolassa valmistetuista osista. Ja jos esim saatavuuden takia pitääkin vaihtaa toisen valmistajan tavaraan kesken projektin, niin senkin mitoitus on yhteensopiva aiempien kanssa. Tai jos tarvitsee vaihtaa 20 vuotta vanhaan järjestelmään osia, niin edelleen ollaan yhteensopivia.

Ja juuri tähän perustuu se miksi RT sekä Uponor kannattaa EU:n laajuista standartointia. Tiedät mitä saat, ihan riippumatta siitä mistä maasta se on Suomeen tuotu ja lisäksi sertifiointi hoidetaan EU:n laajuisesti kerralla.
On täysi harha ettei markkinoilla synny standardeja orgaanisesti. Oletko varma että kaikki asiat mitä luettelit ovat poliitikkojen ansiota?
 
Teetkö paljonkin bulkkiostoja lukuisista eri maista ison organisaation toimesta?

Kyllä mä sanon näin rakennusalaa edustavana, että vituttaisi aika paljon jos eri tuotteiden ja tarvikkeiden mittoja ei olisi standartoitu. Nyt voidaan turkista tilata metalliosia ja tiedetään että niiden mitoitus on sama kuin metallirungolla mikä on tehty jossain puolassa valmistetuista osista.

Tiedoksi, että Turkki ei ole EUn jäsen.

Siihen, että asioita standardoidaan järkevästi ei tarvita EUn byrokratiaa ja typeriä direktiivejä.
 
Tiedoksi, että Turkki ei ole EUn jäsen.

Siihen, että asioita standardoidaan järkevästi ei tarvita EUn byrokratiaa ja typeriä direktiivejä.
Kuten tossa edellä mainittiin, maatalousala ei pystynyt sisäisesti hoitamaan asiaa. Lisäksi EU:ssa toimivat tuotantolaitokset yleensä kannattaa sisämarkkinoiden harmonisointia vaikka sitten regulaation kautta, koska niillä standardeilla saadaan suojattua sitä omaa tuotantoa tehokkaasti.
 
Tässä jutussa ei vieläkään mainittu sitä mistä hommassa oli alunperin kysymys, mutta se liittyy siihen että porukka on konservatiiveja eikä osaa ajatella asioita modernisti siksi byrokratia joutuu kuseen luddiittien kanssa ja öyhöt öyhöttää siihen päälle.

Käytännössä kyse oli siitä että tietty porukka oli tottunut myymään (historiallisista syistä) kurkkua laatikkoyksikköinä eikä painon mukaan, EU yritti harmonisoida että kurkkujen määrää mitattaisiin samalla tavalla eri maissa mutta koska konservatiiviset paskat eivät suostuneet tähän niin sitten ne yritti kiertää ongelman määrittemällä maksimin kurkun käyryydelle että voitaisiin varmistua siitä että laatikkoon sopii ainakin tietyn verran kurkkuja. Kieroja kurkkuja kun laatikkoon sopii vain muutama, suoria paljon enemmän, joten se että asiaa mitataa laatikoissa ei ole mikään standardimitta.
Koko paska olisi voitu välttää sillä että kaikille olisi kelvannut esim painon mukaan mittaaminen, mutta kun ei nyt vaan käy koska "ennen oli kaikki paremmin ja kurkutkin mitattiin laatikoina" konservatiivipaskat ei tähän suostuneet.

Huvittavinta tässä on että konservatiivit itkevät EU:sta koska niiden oman toiminnan takia asioita ei voi tehdä järkevästi.
Kyse oli alunperin siitä saammeko EU:lta ohjeita enenemmän kun 1960 luvun jälkee saimme Neuvostoliitosta ja otin ton käyryyden esimerkiksi miten pienistäkin asioista
saamme ohjeistusta (toi siis poistettiin 2008, mutta kerkisi olla vuodesta 1995 käytännön tasolla käytössä). Toi viestisi kuvaa hyvin sitä, että EU on niin laaja alue. Jolloin on hyvin vaikeaa tehdä sääntöjä, jotka palvelevat kaikkia heidän etujensa mukaisesti, riippumattaa siitä mitä se sitten kenenkin mielestä ovat.

Tohon kun vielä lisätään suomalaisten politikkojen halu noudattaa "ohjeita" pilkulleen, vaikka samalla moni muu EU-maa soveltaa itselleen sopivaksi.
Tosta päästään siihen minkä laitoin toisena esimerkkinä. Politikkomme kävivät äsken EU:n päättäjiltä kysymässä voimmeko sulkea rajamme Venäjän toimien johdosta, vaikka esim. Puola jo käytännössä niin on tehnyt.
Me sitten muistaakseni alle 2% osuudella olemme ex. pääministeti Paavo Lipposen sanoin päätöksenteon yhtimessä.

Varmasti tuolta jotain hyvääkin yhteistyötä on saatu aikaan, mutta on vaikeaa uskoa, että keskieurooppalaisilla pohjoisen ongelmat ovat päällimmäisenä mielessä.
 
Kuten tossa edellä mainittiin, maatalousala ei pystynyt sisäisesti hoitamaan asiaa. Lisäksi EU:ssa toimivat tuotantolaitokset yleensä kannattaa sisämarkkinoiden harmonisointia vaikka sitten regulaation kautta, koska niillä standardeilla saadaan suojattua sitä omaa tuotantoa tehokkaasti.

En nyt välttämättä näe tuota niinkään oman tuotannon suojaamisena vaan enemmän ideologisena vimmana saada nimenomaan EU-tyyppinen standardisointi. Silloin usein luodaan päällekkäisiä standardeja siinä uskossa että se, että on nimenomaan EU:n säätämä standardi on itsessään jotenkin tosi käänteen tekevää. Jos on jo olemassa toimiva standardi, niin sen uudelleen määrittely vain siksi että saadaan EU näyttämään jotenkin tarpeelliselta on lähinnä resurssien haaskausta. Ja sen EU todellakin osaa.
 

Liberaalimädätyksen kädenjälki näkyy jälleen kerran PISA-tutkimuksessa.
1701772060828.jpeg


Eiköhän vaan jatketa kiljumista "kokoomuksen koulutusleikkauksista" eli siitä että rahan valumista demareiden hyvävelien suojatyöpaikkoihin ja korruptioon on vähennetty sen sijaan että puututtaisiin oikeaan ongelmaan eli vapaakasvatukseen, haittamaahanmuuttoon ja vituiksi menneseen koulu-uudistukseen. Jälkimmäisestä sentään uskalletiin puhua jo 2018, mutta vasta nyt persujen ansiosta asiaan ollaan viimein puuttumassa:
 

Liberaalimädätyksen kädenjälki näkyy jälleen kerran PISA-tutkimuksessa.
1701772060828.jpeg


Eiköhän vaan jatketa kiljumista "kokoomuksen koulutusleikkauksista" eli siitä että rahan valumista demareiden hyvävelien suojatyöpaikkoihin ja korruptioon on vähennetty sen sijaan että puututtaisiin oikeaan ongelmaan eli vapaakasvatukseen, haittamaahanmuuttoon ja vituiksi menneseen koulu-uudistukseen. Jälkimmäisestä sentään uskalletiin puhua jo 2018, mutta vasta nyt persujen ansiosta asiaan ollaan viimein puuttumassa:
Luonnontieteissä toiseksi paras eurooppalainen maa, lukemisessa neljäs ja matematiikassa 12. "Haittamaahanmuutosta" huolimatta lukutaito on maailman kärkeä, vaikka Suomessa lukutaidon erot ovat erittäin suuret maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. Joku sanoi matematiikan syyksi sen, että matematiikka on nykyään vaikeampaa. Kuulemma liikaa sanallisia tehtäviä, jotka vaativat luetun ymmäträmistä (joku 90-luvulla koulunsa käynyt sanoi tuon).

1701773407652.png

v. 2020
 
Enitenhän tuossa huolestuttaa huippusuorittajien määrän romahtaminen. Onneksi uusi hallitus on leikkaamassa lisää koulutuksesta. Näin saadaan suunta kääntymään.
 
Tänä päivänä moni insinööriopinnot aloittava osaa matematiikkaa alakoulutasoisesti. Arviolta yli puolet ei osaa murtolukujen laskusääntöjä.

Opettajien mielipiteet, miksi pärjääminen on laskenut.

Matematiikan opettajan mukaan korona ei selitä asiaa. Hänen mielestään erityisesti pojat kärsivät, miten oppilaat sijoitetaan luokkiin. Tasoryhmät olisi hänen mielestään väärä ratkaisu. Ilmeisesti hän vastustaa tarkkisluokkia tuosta syystä. Toinen (äikän) opettaja moittii suuria luokkakokoja ja perinteisen opettamisen katoamista, Hän laittaa syiksi koronan, digilaitteet ja uudet pedagogiset ratkaisut.
KÄNNYKKÄ ja digilaitteet yleisesti ovat suurin tai ainakin yksi perustavanlaatuinen syy nykyisissä ongelmissa. Esimerkiksi Opetusalan Ammattijärjestö (OAJ) olisi valmis kieltämään kännykät koko koulupäivän ajaksi.
 
2022 voi osasyy olla pandemia, mutta tuo oli menossa alaspäin jo ennen sitä. Toki tuo mittakaava korostaa tiputusta, Pärjäämme yhä varsin hyvin, kun katsotaan Eurooppaa. Matematiikassa menee moni Euroopan maa ohi. Tuo tasainen lasku on huolestuttava.

Jatkot: Kotimaan politiikka
Opetussuunnitelmaa on pariin otteeseen päivitetty tuon 2000 vuoden jälkeen ja ei pidä ohittaa ulkoisia vaikutuksia, varsinkin mainitut palvelut ja laitteet jotka vie lapsilta aikaa/huomiota.

2022 olisi ihan ministeriön lausunnon mukaan haasteellinen testin kannalta ja monessa maassa se epäonnistui. Mutta toki samaa mieltä että sitä kyykkäystä ei pidä sivuuttaa olankohautuksella, itse testi kai kuitenkin Suomessa onnistu.

Ja siis reagoida nimenomaan siihen tulokseen ja siinä mm siihen että siellä on heitä jotka ei ihan entisten vuosien tasolla. (jatko-opintoja ajatellen)
 
Opetussuunnitelmaa on pariin otteeseen päivitetty tuon 2000 vuoden jälkeen ja ei pidä ohittaa ulkoisia vaikutuksia, varsinkin mainitut palvelut ja laitteet jotka vie lapsilta aikaa/huomiota.

2022 olisi ihan ministeriön lausunnon mukaan haasteellinen testin kannalta ja monessa maassa se epäonnistui. Mutta toki samaa mieltä että sitä kyykkäystä ei pidä sivuuttaa olankohautuksella, itse testi kai kuitenkin Suomessa onnistu.

Ja siis reagoida nimenomaan siihen tulokseen ja siinä mm siihen että siellä on heitä jotka ei ihan entisten vuosien tasolla. (jatko-opintoja ajatellen)
Opetusministeri Henriksson yllättyi uusista leikkauksista. Ei ollut varautunut, että 400 miljoonaa oli maksettu kunnille liikaa aiemmin. Nyt hallitus olisi leikkaamassa tuon ensi vuodelta, RKP aikoo taistella vastaan. Se on kuitenkin niin pieni toimija, että heikosti voi vaikuttaa muutoin kuin uhkaamalla hallituksesta ulos kävelemistä. Valtiovarainministeri Purra pitää tällä hetkellä kaikkia optioita auki verotuksen kiristäminen mukaan luettuna.
 
Matematiikan opettajan mukaan korona ei selitä asiaa. Hänen mielestään erityisesti pojat kärsivät, miten oppilaat sijoitetaan luokkiin. Tasoryhmät olisi hänen mielestään väärä ratkaisu. Ilmeisesti hän vastustaa tarkkisluokkia tuosta syystä. Toinen (äikän) opettaja moittii suuria luokkakokoja ja perinteisen opettamisen katoamista, Hän laittaa syiksi koronan, digilaitteet ja uudet pedagogiset ratkaisut.
Tuossakin kalskahtaa taas inkluusion kannatus useammassa kohdassa. Haluaisinpa nähdä sen lisäkäsiparin, mistä Grönblom jutussa mainitsee, joka pitää luokan rauhallisena opiskella, kun siellä on esim. 5 henkilöä, jotka juoksevat pitkin seiniä samaan aikaan, kun opettaja yrittää opettaa. Näissä aina kuvitellaan jotain oppilasta, joka on kiltisti hiljaa, mutta tarvitsee vähän lisätukea opetuksen ymmärtämiseen - eihän tällaiset yksilöt ole se inkluusion suurin ongelma.

Vaikea myös nähdä sitä, että jotenkin maagisesti hyvin epätasaisesti oppivat henkilöt pidettäisiin samassa oppimistahdissa ilman jotain erillisiä ryhmiä, joissa annettaisiin esim. lisäopetusta, jotta saavutettaisiin kaikille edes se tarvittava osaamistaso. Tai sitten tosiaan mennään sen heikoimman lenkin mukaan, ja osaaminen jää alhaiseksi kaikilla.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että suuret luokkakoot ja uudet pedagogiset ratkaisut ovat täyttä myrkkyä oppimiselle.

Nykyinen peruskoulun opetussuunnitelma on muuten ihan täyttä roskaa.
 
Mamuthan ne on pilanneet suomen koulun. Poistettiin erityisluokat jne. Ettei kellekkään tule vipoja että mamuja syrjitään. Ketään ei saa käsitellä yksilönä vaan ryhmänä. Vittu mitä paskaa. Ensin pitäs opettaa kieli jne. Ja sitten joskus päästää samaan luokkaan toisten kanssa jotka osaa lukea ja kirjoittaa. Ihan sama onko mamu vai ei. Mutta tehtiin sitten kaikista tyhmempiä.
 
Lopulta tullaan resurssikysymykseen. Pienemmät ryhmäkoot. Tuntikehyksen kasvattaminen. Siinä ne vaikuttavimmat, mutta myös kalleimmat keinot on. Eli lisää resurssia, siis lisää opettajia ja ohjaajia sekä koulupäivään pituutta.

Poliittinen haaste aiheessa on, että se kasvattaa jo entisestään suuren budjettimomentin menoerää, minkä lisäksi tulosten näkyminen yhteiskunnassa vie sen pari vuosikymmentä ja PISA-tuloksissakin 8 vuotta. Eli sillä ei saa poliittisia pikavoittoja.

Siksi se keskustelu mielellään viedään kaikenmaailman näpertelyyn, nostalgisointiin menneen ajan kurista ja kulttuurista, inkluusio-ekskluusiomalleijin yms. sen itse asian ytimen sijaan. Muutos vaatisi aivan helkkaristi rahaa kouluun, josta on kaksituhattaluvulla se pari miljardia leikattu.
 
Lopulta tullaan resurssikysymykseen. Pienemmät ryhmäkoot. Tuntikehyksen kasvattaminen. Siinä ne vaikuttavimmat, mutta myös kalleimmat keinot on. Eli lisää resurssia, siis lisää opettajia ja ohjaajia sekä koulupäivään pituutta.

Poliittinen haaste aiheessa on, että se kasvattaa jo entisestään suuren budjettimomentin menoerää, minkä lisäksi tulosten näkyminen yhteiskunnassa vie sen pari vuosikymmentä ja PISA-tuloksissakin 8 vuotta. Eli sillä ei saa poliittisia pikavoittoja.

Siksi se keskustelu mielellään viedään kaikenmaailman näpertelyyn, nostalgisointiin menneen ajan kurista ja kulttuurista, inkluusio-ekskluusiomalleijin yms. sen itse asian ytimen sijaan. Muutos vaatisi aivan helkkaristi rahaa kouluun, josta on kaksituhattaluvulla se pari miljardia leikattu.
Onko jossain tietoa, miten ostovoimakorjattuna on käytetty per oppilas rahaa peruskoulussa?
 
Ei muutakuin vähintään tuplasti isommat luokat ja lisää kirjallista duunia opettajille. Vähintää puoli tuntia tiktokkia päivässä kaikille muksuille eskarista eteenpäin. Muutama äiti sinne sekaan uhkailemaan oikeusasiamiehellä, kun kukaan ei sido ville-petterin kenkiä koulussa.

Orpopurra voi puristaa viimeisetkin eurot koulutuksesta hyvätuloisten verokevennyksiin, koska sillä sitä Suomen tulevaisuutta turvataan.
 
Lopulta tullaan resurssikysymykseen. Pienemmät ryhmäkoot. Tuntikehyksen kasvattaminen. Siinä ne vaikuttavimmat, mutta myös kalleimmat keinot on. Eli lisää resurssia, siis lisää opettajia ja ohjaajia sekä koulupäivään pituutta.

Poliittinen haaste aiheessa on, että se kasvattaa jo entisestään suuren budjettimomentin menoerää, minkä lisäksi tulosten näkyminen yhteiskunnassa vie sen pari vuosikymmentä ja PISA-tuloksissakin 8 vuotta. Eli sillä ei saa poliittisia pikavoittoja.

Siksi se keskustelu mielellään viedään kaikenmaailman näpertelyyn, nostalgisointiin menneen ajan kurista ja kulttuurista, inkluusio-ekskluusiomalleijin yms. sen itse asian ytimen sijaan. Muutos vaatisi aivan helkkaristi rahaa kouluun, josta on kaksituhattaluvulla se pari miljardia leikattu.
Ongelma tuossa on vielä se, että tässä on useampi vuosi rakennettu koulutiloja, joita ei voi käyttää pienempien ryhmäkokojen kanssa ts. luokkatiloja ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi, jos ryhmäkoot pienennettäisiin. Oikeastaan luokkatiloja ei ole nykyisillekään isoille ryhmille aina tarpeeksi vaan on jotain käyttökelvottomia avotiloja, joita yritetään epätoivoisesti jakaa. Pitäisi rakentaa myös monta koulurakennusta lisää, ja sekin maksaa.
 
Viimeksi muokattu:
Suomessa on varmasti kallein koulurakennusinfra per oppilas, mutta siitä huolimatta oppimisen taso on, mitä on.
 
Tekisitkö itse lisää töitä 60% marginaaliverolla, jos ilmankin pärjäisit ihan hyvin?
Osaisitko laittaa viestiisi kenties jotain muuta olkiukon lisäksi? Montako miljoonaa pitää tienata vuodessa ennekuin pitää maksaa veroja tuon 60 pinnaa? Mitä nopeesti vero.fi laskin niin yksi ei ainakaan riittänyt.
 
Hyvätuloiset tämän hullunmyllyn suurimmalti osin maksaa. Veronkevennyksistä keski ja hyvätuloisille sitä paitsi ollaan kaiketi luopumassa.
Käsittääkseni 2,5-5k tienaavat maksavat Suomessa enemmän veroja, kuin korkein tulokymmenys? Joten kyllä se on vaan niin, että se ihan tavallinen poliisi, opettaja ja sairaanhoitajat tuon leijonanosan verotuloista hoitaa kassaan.

Voit toki kertoa mistä olet omat lukusi saanut tuohon väitteeseen.
 
Uskon, että suurin osa hyvätuloisista olisi valmiita maksamaan enemmänkin veroja. Ongelma nykysuomessa on se, ettei lisää sijoitetuille verovaroille saa oikeastaan mitään vastinetta. Kaikki valuvat joutenolevien elättämiseen ja kaikenlaisten elämämkalujen oikeuksien turvaamiseen, sekä kokonaisuudessaan sosiaaliturvaan ja valtion palveluihin joita ei ole rakennettu vastaamaan nykyistä Suomen talouskasvua ja väestörakennetta.

Mikäli edes osa päätyisi oikeasti näkyvästi koulutukseen, tutkimukseen, infran, tieliikenteen ja peruspalveluiden parantamiseen niin mikä ettei!
Perusturva kuuluukin maksaa kaikille. Liberaalipuolue oli oikeilla jäljillä siinä, mikä on tärkeää. Harmi vaan että kaikki valtapuolueet ovat pöhöttyneen koneiston kannalla.
 
Jos joku kokee maksavansa liian vähän veroa, niin valtiolle voi kyllä lahjoittaa rahaa.


Pankkitilit
Danske Bank: FI41 8000 1900 0033 37
Nordea: FI50 1660 3000 1009 02
 
Jos joku kokee maksavansa liian vähän veroa, niin valtiolle voi kyllä lahjoittaa rahaa.


Pankkitilit
Danske Bank: FI41 8000 1900 0033 37
Nordea: FI50 1660 3000 1009 02
Yhdysvalloissa tuo toimii noin. Parempi tämä Suomen malli.
 
Osaisitko laittaa viestiisi kenties jotain muuta olkiukon lisäksi? Montako miljoonaa pitää tienata vuodessa ennekuin pitää maksaa veroja tuon 60 pinnaa? Mitä nopeesti vero.fi laskin niin yksi ei ainakaan riittänyt.
Ymmärtätkö termin marginaalivero?
Jos et, niin kannattaa tuolta lukea lisää.

98 000 € vuodessa riittää 60 % (tarkemmin 59,2% marginaaliveroon.
37 000 € vuodessa riittää 50 % (tarkemmin 49,5 %) marginaaliveroon.
 
Jätetäänkö se marginaaliverosta vääntäminen kun siitä on jo moneen kertaan monessa eri topikissa väännetty?

Kiinnostavampaa on, mitkä ovat ne työt mitkä jäävät tekemättä liian kovan verotuksen takia? Siis lisäarvoa tuottavat työt mitkä ihan oikeasti jäävät kokonaan tekemättä?
 
Mamuthan ne on pilanneet suomen koulun. Poistettiin erityisluokat jne. Ettei kellekkään tule vipoja että mamuja syrjitään. Ketään ei saa käsitellä yksilönä vaan ryhmänä. Vittu mitä paskaa. Ensin pitäs opettaa kieli jne. Ja sitten joskus päästää samaan luokkaan toisten kanssa jotka osaa lukea ja kirjoittaa. Ihan sama onko mamu vai ei. Mutta tehtiin sitten kaikista tyhmempiä.

Onko siis niin että kunnissa joissa on vähän mamuja, PISA tulokset ovat säilyneet kiitettävinä?
 
Onko siis niin että kunnissa joissa on vähän mamuja, PISA tulokset ovat säilyneet kiitettävinä?
Ei tietenkään ole. Esim 2015 parhaat tulokset saatiin pk-seudulla, ja eniten tulokset heikkenivät Itä-Suomessa sekä maaseudulla.

 
Maahanmuuttajien osuus: Maahanmuuttajien osuus väestöstä voi vaikuttaa PISA-tuloksiin. Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla voi olla erilaisia kielellisiä, kulttuurisia ja sosioekonomisia haasteita, jotka voivat vaikuttaa heidän suorituskykyynsä.

Lienee kiistatonta, että tulokset ovat selvästi heikompia kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaista väkeä.
Miksi sitten landella saadaan huonompia tuloksia kuin täällä etelän mamuhelvetissä? Vuodesta toiseen, ja vielä niin että landella ne tulokset putoavat enemmän kuin isoissa kaupungeissa?
 
Maahanmuuttajien osuus: Maahanmuuttajien osuus väestöstä voi vaikuttaa PISA-tuloksiin. Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla voi olla erilaisia kielellisiä, kulttuurisia ja sosioekonomisia haasteita, jotka voivat vaikuttaa heidän suorituskykyynsä.

Lienee kiistatonta, että tulokset ovat selvästi heikompia kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaista väkeä.
Maahanmuuttajatasoiset saavat heikompia tuloksia, mutta kantasuomalaiset samassa koulussa saavat ilmeisesti parempia tuloksia kuin verrokit maahanmuuttajavapaissa maakuntien kouluissa.
 
Maahanmuuttajien osuus: Maahanmuuttajien osuus väestöstä voi vaikuttaa PISA-tuloksiin. Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla voi olla erilaisia kielellisiä, kulttuurisia ja sosioekonomisia haasteita, jotka voivat vaikuttaa heidän suorituskykyynsä.

Lienee kiistatonta, että tulokset ovat selvästi heikompia kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaista väkeä.
Nyt tätä uutta PISAa en ole ehtinyt kunnolla lukea läpi, mutta kahdessa edellisessä tuloksia veti voimakkaimmin alas pojoisen ja itäisen Suomen pojat. Ei maahanmuuttajat. Eikä tytöt, jotka edelleen on siellä kärjessä, missä meidän kokonaisuus oli aiemmin

Eli siis ei ole kiistatonta. Esim. Pohjois-Karjalassa, joka on maakuntana em. asiassa heikoimmasta päästä ja jossa maahamuuttajataustaisen väestön osuus vrt. Etelä-Suomen maakunnat, yksi suhteessa eniten maahanmuuttajataustaisia oppilaita omaava koulu on Joensuun Rantakylän norssi. Jolla kuitenkin sinällään on mennyt ihan ok ja varsinkin vrt. maakunnan sisällä. Toki norsseilla on norssien resurssit.

Eri yliopistojen soveltavan kasvatustieteen laitoksilla olisikin varmaan aihetta tutkia sitä, miksi tytöillä menee koulussa hyvin ja mitä siitä voisi oppia. Löytyisikö sieltä jotain pojillekin. Siis sen sijaan, että tutkitaan mikä ja miksi pojilla menee huonosti. Joo ymmärrys on hyvä juttu, mutta vaikea on ongelmaa tutkimalla löytää ratkaisun avaimia. Mikä toisaalta ei yliopistotutkimuksen tehtävä oikeastaan edes olekaan.
 
Viimeksi muokattu:
Maahanmuuton vaikutusta Pisa-tuloksiin on aivan turha vähätellä (IL):
"Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden matematiikan keskiarvo oli 413 pistettä ja toisen sukupolven 442 pistettä.
Ilman maahanmuuttajataustaa olevilla oppilailla pistemäärä oli 491 pistettä. Piste-erot ensimmäisen polven maahanmuuttajien sekä syntyperäisten suomalaisoppilaiden välillä oli keskimäärin 78 pistettä.
Vastaavasti toisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäsivät matematiikan osaamisessa keskimäärin 49 pistettä heikommin syntyperäisiin oppilaisiin verrattuna. Matematiikassa keskiarvoero syntyperäisten oppilaiden ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien välillä on pienentynyt 11 pistettä vuoden 2012 Pisa-kierroksesta.
Lukutaidossa syntyperäisten suomalaisten keskimääräinen pistemäärä (500) oli merkitsevästi korkeampi verrattuna ensimmäisen (384) ja toisen sukupolven (439) maahanmuuttajaoppilaisiin. Myös luonnontieteissä syntyperäisten suomalaisten pistemäärien keskiarvo (519) oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi ensimmäisen (410) ja toisen (453) sukupolven maahanmuuttajiin verrattuna."
 
Maahanmuuton vaikutusta Pisa-tuloksiin on aivan turha vähätellä (IL):
"Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden matematiikan keskiarvo oli 413 pistettä ja toisen sukupolven 442 pistettä.
Ilman maahanmuuttajataustaa olevilla oppilailla pistemäärä oli 491 pistettä. Piste-erot ensimmäisen polven maahanmuuttajien sekä syntyperäisten suomalaisoppilaiden välillä oli keskimäärin 78 pistettä.
Vastaavasti toisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäsivät matematiikan osaamisessa keskimäärin 49 pistettä heikommin syntyperäisiin oppilaisiin verrattuna. Matematiikassa keskiarvoero syntyperäisten oppilaiden ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien välillä on pienentynyt 11 pistettä vuoden 2012 Pisa-kierroksesta.
Lukutaidossa syntyperäisten suomalaisten keskimääräinen pistemäärä (500) oli merkitsevästi korkeampi verrattuna ensimmäisen (384) ja toisen sukupolven (439) maahanmuuttajaoppilaisiin. Myös luonnontieteissä syntyperäisten suomalaisten pistemäärien keskiarvo (519) oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi ensimmäisen (410) ja toisen (453) sukupolven maahanmuuttajiin verrattuna."
Se vaikutus nyt jäi tekstissäsi epäselväksi?

Mutta se selvisi postauksesta että syntyperäisillä oli pisteet kyykänneet. (muistelen että järjestäin kolmessa luokssa kaikkien ka ollut reippaasti yli 500 aiempina vuosina.

Muistan jostain lukeneeni että koronavuonna syntyperäisten pisteet kyykkäs enemmän, eli ilmeisesti ero kaventunut , joten tuo tekstisi ei nyt oikein tukenut merkittävyyttä laskuun.

Siis toki koulutuslaitoksen pitää edelleen kaventaa eroa, mutta mielummin niin että syntyperästä riippumatta paranee. Ja Pisa jutussa miettiä mittarin toimivuus, ei se kai mikään täydellinen ole, mutta jos samaan aikaan on muutakin vihjettä että parantamisen varaa olisi.
 
Tekisitkö itse lisää töitä 60% marginaaliverolla, jos ilmankin pärjäisit ihan hyvin?
Mistä ton 60% sait?

Verotettava ansiotulo 2024 , euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % Lähde: Vuoden 2024 talousarvioesitys: näin verotus muuttuu
0 ........................... 0............................... 12,64
20 500 2 591,20...................... 19
30 500 4 491,20...................... 30,25
50 400 10 510,95.................... 34
88 200 23 362,95.................... 42
150 000 49 318,95................... 44
Huom! Vuonna 2023 SOTE-menot maksettiin valtionveroista (kunnallisvero vain jotain 4,36-10,89%, keskimäärin 7,38 Lähde: Kuntaliitto)

-Yli 14000 €/kk tienaavien (mm. ministerit) verot putoaa 2009€/vuosi <=> n.167€/kk€
-opettajilla ja poliiseilla tuloluokassaan verot putoaa n. 20€/kk

(Yli 14000 €/kk tienaavien verot putoaa 2000€ Vuonna 2023 14000*12=168000€ => 22727,62 +44%* (168000-85800)= 59247,62€)
=> eli jos tienaat (vähennysten jälkeen) 168000€ vuodessa maksat valtion veroa 35,27% ja jos asut kauniaisissa päälle tulee n. 4,36% kunnalisveroa eli yht. 39,63%
+ kirkollisvero halutessa ja muita pieniä sotumaksuja ja tietysti Yle-vero

Vuonna 2024 14000*12=168000€ => 49318,95€ +44%* (168000-150000)= 57238,95€)
Huom! Vuonna 2023 SOTE-menot maksettiin valtionveroista (kunnallisvero vain jotain 4,36-10,89%, keskimäärin 7,38 Lähde: Kuntaliitto)

Verotettava ansiotulo vuonna 2023, [euroa] Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
0–19 900........................... 0,00............................ 12,64
19 900–29 700................. 2 515,36....................... 19,00
29 700–49 000.................. 4 377,36 ...................... 30,25
49 000–85 800................. 10 215,61..................... 34,00
85 800- ...................... 22 727,61..................... 44,00
Huom! Vuonna 2023 SOTE-menot maksetaan valtionveroista (kunnallisvero vain jotain 4,36-10,89%, keskimäärin 7,38 Lähde: Kuntaliitto)
 
Neljä-viisi tonnia tienaava ei ole hyvätuloinen? Missähän me oikein eletään, se tietysti riippuu mistä asiaa katsotaan. Rikkaat on asia erikseen.
Niin eli kun kirjoitat: "Hyvätuloiset tämän hullunmyllyn suurimmalti osin maksaa."
Niin et tarkoitakaan sillä suomen rikkaimpia vaan ylempää keskiluokkaa?

Ainakin minä sain tuosta sen käsityksen missä rikkain kymmenys maksaisi määrällisesti enemmän veroja tähän hullunmyllyyn, kuin muut.

Enkä itse 48k vuosibruttotuloilla kyllä ketään kovin hyvätuloiseksi vielä nimittelisi, vaikka se tonnin yli mediaanin onkin.
 
Juu sille mä mahdan kovin vähän kuinka köyhäksi tai rikkaksi sun tuttusi tuntee itsensä. Mun pointti nyt oli, että jos koulutukseen haluttaisi panostaa pitäisi miettiä pienempiä luokkia, verotuksen keventäminen sijasta.

Johon heitit tuon heittosi, vaikka fakta on, että suomen rikkain kymmenys ei määrällisesti maksa suurinta osaa veroista. Suhteellisesti maksavat eniten.

Sinne rikkaimpaa kymmenykseen ei myöskään päästä musta tuntuu meriiteillä, vaan yli sadan tonnin vuosituloilla.
 
ihmisillä on niin erilaisia tapoja elää ja kuluttaa rahaa. Esim. itse laitan sinänsä järjettömän summan rahaa autoon ihan vaan koska halusin sellaisen, mutta silti jää pitkälle toista tonnia joka kuukausi vielä säästöön. Ja sitten toisaalla monet muut, joilla on ihan samat tulot kuin minulla, tuntuvat elävän kädestä suuhun ja valittavat olevansa pienituloisia eikä rahat riitä mihinkään. Ja vinkkinä, että tulot ovat sellaiset, ettei niillä pääse lähimainkaan näitä verolistoja.
 
Sinne rikkaimpaa kymmenykseen ei myöskään päästä musta tuntuu meriiteillä, vaan yli sadan tonnin vuosituloilla.

Mitä mahdat tällä tarkoittaa? Puhe oli tulodesiileistä, ei mistään rikkausdesiileistä. Ja sotket tuossa nyt itsekin, kun kuitenkin lauseen lopussa puhut itsekin vuosituloista. Ja ylimpään tulodesiiliin ei vaadita lähellekään sadan tonnin vuosituloja. En löytänyt viime vuoden tilastoja, mutta edellisvuotena ylimpään tulodesiiliin riitti 5450 €/kk tulot. Se ei ole lähelläkään sataa tonnia vuodessa.
 
Viimeksi muokattu:
Se vaikutus nyt jäi tekstissäsi epäselväksi?

Mutta se selvisi postauksesta että syntyperäisillä oli pisteet kyykänneet. (muistelen että järjestäin kolmessa luokssa kaikkien ka ollut reippaasti yli 500 aiempina vuosina.

Muistan jostain lukeneeni että koronavuonna syntyperäisten pisteet kyykkäs enemmän, eli ilmeisesti ero kaventunut , joten tuo tekstisi ei nyt oikein tukenut merkittävyyttä laskuun.

Siis toki koulutuslaitoksen pitää edelleen kaventaa eroa, mutta mielummin niin että syntyperästä riippumatta paranee. Ja Pisa jutussa miettiä mittarin toimivuus, ei se kai mikään täydellinen ole, mutta jos samaan aikaan on muutakin vihjettä että parantamisen varaa olisi.
Äsken tuli Yleltä A-studio, jossa käsiteltiin heikkoja Pisa-tuloksia. Jos oikein ymmärsin opetushallituksen tyyppiä, niin me emme edes tiedä miksi aikaisemmat tulokset ovat olleet niin hyviä. Vaikeaa tuosta lähtökohdasta on tehdä noususuunnitelmaa. Toivottavasti kuulin väärin.

Jos minulta kysytään, niin luokkahuoneet ja tarkkailuluokat takaisin, älylaitteet lukittuun kaappiin, kynä käteen ja matematiikan opetus kunniaan. Kielitaidottomat kielitaidottomien luokkaan opettelemaan suomea.
Onneksi minä en ole päättämässä.
 
Jos minulta kysytään, niin luokkahuoneet ja tarkkailuluokat takaisin, älylaitteet lukittuun kaappiin, kynä käteen ja matematiikan opetus kunniaan. Kielitaidottomat kielitaidottomien luokkaan opettelemaan suomea.
Onneksi minä en ole päättämässä.

Juuri näin. Kun samaan luokkaan päästetään heikompaa väkeä, niin se auttamatta heikentää kaikkien luokassaolijoiden oppimistuloksia, koska häiritsevät ja hidastavat opetusta.

Esim. maahanmuuttajia ei pitäisi missään nimessä sijoittaa suomalaisten lasten kanssa samalle luokalle, elleivät ole kielellisesti täysin samalla tasolla.
 
OECD 2018: Kaikista vertailumaista Suomi käyttää toiseksi eniten julkista rahaa koulutukseen suhteessa bruttokansantuotteeseen eli BKT:hen (5,6 %). Edellä on vain Norja (6,3 %). Suomi käyttää toiseksi eniten julkista rahaa koulutukseen suhteessa BKT:hen kertoo OECD:n julkaisu - Sivista

Jokin ei täsmää käytettyyn rahamäärään nähden. Sama kyllä pätee Suomessa kaikkeen muuhunkin julkiseen palveluun. Rahaa palaa, mutta niille ei saa mitään vastineeksi paitsi tietysti yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat eli mm. rikolliset, vangit ja joutenolijat.

Onko vertailumaiden koulut ilmaisia? Kyllähän sitä rahaa tarvitaan vähemmän kuten Trinityssä (TCD) jossa EU kansalaisten undergraduate maksaa pahimmilaan 13 000e/vuosi ja post-graduate 36 000/vuosi, EU:n ulkopuolisille enimmillään 55 000e/vuosi.
 
Ei se oikein niinkään voi olla, että maailman korkeimmilla veroasteilla ja verrattaen suurilla koulutukseen käytetyillä rahasummilla saadaan huonoja tuloksia vain siksi ettei rahaa olisi tarpeeksi. Kyllä siinä silloin tehdään jotain ihan perustavalla tavalla väärin. Esimerkiksi liikaa hillotolppalaisia ja hankehumppaa sen sijaan että keskityttäisiin niihin perusasioihin. Tai että yritetään soveltaa sellaisia menetelmiä, mitkä eivät vain toimi kuin joissain erityistapauksissa. Silloin ongelma ei todellakaan ratkea sillä että vain kaadetaan lisää rahaa koneeseen ja perustetaan muutama uusi komitea.
 
Ei se oikein niinkään voi olla, että maailman korkeimmilla veroasteilla ja verrattaen suurilla koulutukseen käytetyillä rahasummilla saadaan huonoja tuloksia vain siksi ettei rahaa olisi tarpeeksi. Kyllä siinä silloin tehdään jotain ihan perustavalla tavalla väärin. Esimerkiksi liikaa hillotolppalaisia ja hankehumppaa sen sijaan että keskityttäisiin niihin perusasioihin. Tai että yritetään soveltaa sellaisia menetelmiä, mitkä eivät vain toimi kuin joissain erityistapauksissa. Silloin ongelma ei todellakaan ratkea sillä että vain kaadetaan lisää rahaa koneeseen ja perustetaan muutama uusi komitea.

Olisi mielenkiintoista nähdä miten rahoja käytetään, googlellä löytyi nopeasti että esimerkiksi Imatra on myynyt koulujaan ulkomaisille sijoitusyhtiölle ja sitten vuokraa ne takaisin. On tietysti mahdollista että tämä kiinteistösijoitusyhtiö pääomantuottovaatimuksen jälkeenkin on halvempi kuin sama koulu itse ylläpidettynä, mutta on myös mahdollista että käytännössä kulut nousivat/nousevat pidemmällä aikavälillä mutta kaupunki otti nopean pikavoiton. Kouluruokailua on ymmärtääkseni ulkoistettu omasta tuotannosta yrityksille, on taas mahdollista että ulkopuolinen yritys voi tuottaa halvemmalla katteenkin jälkeen, mutta....
Tässä voi helposti olla sama juttu kuin soten kanssa, ensin yksityistetään ja lopetetaan omia toimintoja, sitten hinnat nousee ja on pakko ostaa kun ei ole vaihtoehtoja. Kulut nousee mutta palvelut huonontuvat.
 
Ei se oikein niinkään voi olla, että maailman korkeimmilla veroasteilla ja verrattaen suurilla koulutukseen käytetyillä rahasummilla saadaan huonoja tuloksia vain siksi ettei rahaa olisi tarpeeksi. Kyllä siinä silloin tehdään jotain ihan perustavalla tavalla väärin. Esimerkiksi liikaa hillotolppalaisia ja hankehumppaa sen sijaan että keskityttäisiin niihin perusasioihin. Tai että yritetään soveltaa sellaisia menetelmiä, mitkä eivät vain toimi kuin joissain erityistapauksissa. Silloin ongelma ei todellakaan ratkea sillä että vain kaadetaan lisää rahaa koneeseen ja perustetaan muutama uusi komitea.
Nimenomaan. Ainoastaan ihmiset jotka ei ole olleet päivääkään oikeissa töissä kuvittelee että kaikki ongelmat ratkaistaan heittämällä rahaa niitä kohti. Tuollainen vain mahdollistaa ja avaa portit korruptiolle, kavallukselle, hillotolpalle jne.

Suomessa on törkeä riistoveroaste ja kansalaisten ostovoima on poljetty täysin lyttyyn. "Kovapalkkaiset" huippuosaajat vetää +-0 tai negatiivista tiliä kuun lopussa jos eläisivät kuten muualla kehittyneissä maissa/alueissa saman tason ihmiset. Tästä huolimatta tervedenhuolto on perseestä, koulutus romahtaa yms. Julkinen sektori tarvitsee ankaran kulukuurin ja yksityisen sektorin agressiivisen kilpailutuksen mallin ja tulosvastuun.

Ensimmäinen vaihe on lakkauttaa kaikki turha/haitallinen paska kuten 80-90% YLE:n rahoituksesta, yritystuet, humppajärjestöjen/säätiöiden/liittojen veroedut ja tuet, kuntien turhat virkamiehet/kampaviinerikokoustajat, kuntien määrä pitää ajaa minimiin ja hankinnat ja protokolla pitää yhtenäistää ettei jokainen 200 ihmisen järvikylä tee asioita itse, valtionyritysten ja varsinkin MONOPOLIYRITYSTEN johtajien palkat ja palkkiot syyniin jne.

Seuraavaksi aidosti kriittiset asiat kuten koulutus ja terveydenhuolto syväluodataan ja optimoidaan mahdollisimman yksinkertaiseen rakenteeseen. Kaikki turha paska ja turhat työpaikat pois ja back to basics. Voi olla että tällaista muutosta varten julkiselle puolelle pitäisi palkata muutamia erittäin kovapalkkaisia ammattilaisia joiden tehtävä on koordinoida tätä muutosta. Palkan on oltava kova jotta saadaan yksityiseltä puolelta houkuteltua huippuammattilaisia. 2000-3000e/kk-virastopalkoilla saadaan vain lisää ihmisiä joilla ei ole motivaatiota eikä halua tehdä mitään muuta kuin lypsää julkista rahaa. Samalla taas pitää on selvä tulosvastuu eli jos valtio ei ala säästämään rahaa niin sitten tulee kenkää.
 
Huomautus - Ihmisryhmään kohdistuva yleistävä asiaton käytös
On kyllä melkoinen antimidaksen kosketus tällä muslimien maahanmuutolla. Kaikki yhteiskuntamme osa-alueet joita se koskettaa muuttuu paskaksi. Jopa omat lapsemme typeröityvät.
Tätä lisää ja Suomi nousuun!

A-Studiokin menee jo ihan sketsiohjelmasta:
"Jos oliskin tullut jostain ulkoa joku suuri selitys". :think:
 
Viimeksi muokattu:
Äsken tuli Yleltä A-studio, jossa käsiteltiin heikkoja Pisa-tuloksia. Jos oikein ymmärsin opetushallituksen tyyppiä, niin me emme edes tiedä miksi aikaisemmat tulokset ovat olleet niin hyviä. Vaikeaa tuosta lähtökohdasta on tehdä noususuunnitelmaa. Toivottavasti kuulin väärin.
Samaa mieltä, eli pitäisi tutkia/ymmärtää mikä toimii, mikä ei. Toki vuosien saatossa silmäillyt monia kirjoituksia joissa vakuuttavasti esitetty miksi pärjätty ja toki viimevuosina miksi heikentenyt.

Jos minulta kysytään, niin luokkahuoneet ja tarkkailuluokat takaisin, älylaitteet lukittuun kaappiin, kynä käteen ja matematiikan opetus kunniaan. Kielitaidottomat kielitaidottomien luokkaan opettelemaan suomea.
Onneksi minä en ole päättämässä.
Jos lähdetään kokeilu linjalle, niin se sitten tehtävä tutkimusmielessä "koelaitoksissa", arvalla muuttaminen voi vain pahentaa jos ei ymmärretä mikä toimii, mikä ei.

Lisäksi pitäisi ymmärtää tämän mittarin merkitys, tarkoitan sitä että tärkein asia ei ole jonkin pistemäärän saavuttaminen. vaan se peruskoulutuksen tehtävä. Ja kyllä olen lukenut joidenkin seuraavanasteen oppilaitosten edustajian mielipiteitä että materiaali ei vastaa odotuksia. Mutta lukion päätäneiden haikko taso on ehkä enemmän sen lukion ongelma. Mutta onko nuo rimanalittanee enemmänkin sitä että minimi vaatimus liian matala.

Jos sitten päästään siihen että pitää myös kopata sen "heikon" osuus, mutta ilman sitä että uhrataan sen vahvimman osuuden osaamista.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 260
Viestejä
4 739 433
Jäsenet
77 318
Uusin jäsen
Pekkamies

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom