Kotimaan politiikka

[pagi]

Keksin äkkiä kolme syytä vastustaa Helsinki ilman natseja -kulkuetta
1) vastustaja on itse natsi. Näitä on Suomessa ehkä kolme (jos merkitys on NSDAP:n jäsenkirja) tai ehkä kolminumeroinen määrä nykymerkityksessä
2) vastustaja on putinisti eli vastustaa juutalaisia, seksuaalivähemmistöjä, vapaamuurareita, lehdistönvapautta, demokratiaa - ja natseja
3) ilman natseja -termin taakse luetaan rivien välissä joku merkitys, jos oikein tulkitsin niin esim työttömät pössyttelijät ja/tai liian suopeasti maahanmuuttoa suvaitsevat

 

[hyvää_päivää]

Keksin äkkiä kolme syytä vastustaa Helsinki ilman natseja -kulkuetta
1) vastustaja on itse natsi. Näitä on Suomessa ehkä kolme (jos merkitys on NSDAP:n jäsenkirja) tai ehkä kolminumeroinen määrä nykymerkityksessä
2) vastustaja on putinisti eli vastustaa juutalaisia, seksuaalivähemmistöjä, vapaamuurareita, lehdistönvapautta, demokratiaa - ja natseja
3) ilman natseja -termin taakse luetaan rivien välissä joku merkitys, jos oikein tulkitsin niin esim työttömät pössyttelijät ja/tai liian suopeasti maahanmuuttoa suvaitsevat

Jos on näyttänyt jo useamman kerran ettei osaa käyttäytyä julkisilla paikoilla, niin jossain vaiheessa voi tulla seuraamuksia.

Jos taas osaa käyttäytyä, niin saa vapaasti näyttää mieltään. Siitä sitten vaan vapaasti miettimään että miksi nyt on käynyt näin että tota meininkiä ei viranomaiset hyväksy.

 

[Timo 2]

Keksin äkkiä kolme syytä vastustaa Helsinki ilman natseja -kulkuetta
1) vastustaja on itse natsi. Näitä on Suomessa ehkä kolme (jos merkitys on NSDAP:n jäsenkirja) tai ehkä kolminumeroinen määrä nykymerkityksessä
2) vastustaja on putinisti eli vastustaa juutalaisia, seksuaalivähemmistöjä, vapaamuurareita, lehdistönvapautta, demokratiaa - ja natseja
3) ilman natseja -termin taakse luetaan rivien välissä joku merkitys, jos oikein tulkitsin niin esim työttömät pössyttelijät ja/tai liian suopeasti maahanmuuttoa suvaitsevat

Miltä kuulostaisi Helsinki ilman kommunisteja?

Ei mulla ole mitään helsinki ilman natseja kulkueen marssimista vastaan, kunhan eivät pyri estämään muiden kulkueiden marssimista eikä tuhoa paikkoja, yms

 

[pagi]

Miltä kuulostaisi Helsinki ilman kommunisteja?

oikein hyvältä kiitos. Vaikka toki voi taas argumentoida että kommunisti voi edes paperilla olla inhimillinen

Ei mulla ole mitään helsinki ilman natseja kulkueen marssimista vastaan, kunhan eivät pyri estämään muiden kulkueiden marssimista eikä tuhoa paikkoja, yms

Eli vaihtoehto 3

 

[Rullis]

Sanna Marin gallup.

Vaihtoehdot:
Olen ylpeä siitä että Sanna Marin oli Suomen pääministeri
Häpeän sitä että Sanna Marin oli Suomen pääministeri

Sanna Marin gallup - Online Poll - StrawPoll

What's your opinion? Vote now: Olen ylpeä siitä että Sanna Marin oli Suomen pääministeri, Häpeän sitä että Sanna Marin oli Suomen pääministeri...

strawpoll.com

Aika perkeleen syvälle aivokuoreen se Sanna taisi pystyä porautumaan? Ottaen huomioon, että hallitus lopetti kesäkuussa, eikä kyseinen henkilö vaikuta enään kotimaan politiikassa mitenkään.

Noh nyt porukalla yhdessä äänestään, että hävetä sai. Koska sitä me ei ainakaan myönnetä, että Marinin hallitus oli ennätys suosittu, alusta loppuun.

 

[tietokonerikki]

Edelleen, sen käyryyden määrittelyn halusivat kurkun tuottajat siihen, ei EU.

Vähän kaivelin nettiä, muistini virkistämiseksi. Alla ulkoministeriön sivuilta, boldasin "alaotsikoita"
"

Käyriä kurkkuja ja kuluttajan suojaa: mitä EU oikeasti säätelee ja millä tavalla? - Ulkoministeriö

Moni meistä on kuullut tarinoita käyrät kurkut kieltävästä direktiivistä esimerkkinä EU:n järjettömästä tavasta...

um.fi

-säädös on kumottu jo vuosikymmen sitten ja sen taustalla oli suurimmilta osin tuottajien vaatimukset,
-”Kurkkudirektiivi” -lempinimestä huolimatta kyseessä ei ollut direktiivi vaan asetus. Molemmat ovat EU:n käyttämiä säädösmuotoja, mutta ne eroavat toisistaan esimerkiksi toimeenpanonsa osalta. Direktiivit ja asetukset eivät ole myöskään ainoita EU:n käyttämiä säädöksiä vaan lisäksi EU antaa päätöksiä, suosituksia ja lausuntoja.

Asetukset sitovat jäsenmaita sellaisenaan

Asetus eroaa direktiivistä siinä, että se astuu sellaisenaan voimaan. Jäsenmaiden ei tarvitse sisällyttää sitä kansalliseen lainsäädäntöönsä. Sitä noudatetaan kaikilta osiltaan kaikkialla EU:ssa ellei jäsenmaalle ole myönnetty poikkeusta.

Direktiivit lainsäädäntöohjeena

Direktiivi lienee tunnetuin EU:n käyttämistä säädöksistä. Se ei maineestaan huolimatta ole EU:n tasolla tapahtuvaa mikromanagerointia vaan pikemminkin lainsäädäntöohje jäsenmaille. Sen avulla määritellään tavoitteet, joihin EU:n jäsenmaiden tulee päästä. Toisin sanoen EU-maat saavat itse päättää toimenpiteet, joilla direktiivissä määritellyt tavoitteet saavutetaan.

Päätökset, suositukset ja lausunnot

Päätös on säädöstyyppi, joka koskee vain niitä, joille se on osoitettu. Näitä voivat olla esimerkiksi jäsenmaat, järjestöt tai vaikka yksittäinen yritys. Päätöksiä on laaja kirjo ja niiden oikeusvaikutukset vaihtelevat tilanteesta riippuen. Päätöksiä on käytetty esimerkiksi silloin, kun komissio on määrännyt sakkoja yrityksille määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä(Linkki toiselle web-sivustolle.).
"
-Tossa yllä käy hvyin esiin, että meitä todella ohjeistetaan EU-maiden toimesta. Näin EU-vaalien lähestyessä hyvä kertaus.
Kuten jo sanoin vuoden 1960 jälkeen ei kyllä Neuvostoliitosta todellakaan lähellekään noin paljon meitä ohjeistettu.

Toi "kurkku asetus" tehtiin 1995 ja lakkautettiin monen maan mielestä älyttömänä suuren negatiivisen julkisuuden jälkeen 2008, eikä sitä tosiaan kaikki maat kannattaneet.
-sillä sinänsä ei ole mitään merkitystä (en väittänyt sen olevan direktiivi tai asetuskaan) ajoivatko sitä maanvilejelijät vai ei, jos kerran sitä käytännössä noudatettiin.

=> Jos löydät tiedon, että suomalaiset maanviljelijät sitä ajoivat niin sitten voidaan todeta, että "osa meidän maanviljelijöistä olivat niin älyttömiä, että tollasta halusivat".
En kylläkään muista, että näin olisi.

 

[BNo1]

Jos löydät tiedon, että suomalaiset maanviljelijät sitä ajoivat niin sitten voidaan todeta, että "osa meidän maanviljelijöistä olivat niin älyttömiä, että tollasta halusivat".
En kylläkään muista, että näin olisi.

Tässä jutussa ei vieläkään mainittu sitä mistä hommassa oli alunperin kysymys, mutta se liittyy siihen että porukka on konservatiiveja eikä osaa ajatella asioita modernisti siksi byrokratia joutuu kuseen luddiittien kanssa ja öyhöt öyhöttää siihen päälle.

Käytännössä kyse oli siitä että tietty porukka oli tottunut myymään (historiallisista syistä) kurkkua laatikkoyksikköinä eikä painon mukaan, EU yritti harmonisoida että kurkkujen määrää mitattaisiin samalla tavalla eri maissa mutta koska konservatiiviset paskat eivät suostuneet tähän niin sitten ne yritti kiertää ongelman määrittemällä maksimin kurkun käyryydelle että voitaisiin varmistua siitä että laatikkoon sopii ainakin tietyn verran kurkkuja. Kieroja kurkkuja kun laatikkoon sopii vain muutama, suoria paljon enemmän, joten se että asiaa mitataa laatikoissa ei ole mikään standardimitta.
Koko paska olisi voitu välttää sillä että kaikille olisi kelvannut esim painon mukaan mittaaminen, mutta kun ei nyt vaan käy koska "ennen oli kaikki paremmin ja kurkutkin mitattiin laatikoina" konservatiivipaskat ei tähän suostuneet.

Huvittavinta tässä on että konservatiivit itkevät EU:sta koska niiden oman toiminnan takia asioita ei voi tehdä järkevästi.

 

[Dääm]

Koko paskan olisi voinut välttää jättämällä sen myyjän ja ostajan ongelmaksi.

 

[BNo1]

Koko paskan olisi voinut välttää jättämällä sen myyjän ja ostajan ongelmaksi.

EU on yrittänyt harmonisoida markkinoita, tuskin sinäkään tykkäisit jos ostaja tai myyjä voisi määritellä vaikkapa kilon miten haluavat milläkin hetkellä. On kaikkien etu että kaikki yksiköt on stardardeja EU:ssa.

 

[Dääm]

EU on yrittänyt harmonisoida markkinoita, tuskin sinäkään tykkäisit jos ostaja tai myyjä voisi määritellä vaikkapa kilon miten haluavat milläkin hetkellä. On kaikkien etu että kaikki yksiköt on stardardeja EU:ssa.

Markkinat aivan varmasti keksisivät keinon määritellä oikean hinnan laatikolliselle kurkkuja. Ja nyt ei ole kyse yksikön määrittelemisestä uudestaan vaan kahdesta eri yksiköstä (kilohinta ja laatikkohinta).

 

[BNo1]

Markkinat aivan varmasti keksisivät keinon määritellä oikean hinnan laatikolliselle kurkkuja. Ja nyt ei ole kyse yksikön määrittelemisestä uudestaan vaan kahdesta eri yksiköstä (kilohinta ja laatikkohinta).

Ideana oli korvata maakohtaisia standardeja yhdellä standardilla, kukaan EU markkinoilta kurkkuja ostava ei halua alkaa selvittämään mitä "laatikko kurkkuja" tarkoittaa missäkin maassa.

"European Union rules governing the size and shape of many fruit and vegetables will cease to exist tomorrow when specific marketing standards for 26 types of fruit and vegetables are repealed. The Commission's initiative to get rid of these standards is a major element in its ongoing efforts to streamline and simplify EU rules and cut red tape."

Press corner

Highlights, press releases and speeches

ec.europa.eu

Pidätkö oikeasti tuota huonona asiana?

 

[Dääm]

Pidätkö oikeasti tuota huonona asiana?

Pidän. Tavaroiden oikea hinnoittelu on lasten leikkiä markkinoille, ei ole mitään tarvetta poliitikoiden sotkeutua.

 

[No Future]

Pidän. Tavaroiden oikea hinnoittelu on lasten leikkiä markkinoille, ei ole mitään tarvetta poliitikoiden sotkeutua.

Teetkö paljonkin bulkkiostoja lukuisista eri maista ison organisaation toimesta?

Kyllä mä sanon näin rakennusalaa edustavana, että vituttaisi aika paljon jos eri tuotteiden ja tarvikkeiden mittoja ei olisi standartoitu. Nyt voidaan turkista tilata metalliosia ja tiedetään että niiden mitoitus on sama kuin metallirungolla mikä on tehty jossain puolassa valmistetuista osista. Ja jos esim saatavuuden takia pitääkin vaihtaa toisen valmistajan tavaraan kesken projektin, niin senkin mitoitus on yhteensopiva aiempien kanssa. Tai jos tarvitsee vaihtaa 20 vuotta vanhaan järjestelmään osia, niin edelleen ollaan yhteensopivia.

Ja juuri tähän perustuu se miksi RT sekä Uponor kannattaa EU:n laajuista standartointia. Tiedät mitä saat, ihan riippumatta siitä mistä maasta se on Suomeen tuotu ja lisäksi sertifiointi hoidetaan EU:n laajuisesti kerralla.

 

[Dääm]

Teetkö paljonkin bulkkiostoja lukuisista eri maista ison organisaation toimesta?

Kyllä mä sanon näin rakennusalaa edustavana, että vituttaisi aika paljon jos eri tuotteiden ja tarvikkeiden mittoja ei olisi standartoitu. Nyt voidaan turkista tilata metalliosia ja tiedetään että niiden mitoitus on sama kuin metallirungolla mikä on tehty jossain puolassa valmistetuista osista. Ja jos esim saatavuuden takia pitääkin vaihtaa toisen valmistajan tavaraan kesken projektin, niin senkin mitoitus on yhteensopiva aiempien kanssa. Tai jos tarvitsee vaihtaa 20 vuotta vanhaan järjestelmään osia, niin edelleen ollaan yhteensopivia.

Ja juuri tähän perustuu se miksi RT sekä Uponor kannattaa EU:n laajuista standartointia. Tiedät mitä saat, ihan riippumatta siitä mistä maasta se on Suomeen tuotu ja lisäksi sertifiointi hoidetaan EU:n laajuisesti kerralla.

On täysi harha ettei markkinoilla synny standardeja orgaanisesti. Oletko varma että kaikki asiat mitä luettelit ovat poliitikkojen ansiota?

 

[hkultala]

Teetkö paljonkin bulkkiostoja lukuisista eri maista ison organisaation toimesta?

Kyllä mä sanon näin rakennusalaa edustavana, että vituttaisi aika paljon jos eri tuotteiden ja tarvikkeiden mittoja ei olisi standartoitu. Nyt voidaan turkista tilata metalliosia ja tiedetään että niiden mitoitus on sama kuin metallirungolla mikä on tehty jossain puolassa valmistetuista osista.

Tiedoksi, että Turkki ei ole EUn jäsen.

Siihen, että asioita standardoidaan järkevästi ei tarvita EUn byrokratiaa ja typeriä direktiivejä.

 

[No Future]

Tiedoksi, että Turkki ei ole EUn jäsen.

Siihen, että asioita standardoidaan järkevästi ei tarvita EUn byrokratiaa ja typeriä direktiivejä.

Kuten tossa edellä mainittiin, maatalousala ei pystynyt sisäisesti hoitamaan asiaa. Lisäksi EU:ssa toimivat tuotantolaitokset yleensä kannattaa sisämarkkinoiden harmonisointia vaikka sitten regulaation kautta, koska niillä standardeilla saadaan suojattua sitä omaa tuotantoa tehokkaasti.

 

[tietokonerikki]

Tässä jutussa ei vieläkään mainittu sitä mistä hommassa oli alunperin kysymys, mutta se liittyy siihen että porukka on konservatiiveja eikä osaa ajatella asioita modernisti siksi byrokratia joutuu kuseen luddiittien kanssa ja öyhöt öyhöttää siihen päälle.

Käytännössä kyse oli siitä että tietty porukka oli tottunut myymään (historiallisista syistä) kurkkua laatikkoyksikköinä eikä painon mukaan, EU yritti harmonisoida että kurkkujen määrää mitattaisiin samalla tavalla eri maissa mutta koska konservatiiviset paskat eivät suostuneet tähän niin sitten ne yritti kiertää ongelman määrittemällä maksimin kurkun käyryydelle että voitaisiin varmistua siitä että laatikkoon sopii ainakin tietyn verran kurkkuja. Kieroja kurkkuja kun laatikkoon sopii vain muutama, suoria paljon enemmän, joten se että asiaa mitataa laatikoissa ei ole mikään standardimitta.
Koko paska olisi voitu välttää sillä että kaikille olisi kelvannut esim painon mukaan mittaaminen, mutta kun ei nyt vaan käy koska "ennen oli kaikki paremmin ja kurkutkin mitattiin laatikoina" konservatiivipaskat ei tähän suostuneet.

Huvittavinta tässä on että konservatiivit itkevät EU:sta koska niiden oman toiminnan takia asioita ei voi tehdä järkevästi.

Kyse oli alunperin siitä saammeko EU:lta ohjeita enenemmän kun 1960 luvun jälkee saimme Neuvostoliitosta ja otin ton käyryyden esimerkiksi miten pienistäkin asioista
saamme ohjeistusta (toi siis poistettiin 2008, mutta kerkisi olla vuodesta 1995 käytännön tasolla käytössä). Toi viestisi kuvaa hyvin sitä, että EU on niin laaja alue. Jolloin on hyvin vaikeaa tehdä sääntöjä, jotka palvelevat kaikkia heidän etujensa mukaisesti, riippumattaa siitä mitä se sitten kenenkin mielestä ovat.

Tohon kun vielä lisätään suomalaisten politikkojen halu noudattaa "ohjeita" pilkulleen, vaikka samalla moni muu EU-maa soveltaa itselleen sopivaksi.
Tosta päästään siihen minkä laitoin toisena esimerkkinä. Politikkomme kävivät äsken EU:n päättäjiltä kysymässä voimmeko sulkea rajamme Venäjän toimien johdosta, vaikka esim. Puola jo käytännössä niin on tehnyt.
Me sitten muistaakseni alle 2% osuudella olemme ex. pääministeti Paavo Lipposen sanoin päätöksenteon yhtimessä.

Varmasti tuolta jotain hyvääkin yhteistyötä on saatu aikaan, mutta on vaikeaa uskoa, että keskieurooppalaisilla pohjoisen ongelmat ovat päällimmäisenä mielessä.

 

[JLM]

Kuten tossa edellä mainittiin, maatalousala ei pystynyt sisäisesti hoitamaan asiaa. Lisäksi EU:ssa toimivat tuotantolaitokset yleensä kannattaa sisämarkkinoiden harmonisointia vaikka sitten regulaation kautta, koska niillä standardeilla saadaan suojattua sitä omaa tuotantoa tehokkaasti.

En nyt välttämättä näe tuota niinkään oman tuotannon suojaamisena vaan enemmän ideologisena vimmana saada nimenomaan EU-tyyppinen standardisointi. Silloin usein luodaan päällekkäisiä standardeja siinä uskossa että se, että on nimenomaan EU:n säätämä standardi on itsessään jotenkin tosi käänteen tekevää. Jos on jo olemassa toimiva standardi, niin sen uudelleen määrittely vain siksi että saadaan EU näyttämään jotenkin tarpeelliselta on lähinnä resurssien haaskausta. Ja sen EU todellakin osaa.

 

[gintonic45]

Kommentti: Pisa-tulokset pelästyttävät – käänne parempaan on pakko saada aikaiseksi

Suomen etu on, että meillä on erinomaisen hyvin koulutetut opettajat. Ehkä nyt olisi aika kuunnella heitä, kirjoittaa erikoistoimittaja Heidi Hagelin.

www.is.fi

Liberaalimädätyksen kädenjälki näkyy jälleen kerran PISA-tutkimuksessa.

Eiköhän vaan jatketa kiljumista "kokoomuksen koulutusleikkauksista" eli siitä että rahan valumista demareiden hyvävelien suojatyöpaikkoihin ja korruptioon on vähennetty sen sijaan että puututtaisiin oikeaan ongelmaan eli vapaakasvatukseen, haittamaahanmuuttoon ja vituiksi menneseen koulu-uudistukseen. Jälkimmäisestä sentään uskalletiin puhua jo 2018, mutta vasta nyt persujen ansiosta asiaan ollaan viimein puuttumassa:

Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

”Olemme luomassa uudenlaista yhteiskuntaa, jossa vanhempien käyttämä aika lapsen koulunkäyntiin näkyy suoraan koulumenestyksessä”, sanoo psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen

www.hs.fi

 

[draco76]

Kommentti: Pisa-tulokset pelästyttävät – käänne parempaan on pakko saada aikaiseksi

Suomen etu on, että meillä on erinomaisen hyvin koulutetut opettajat. Ehkä nyt olisi aika kuunnella heitä, kirjoittaa erikoistoimittaja Heidi Hagelin.

www.is.fi

Liberaalimädätyksen kädenjälki näkyy jälleen kerran PISA-tutkimuksessa.


Eiköhän vaan jatketa kiljumista "kokoomuksen koulutusleikkauksista" eli siitä että rahan valumista demareiden hyvävelien suojatyöpaikkoihin ja korruptioon on vähennetty sen sijaan että puututtaisiin oikeaan ongelmaan eli vapaakasvatukseen, haittamaahanmuuttoon ja vituiksi menneseen koulu-uudistukseen. Jälkimmäisestä sentään uskalletiin puhua jo 2018, mutta vasta nyt persujen ansiosta asiaan ollaan viimein puuttumassa:

Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

”Olemme luomassa uudenlaista yhteiskuntaa, jossa vanhempien käyttämä aika lapsen koulunkäyntiin näkyy suoraan koulumenestyksessä”, sanoo psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen

www.hs.fi

Luonnontieteissä toiseksi paras eurooppalainen maa, lukemisessa neljäs ja matematiikassa 12. "Haittamaahanmuutosta" huolimatta lukutaito on maailman kärkeä, vaikka Suomessa lukutaidon erot ovat erittäin suuret maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. Joku sanoi matematiikan syyksi sen, että matematiikka on nykyään vaikeampaa. Kuulemma liikaa sanallisia tehtäviä, jotka vaativat luetun ymmäträmistä (joku 90-luvulla koulunsa käynyt sanoi tuon).

v. 2020

 

[shaminy]

Enitenhän tuossa huolestuttaa huippusuorittajien määrän romahtaminen. Onneksi uusi hallitus on leikkaamassa lisää koulutuksesta. Näin saadaan suunta kääntymään.

 

[draco76]

Pisa-tuloksissa historiallinen romahdus – nyt puhuvat opettajat

Kokeneet opettajat kertovat näkemyksensä siitä, minkä vuoksi Suomen Pisa-tulokset ovat heikentyneet.

www.is.fi

Tänä päivänä moni insinööriopinnot aloittava osaa matematiikkaa alakoulutasoisesti. Arviolta yli puolet ei osaa murtolukujen laskusääntöjä.

Opettajien mielipiteet, miksi pärjääminen on laskenut.

Matematiikan opettajan mukaan korona ei selitä asiaa. Hänen mielestään erityisesti pojat kärsivät, miten oppilaat sijoitetaan luokkiin. Tasoryhmät olisi hänen mielestään väärä ratkaisu. Ilmeisesti hän vastustaa tarkkisluokkia tuosta syystä. Toinen (äikän) opettaja moittii suuria luokkakokoja ja perinteisen opettamisen katoamista, Hän laittaa syiksi koronan, digilaitteet ja uudet pedagogiset ratkaisut.

KÄNNYKKÄ ja digilaitteet yleisesti ovat suurin tai ainakin yksi perustavanlaatuinen syy nykyisissä ongelmissa. Esimerkiksi Opetusalan Ammattijärjestö (OAJ) olisi valmis kieltämään kännykät koko koulupäivän ajaksi.

 

[pulatunnus]

2022 voi osasyy olla pandemia, mutta tuo oli menossa alaspäin jo ennen sitä. Toki tuo mittakaava korostaa tiputusta, Pärjäämme yhä varsin hyvin, kun katsotaan Eurooppaa. Matematiikassa menee moni Euroopan maa ohi. Tuo tasainen lasku on huolestuttava.

Jatkot: Kotimaan politiikka

Opetussuunnitelmaa on pariin otteeseen päivitetty tuon 2000 vuoden jälkeen ja ei pidä ohittaa ulkoisia vaikutuksia, varsinkin mainitut palvelut ja laitteet jotka vie lapsilta aikaa/huomiota.

2022 olisi ihan ministeriön lausunnon mukaan haasteellinen testin kannalta ja monessa maassa se epäonnistui. Mutta toki samaa mieltä että sitä kyykkäystä ei pidä sivuuttaa olankohautuksella, itse testi kai kuitenkin Suomessa onnistu.

Ja siis reagoida nimenomaan siihen tulokseen ja siinä mm siihen että siellä on heitä jotka ei ihan entisten vuosien tasolla. (jatko-opintoja ajatellen)

 

[draco76]

Opetussuunnitelmaa on pariin otteeseen päivitetty tuon 2000 vuoden jälkeen ja ei pidä ohittaa ulkoisia vaikutuksia, varsinkin mainitut palvelut ja laitteet jotka vie lapsilta aikaa/huomiota.

2022 olisi ihan ministeriön lausunnon mukaan haasteellinen testin kannalta ja monessa maassa se epäonnistui. Mutta toki samaa mieltä että sitä kyykkäystä ei pidä sivuuttaa olankohautuksella, itse testi kai kuitenkin Suomessa onnistu.

Ja siis reagoida nimenomaan siihen tulokseen ja siinä mm siihen että siellä on heitä jotka ei ihan entisten vuosien tasolla. (jatko-opintoja ajatellen)

Opetusministeri Henriksson yllättyi uusista leikkauksista. Ei ollut varautunut, että 400 miljoonaa oli maksettu kunnille liikaa aiemmin. Nyt hallitus olisi leikkaamassa tuon ensi vuodelta, RKP aikoo taistella vastaan. Se on kuitenkin niin pieni toimija, että heikosti voi vaikuttaa muutoin kuin uhkaamalla hallituksesta ulos kävelemistä. Valtiovarainministeri Purra pitää tällä hetkellä kaikkia optioita auki verotuksen kiristäminen mukaan luettuna.

Henriksson vakavana tulevista leikkauksista: ”Meidät yllätettiin”

Opetusministeri, Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kertoo, aikooko hän suojella koulutusta leikkauksilta tällä hallituskaudella.

www.is.fi

 

[Andan]

Pisa-tuloksissa historiallinen romahdus – nyt puhuvat opettajat

Kokeneet opettajat kertovat näkemyksensä siitä, minkä vuoksi Suomen Pisa-tulokset ovat heikentyneet.

www.is.fi

Matematiikan opettajan mukaan korona ei selitä asiaa. Hänen mielestään erityisesti pojat kärsivät, miten oppilaat sijoitetaan luokkiin. Tasoryhmät olisi hänen mielestään väärä ratkaisu. Ilmeisesti hän vastustaa tarkkisluokkia tuosta syystä. Toinen (äikän) opettaja moittii suuria luokkakokoja ja perinteisen opettamisen katoamista, Hän laittaa syiksi koronan, digilaitteet ja uudet pedagogiset ratkaisut.

Tuossakin kalskahtaa taas inkluusion kannatus useammassa kohdassa. Haluaisinpa nähdä sen lisäkäsiparin, mistä Grönblom jutussa mainitsee, joka pitää luokan rauhallisena opiskella, kun siellä on esim. 5 henkilöä, jotka juoksevat pitkin seiniä samaan aikaan, kun opettaja yrittää opettaa. Näissä aina kuvitellaan jotain oppilasta, joka on kiltisti hiljaa, mutta tarvitsee vähän lisätukea opetuksen ymmärtämiseen - eihän tällaiset yksilöt ole se inkluusion suurin ongelma.

Vaikea myös nähdä sitä, että jotenkin maagisesti hyvin epätasaisesti oppivat henkilöt pidettäisiin samassa oppimistahdissa ilman jotain erillisiä ryhmiä, joissa annettaisiin esim. lisäopetusta, jotta saavutettaisiin kaikille edes se tarvittava osaamistaso. Tai sitten tosiaan mennään sen heikoimman lenkin mukaan, ja osaaminen jää alhaiseksi kaikilla.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että suuret luokkakoot ja uudet pedagogiset ratkaisut ovat täyttä myrkkyä oppimiselle.

Nykyinen peruskoulun opetussuunnitelma on muuten ihan täyttä roskaa.

 

[namlepo]

Mamuthan ne on pilanneet suomen koulun. Poistettiin erityisluokat jne. Ettei kellekkään tule vipoja että mamuja syrjitään. Ketään ei saa käsitellä yksilönä vaan ryhmänä. Vittu mitä paskaa. Ensin pitäs opettaa kieli jne. Ja sitten joskus päästää samaan luokkaan toisten kanssa jotka osaa lukea ja kirjoittaa. Ihan sama onko mamu vai ei. Mutta tehtiin sitten kaikista tyhmempiä.

 

[Jan11]

Lopulta tullaan resurssikysymykseen. Pienemmät ryhmäkoot. Tuntikehyksen kasvattaminen. Siinä ne vaikuttavimmat, mutta myös kalleimmat keinot on. Eli lisää resurssia, siis lisää opettajia ja ohjaajia sekä koulupäivään pituutta.

Poliittinen haaste aiheessa on, että se kasvattaa jo entisestään suuren budjettimomentin menoerää, minkä lisäksi tulosten näkyminen yhteiskunnassa vie sen pari vuosikymmentä ja PISA-tuloksissakin 8 vuotta. Eli sillä ei saa poliittisia pikavoittoja.

Siksi se keskustelu mielellään viedään kaikenmaailman näpertelyyn, nostalgisointiin menneen ajan kurista ja kulttuurista, inkluusio-ekskluusiomalleijin yms. sen itse asian ytimen sijaan. Muutos vaatisi aivan helkkaristi rahaa kouluun, josta on kaksituhattaluvulla se pari miljardia leikattu.

 

[draco76]

Lopulta tullaan resurssikysymykseen. Pienemmät ryhmäkoot. Tuntikehyksen kasvattaminen. Siinä ne vaikuttavimmat, mutta myös kalleimmat keinot on. Eli lisää resurssia, siis lisää opettajia ja ohjaajia sekä koulupäivään pituutta.

Poliittinen haaste aiheessa on, että se kasvattaa jo entisestään suuren budjettimomentin menoerää, minkä lisäksi tulosten näkyminen yhteiskunnassa vie sen pari vuosikymmentä ja PISA-tuloksissakin 8 vuotta. Eli sillä ei saa poliittisia pikavoittoja.

Siksi se keskustelu mielellään viedään kaikenmaailman näpertelyyn, nostalgisointiin menneen ajan kurista ja kulttuurista, inkluusio-ekskluusiomalleijin yms. sen itse asian ytimen sijaan. Muutos vaatisi aivan helkkaristi rahaa kouluun, josta on kaksituhattaluvulla se pari miljardia leikattu.

Onko jossain tietoa, miten ostovoimakorjattuna on käytetty per oppilas rahaa peruskoulussa?

 

[Rullis]

Ei muutakuin vähintään tuplasti isommat luokat ja lisää kirjallista duunia opettajille. Vähintää puoli tuntia tiktokkia päivässä kaikille muksuille eskarista eteenpäin. Muutama äiti sinne sekaan uhkailemaan oikeusasiamiehellä, kun kukaan ei sido ville-petterin kenkiä koulussa.

Orpopurra voi puristaa viimeisetkin eurot koulutuksesta hyvätuloisten verokevennyksiin, koska sillä sitä Suomen tulevaisuutta turvataan.

 

[Andan]

Lopulta tullaan resurssikysymykseen. Pienemmät ryhmäkoot. Tuntikehyksen kasvattaminen. Siinä ne vaikuttavimmat, mutta myös kalleimmat keinot on. Eli lisää resurssia, siis lisää opettajia ja ohjaajia sekä koulupäivään pituutta.

Poliittinen haaste aiheessa on, että se kasvattaa jo entisestään suuren budjettimomentin menoerää, minkä lisäksi tulosten näkyminen yhteiskunnassa vie sen pari vuosikymmentä ja PISA-tuloksissakin 8 vuotta. Eli sillä ei saa poliittisia pikavoittoja.

Siksi se keskustelu mielellään viedään kaikenmaailman näpertelyyn, nostalgisointiin menneen ajan kurista ja kulttuurista, inkluusio-ekskluusiomalleijin yms. sen itse asian ytimen sijaan. Muutos vaatisi aivan helkkaristi rahaa kouluun, josta on kaksituhattaluvulla se pari miljardia leikattu.

Ongelma tuossa on vielä se, että tässä on useampi vuosi rakennettu koulutiloja, joita ei voi käyttää pienempien ryhmäkokojen kanssa ts. luokkatiloja ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi, jos ryhmäkoot pienennettäisiin. Oikeastaan luokkatiloja ei ole nykyisillekään isoille ryhmille aina tarpeeksi vaan on jotain käyttökelvottomia avotiloja, joita yritetään epätoivoisesti jakaa. Pitäisi rakentaa myös monta koulurakennusta lisää, ja sekin maksaa.

 

[Timo 2]

Orpopurra voi puristaa viimeisetkin eurot koulutuksesta hyvätuloisten verokevennyksiin, koska sillä sitä Suomen tulevaisuutta turvataan.

Tekisitkö itse lisää töitä 60% marginaaliverolla, jos ilmankin pärjäisit ihan hyvin?

 

[Pluribus]

Suomessa on varmasti kallein koulurakennusinfra per oppilas, mutta siitä huolimatta oppimisen taso on, mitä on.

 

[Rullis]

Tekisitkö itse lisää töitä 60% marginaaliverolla, jos ilmankin pärjäisit ihan hyvin?

Osaisitko laittaa viestiisi kenties jotain muuta olkiukon lisäksi? Montako miljoonaa pitää tienata vuodessa ennekuin pitää maksaa veroja tuon 60 pinnaa? Mitä nopeesti vero.fi laskin niin yksi ei ainakaan riittänyt.

 

[Rullis]

Hyvätuloiset tämän hullunmyllyn suurimmalti osin maksaa. Veronkevennyksistä keski ja hyvätuloisille sitä paitsi ollaan kaiketi luopumassa.

Käsittääkseni 2,5-5k tienaavat maksavat Suomessa enemmän veroja, kuin korkein tulokymmenys? Joten kyllä se on vaan niin, että se ihan tavallinen poliisi, opettaja ja sairaanhoitajat tuon leijonanosan verotuloista hoitaa kassaan.

Voit toki kertoa mistä olet omat lukusi saanut tuohon väitteeseen.

 

[draco76]

Uskon, että suurin osa hyvätuloisista olisi valmiita maksamaan enemmänkin veroja. Ongelma nykysuomessa on se, ettei lisää sijoitetuille verovaroille saa oikeastaan mitään vastinetta. Kaikki valuvat joutenolevien elättämiseen ja kaikenlaisten elämämkalujen oikeuksien turvaamiseen, sekä kokonaisuudessaan sosiaaliturvaan ja valtion palveluihin joita ei ole rakennettu vastaamaan nykyistä Suomen talouskasvua ja väestörakennetta.

Mikäli edes osa päätyisi oikeasti näkyvästi koulutukseen, tutkimukseen, infran, tieliikenteen ja peruspalveluiden parantamiseen niin mikä ettei!

Perusturva kuuluukin maksaa kaikille. Liberaalipuolue oli oikeilla jäljillä siinä, mikä on tärkeää. Harmi vaan että kaikki valtapuolueet ovat pöhöttyneen koneiston kannalla.

 

[maninthemoon]

Jos joku kokee maksavansa liian vähän veroa, niin valtiolle voi kyllä lahjoittaa rahaa.

Kotimaan politiikka

Hyvältähän tämä näyttää, keskiarvossa ollaan vielä. Mitä täällä hätäillään?

bbs.io-tech.fi

Pankkitilit
Danske Bank: FI41 8000 1900 0033 37
Nordea: FI50 1660 3000 1009 02

 

[draco76]

Jos joku kokee maksavansa liian vähän veroa, niin valtiolle voi kyllä lahjoittaa rahaa.

Kotimaan politiikka

Hyvältähän tämä näyttää, keskiarvossa ollaan vielä. Mitä täällä hätäillään?

bbs.io-tech.fi

Pankkitilit
Danske Bank: FI41 8000 1900 0033 37
Nordea: FI50 1660 3000 1009 02

Yhdysvalloissa tuo toimii noin. Parempi tämä Suomen malli.

 

[Timo 2]

Osaisitko laittaa viestiisi kenties jotain muuta olkiukon lisäksi? Montako miljoonaa pitää tienata vuodessa ennekuin pitää maksaa veroja tuon 60 pinnaa? Mitä nopeesti vero.fi laskin niin yksi ei ainakaan riittänyt.

Ymmärtätkö termin marginaalivero?
Jos et, niin kannattaa tuolta lukea lisää.

Marginaalivero – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

98 000 € vuodessa riittää 60 % (tarkemmin 59,2% marginaaliveroon.
37 000 € vuodessa riittää 50 % (tarkemmin 49,5 %) marginaaliveroon.

Palkansaajan veroprosentit 2024

Kuinka paljon eri tulotasoilla maksetaan veroja ja kuinka paljon jää käteen? Palkansaajan tuloveroaste eli työtulojen veroprosentti kertoo maksettavien tuloverojen ja veronluonteisten maksujen osuuden palkasta. Loppuosa palkasta on nettotuloa, joka "jää käteen". Marginaaliveroprosentti kuvaa...

www.veronmaksajat.fi

 

[No Future]

Jätetäänkö se marginaaliverosta vääntäminen kun siitä on jo moneen kertaan monessa eri topikissa väännetty?

Kiinnostavampaa on, mitkä ovat ne työt mitkä jäävät tekemättä liian kovan verotuksen takia? Siis lisäarvoa tuottavat työt mitkä ihan oikeasti jäävät kokonaan tekemättä?

 

[OscarK]

98 000 € vuodessa riittää 60 % (tarkemmin 59,2% marginaaliveroon.

Ja oliko niin, että tuo 59,2 % oli laskettu keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla, eli joissain kunnissa tuo 60 % menee heittämällä yli?

 

[BNo1]

Mamuthan ne on pilanneet suomen koulun. Poistettiin erityisluokat jne. Ettei kellekkään tule vipoja että mamuja syrjitään. Ketään ei saa käsitellä yksilönä vaan ryhmänä. Vittu mitä paskaa. Ensin pitäs opettaa kieli jne. Ja sitten joskus päästää samaan luokkaan toisten kanssa jotka osaa lukea ja kirjoittaa. Ihan sama onko mamu vai ei. Mutta tehtiin sitten kaikista tyhmempiä.

Onko siis niin että kunnissa joissa on vähän mamuja, PISA tulokset ovat säilyneet kiitettävinä?

 

[maninthemoon]

Yhdysvalloissa tuo toimii noin. Parempi tämä Suomen malli.

Toimiihan se suomessakin. Jos siis tuntuu, että haluaa maksaa vielä vähän lisää valtiolle, niin tilinumero on olemassa ja saatavilla.

 

[namlepo]

Ei tietenkään ole. Mutta ylläri pylläri suomenruotsalaisilla on parantuneet.

Onko siis niin että kunnissa joissa on vähän mamuja, PISA tulokset ovat säilyneet kiitettävinä?

 

[No Future]

Onko siis niin että kunnissa joissa on vähän mamuja, PISA tulokset ovat säilyneet kiitettävinä?

Ei tietenkään ole. Esim 2015 parhaat tulokset saatiin pk-seudulla, ja eniten tulokset heikkenivät Itä-Suomessa sekä maaseudulla.

Tuore Pisa-tutkimus: Tyttöjen ja poikien erot kasvussa, myös alueet eriytymässä

Suomalaisnuoret ovat edelleen osaamistuloksia mittaavassa PISA-tutkimuksessa maailman huippujen joukossa, mutta tutkimuksesta paljastuu myös huolestuttavia piirteitä. Tyttöjen ja poikien väliset erot ovat kasvussa, myös alueet ovat oppimisen suhteen eriytymässä. 15-vuotiaiden osaamista...

www.mtvuutiset.fi

 

[No Future]

Maahanmuuttajien osuus: Maahanmuuttajien osuus väestöstä voi vaikuttaa PISA-tuloksiin. Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla voi olla erilaisia kielellisiä, kulttuurisia ja sosioekonomisia haasteita, jotka voivat vaikuttaa heidän suorituskykyynsä.

Lienee kiistatonta, että tulokset ovat selvästi heikompia kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaista väkeä.

Miksi sitten landella saadaan huonompia tuloksia kuin täällä etelän mamuhelvetissä? Vuodesta toiseen, ja vielä niin että landella ne tulokset putoavat enemmän kuin isoissa kaupungeissa?

 

[draco76]

Maahanmuuttajien osuus: Maahanmuuttajien osuus väestöstä voi vaikuttaa PISA-tuloksiin. Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla voi olla erilaisia kielellisiä, kulttuurisia ja sosioekonomisia haasteita, jotka voivat vaikuttaa heidän suorituskykyynsä.

Lienee kiistatonta, että tulokset ovat selvästi heikompia kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaista väkeä.

Maahanmuuttajatasoiset saavat heikompia tuloksia, mutta kantasuomalaiset samassa koulussa saavat ilmeisesti parempia tuloksia kuin verrokit maahanmuuttajavapaissa maakuntien kouluissa.

 

[Jan11]

Maahanmuuttajien osuus: Maahanmuuttajien osuus väestöstä voi vaikuttaa PISA-tuloksiin. Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla voi olla erilaisia kielellisiä, kulttuurisia ja sosioekonomisia haasteita, jotka voivat vaikuttaa heidän suorituskykyynsä.

Lienee kiistatonta, että tulokset ovat selvästi heikompia kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaista väkeä.

Nyt tätä uutta PISAa en ole ehtinyt kunnolla lukea läpi, mutta kahdessa edellisessä tuloksia veti voimakkaimmin alas pojoisen ja itäisen Suomen pojat. Ei maahanmuuttajat. Eikä tytöt, jotka edelleen on siellä kärjessä, missä meidän kokonaisuus oli aiemmin

Eli siis ei ole kiistatonta. Esim. Pohjois-Karjalassa, joka on maakuntana em. asiassa heikoimmasta päästä ja jossa maahamuuttajataustaisen väestön osuus vrt. Etelä-Suomen maakunnat, yksi suhteessa eniten maahanmuuttajataustaisia oppilaita omaava koulu on Joensuun Rantakylän norssi. Jolla kuitenkin sinällään on mennyt ihan ok ja varsinkin vrt. maakunnan sisällä. Toki norsseilla on norssien resurssit.

Eri yliopistojen soveltavan kasvatustieteen laitoksilla olisikin varmaan aihetta tutkia sitä, miksi tytöillä menee koulussa hyvin ja mitä siitä voisi oppia. Löytyisikö sieltä jotain pojillekin. Siis sen sijaan, että tutkitaan mikä ja miksi pojilla menee huonosti. Joo ymmärrys on hyvä juttu, mutta vaikea on ongelmaa tutkimalla löytää ratkaisun avaimia. Mikä toisaalta ei yliopistotutkimuksen tehtävä oikeastaan edes olekaan.

 

[10YG]

Maahanmuuton vaikutusta Pisa-tuloksiin on aivan turha vähätellä (IL):
"Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden matematiikan keskiarvo oli 413 pistettä ja toisen sukupolven 442 pistettä.
Ilman maahanmuuttajataustaa olevilla oppilailla pistemäärä oli 491 pistettä. Piste-erot ensimmäisen polven maahanmuuttajien sekä syntyperäisten suomalaisoppilaiden välillä oli keskimäärin 78 pistettä.
Vastaavasti toisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäsivät matematiikan osaamisessa keskimäärin 49 pistettä heikommin syntyperäisiin oppilaisiin verrattuna. Matematiikassa keskiarvoero syntyperäisten oppilaiden ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien välillä on pienentynyt 11 pistettä vuoden 2012 Pisa-kierroksesta.
Lukutaidossa syntyperäisten suomalaisten keskimääräinen pistemäärä (500) oli merkitsevästi korkeampi verrattuna ensimmäisen (384) ja toisen sukupolven (439) maahanmuuttajaoppilaisiin. Myös luonnontieteissä syntyperäisten suomalaisten pistemäärien keskiarvo (519) oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi ensimmäisen (410) ja toisen (453) sukupolven maahanmuuttajiin verrattuna."

 

[pulatunnus]

Maahanmuuton vaikutusta Pisa-tuloksiin on aivan turha vähätellä (IL):
"Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden matematiikan keskiarvo oli 413 pistettä ja toisen sukupolven 442 pistettä.
Ilman maahanmuuttajataustaa olevilla oppilailla pistemäärä oli 491 pistettä. Piste-erot ensimmäisen polven maahanmuuttajien sekä syntyperäisten suomalaisoppilaiden välillä oli keskimäärin 78 pistettä.
Vastaavasti toisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäsivät matematiikan osaamisessa keskimäärin 49 pistettä heikommin syntyperäisiin oppilaisiin verrattuna. Matematiikassa keskiarvoero syntyperäisten oppilaiden ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien välillä on pienentynyt 11 pistettä vuoden 2012 Pisa-kierroksesta.
Lukutaidossa syntyperäisten suomalaisten keskimääräinen pistemäärä (500) oli merkitsevästi korkeampi verrattuna ensimmäisen (384) ja toisen sukupolven (439) maahanmuuttajaoppilaisiin. Myös luonnontieteissä syntyperäisten suomalaisten pistemäärien keskiarvo (519) oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi ensimmäisen (410) ja toisen (453) sukupolven maahanmuuttajiin verrattuna."

Se vaikutus nyt jäi tekstissäsi epäselväksi?

Mutta se selvisi postauksesta että syntyperäisillä oli pisteet kyykänneet. (muistelen että järjestäin kolmessa luokssa kaikkien ka ollut reippaasti yli 500 aiempina vuosina.

Muistan jostain lukeneeni että koronavuonna syntyperäisten pisteet kyykkäs enemmän, eli ilmeisesti ero kaventunut , joten tuo tekstisi ei nyt oikein tukenut merkittävyyttä laskuun.

Siis toki koulutuslaitoksen pitää edelleen kaventaa eroa, mutta mielummin niin että syntyperästä riippumatta paranee. Ja Pisa jutussa miettiä mittarin toimivuus, ei se kai mikään täydellinen ole, mutta jos samaan aikaan on muutakin vihjettä että parantamisen varaa olisi.

 

[tietokonerikki]

Tekisitkö itse lisää töitä 60% marginaaliverolla, jos ilmankin pärjäisit ihan hyvin?

Mistä ton 60% sait?

Verotettava ansiotulo 2024 , euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % Lähde: Vuoden 2024 talousarvioesitys: näin verotus muuttuu
0 ........................... 0............................... 12,64
20 500 2 591,20...................... 19
30 500 4 491,20...................... 30,25
50 400 10 510,95.................... 34
88 200 23 362,95.................... 42
150 000 49 318,95................... 44
Huom! Vuonna 2023 SOTE-menot maksettiin valtionveroista (kunnallisvero vain jotain 4,36-10,89%, keskimäärin 7,38 Lähde: Kuntaliitto)

-Yli 14000 €/kk tienaavien (mm. ministerit) verot putoaa 2009€/vuosi <=> n.167€/kk€
-opettajilla ja poliiseilla tuloluokassaan verot putoaa n. 20€/kk

(Yli 14000 €/kk tienaavien verot putoaa 2000€ Vuonna 2023 14000*12=168000€ => 22727,62 +44%* (168000-85800)= 59247,62€)
=> eli jos tienaat (vähennysten jälkeen) 168000€ vuodessa maksat valtion veroa 35,27% ja jos asut kauniaisissa päälle tulee n. 4,36% kunnalisveroa eli yht. 39,63%
+ kirkollisvero halutessa ja muita pieniä sotumaksuja ja tietysti Yle-vero

Vuonna 2024 14000*12=168000€ => 49318,95€ +44%* (168000-150000)= 57238,95€)
Huom! Vuonna 2023 SOTE-menot maksettiin valtionveroista (kunnallisvero vain jotain 4,36-10,89%, keskimäärin 7,38 Lähde: Kuntaliitto)

Verotettava ansiotulo vuonna 2023, [euroa] Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
0–19 900........................... 0,00............................ 12,64
19 900–29 700................. 2 515,36....................... 19,00
29 700–49 000.................. 4 377,36 ...................... 30,25
49 000–85 800................. 10 215,61..................... 34,00
85 800- ...................... 22 727,61..................... 44,00
Huom! Vuonna 2023 SOTE-menot maksetaan valtionveroista (kunnallisvero vain jotain 4,36-10,89%, keskimäärin 7,38 Lähde: Kuntaliitto)