Kotimaan politiikka

[Köntsä-Ana]

Hyvältähän tämä näyttää, keskiarvossa ollaan vielä. Mitä täällä hätäillään?

 

[Rullis]

Neljä-viisi tonnia tienaava ei ole hyvätuloinen? Missähän me oikein eletään, se tietysti riippuu mistä asiaa katsotaan. Rikkaat on asia erikseen.

Niin eli kun kirjoitat: "Hyvätuloiset tämän hullunmyllyn suurimmalti osin maksaa."
Niin et tarkoitakaan sillä suomen rikkaimpia vaan ylempää keskiluokkaa?

Ainakin minä sain tuosta sen käsityksen missä rikkain kymmenys maksaisi määrällisesti enemmän veroja tähän hullunmyllyyn, kuin muut.

Enkä itse 48k vuosibruttotuloilla kyllä ketään kovin hyvätuloiseksi vielä nimittelisi, vaikka se tonnin yli mediaanin onkin.

 

[Rullis]

Juu sille mä mahdan kovin vähän kuinka köyhäksi tai rikkaksi sun tuttusi tuntee itsensä. Mun pointti nyt oli, että jos koulutukseen haluttaisi panostaa pitäisi miettiä pienempiä luokkia, verotuksen keventäminen sijasta.

Johon heitit tuon heittosi, vaikka fakta on, että suomen rikkain kymmenys ei määrällisesti maksa suurinta osaa veroista. Suhteellisesti maksavat eniten.

Sinne rikkaimpaa kymmenykseen ei myöskään päästä musta tuntuu meriiteillä, vaan yli sadan tonnin vuosituloilla.

 

[OscarK]

ihmisillä on niin erilaisia tapoja elää ja kuluttaa rahaa. Esim. itse laitan sinänsä järjettömän summan rahaa autoon ihan vaan koska halusin sellaisen, mutta silti jää pitkälle toista tonnia joka kuukausi vielä säästöön. Ja sitten toisaalla monet muut, joilla on ihan samat tulot kuin minulla, tuntuvat elävän kädestä suuhun ja valittavat olevansa pienituloisia eikä rahat riitä mihinkään. Ja vinkkinä, että tulot ovat sellaiset, ettei niillä pääse lähimainkaan näitä verolistoja.

 

[OscarK]

Sinne rikkaimpaa kymmenykseen ei myöskään päästä musta tuntuu meriiteillä, vaan yli sadan tonnin vuosituloilla.

Mitä mahdat tällä tarkoittaa? Puhe oli tulodesiileistä, ei mistään rikkausdesiileistä. Ja sotket tuossa nyt itsekin, kun kuitenkin lauseen lopussa puhut itsekin vuosituloista. Ja ylimpään tulodesiiliin ei vaadita lähellekään sadan tonnin vuosituloja. En löytänyt viime vuoden tilastoja, mutta edellisvuotena ylimpään tulodesiiliin riitti 5450 €/kk tulot. Se ei ole lähelläkään sataa tonnia vuodessa.

 

[10YG]

Se vaikutus nyt jäi tekstissäsi epäselväksi?

Mutta se selvisi postauksesta että syntyperäisillä oli pisteet kyykänneet. (muistelen että järjestäin kolmessa luokssa kaikkien ka ollut reippaasti yli 500 aiempina vuosina.

Muistan jostain lukeneeni että koronavuonna syntyperäisten pisteet kyykkäs enemmän, eli ilmeisesti ero kaventunut , joten tuo tekstisi ei nyt oikein tukenut merkittävyyttä laskuun.

Siis toki koulutuslaitoksen pitää edelleen kaventaa eroa, mutta mielummin niin että syntyperästä riippumatta paranee. Ja Pisa jutussa miettiä mittarin toimivuus, ei se kai mikään täydellinen ole, mutta jos samaan aikaan on muutakin vihjettä että parantamisen varaa olisi.

Äsken tuli Yleltä A-studio, jossa käsiteltiin heikkoja Pisa-tuloksia. Jos oikein ymmärsin opetushallituksen tyyppiä, niin me emme edes tiedä miksi aikaisemmat tulokset ovat olleet niin hyviä. Vaikeaa tuosta lähtökohdasta on tehdä noususuunnitelmaa. Toivottavasti kuulin väärin.

Jos minulta kysytään, niin luokkahuoneet ja tarkkailuluokat takaisin, älylaitteet lukittuun kaappiin, kynä käteen ja matematiikan opetus kunniaan. Kielitaidottomat kielitaidottomien luokkaan opettelemaan suomea.
Onneksi minä en ole päättämässä.

 

[OscarK]

Jos minulta kysytään, niin luokkahuoneet ja tarkkailuluokat takaisin, älylaitteet lukittuun kaappiin, kynä käteen ja matematiikan opetus kunniaan. Kielitaidottomat kielitaidottomien luokkaan opettelemaan suomea.
Onneksi minä en ole päättämässä.

Juuri näin. Kun samaan luokkaan päästetään heikompaa väkeä, niin se auttamatta heikentää kaikkien luokassaolijoiden oppimistuloksia, koska häiritsevät ja hidastavat opetusta.

Esim. maahanmuuttajia ei pitäisi missään nimessä sijoittaa suomalaisten lasten kanssa samalle luokalle, elleivät ole kielellisesti täysin samalla tasolla.

 

[BNo1]

OECD 2018: Kaikista vertailumaista Suomi käyttää toiseksi eniten julkista rahaa koulutukseen suhteessa bruttokansantuotteeseen eli BKT:hen (5,6 %). Edellä on vain Norja (6,3 %). Suomi käyttää toiseksi eniten julkista rahaa koulutukseen suhteessa BKT:hen kertoo OECD:n julkaisu - Sivista

Jokin ei täsmää käytettyyn rahamäärään nähden. Sama kyllä pätee Suomessa kaikkeen muuhunkin julkiseen palveluun. Rahaa palaa, mutta niille ei saa mitään vastineeksi paitsi tietysti yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat eli mm. rikolliset, vangit ja joutenolijat.

Onko vertailumaiden koulut ilmaisia? Kyllähän sitä rahaa tarvitaan vähemmän kuten Trinityssä (TCD) jossa EU kansalaisten undergraduate maksaa pahimmilaan 13 000e/vuosi ja post-graduate 36 000/vuosi, EU:n ulkopuolisille enimmillään 55 000e/vuosi.

 

[JLM]

Ei se oikein niinkään voi olla, että maailman korkeimmilla veroasteilla ja verrattaen suurilla koulutukseen käytetyillä rahasummilla saadaan huonoja tuloksia vain siksi ettei rahaa olisi tarpeeksi. Kyllä siinä silloin tehdään jotain ihan perustavalla tavalla väärin. Esimerkiksi liikaa hillotolppalaisia ja hankehumppaa sen sijaan että keskityttäisiin niihin perusasioihin. Tai että yritetään soveltaa sellaisia menetelmiä, mitkä eivät vain toimi kuin joissain erityistapauksissa. Silloin ongelma ei todellakaan ratkea sillä että vain kaadetaan lisää rahaa koneeseen ja perustetaan muutama uusi komitea.

 

[BNo1]

Ei se oikein niinkään voi olla, että maailman korkeimmilla veroasteilla ja verrattaen suurilla koulutukseen käytetyillä rahasummilla saadaan huonoja tuloksia vain siksi ettei rahaa olisi tarpeeksi. Kyllä siinä silloin tehdään jotain ihan perustavalla tavalla väärin. Esimerkiksi liikaa hillotolppalaisia ja hankehumppaa sen sijaan että keskityttäisiin niihin perusasioihin. Tai että yritetään soveltaa sellaisia menetelmiä, mitkä eivät vain toimi kuin joissain erityistapauksissa. Silloin ongelma ei todellakaan ratkea sillä että vain kaadetaan lisää rahaa koneeseen ja perustetaan muutama uusi komitea.

Olisi mielenkiintoista nähdä miten rahoja käytetään, googlellä löytyi nopeasti että esimerkiksi Imatra on myynyt koulujaan ulkomaisille sijoitusyhtiölle ja sitten vuokraa ne takaisin. On tietysti mahdollista että tämä kiinteistösijoitusyhtiö pääomantuottovaatimuksen jälkeenkin on halvempi kuin sama koulu itse ylläpidettynä, mutta on myös mahdollista että käytännössä kulut nousivat/nousevat pidemmällä aikavälillä mutta kaupunki otti nopean pikavoiton. Kouluruokailua on ymmärtääkseni ulkoistettu omasta tuotannosta yrityksille, on taas mahdollista että ulkopuolinen yritys voi tuottaa halvemmalla katteenkin jälkeen, mutta....
Tässä voi helposti olla sama juttu kuin soten kanssa, ensin yksityistetään ja lopetetaan omia toimintoja, sitten hinnat nousee ja on pakko ostaa kun ei ole vaihtoehtoja. Kulut nousee mutta palvelut huonontuvat.

 

[gintonic45]

Ei se oikein niinkään voi olla, että maailman korkeimmilla veroasteilla ja verrattaen suurilla koulutukseen käytetyillä rahasummilla saadaan huonoja tuloksia vain siksi ettei rahaa olisi tarpeeksi. Kyllä siinä silloin tehdään jotain ihan perustavalla tavalla väärin. Esimerkiksi liikaa hillotolppalaisia ja hankehumppaa sen sijaan että keskityttäisiin niihin perusasioihin. Tai että yritetään soveltaa sellaisia menetelmiä, mitkä eivät vain toimi kuin joissain erityistapauksissa. Silloin ongelma ei todellakaan ratkea sillä että vain kaadetaan lisää rahaa koneeseen ja perustetaan muutama uusi komitea.

Nimenomaan. Ainoastaan ihmiset jotka ei ole olleet päivääkään oikeissa töissä kuvittelee että kaikki ongelmat ratkaistaan heittämällä rahaa niitä kohti. Tuollainen vain mahdollistaa ja avaa portit korruptiolle, kavallukselle, hillotolpalle jne.

Suomessa on törkeä riistoveroaste ja kansalaisten ostovoima on poljetty täysin lyttyyn. "Kovapalkkaiset" huippuosaajat vetää +-0 tai negatiivista tiliä kuun lopussa jos eläisivät kuten muualla kehittyneissä maissa/alueissa saman tason ihmiset. Tästä huolimatta tervedenhuolto on perseestä, koulutus romahtaa yms. Julkinen sektori tarvitsee ankaran kulukuurin ja yksityisen sektorin agressiivisen kilpailutuksen mallin ja tulosvastuun.

Ensimmäinen vaihe on lakkauttaa kaikki turha/haitallinen paska kuten 80-90% YLE:n rahoituksesta, yritystuet, humppajärjestöjen/säätiöiden/liittojen veroedut ja tuet, kuntien turhat virkamiehet/kampaviinerikokoustajat, kuntien määrä pitää ajaa minimiin ja hankinnat ja protokolla pitää yhtenäistää ettei jokainen 200 ihmisen järvikylä tee asioita itse, valtionyritysten ja varsinkin MONOPOLIYRITYSTEN johtajien palkat ja palkkiot syyniin jne.

Seuraavaksi aidosti kriittiset asiat kuten koulutus ja terveydenhuolto syväluodataan ja optimoidaan mahdollisimman yksinkertaiseen rakenteeseen. Kaikki turha paska ja turhat työpaikat pois ja back to basics. Voi olla että tällaista muutosta varten julkiselle puolelle pitäisi palkata muutamia erittäin kovapalkkaisia ammattilaisia joiden tehtävä on koordinoida tätä muutosta. Palkan on oltava kova jotta saadaan yksityiseltä puolelta houkuteltua huippuammattilaisia. 2000-3000e/kk-virastopalkoilla saadaan vain lisää ihmisiä joilla ei ole motivaatiota eikä halua tehdä mitään muuta kuin lypsää julkista rahaa. Samalla taas pitää on selvä tulosvastuu eli jos valtio ei ala säästämään rahaa niin sitten tulee kenkää.

 

[Butali]

On kyllä melkoinen antimidaksen kosketus tällä muslimien maahanmuutolla. Kaikki yhteiskuntamme osa-alueet joita se koskettaa muuttuu paskaksi. Jopa omat lapsemme typeröityvät.
Tätä lisää ja Suomi nousuun!

A-Studiokin menee jo ihan sketsiohjelmasta:
"Jos oliskin tullut jostain ulkoa joku suuri selitys".

 

[pulatunnus]

Äsken tuli Yleltä A-studio, jossa käsiteltiin heikkoja Pisa-tuloksia. Jos oikein ymmärsin opetushallituksen tyyppiä, niin me emme edes tiedä miksi aikaisemmat tulokset ovat olleet niin hyviä. Vaikeaa tuosta lähtökohdasta on tehdä noususuunnitelmaa. Toivottavasti kuulin väärin.

Samaa mieltä, eli pitäisi tutkia/ymmärtää mikä toimii, mikä ei. Toki vuosien saatossa silmäillyt monia kirjoituksia joissa vakuuttavasti esitetty miksi pärjätty ja toki viimevuosina miksi heikentenyt.

Jos minulta kysytään, niin luokkahuoneet ja tarkkailuluokat takaisin, älylaitteet lukittuun kaappiin, kynä käteen ja matematiikan opetus kunniaan. Kielitaidottomat kielitaidottomien luokkaan opettelemaan suomea.
Onneksi minä en ole päättämässä.

Jos lähdetään kokeilu linjalle, niin se sitten tehtävä tutkimusmielessä "koelaitoksissa", arvalla muuttaminen voi vain pahentaa jos ei ymmärretä mikä toimii, mikä ei.

Lisäksi pitäisi ymmärtää tämän mittarin merkitys, tarkoitan sitä että tärkein asia ei ole jonkin pistemäärän saavuttaminen. vaan se peruskoulutuksen tehtävä. Ja kyllä olen lukenut joidenkin seuraavanasteen oppilaitosten edustajian mielipiteitä että materiaali ei vastaa odotuksia. Mutta lukion päätäneiden haikko taso on ehkä enemmän sen lukion ongelma. Mutta onko nuo rimanalittanee enemmänkin sitä että minimi vaatimus liian matala.

Jos sitten päästään siihen että pitää myös kopata sen "heikon" osuus, mutta ilman sitä että uhrataan sen vahvimman osuuden osaamista.

 

[JLM]

Samaa mieltä, eli pitäisi tutkia/ymmärtää mikä toimii, mikä ei. Toki vuosien saatossa silmäillyt monia kirjoituksia joissa vakuuttavasti esitetty miksi pärjätty ja toki viimevuosina miksi heikentenyt.

Kyllä se taitaa tiedossa olla, mutta ei sovi ideologiaan ja ajan henkeen.

Kommentti: Nämä ovat Pisa-romahduksen syyt, joista ei uskalleta puhua

Oppilasaineksen muutoksen vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin olisi voitu paikata pitämällä kiinni korkeasta vaatimustasosta, Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa.

www.iltalehti.fi

Pisa-tutkimuksissa menestyvät yhtenäiskulttuurit, joissa oppilasaineksella on kotoa hankittu vankka äidinkielen osaaminen. Aasian maat ja Viro ovat yhtenäiskulttuureita. Suomi ei sitä enää ole, mikä näkyy Pisa-tuloksissa.
--------
Oppilasaineksen muutoksen vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin olisi voitu paikata pitämällä kiinni korkeasta vaatimustasosta.
Näin ei kuitenkaan tehty, vaan peruskouluihin syntyi kulttuuri, jossa ketään ei jätetä luokalle.
Luokalle pitäisi jättää vuosittain tuhansia oppilaita, jos peruskoulussa pidettäisiin kiinni samanlaisesta vaatimustasosta kuin 1980- ja 1990-luvuilla.
------
Kuoppaa kaivettiin syvemmäksi, kun 2010-luvun alussa ajateltiin, että kouluihin voi tuoda moderneja opetusmenetelmiä ja itseohjautuvuutta. Menetelmissä on vaikutteita Steiner-pedagogiikasta. Ne ovat oikein hyviä ja toimivat, mutta vain jos oppilasaines on kauttaaltaan hyvää, eli oppilailla ovat kunnossa oppimisvalmiudet.
------
Koulujen väliset erot ovat revenneet. Pääkaupunkiseudulla korkeakoulutetut vanhemmat yrittävät saada lapsensa niihin kouluihin, joissa on mahdollisimman vähän lapsia, joiden äidinkieli ei ole suomi.
------
Kun kehitykseen yhdistää sen, että älypuhelimet ja sosiaalisen median pikaviestipalvelut ja videoalustat ovat romahduttaneet lasten ja nuorten keskittymiskyvyn, Pisa-luisu alaspäin on valmis.

Siinähän noita syitä... suurelta osin ne ovat ideologisia. Monikultturismin piti olla rikkaus (ei ollut), itseohjautuvuuden piti tuottaa paremmat tulokset kuin vanhanaikainen autoritääriseksi koettu opetustapa (ei tuottanut) ja kaikki oppisivat kun tehtäisiin kaiken kivan kautta ilman pakottavia vaatimuksia (ei oppineet). Joten jos tätä halutaan korjata, niin pitäisi pystyä ensin myöntämään että mentiin idealismi edellä ja jälleen kerran idealismi ei kestänyt reaalimaailman koetusta. Ja sen jälkeen ottaa askeleita siihen suuntaan, mikä oikeati tuotti hyviä tuloksia, välittämättä idealistien ulinoista.

 

[pulatunnus]

Kyllä se taitaa tiedossa olla, mutta ei sovi ideologiaan ja aja...

Tuossa olit listannut melkein kaikki yleiset heitot.

Mutta pitäisi oikeista tutkia, ja selvittää ne jutut. Koulujen välillä on eroa, onko ero koulujen opetuksen osalta, vai siinä että kouluissa erilaisia oppilaita. Vanhempien koulutuksella usein mainittu olevan yhteys lasten osaamiseen, vai onko kyse kuitenkin koulujen erosta..
Joissain tämän vuosituhannen uusista tavoita on pakitettu, mutta tuon 22 tuloksen osalta en ihan liikaa päättelisi.

 

[Manual]

------
Kun kehitykseen yhdistää sen, että älypuhelimet ja sosiaalisen median pikaviestipalvelut ja videoalustat ovat romahduttaneet lasten ja nuorten keskittymiskyvyn, Pisa-luisu alaspäin on valmis.

Liittyykö tämä oikeastaan asiaan juuri mitenkään? Vai yritetäänkö tässä väittää, että esim. siellä Virossa ei kännyköitä ja sosiaalista mediaa ole? Toki en virolaisia koululaisia tai opettajia tunne, mutta yhteiskuntana Viro on näppituntumaltaan aika merkittävästi digitalisointuneempi kuin me täällä, josta oletan myös älylaitteiden olevan ”isompi osa elämää” kuin täällä. Tuloksissa se ei sen sijaan näytä näkyvän.

 

[bonekuukkeli]

Liittyykö tämä oikeastaan asiaan juuri mitenkään? Vai yritetäänkö tässä väittää, että esim. siellä Virossa ei kännyköitä ja sosiaalista mediaa ole? Toki en virolaisia koululaisia tai opettajia tunne, mutta yhteiskuntana Viro on näppituntumaltaan aika merkittävästi digitalisointuneempi kuin me täällä, josta oletan myös älylaitteiden olevan ”isompi osa elämää” kuin täällä. Tuloksissa se ei sen sijaan näytä näkyvän.

Taitaa älylaitteisiin liittyvä keskittymiskyvyn rapautuminen johtua enemmänkin siitä, että niitä laitteita kytätään ja pidetään lähellä pitkin oppitunteja, kun opettaja on menettänyt auktoriteettinsa ja mahdollisuudet/rohkeuden puuttua epäkohtiin.

 

[JLM]

Tuossa olit listannut melkein kaikki yleiset heitot.

Mutta pitäisi oikeista tutkia, ja selvittää ne jutut. Koulujen välillä on eroa, onko ero koulujen opetuksen osalta, vai siinä että kouluissa erilaisia oppilaita. Vanhempien koulutuksella usein mainittu olevan yhteys lasten osaamiseen, vai onko kyse kuitenkin koulujen erosta..
Joissain tämän vuosituhannen uusista tavoita on pakitettu, mutta tuon 22 tuloksen osalta en ihan liikaa päättelisi.

On niitä tutkittu ja asioita tiedetään, kehityksen suunta on osattu myös ennustaa hyvissä ajoin. Kysymyshän on lähinnä siitä, halutaanko myöntää että maailman paras peruskoulu ei ollutkaan parannusten jälkeen enää maailman paras ja korjataan asioita, mitkä ovat aivan ilmeisiä. Vai haudataanko asia 20 vuodeksi tutkimalla ja kirjoittamalla lanketteja, joita kukaan ei kuitenkaan lue ja joista kukaan ei ota opiksi, jotta ei tarvitse myöntää että on nojattu ideoihin mitkä eivät oikeasti toimi laajemmassa mittakaavassa. Sehän on se tapa millä asioita siivotaan pois näkösältä kun ei haluta tehdä ratkaisuja, mutta ei toisaalta myöskään haluta suoraan myöntä äettei haluta tehdä ratkaisuja - perustetaan komitea.

 

[Jumputin]

Tutkimusta oppimisesta löytyy kyllä ja A-studiossa olikin tutkija, joka kertoili joitain näyttöön perustuvia syitä huonontuneisiin oppimistuloksiin.

- opettajan rooli on liian vähäinen, oppilailla liikaa vastuuta.
- digi
- opetusympäristö sisältäen ryhmäkoot, melutasot ym.
- väärin toteutettu inkluusio

Inkluusion osalta tutkimus kertoo että esim. tavalisessa ryhmässä olevat näkövammaiset voivat jopa auttaa koko luokan oppimista ja hyvinvointia, mutta käytöshäiriöiset taas päinvastoin.
Moni kunta lähtikin toteuttamaan inkluusiota väärin, eli esim. säästämään pienryhmistä, jonne käytöshäiriöiset kuuluisi.

 

[hyvää_päivää]

Yksikin häirikkö luokalla voi pilata kaikkien 29 muiden opiskelun. Inkluusio ei toimi. Pidetään häiriköt omilla luokillaan, niin saa normaalit käytöstavat omaavat lapset ja nuoret opiskella rauhassa.

Toiseksi opettajille on saatava se auktoriteetti takaisin. Siitä ei seuraa kuin paskaa jos lapset määrää itse tahdin ja näppäilee puhelimia 90% ajasta. Tässä on vanhemmilla myös suuri rooli. Lapsille pitää jo kotoa opettaa se että opettaja on se jota kuunnellaan ja joka määrää mitä, koska ja miten siellä luokassa käyttäydytään ja tehdään.

Opettaja opettaa. Opettaja ei voi olla iskä, äiti, sosiaalitantta, poliisi ja opettaja samaan aikaan. Se ei vaan toimi. Ne perusasiat pitää opettaa lapsille jo kotona.

 

[Jan11]

Tässä on hyvä muistaa se, että ne ihan ensimmäiset PISA-tulokset alunperin yllättivät kaikki. Suomessa oli pitkään ajateltu, kuten meillä monessa muussakin asiassa on tapana ajatella, ettemme ole kovin hyviä, että peruskouluamme ei ole kovin hyvä. Oli vaadittu täyttä remonttia, peruskoulu-uudistusta. Kokoomuksen suunnalta yksityistämisen kokeilemista. Jne.
Sitten yhtäkkiä sijoituimmekin PISAssa kärkeen, kahdesti. Ja siitä eteenpäin olemme olleet muka shokissa, kun emme sijoitukaan enää ihan terävimpään kärkeen, vaikka euroopan kärkipäähän kuitenkin. Mikä on omituista - tulos oli ja on edelleenkin parempi, mitä ennen PISAa meillä oli luultu.

Kannattaa siis etenkin huomioida, että nyt edelleen tässä uusimmassakin tutkimuskokonaisuudessa Suomi on euroopan toiseksi parhaiten sijoittunut maa heti Viron jälkeen. Luonnontieteessä (science) ja lukemisessa Suomi on edelleenkin maailman kärjen tuntumassa sijoilla 4. ja 5. Matematiikassa maailman 14., ja edellä on pääosin kaakkois-aasialaisia kaupunkeja ja maita.

Meidän peruskoulullamme on vahvuuksia ja heikkouksia, mutta ne eivät välttämättä ole juuri niitä, joita itse pidämme vahvuuksina ja heikkouksina.
Esim. vaikka koulutuksellista tasa-arvoa tai ainakin mahdollisuuksien tasa-arvoa pidetään lähes myyttiselle tavalla itsestäänselvyytenä Suomessa, niin sen takana on suuriakin eroja: kun valtaosa maamme kunnista menee minimituntikehyksellä, niin on kuntia jotka yhdeksänvuotisen peruskoulun aikana tarjoavat oppilailleen yhteensä kokonaisen lukukauden tai jopa lukuvuoden (kaksi lukukautta) verran lisätunteja kehyksissään. Silloin koulutuksellinen tasa-arvo kyllä toteutuu kunnan sisällä, mutta laajassa näkökulmasssa peruskoulun valtakunnallinen koulutuksellinen tasa-arvo ehkä ei.
Itselläni on taipumus ajatella, että tuntikehystä voisi lisätä valtakunnallisestikin.

Prof. Pasi Sahlberg (mm. Southern Cross uni, Harvard uni ja HY) on peruskouluamme tutkinut ja tekstejään myös popularisoinut, kirjoittanut pari kirjaakin aiheesta. Suosittelen lukemistoon.

 

[JLM]

Tässä on hyvä muistaa se, että ne ihan ensimmäiset PISA-tulokset alunperin yllättivät kaikki. Suomessa oli pitkään ajateltu, kuten meillä monessa muussakin asiassa on tapana ajatella, ettemme ole kovin hyviä, että peruskouluamme ei ole kovin hyvä. Oli vaadittu täyttä remonttia, peruskoulu-uudistusta. Kokoomuksen suunnalta yksityistämisen kokeilemista. Jne.
Sitten yhtäkkiä sijoituimmekin PISAssa kärkeen, kahdesti. Ja siitä eteenpäin olemme olleet muka shokissa, kun emme sijoitukaan enää ihan terävimpään kärkeen, vaikka euroopan kärkipäähän kuitenkin. Mikä on omituista - tulos oli ja on edelleenkin parempi, mitä ennen PISAa meillä oli luultu.

Kannattaa siis etenkin huomioida, että nyt edelleen tässä uusimmassakin tutkimuskokonaisuudessa Suomi on euroopan toiseksi parhaiten sijoittunut maa heti Viron jälkeen. Luonnontieteessä (science) ja lukemisessa Suomi on edelleenkin maailman kärjen tuntumassa sijoilla 4. ja 5. Matematiikassa maailman 14., ja edellä on pääosin kaakkois-aasialaisia kaupunkeja ja maita.

Minusta se on vähän laiha lohtu, koska suunta on joka tapauksessa alaspäin ja se on meille todellinen riski. Päinvastoin, jos olemme joskus onnistuneet hyvin, niin meidän nimenomaan täytyy tavoitella sitä että pysymme siellä huipulla ja kehitymme entistä parempaan suuntaan. Ei se, että hyväksymme sen, että putoamme alaspäin koska "ei nyt olla ihan huonoimpia kuitenkaan." Euroopan kannalta tilanne on myös erittäin ikävä, koska kehityksen suunta osoittaa, että meidän kilpailukykymme aasialaisia vastaan heikkenee - ja pitkällä aikavälillä se ennustaa sitä, mistä suunnasta meitä sitten tulevaisuudessa todennäköisesti pyritään hallitsemaan ja ketä vastaan emme pysty pitämään puoliamme. Meidän hyvinvointimme ja pidemmän päälle myös itsenäisyytemme riippuu suoraan siitä, pysymmekö kilpailukyisenä ja ainoa tapa pysyä kilpailukykyisenä on pyrkiä onnistumaan paremmin kuin muut. Ja se edellyttää tiettyä vaatimustasoa, sekä sitä että asioita tehdään tuloshakuisesti - ei ideologisesti.

 

[Jan11]

Minusta se on vähän laiha lohtu, koska suunta on joka tapauksessa alaspäin ja se on meille todellinen riski. Päinvastoin, jos olemme joskus onnistuneet hyvin, niin meidän nimenomaan täytyy tavoitella sitä että pysymme siellä huipulla ja kehitymme entistä parempaan suuntaan. Ei se, että hyväksymme sen, että putoamme alaspäin koska "ei nyt olla ihan huonoimpia kuitenkaan." Euroopan kannalta tilanne on myös erittäin ikävä, koska kehityksen suunta osoittaa, että meidän kilpailukykymme aasialaisia vastaan heikkenee - ja pitkällä aikavälillä se ennustaa sitä, mistä suunnasta meitä sitten tulevaisuudessa todennäköisesti pyritään hallitsemaan ja ketä vastaan emme pysty pitämään puoliamme. Meidän hyvinvointimme ja pidemmän päälle myös itsenäisyytemme riippuu suoraan siitä, pysymmekö kilpailukyisenä ja ainoa tapa pysyä kilpailukykyisenä on pyrkiä onnistumaan paremmin kuin muut. Ja se edellyttää tiettyä vaatimustasoa, sekä sitä että asioita tehdään tuloshakuisesti - ei ideologisesti.

En mitenkään ole sitä mieltä, etteikö aihetta olisi tutkittava ja tutkimusnäytön perusteella sitten etsittävä vaikuttavuudeltaan (myös keinojen vaikuttavuus olisi syytä tutkia) best practise -tyyppisiä malleja.

Huomautan kuitenkin, että tuloshakuisuus olisi myös ideologinen valinta. Itse asiassa alkuperäisen ja nykyisen nykyisen peruskouluideologian vastainen valinta. Meidän peruskouluhan ei alunperinkään pyrkinyt huipputuloksiin, päin vastoin. Se pyrki koulutuksellisen ja kasvatukselliseen tasa-arvoon. Peruskoulu oli, ja edelleen on, itsessään ideologinen tasa-arvoprojekti.
Silti nykytiedolla uskaltaa sanoa, että se edelleen tuottaa huipputuloksia. Sitähän toiseksi paras eurooppalainen tulos edelleen tarkoittaa. Tarkoittaa silti, vaikka PISA-tuloksemme on ollut jo pitkään jossain määrin laskusuunnassa.

Siksi siis oikeampi kysymys, erityisesti nyt kun oppiminen ja osaaminen näyttää alkaneen kiihtyvällä tahdilla eriytymään niin, että sekä sukupuoli että vanhempien sosioekonominen ja koulutustasollinen tausta vaikuttaa lasten oppimiseen ja osaamiseen aiempaa enemmän olisikin etsiä tutkimusperäisiä keinoja ja erityisesti resurssia auttaa heitä, joiden kohdalla koulutuksellinen tasa-arvo ei enää toteudu.

Siis jos peruskoulun alkuperäisestä ideasta halutaan pitää kiinni. Eli siitä sosiaalireformistisesta tasa-arvoprojektista.

 

[hyvää_päivää]

En mitenkään ole sitä mieltä, etteikö aihetta olisi tutkittava ja tutkimusnäytön perusteella sitten etsittävä vaikuttavuudeltaan (myös keinojen vaikuttavuus olisi syytä tutkia) best practise -tyyppisiä malleja.

Huomautan kuitenkin, että tuloshakuisuus olisi myös ideologinen valinta. Itse asiassa alkuperäisen ja nykyisen nykyisen peruskouluideologian vastainen valinta. Meidän peruskouluhan ei alunperinkään pyrkinyt huipputuloksiin, päin vastoin. Se pyrki koulutuksellisen ja kasvatukselliseen tasa-arvoon. Peruskoulu oli, ja edelleen on, itsessään ideologinen tasa-arvoprojekti.
Silti nykytiedolla uskaltaa sanoa, että se edelleen tuottaa huipputuloksia. Sitähän toiseksi paras eurooppalainen tulos edelleen tarkoittaa. Tarkoittaa silti, vaikka histogrammilla PISA-tuloksemme on ollut jo pitkään jossain määrin laskusuunnassa.

Siksi siis oikeampi kysymys, erityisesti nyt kun oppiminen ja osaaminen näyttää alkaneen kiihtyvällä tahdilla eriytymään niin, että sekä sukupuoli että vanhempien sosioekonominen ja koulutustasollinen tausta vaikuttaa lasten oppimiseen ja osaamiseen aiempaa enemmän olisikin etsiä tutkimusperäisiä keinoja ja erityisesti resurssia auttaa heitä, joiden kohdalla koulutuksellinen tasa-arvo ei enää toteudu.

Siis jos peruskoulun alkuperäisestä ideasta halutaan pitää kiinni. Eli siitä sosiaalireformistisesta tasa-arvoprojektista.

Tasa-arvo toimii ainoastaan paperilla ja teoriassa. Se ei toimi oikeassa elämässä, paitsi jos tarkoitus on tasa-arvoisesti pilata kaikkien tulevaisuus ja mennään niiden hitaimpien tahtiin. Se nyt on vaan pitkällä tähtäimellä erittäin huono asia.

Mikään elämässä ei ole tasa-arvoista. Mitä nuorempana sen oppii, sen parempi. Nykypolitiikalla porukka oppii tämän faktan vasta parikymppisinä työelämässä. Se on huono homma se.

Fakta on se että on fiksua porukkaa ja vähemmän fiksua porukkaa. Se nyt ei auta ketään että tyhmennetään se fiksuin osa, niin ettei vaan tyhmille tulisi paha mieli. Vähän tyhmempikin pärjää kyllä koulussa jos tekee töitä sen oppimisen eteen. Ja tässä on vanhemmilla iso rooli, jos kotona pidetään opiskelua tärkeänä, niin lapsetkin oppii ottamaan opiskelun vakavasti.

 

[Jan11]

Ja tässä on vanhemmilla iso rooli, jos kotona pidetään opiskelua tärkeänä, niin lapsetkin oppii ottamaan opiskelun vakavasti.

Tästä on jo jopa pientä tutkimusnäyttöäkin: erityisesti äidin koulutustasolla näyttää olevan merkitystä lapsen koulumenestykselle sekä myös myöhemmin koulutustasolle.

 

[hyvää_päivää]

Tästä on jo jopa pientä tutkimusnäyttöäkin: erityisesti äidin koulutustasolla näyttää olevan merkitystä lapsen koulumenestykselle sekä myös myöhemmin koulutustasolle.

Siinähän se pointti onkin. MIKÄÄN ei ole tasa-arvoista elämässä. Ihan syntymästä lähtien. Siksi en ymmärrä kohkaamista tasa-arvosta.

Ja ei, se ei ole yhteiskunnan tehtävä hoitaa lasten kasvatus. Se on vanhempien tehtävä. Itse ovat kakaransa puskeneet ulos.

Kovalla työllä se tyhmempikin voi saada hyvän koulutuksen. Mutta jos ei ole edes halua oppia, niin ei opettaja voi pistää koko aikaansa sen yhden idiootin kaitsemiseen vaan kannattaa pistää ne paukut niiden opettamiseen jotka haluavat oppia. Tarkkikset takaisin, niin saadaan edes osa ongelmaa fiksattua.

 

[gintonic45]

Alle 30min ja "Helsinki ilman natseja"-väen pitäisi saapua Töölöntorille vastoin poliisin käskyä. Saas nähdä tekeekö poliisi cuck:t vai saako sirppivasara/palestiina-väki maiharista ja pampusta.

 

[Jan11]

Siinähän se pointti onkin. MIKÄÄN ei ole tasa-arvoista elämässä. Ihan syntymästä lähtien. Siksi en ymmärrä kohkaamista tasa-arvosta.

Ja ei, se ei ole yhteiskunnan tehtävä hoitaa lasten kasvatus. Se on vanhempien tehtävä. Itse ovat kakaransa puskeneet ulos.

Kovalla työllä se tyhmempikin voi saada hyvän koulutuksen. Mutta jos ei ole edes halua oppia, niin ei opettaja voi pistää koko aikaansa sen yhden idiootin kaitsemiseen vaan kannattaa pistää ne paukut niiden opettamiseen jotka haluavat oppia. Tarkkikset takaisin, niin saadaan edes osa ongelmaa fiksattua.

Sepä se on juuri se syy tasoitteluun, se että mikään ei lähtökohtaisesti ole tasa-arvoista - tasa-arvoa on rakennettava. Myös koulutuksellista tasa-arvoa.
Ja huolimatta erinäisistä viime aikojen hikoitteluista järjestelmässä, meille on kuitenkin saatu rakennettua ja ylläpidettyä maailman tasa-arvoisin koulutusjärjestelmä, jossa ei ole umpiperiä ja joka on kaikilla koulutustasoilla oppijalle ja opiskelijalle maksuton.

Pienellä maalla, jossa väestö ikääntyy se on kyllä täysin oikea malli. Me kun tarvitsemme ensinnäkin mahdollisimman suuren osan ikäluokasta korkeakoulutukseen ja toiseksi erityisesti työmarkkinoille ylipäätään.
Ja mahdollisimman pieni määrä saisi pudota kelkasta syrjäytymisvaaraan, ja sitten mahdollisimman pieni määrä muiden kannettavaksi.

 

[bonekuukkeli]

Eiköhän sen tavoiteltavan tasa-arvon pitäisi olla sitä, että kaikilla on mahdollisuus siihen opiskeluun ja tulevaisuutensa rakentamiseen. Ei sen pitäisi olla sitä, se mahdollisuus pilataan tasaisesti kaikilta joidenkin yksittäisten häiriköiden takia. Mielestäni koko sana tasa-arvo on kärsinyt melkoisen inflaation.

 

[hyvää_päivää]

Sepä se on juuri se syy tasoitteluun, se että mikään ei lähtökohtaisesti ole tasa-arvoista - tasa-arvoa on rakennettava. Myös koulutuksellista tasa-arvoa.
Ja huolimatta erinäisistä viime aikojen hikoitteluista järjestelmässä, meille on kuitenkin saatu rakennettua ja ylläpidettyä maailman tasa-arvoisin koulutusjärjestelmä, jossa ei ole umpiperiä ja joka on kaikilla koulutustasoilla oppijalle ja opiskelijalle maksuton.

Pienellä maalla, jossa väestö ikääntyy se on kyllä täysin oikea malli. Me kun tarvitsemme ensinnäkin mahdollisimman suuren osan ikäluokasta korkeakoulutukseen ja toiseksi erityisesti työmarkkinoille ylipäätään.
Ja mahdollisimman pieni määrä saisi pudota kelkasta syrjäytymisvaaraan, ja sitten mahdollisimman pieni määrä muiden kannettavaksi.

Ihmettelen vaan tuota kohkaamista tasa-arvosta ainoastaan joissakin asioissa.

Joku on pitkä, toinen lyhyt. Missä tasa-arvo?
Jollakin on sairauksia. Toiset on terveitä. Missä tasa-arvo?
Jonkun vanhemmat on alkoholisteja. Toiset syntyy miljonääriperheeseen. Missä tasa-arvo?

Mikään maailmassa ei ole tasa-arvoista. Ihan vaan se että syntyy Suomeen on jo epätasa-arvoista jos tarkastelee koko maailmaa. On vaan niin saatanan typerää kohkata jostain kuvitteellisesta tasa-arvosta. Tasa-arvo on mahdotonta ihmiskunnassa. Turha sitä tavoitellessa on paskoa kaikkien tulevaisuus muutaman idiootin takia.

 

[Jan11]

Eiköhän sen tavoiteltavan tasa-arvon pitäisi olla sitä, että kaikilla on mahdollisuus siihen opiskeluun ja tulevaisuutensa rakentamiseen. Ei sen pitäisi olla sitä, se mahdollisuus pilataan tasaisesti kaikilta joidenkin yksittäisten häiriköiden takia. Mielestäni koko sana tasa-arvo on kärsinyt melkoisen inflaation.

Tuo on oikeastaan olkiukko, kun käytännössä lähes kaikki nuoret kuitenkin (ei jatkavien määrä on niin pieni, että selittyy pitkälti psyykkisillä ja fyysisillä sairauksilla) jatkavat koulupolulla peruskoulun jälkeen.
Oppivelvollisuuden laajentamisen jälkeen kaikille on myös taattu jatkopaikka johonkin, ts. käytännössä on ns. jatkuva haku tai hakukierroksia on niin monta, että lopulta nuoret sijoittuva koulutuksiin.

 

[bonekuukkeli]

Tuo on oikeastaan olkiukko, kun käytännössä lähes kaikki nuoret kuitenkin (ei jatkavien määrä on niin pieni, että selittyy pitkälti psyykkisillä ja fyysisillä sairauksilla) jatkavat koulupolulla peruskoulun jälkeen.
Oppivelvollisuuden laajentamisen jälkeen kaikille on myös taattu jatkopaikka johonkin, ts. käytännössä on ns. jatkuva haku tai hakukierroksia on niin monta, että lopulta nuoret sijoittuva koulutuksiin.

Yritätkö sanoa, ettei muut kärsi luokalla olevista häiriköistä? Nuoret jatkavat tuollaisten takia paikkoihin, mitkä eivät välttämättä ole oman toivelistan kärjessä, vaan sinne mihin todistus sattuu riittämään (ja tähän vaikuttaa vahvasti mm. opiskelurauha).

 

[Jan11]

Yritätkö sanoa, ettei muut kärsi luokalla olevista häiriköistä? Nuoret jatkavat tuollaisten takia paikkoihin, mitkä eivät välttämättä ole oman toivelistan kärjessä, vaan sinne mihin todistus sattuu riittämään (ja tähän vaikuttaa vahvasti mm. opiskelurauha).

Siksi onkin hyvä, että meillä ei koulutusjärjestelmässä ole umpiperiä (ja toivottavasti niitä ei rakenneta). Aina voi jatkaa opiskelua eteenpäin.

Työrauha-asia on sitten toinen juttu. Sekin on kyllä ratkaistava. Mutta ei me mitään 50-70 -lukua enää takaisin saada. Samanlaista kuria, eli aikuisten ja auktoriteettien kunnioitusta, kun ei yksinkertaisesti enää ole eikä tule.

 

[bonekuukkeli]

Siksi onkin hyvä, että meillä ei koulutusjärjestelmässä ole umpiperiä (ja toivottavasti niitä ei rakenneta). Aina voi jatkaa opiskelua eteenpäin.

Häiriköt joutaa erityisluokkiin ja sieltä voi sitten hakeutua mihin sieltä saadulla todistuksella pääsee. Erityisluokan ei myöskään tarvitsisi olla pysyvä ratkaisu, vaan voi olla tilapäinenkin jos opiskelija itse muuttaa toimintaansa. Ei niistä muiden tarvitsisi kärsiä.

Lisäksi opettajan auktoriteetin palautus olisi tärkeää. Koulupsyykkarina toimiessa näki monenlaista ja erot valtavan suuria. Osa opettajista käytännössä kerkesi opettamaan vain murto-osan aiotuista asioista, kun valtaosa tunnista meni siihen että oppilaat tekivät omia juttujaan ja mussuttivat jotain vastaan. Tässä näkyy hyvin se, ettei nykyään tarvitse edes osata lukea. Kun sitä ei vaadita ja luokalle jäämiseen yms. erityisjärjestelyihin on muodostunut valtava kynnys. Sitten ne samat osaamattomat häiriköt jatkaa ylemmällä vuosiluokalla samaa meininkiä, kun ovat jo jääneet jälkeenkin ja tasoero liian suuri.

 

[hyvää_päivää]

Siksi onkin hyvä, että meillä ei koulutusjärjestelmässä ole umpiperiä (ja toivottavasti niitä ei rakenneta). Aina voi jatkaa opiskelua eteenpäin.

Niin, aina voi jatkaa. Kysymys on se että kannattaako jatkaa. Onko siinä järkeä vai hassataanko siinä vaan turhaan resursseja.

Nykyäänhän pääsee korkeakouluihinkin vaikkei osaisi edes kieltä kunnolla. Aivan helvetin typerää. Maailmassa on paljon hyödyllisiä ammatteja joihin ei tarvitse mitään korkeakouluopintoja ja jotka hyödyttävät yhteiskuntaa enemmän kuin joku työtön tradenomi joka ei pääse edes kaupan kassalle ja sen seurauksena opiskelee 35-vuotiaana kolmatta tutkintoa kun ei pääse minnekään töihin.

 

[gintonic45]

Alle 30min ja "Helsinki ilman natseja"-väen pitäisi saapua Töölöntorille vastoin poliisin käskyä. Saas nähdä tekeekö poliisi cuck:t vai saako sirppivasara/palestiina-väki maiharista ja pampusta.

Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen sisäinen nujakka jäi ainoaksi yhteenotoksi – 54 otettiin kiinni

Iltalehti seurasi itsenäisyyspäivän mielenosoituksia hetki hetkeltä.

www.iltalehti.fi

Noh sirppivasarat ja palestiinan liput tuolla tosiaan heiluvat. Nähtävästi kuitenkin "Helsinki ilman natseja"-mielenosoitus alkoi itse tappelemaan keskenään.

16:16
Iltalehden haastattelema järjestäjätaho kommentoi, että Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen järjestäjät yrittävät häätää sirppi ja vasara -tunnusten kanssa paikalla olevia ”autoritaarikommunisteja”.

Vain kivat kommunistit sallittu!

 

[JLM]

En mitenkään ole sitä mieltä, etteikö aihetta olisi tutkittava ja tutkimusnäytön perusteella sitten etsittävä vaikuttavuudeltaan (myös keinojen vaikuttavuus olisi syytä tutkia) best practise -tyyppisiä malleja.

Huomautan kuitenkin, että tuloshakuisuus olisi myös ideologinen valinta. Itse asiassa alkuperäisen ja nykyisen nykyisen peruskouluideologian vastainen valinta. Meidän peruskouluhan ei alunperinkään pyrkinyt huipputuloksiin, päin vastoin. Se pyrki koulutuksellisen ja kasvatukselliseen tasa-arvoon. Peruskoulu oli, ja edelleen on, itsessään ideologinen tasa-arvoprojekti.
Silti nykytiedolla uskaltaa sanoa, että se edelleen tuottaa huipputuloksia. Sitähän toiseksi paras eurooppalainen tulos edelleen tarkoittaa. Tarkoittaa silti, vaikka PISA-tuloksemme on ollut jo pitkään jossain määrin laskusuunnassa.

Siksi siis oikeampi kysymys, erityisesti nyt kun oppiminen ja osaaminen näyttää alkaneen kiihtyvällä tahdilla eriytymään niin, että sekä sukupuoli että vanhempien sosioekonominen ja koulutustasollinen tausta vaikuttaa lasten oppimiseen ja osaamiseen aiempaa enemmän olisikin etsiä tutkimusperäisiä keinoja ja erityisesti resurssia auttaa heitä, joiden kohdalla koulutuksellinen tasa-arvo ei enää toteudu.

Siis jos peruskoulun alkuperäisestä ideasta halutaan pitää kiinni. Eli siitä sosiaalireformistisesta tasa-arvoprojektista.

Vähän kärjistäen tietysti voisi kysyä, että jos emme odota peruskoululta tuloksia niin miksi sitten haaskaamme siihen rahaa? Minä olen ymmärtänyt koulutuksen tarkoituksen olevan tarjota sellaiset perustiedot ja taidot, mitkä mahdollistavat mahdollisimman monelle kyvyn ansaita elantonsa, vaurastua ja pärjätä elämässä. Jos se ei ole sen tarkoitus (=tuloshakuisuus), niin en oikein keksi miksi sellaista instanssia sitten pitäisi edes säilyttää.

Peruskoulua kritisoitiin aikanaan ihan aiheellisestikin siitä ideologiasta, että oppimistulosten maksimointi ei ollut sen prioriteeteissa. Toki siinä oli mukana sitä (sosialistista) ideologiaa, missä tasapäinen keskinkertaisuus on tavoiteltavaa, mutta siellä oli sitten kuitenkin vanhastaan vaativia opettajia, jotka pitivät huolta siitä ettei homma mennyt ihan lekkeriksi. Se on yksi osa mikä on nykyään puutteellinen. Voidaan myös esittää kysymys, onko Suomelle oikeasti ollut eduksi se, että lahjakkaimpia on pyritty ihan tarkoituksellisestikin jarruttamaan sen nimissä, ettei erot kasva liian suuriksi? Onko tärkeämpää tasapäistää, vai saada tuloksia, mitkä tuottavat lisää hyvinvointia (kas kun hyvinvointi maksetaan poikkeuksetta rahalla, mikä jonkun pitää ansaita).

Pidän siitä ideasta, että lahjakkaat pääsevät kouluttautumaan taustastaan riippumatta, mutta en siitä, että laiska keskinkertaisuus nostetaan tavoiteltavaksi asiaksi. Sitä kutsutaan mahdollisuuksien tasa-arvoksi. Sen sijaan lopputulosten tasa-arvo on sosiaalirefosmistista tasapäistämistä, minkä ainoa saavutettava teoreettinen hyöty on siinä että kaikki tuntevat olevansa yhtä surkeita ja kykenemättömiä vaikuttamaan oman elämänsä suuntaan. Ja sellainen on pidemmän päälle erittäin vahingollista kaikille.

 

[hyvää_päivää]

Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen sisäinen nujakka jäi ainoaksi yhteenotoksi – 54 otettiin kiinni

Iltalehti seurasi itsenäisyyspäivän mielenosoituksia hetki hetkeltä.

www.iltalehti.fi

Noh sirppivasarat ja palestiinan liput tuolla tosiaan heiluvat. Nähtävästi kuitenkin "Helsinki ilman natseja"-mielenosoitus alkoi itse tappelemaan keskenään.

16:16
Iltalehden haastattelema järjestäjätaho kommentoi, että Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen järjestäjät yrittävät häätää sirppi ja vasara -tunnusten kanssa paikalla olevia ”autoritaarikommunisteja”.

Vain kivat kommunistit sallittu!

Voi vittu, nämä ovat henkisesti kuin 12-vuotiaat kakarat. Eivät osaa käyttäytyä edes omiensa seassa. Menisivät töihin ja tekisivät jotain yhteiskunnan kannalta hyödyttävää.

 

[namlepo]

Sirppi ja vasara liput vaan liehuu ilman natseja miekkarissa.

 

[finWeazel]

Eiköhän sen tavoiteltavan tasa-arvon pitäisi olla sitä, että kaikilla on mahdollisuus siihen opiskeluun ja tulevaisuutensa rakentamiseen. Ei sen pitäisi olla sitä, se mahdollisuus pilataan tasaisesti kaikilta joidenkin yksittäisten häiriköiden takia. Mielestäni koko sana tasa-arvo on kärsinyt melkoisen inflaation.

Mahdollisuuksien tasa-arvo vs. lopputulosten tasa-arvo. Ne joilla olis kykyjä lasketaan heikoimman tasolle ellei itse tajua pyristellä parempaan. Lopputulos on yhteiskunnan erittäin huono kilpailukyky globaalissa markkinassa.

 

[Janishell]

Sirppi ja vasara liput vaan liehuu ilman natseja miekkarissa.

Ryssät ei natseista tykkää, näin Putinikin on sanonut.

 

[gintonic45]

Eivät osaa käyttäytyä edes omiensa seassa.

Ehkä he viimein tajusivat missä ne oikeat natsit on?

 

[Jan11]

Häiriköt joutaa erityisluokkiin ja sieltä voi sitten hakeutua mihin sieltä saadulla todistuksella pääsee. Erityisluokan ei myöskään tarvitsisi olla pysyvä ratkaisu, vaan voi olla tilapäinenkin jos opiskelija itse muuttaa toimintaansa. Ei niistä muiden tarvitsisi kärsiä.

Lisäksi opettajan auktoriteetin palautus olisi tärkeää. Koulupsyykkarina toimiessa näki monenlaista ja erot valtavan suuria. Osa opettajista käytännössä kerkesi opettamaan vain murto-osan aiotuista asioista, kun valtaosa tunnista meni siihen että oppilaat tekivät omia juttujaan ja mussuttivat jotain vastaan. Tässä näkyy hyvin se, ettei nykyään tarvitse edes osata lukea. Kun sitä ei vaadita ja luokalle jäämiseen yms. erityisjärjestelyihin on muodostunut valtava kynnys. Sitten ne samat osaamattomat häiriköt jatkaa ylemmällä vuosiluokalla samaa meininkiä, kun ovat jo jääneet jälkeenkin ja tasoero liian suuri.

Eipä sitä auktoriteettia millään päätöksillä palauteta.

Meidän yhteiskunta on yksinkertaisesti nykyisin sellainen, että jokaista sinutellaan eikä ole erikseen herroja ja duunareita, ketään ei enää tarvitse kainostella, pankkiin ei mennä ns. lakki kourassa, vaan kaikki me olemme, no, miten sen muotoilisi, samanarvoisia ihmisiä. Ei pelätä opettajaa, rehtoria, poliisia eikä lääkäriä, en tiedä oikein kunnioitetaanko edes, arvostetaan kyllä edelleen. Miellyttää se sitten meitä jokaista tai ei.

Ja olen siis itsekin opettajataustainen.

 

[hyvää_päivää]

Sirppi ja vasara liput vaan liehuu ilman natseja miekkarissa.

Tää on tätä kun lapset leikkii. Kyllä mä muistan itsekin lapsena kun 8-vuotiaana piirsin paperilennokkiin hakaristin. Vanhemmat kysyi että miksi tein niin ja vastasin että olin nähnyt telkkarista kun lentokoneessa oli ollut sellainen. Enhän mä ymmärtänyt mikä se oli ja miksi sitä ei kannata piirtää.

Jotkut jää vaan henkisesti tuolle 8-vuotiaan tasolle vaikka ovat fyysisesti aikuisia.

 

[Timo 2]

Eipä sitä auktoriteettia millään päätöksillä palauteta.

Meidän yhteiskunta on yksinkertaisesti nykyisin sellainen, että jokaista sinutellaan eikä ole erikseen herroja ja duunareita, ketään ei enää tarvitse kainostella, pankkiin ei mennä ns. lakki kourassa, vaan kaikki me olemme, no, miten sen muotoilisi, samanarvoisia ihmisiä. Ei pelätä opettajaa, rehtoria, poliisia eikä lääkäriä, en tiedä oikein kunnioitetaanko edes, arvostetaan kyllä edelleen.

Ja olen siis itsekin opettajataustainen.

Opettajille lisää valtaa. Mahdollisuus (ehkä jopa velvollisuus) tarvittaessa voimakeinoin heittää häirikkö pihalle. Häiriköt siirrettävä muualle.
Osaamisen vaatiminen ja luokalle jättäminen takaisin.

Näillä pääsisi pitkälle.

 

[hyvää_päivää]

Opettajille lisää valtaa. Mahdollisuus (ehkä jopa velvollisuus) tarvittaessa voimakeinoin heittää häirikkö pihalle. Häiriköt siirrettävä muualle.
Osaamisen vaatiminen ja luokalle jättäminen takaisin.

Näillä pääsisi pitkälle.

Ja lisää miesopettajia. Ei se väkivaltainen 14-vuotias kuuntele tai arvosta jotain sossutanttaa joka paapoo ja silittelee päätä. Kunnon auktoriteetilla varustettu miesopettaja saa kyllä 99% häiriköistä kuriin. Ne osaa puhua sitä kieltä jota nämä häiriköt ja rikollisen alut ymmärtävät.

 

[gintonic45]

Nyt poliisi on määrännyt koko ”Helsinki ilman natseja”-mielenosoituksen lakkautettavaksi sen lainvastaisuuden vuoksi.

 

[Jan11]

Opettajille lisää valtaa. Mahdollisuus (ehkä jopa velvollisuus) tarvittaessa voimakeinoin heittää häirikkö pihalle. Häiriköt siirrettävä muualle.
Osaamisen vaatiminen ja luokalle jättäminen takaisin.

Näillä pääsisi pitkälle.

Ei noita varten tarvita lisää valtaa, kun kaikki nuo on jo perusopetuslain mukaisessa työkalupakissa. Niitä ei vaan käytetä, eri syistä. Erityisesti voimakeinoja - koska sen osalta sitten muut lait on hankalia jopa silloin, kun sillä on suojeltava muita oppilaita tai ko. oppilasta itseään.

Oikeasti opettajalla omassa luokassaan on kaikki valta ja vastuu. Se miten ja mihin sitä valtaa käytetään olisi itsessään erillisen keskustelun aihe, mutta politiikkaan se ei liity.

 

[hyvää_päivää]

Ei noita varten tarvita lisää valtaa, kun kaikki nuo on jo perusopetuslain mukaisessa työkalupakissa. Niitä ei vaan käytetä, eri syistä.

Niitä ei käytetä kun vasuripellet luulee että paapominen toimii paremmin. No, miten on mennyt niin kuin omasta mielestä?

Tämä ei ole rakettitiedettä. Mennään takaisin niihin menetelmiin jotka toimivat. Tämä sossutanttojen paapomistaktiikka on nyt nähty ja tulokset ovat karmeita koko yhteiskunnalle.

 

[OscarK]

Sinne rikkaimpaa kymmenykseen ei myöskään päästä musta tuntuu meriiteillä, vaan yli sadan tonnin vuosituloilla.

Nyt tuli uusimmat tilastot ja edelleen ylimpään tulokymmenykseen pääsee jo 5400 €/kk tuloilla. Joten voisitko nyt pikkuhiljaa perustella tuon väitteesi yli 100.000 € vuosituloista?

Ja silt varalta että Rullis on laittanut minut estolistalle, niin haastakaapa joku muukin tästä valheellisestä väitteestä, niin saadaan tähän selvyys.