Toisaalta eikö tuo ylläoleva ole melko ylikriittinen arvio - artikkelista "adjusted by age, gender, linearized 25(OH)D levels at baseline, and comorbidities showed that treated patients had a reduced risk to require ICU "... eikö suuri osa mainitsemistasi mahdollisista vääristymistä ole otettu huomioon tuloksia pääteltäessä? Osastot valittiin kuitenkin käsittääkseni (tutkimustekstin mukaan) randomisti eikä tyyliin "5 osastoa hoitaa D-vitamiinilla, kun ovat muutenkin valistuneempia ja parempia hoidossaan"Olet aiemmin(kin?) viitannut varsin huonolaatuisiin tutkimuksiin, joista ei varsinaisesti voi vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä.
Muutama kysymys tuosta tukimuksesta herää jo varsin nopeasti: Tutkimukseen ilmeisesti osallistui 930 potilasta, mutta jostain syystä yksi ryhmä on merkittävästi suurempi kuin toinen (551 vs 379) eli jonkinlaista vääristymää jo tuossa. Tehohoitooon joutui 551:n potilaan ryhmästä 30 ja 379:n potilaan ryhmästä 80. Abstraktistahan ei käy ilmi, mutta kun tutkimustekstiä tarkemmin lukee, niin potilaita ei arvottukaan satunnaisesti D-vitamiinia saavaan ryhmään ja sitä saamattomaan ryhmään, vaan käytännössä verrattiin eri osastoja (5 vs 3), mikä todennäköisesti jo itsessään riittää vääristämään tutkimustuloksia jo merkittävästi, koska on erittäin epätodennäköistä, jollei jopa mahdotonta, että edes suuressa kaupungissa potilaat olisi jaettu ihan vain tutkimuksen vuoksi ja sen perusteella täysin identtisille ja olosuhteissa vastaaville sairaalaosastoille (jos sellaisia olemassakaan edes olisi).
Lisäksi tuossa ns. D-vitamiinia saamattomassa ryhmässä oli reilu 12% enemmän miehiä (59.6 vs 53%). Varmaan monia muitakin vääristymiä tuolta löytyy ja sitten kun katsoo vielä noita potilasryhmien mitattuja D-vitamiinipitoisuuksia (mitä ei tietenkään abstraktissa mainita myöskään lainkaan), niin jo D-vitamiinien lähtötasot (joita ei tietenkään aivan kaikilta edes mitattu) oli suomalaisittain hyvin alhainen (mediaani 14ng/mL eli n. 35nmol/l) ja vielä tuossa D-vitamiinilisää ilman jäänessa ryhmässä oli reilulla lähtötaso vertailuryhmään nähden alempi (55.2% vs 49.5% niitä, joilla pitoisuus alle n. 50nmol/l). Nuo numerot ovat sitä paitsi suomalaisittain jo kohtuullisen alhaisia ja vähemmän ruokarajoituksia omaava ja epäsäännöllisestikin D-vitamiinia käyttävä suomalainen pääsee pääsääntöisesti kyllä korkeampiin pitoisuuksiin (alle 35nmol kertoo usein jo jonkinlaisesta ravitsemusongelmasta - jos ei D-vitamiinilisää lainkaan käytä niin mm. vanhuksilla jonkun verran näitä kyllä näkee, mutta Suomessapa tämän vuoksi lisää kaikille suositellaankin).
Mihin muuten tutkimuksessa annettu D-vitamiiniannosten suurus valittiin? Lisäksi kaikille potilaille annettiin hoidoksi hydroksiklorokiiniä ja atsitromysiiniä (eivät todellakaan Suomessa ole osa mitään standardihoitoa Covid19:n kohdalla, mutta tuollapa ovat - tiedä sitten onko kuolleisuus sen vuoksi niin suurta.
Tämä 'tohtori Campbell' noita eri tutkimustuloksia videoillaan ilmeisesti levittää sitten siihen häntä seuraavaan massaan, jolla ei ole kykyä (ilmeisesti hänenkään vertaa) arvioida tutkimustulosten johtopäätöksiä ja laatua millään lailla kriittisesti.
Tuo tutkimus näytti tapahtuvan maalis-toukokuussa 2020, jolloin oli ns tilanne päällä - hydroksikloriini ja asitromysiini olivat silloin hypetettyjä, epäilen että noista on sittemmin sielläkin luovuttu.
Sairaalaan joutuneiden yleisesti hyvin alhainen D-vitamiinlähtötaso on kyllä ihan mielenkiintoinen pointti - oliko se merkitsevästi alhaisempi kuin muuten Espanjassa samanikäisillä, eli onko alhaisilla D-vitamiinitasoilla ja sairaalaan ylipäätään joutumisella korrelaatiota?
Viimeksi muokattu: