HUSin tiedotustilaisuus alkaa tuotapikaa:
Järkyttävän huonosti järjestetty äänitys tuossa tilaisuudessa.
Mitä sain selvää (YLE/MTV vaihtelemalla):
- Helsingin tapaus on Milanosta SU 23.8. saapunut, Hyvinkäältä kotosoin oleva, omasta aloitteesta hoitoon hakeutunut, kuumeinen potilas, nainen (työikäinen)
- Ilmeisesti tänään todettu koronavirustartunta
- On HUS:issa yleisosastolla, eristettynä muista, mutta karanteenitiloja ei ole
- Hyvässä kunnossa, kuumeinen [eli sanoisin, että taudin alkuvaiheessa, 1. sairastusviikko. 2. ja 3. viikolla selviää, miten tauti etenee hänen kohdallaan]
- Kontakteja on ollut vain 2, ne on selvitetty
- Kontaktien kriteeri HUS/THL kontaktiselvityksessä: täytyy olla vähintään 15 minuuttia aivan lähi-etäisyydellä oireellisen ja tartunnaltaan vahvistetun kanssa
- Ja paljon kehuja siitä, kuinka Suomen terveydenhuolto on varautunut ja hoitanut tämän täydellisesti
- Suomessa tartunnan saamisen riskiä ei ole (yksittäistapauksia, ulkomailta)
Itse totean seuraavaa, nämä ovat omia mielipiteitä, perustuen epidemian seurantaan ja alan n. 200 tutkimuspaperin lukemiseen:
- superlevityspaikat ovat olleet usein juuri sairaaloita (näin mm. Iran/Italia/Japani/Kiina)
- oireettomia ei pidetä HUS/THL-kriteeristössä tartuttajariskeinä (tapaustutkimuksissa tämä on todettu riittämättömäksi ja oireettomat ovat olleet usein levittäjiä, myös sairaaloissa)
- kontaktitarkistuksen kriteeristöt ovat 15min lähikontaktissa (tapauskuvauksissa on kerrottu paljon lyhyemmän ajan aikan tapahtuneista tartunnoista)
- puhdasta eristyshuonetta tartunnan saaneille ei ole (näin hoidettujen potilainen aiheuttamat lisätartunnat ja henkilökunnan tartunnat Kiinassa olivat merkittäviä)
Itseäni ihmetytti, miksi toimittajat eivät kysyneet mm.:
- kuinka monta hyppyä kontakteja seurattu? (ilmeisesti 1)
- Mitä NAAT RT-PCR -testimenetelmää HUSlab (ja muut Suomessa) käyttävät, ja mikä on Tyyppi 1 ja Tyyppi 2 -virheiden prosentit näille testeille?
- Kuinka monta negatiivista testitulosta pitää saada, että on varmistettu tarttumaton tai parantunut?
- Kuinka seurataan oireettomia, riskialueelta tulleita, jotka olleet lähikontaktissa tartunnan saaneiden kanssa ja ilmoittautuvat?
- Kuinka pitkä on ym. oireettoman seuranta?
- Mitkä ovat kriteerit sille, että pääsee hoidosta/karanteenista pois?
- Kuinka pitkä on sairastaneiden karanteeniaika kahden peräkkäisen negatiivisen PCR-tuloksen jälkeen?
- Mitä lääkehoitoa on varauduttu antamaan, mikäli potilaan oma immuniteetti ei riitä (antiviraalit? klorokiini? proteaasiestäjät? muu, mikä?)
- Mikä on esim. Uudenmaan kontaktiseurannta-, karanteeni-/eristys-, hengityskone-, PCR-testaus-, lääkitys- ja ECMO-kapasiteetti tällä hetkellä ja mitkä niiden nykyiset käyttöasteet? (ts. monta tapausta täytyy tulla, että vapaa kapasiteetti ylittyy?)
- Testataanko riskiryhmässä olevaa terveydenhuollon hoitohenkilökuntaa säännöllisesti mahdollisimman oireettoman tartuntariskin löytämiseksi?
- Mitä on varaudutttu tekemään, MIKÄLI kontaktiseuranta/oireellisten tartunnan saaneiden eristäminen ei riitä (eli kun kerran koko ajan sanotaan, että ollaan hyvin varauduttu, niin miten ja mihin ja minkä kriteerien täyttyessä ne otetaan käyttön)?
- Minkä takia Suomessa EI käytetä Singaporen maailman parhaiksi arvioituja ja käytännössä tehokkaiksi todettuja käytäntöjä (mm. kontaktien seurannassa, eristyksessä, jne):
MOH | Frequently Asked Questions (FAQs)