Onko kovin vaikea keskittyä asiaan ja olla keskustelematta keskustelijoista? Esitin kysymyksen, että minkälaisia näkemyksiä on rokotteettomasta tulevaisuudesta (tai siis jos ei pian tule). Jos ei tule koskaan niin Ruotsin tie on aika hyvä mutta jos on tulossa niin en todellakaan valitsisi.
On vain haettava sellaiset rajoitustoimet, joilla keskimääräinen R0 saadaan pidettyä alle yhden. Ei varmaankaan tarvita viime kevään kaltaisia ylilyöntejä, "koko maan sulkemista", vaan paremmin kohdennettuja toimia ja niiden kanssa on opittava elämään.
Asioita, joissa meillä on rutkasti varaa petrata kevääseen verrattuna:
* yksilöön kohdistuvat toimet viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Kevään toimet olivat lähes yksinomaan kollektiivisia massatoimia, joilla oli massiiviset sivuvaikutukset. Kukaan ei katso edes tartunnan saaneiden perään, altistuneista nyt puhumattakaan ja ulkomailta kävellään taas Suomeen kuin hollitupaan ilman mitään riskiperusteisia toimia. Tehokkaat karanteenit on avain leviämisen ehkäisyyn.
* maskien käyttö tilanteissa, joissa turvavälien ylläpitäminen ei onnistu ja erityisesti, jos ollaan samassa tilassa pitkään. Tämän pitäisi olla ehdoton edellytys suurempien tilaisuuksien järjestämiseksi sisätiloissa. Samoin joukkoliikenteessä etenkin ruuhka-aikaan.
* riskialtteimpien toimintojen pysyvät rajoitukset. Etenkin ahtaat yhteismajoitukset on nousseet esiin kaikkialla todellisina viruslinkoina. Ilmeisesti hiihtokeskuksissakin on tiivis majoitus edesauttanut koronan leviämistä: yhdellä korona -> koko mökillä korona. Maskipakko sukujuhliin?
Kaikki indikaattorit näyttävät taas tartuntojen lisääntymistä. Toimien kiristämisen aika on nyt eikä vasta sitten kun käsissä on taas intensiivinen epidemia.