Antero Alenius
Tuomas Parmanen
Nyt vallitsevassa infektiotilanteessa luulisi käytettävän kaikki keinot siihen, että hapensaannin tarve turvattaisiin kaikille tarvitseville jo ennen tehohoidon toimenpiteitä. Valitettavasti lainsäädäntömme on liian jäykkä nykyiseen akuuttiin tilanteeseen.
Hämeenkyrön kunta toteutti sosiaali- ja terveysministeriön luvalla viiden miljoonan euron investoinnin Kurjenmäenkodin tehostetun palveluasumisen yksikköön. Viime vuonna valmistuneessa peruskorjauksessa lisättiin hoitopaikkoja, nostettiin laatutasoa ja uutuutena 20 huoneeseen mahdollistettiin lisähapen anto, mikä tuotetaan taloon sijoitetulla happigeneraattorilla. Kurjenmäki sijaitsee samassa Hämeenkyrön sotetoimintojen kokonaisuudessa kiinteässä kulkuyhteydessä terveyspalveluiden toimintojen kanssa.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea pyysi keväällä 2019 selvitystä siitä, onko Hämeenkyrön kunta aloittamassa lääkehapen valmistamisen sosiaalihuollon yksikössä. Suomen lainsäädäntö tuntee lääkkeen (lääkehappi) valmistamisen vain terveydenhuollon toimintayksikössä ja apteekissa ei siis sosiaalipalvelujen yksiköissä tai kotona, josta tehostetun palveluasumisen yksikössä on kysymys.
Hämeenkyrön ylilääkäri perusteli lausunnossaan, että hapen anto on verrattavissa happirikastimin tuotettavaan happeen, joka siis tapahtuu hyvin yleisesti pienoishappigeneraattorein ihmisten kodeissa. Näissä tilanteissa hapen annostelu on usein hoidettavan omalla vastuulla, kun tehostetussa palveluasumisessa on 24/7 läsnä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö.
Yksittäiset laitteet on nyt korvattu kotimaisella Lasergas oy:n valmistamalla korkealaatuisella happigeneraattorilla ja jaetaan sitä varten kiinteistöön rakennettua putkistoa pitkin. Tämä generoitu happi täyttää myös viralliset lääkehapen kriteerit. Tietääksemme yksittäinen terveyskeskus on saanut geneerisen hapen käyttöönsä, mutta monet muut eivät.
Eri maiden puolustusvoimat käyttävät samaa tekniikkaa, jolla varmistetaan happihuolto Suomen rauhanturvaajille kriisialueiden sairaaloissa. Fimea ei vielä vastannut Hämeenkyröä koskevaan asiaan. Mikään käyttöön ottoa linjaavista tahoista ei ole tullut paikan päälle katsomaan tiloja ja happigeneraattoria.
Hämeenkyrö ilmaisi huolensa myös sosiaali- ja terveysministeriölle STM:lle, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle THL:lle ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle Valviralle koronavirusepidemian muututtua pandemiaksi, koska pullotetun hapen ja happihoidon paikkojen riittävyydestä oli herännyt valtakunnallinen huoli.
Hämeenkyrössä voitaisiin hoitaa geneerisen hapen turvin 20 tehostetun palveluasumisen asukasta kuormittamatta terveydenhuollon toimipisiteitä, henkilöstä ja potilaskuljetuskapasiteettia. Lisäksi hoito olisi inhimillistä hoidettavia kohtaan.
Viikko sitten antamassaan vastauksessa Valvira katsoo, että suunniteltu happihoito aiheuttaisi huomattavan asiakas- ja potilasturvallisuusriskin, koska happihoito voitaisiin aloittaa ilman lääkärin tekemää asianmukaista diagnoosia ja hoitosuunnitelmaa. Kirjeen mukaan on perusteltua epäillä, että näin toimien varsinaisen sairauden hoito jäisi asianmukaisesti hoitamatta tai viivästyisi.
Myös Valviran tietoon saatetussa Fimealle laaditussa vastineessa oli selvästi todettu, että tehostetussa palveluasumisessa käy säännöllisesti kunnan oma lääkäri, joka vastaa asukkaiden terveydentilan muutosten lääketieteellisestä arvioista ja hoidosta. Oli todettu myös, että hapen anto voidaan aloittaa vain lääkärin määräyksellä. Generoidun hapen todettiin olevan myös kunnan ylilääkärin valvonnassa.
Hämeenkyrön kunnan mielestä vastauksessa ei ole tiedostettu Hämeenkyrön sotekokonaisuutta, jossa tehostetun palveluasumisen ja terveydenhuollon toiminta on saman järjestämisvastuisen toimijan kokonaisuutta. Suuremman potilasturvallisuusriskin näemme siinä, että tehostetun palveluasumisen asukkaan hoidon tasoa ei voida nostaa happihoidolla hänen asuinpaikassaan, vaan hänet joudutaan siirtämään hapen tarpeessa päivystyspisteiden kautta osastohoitoon.
Nyt kun olemassa olevalle happigeneraattorille ei ole käyttölupaa, joudumme hankkimaan pieniä henkilökohtaisia happirikastinlaitteita siltä varalta, että koronaepidemian hoitoa tarvitsevat täyttävät terveydenhuollon yksiköt ja voisimme turvata inhimillisesti, lääketieteellisesti perustellusti ja terveydenhuollon resurssia säästävästi edes joillekin tehostetun palveluasumisen asukkaille kotisairaalamaisen hoidon. Takeita ei ole, että erillisiä happirikastimia edes saadaan nyt kun kysyntä on ymmärrettävästi suurta.
Kotimaisen yrityksen valmistamalla happigeneraattorilla happi tuotetaan 80–90 prosenttia edullisemmin kuin kaupallisesti hankittava pullohappi, joten investointi maksaa itsenä noin vuodessa. Samalla Hämeenkyrössäkin päästäisiin eroon 12 happipullon eli 2 tonnin kuljetuksista, jotka toistuvat 2-3 viikon välein. Tietääksemme kahdeksan kuntaa odottaa tällä hetkellä happigeneraattorin käyttölupaa.
Mahdollistamalla generoidun hapen käytön myös sosiaalipalveluiden yksiöissä tuettaisiin tässä nykytilanteessa happihoidon saatavuutta ja riittävyyttä. Lisäksi saavutettaisiin merkittäviä valtakunnallisia kustannus- ja ympäristösäästöjä pullotetun hapen ja sen kuljettamisen poisjäätyä. Hyötyä tulee myös siitä, että ihmiset voidaan hoitaa pidemmälle paikan päällä kuljettamatta heitä ambulanssilla päivystyspisteiden ja terveydenhuollon osastojen välillä. Tällaisen hoidontarpeessa olevan sairaan ikäihmisen siirtely paikasta toiseen ei ole myöskään aina inhimillistä saati palliatiiivisen tai saattohoidon tilanteissa. Ihmisellä on myös oikeus toivoa olla kotona mahdollisimman pitkään ja joskus loppuun asti. Potilas- ja asiakasturvallisuus pikemminkin parantuisi.
Tällä avoimella kirjeellä vetoamme valtioneuvostoon, että lainsäädäntöä muutettaisiin välittömästi niin, että Hämeenkyrössäkin jo nyt käyttövalmiina oleva tekniikka saataisiin käyttöön kuntalaisten turvallisuuden hyväksi ja mahdollisuus tarjottaisiin koko maahan.
Kirjoittajat ovat Hämeenkyrön kunnanjohtaja ja Hämeenkyrön ylilääkäri.