Tartunnanjäljitys on ihan oma lääketieteellinen operaationsa. Vaikka siinä varmaan paljon sellaista tekemistä on, jossa ei lääkäriä tarvita, eikä jokaista työvaihetta lääkäri teekään, niin ei sen projektin oikeaoppinen johtaminen, ohjaaminen ym. välttämättä onnistu keneltä tahansa, infektiolääkärit on siihen opetettu. Ja joka tapauksessa terveydenhuollon ammattilaisia tuohon tarvitaan suorittavimpia työvaiheita myöten, ei siihen voi pystymetsästä ketään ottaa.
Tässä suositus tuberkuloosin tartuntaketjujen selvittämisestä, on siinä muutakin kuin puhelimella soittelua.
thl.fi
Epäilemättä on, mutta tämä on nyt minusta logiikkana samanlainen kuin sanoisi, että ei me voida 100% varmuudella kuitenkaan jokaista tartuntaa estää, joten ihan sama, lopetetaan kaikki toimet, ml. sairastuneiden hoito, koska ei me kuitenkaan kaikkia saada pelastettua.
Onhan se nyt ihan maalaisjärjelläkin selvää, että suurin hyöty on siitä helpoimmasta työstä, eli niistä itsenstäänselvistä kontaktakteista, joiden jäljittämisen riittää, että kysytään testatulta, että kenen kanssa hän on ollut viimeisen y päivän kuluessa vähintään x määrän, ja näiden henkilöiden puhelinnumero jos tiedät kiitos. Tällä saadaan varmaankin jo suurin osa siitä hyödystä, minkä olisi saanut täydellä hienolla jäljitysoperaatiolla. Ja tähän kykenevää työvoimaa tai vaikka vapaaehtoisväkeä ei pitäisi olla vaikea löytää sitä vertaa, että voidaan vaikka tunti per case vaikka sadalla caselle, niin voidaan tuplata testaukset.
Tai tosiaan vaikka homma toimisi itsepalveluna (potilas ilmoittaa itse näille henkilöille vahvasta karanteenisuosituksesta ja ohjeesta hakeutua testeihin jos oireita on) niin tavoitetaan varmasti silti paljon enemmän, kuin sillä että jätetään testaamatta, koska ei voida osoittaa muodollisten pätemysvaatimusten mukaista henkilökuntaa tarkkaa jäljitystä tekemään.
Tuon kun sisäistää, niin ymmärtää miten kireälle meidän terveydenhuolto on vuosien kuluessa vedetty. Sillä infektiolääkärillä tosiaan ei välttämättä ole mitään avustavaa henkilökuntaa. Ei edes sihteeriä. Vaihtoehtona on, että se soittaa tai kukaan ei soita. Normaalitilanteessa tuo on varmaan nippa nappa riittävä resurssi. Nyt se ei tietenkään riitä.
Tokihan tuossa riittäisi vähempikin koulutus. Ongelma varmaan on vaan tässä nyt yrittää pyöräyttää tuota toimintaa pystyyn, kun on niin paljon huomiota vaativia asioita. Tuollaisen sairaanhoitopiirin infektiolääkärin pirisee muutenkin ihan_koko_ajan konsultaatiopuheluita, mutta nyt se on varmaan aivan toisissa sfääreissä. Pitäisi pystyä siirtämään sitä kaikkea muuta työtä jollekin muulle, että voisi pyöräyttää tuon toiminnan pystyyn (jossa varmaankin on kuitenkin kaikenlaista mitä pitää miettiä), mutta jos kaikki muut infektiolääkärit ovat yhtä kiireisiä, niin.... Eiköhän se ainakin jälkikäteen löydy se Joku jonka tämäkin pitäisi tehdä.
No mihin siinä käyntiin pyöräyttämisessä tarvitaan koko infektiolääkäriä, jos se siitä on kiinni? Väitän että osaisin ihan ilman mitään alan koulutusta vaikka itse pyöräyttää käyntiin kyseisen operaation: En täydellisenä, mutta aivan varmasti tehokkaampana kuin se, että ei testata, koska ei voida jäljittää. Varsinkin kun se testaaminen on varmasti tyhjää tehokkaampaa jo ilman jäljitystä tai "itsepalvelujäljityksenä" ohjelapun voimin. THL: YV:llä saa kiinni
.
Ymmärrän toki hyvin miksi normaalitilanteessa näitä ei toteuteta random rekryillä tai vapaaehtoisilla tai improvisoiduilla ohjeistuksilla, mutta eiks nyt pitänyt olla poikkeustila? Edelleen, jos maakunnan sulkeminen ja perusvapauksien rajaaminen on tämän takia perusteltua, niin sitten on myös jonkun ammattiylpeyden varpaille astuminen. Tai sitten ei ole kumpikaan.