Edelleenkään tässä en puhunut nyt mistään riskiryhmistä jotka ovat kotona ilman akuuttia sairautta, vaan sairaalassa olevista ihmisistä jotka eivät lähtökohtaisesti ole terveitä tai olisivat kotona. Osastoilla ei ihan huvikseen ihmisiä pidetä. Tottakai sillä rokotteella on tehoa, mutta miksi siellä sairaalassa olevia jo valmiiksi sairaita pitäisi altistaa koronalle?
Kai ne siinä vaiheessa voi lukea riskiryhmäläiseksi jos siellä ollaan valmiiksi sairaana ja alentuneella immuunivasteella. Ei ne kaikki silti automaattisesti altistuisi. Edelleen ne kaikki siellä osastolla ei ole alttiita vakaville oireille. Varsinkaan rokotettuna, joita on jo yli 80% aikuisväestöstä. Jotta tästä voisi jatkaa, olisi kaivettava tietoa siitä missä määrin sairaaloissa on sellaisia tapauksia, jotka voisivat olla alttiina koronan vakaville oireille, eikä ole jo jonkun primääritaudin takia eristettynä.
Pointtina tässä oli, että se että sille valmiiksi sairaalle kaikki lisätaudit on huono asia. Ei siellä sairaalassa lähtökohtaisesti pitäisi tartuttaa uusilla taudeilla niitä jo valmiiksi sairaita ihmisiä. Mitä faktoja sinulla on sen tueksi, että ne karanteenit pitäisi lähtökohtaisesti poistaa ja vain tarvittaessa sitten niitä määrättäisiin sairaaloissa, kuten aiemmin esitit? Minähän jo aiemmin sanoin etten lähtökohtaisesti kannata arjessa sairaalan ulkopuolella karanteeneja. Toki se tartuntalääkäri sen voi määrätä sen kun näkee aiheelliseksi, mutta kotona olevilla ihmisiä en näe järkeä lähtökohtaisesti määrätä karanteeniin.
Ei niitä tartuntoja voida nytkään kokonaan estää. Eihän ne eristetyt näillä tartuntamäärillä voi mitenkään olla ainoita viruksen kantajia. Siellä on paljon seulan läpäisseitä, eikä siitä ilmeisesti ole ollut ongelmaa. Varuskunnissakin eristetään porukkaa vaikka kuinka paljon, mutta ei sillä voida oikein vaikuttaa tartuntojen nousuun. Eristäminen ei vaan ole riittävän tehokas keino, koska sitä virusta voi liikutella esim. käsissään mekaanisesti paikassa toiseen saamatta edes itse tartuntaa.
En ole esittänyt mitään lähtökohtaista karanteenien poistamista. Arjessa ne ovat kyseenalaisia. Sairaaloissa ne ovat ylikuormittavia ja toimenpiteet ylivarovaisia. Kehitettävää niissä on. Voitaisi kehittää menetelmiä tunnistaa tartuttavat potilaat, jotka ovat kaikkein alttiimpia. Hoitomenetelmiäkin voitaisi yrittää kehittää. Jotenkin ne kaikki hallituksen resurssit ovat vaan uponneet rajoittamisiin, koronatukiin ja rokotelobbaamiseen. Paljonko lääketiede on mahtanut hyötyä esim. tutkimusmielessä noista resursseista?
Jos ilmaantuvuus jatkuisi samalla tasolla, niin kyllä sairaaloissa kannattaisi ne tapaukset eristää. Ilmaantuvuus ei vaan pitkään pysy tällä tasolla. Nythän THL sanoi jo sen kääntyneen laskuun. Eli toimittaisiin ihan kuten influenssa kohdallakin. Senkin osalta sairaalassa eristetään ne todetut tapaukset kun influenssa on vauhdissa.
Jos siis rokotuskattavuus ei siis vaikuta eristämistarpeeseen, eikä se että pcr testeissä näkyy viikkojen takainen korona, niin tarvitsemme paljon lisää henkilökuntaa. Kun arki palaa normaaliksi, myös hoitojaksojen määrä saattaa kasvaa huomattavasti korona-ajoista. Siihen päälle vielä jokaisen positiivisen eristäminen, niin saamme jatkaa kiireettömän hoidon siirtämistä vielä jatkossakin.
Nyt tässä on ollut suurin fokus rokotuskattavuuden lisäämisessä, joka ilmeisesti ei sitten vaikuta eristämistarpeeseen, koska rokottamalla ei juuri voida vaikuttaa tartuntamääriin. Onneksi asiantuntijat alkavat sentään katsoa asioita toisestakin näkökulmasta
"– Kaikilla annetuilla lisärokoteannoksilla on vaikutusta sairaalakuormitukseen, mutta niillä ei tällä hetkellä juuri ole vaikutusta omikronin leviämiseen, Nohynek sanoo"
THL katsoo, että tärkein keino hillitä omikrontartuntojen aiheuttamaa sairaalahoidon kuormitusta on se, että ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat rokotetaan kolmanteen kertaan mahdollisimman nopeasti. Lisäksi etenkin suurimman tartuntariskin tapahtumia tulee edelleen rajoittaa.
thl.fi