Miksi Suomen tautipolitiikka pitäisi mallata sen mukaan mikä tilanne on jossakin muualla? Pitääkö meidän varautua malariaankin, kun se on iso tappaja maailmanlaajuisesti? Ja miten Suomea on muiden sulut niin kauheasti suojannut? Miksi meillä sitä koronaa on vähemmän: Onko me saatu estettyä viruksen pääseminen maahan, vai onko se vain levinnyt Suomen sisällä huonommin (ja/tai tapaukset olleet lievempiä)? Minun tietääkseni jälkimmäinen.
Plus, että miksi päätökset tehtäisiin sen mukaan mikä tilanne oli, eikä sen mukaan mikä tilanne on? Juu, rajoituksille oli pointti, ennen kuin rokotuksia oli näin paljon. Juu, korona oli huomattavasti vaarallisempi kuin influenssa. Nyt ei ole. Ne ryhmät, josta vakavat tapaukset aiheutuivat on jo tuplarokotettu.
Porukka tuntuu unohtavan, että korona ei todellakaan ole millään mittakaavalla yhtä iso riski eri ikäisille. Juu, kuolema ei ole ainoa asia, mutta kun se on helppo tilastoida niin katsotaan vaikka kuolleisuutta ikäryhmittäin (ennen rokotteita):
Riskiryhmiin kuuluvat erityisesti yli 70-vuotiaat sekä ne, joilla on keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä heikentävä sairaus.
thl.fi
Alle viiskymppisillä koronapositiivisen kuolinriski ja yleinen kuolinriski on käytännössä sama (näitä muuten kuoli viime vuonna yhteensä 8, todennäköisesti joko kaikki tai vähintään suurin osa perussairaita ja/tai sattumalta kuolleita). Ja BTW koronakuolemiksi tilastoidaan kaikki kuolemat max. 30 päivää positiivisen testin jälkeen, eli käytännössä se koronapositiivisen kuolinriski aiheutuukin siitä yleisestä kuolinriskistä, ei koronasta. Alle 20-vuotiaita kaaviossa ei ole, koska yksikään ei ole kuollut. Se että meillä on rokotuskattavuus jossain 20-29 vuotiaissa saati sitten tätä nuoremmissa heikko ei aiheuta käytännössä minkäänlaista riskiä kuolleisuuden suhteen, ja hyvin hyvin hyvin pienen riskin muuten. Varsinkin kun suurin osa siitäkin porukasta on vielä rokotettu vähintään kerran, mikä antaa erinomaisen suojan sairaalaan joutumista vastaan (mRNA rokotteella brittitutkimusen mukaan sen n. 94%).
Niinpä tartuntamäärin tuijottamisen lisäksi hullua on myös tuijottaa vain rokotekattavuutta, huomioimatta sitä, että se rokottamaton osa väestöstä on se, jolla riskiä ei ollut alunperinkään.