Eipä nyt oikeestaan koskaan oo sinänsä ollut kynnystä ajamaan lähteä mutta ei oo isompaa innostusta kyllä hupiajeluun tullut tästä. Sillon lähetään kun tarvii lähteä. Oikeestaan pitäis kyllä pikemminki enemmän kulkee pyörällä semmoset pienemmät reissut mutta ku on laiska.
Kokemuksia omista ja aiemmin ajetuista sähköautoista
- Keskustelun aloittaja Haukka81
- Aloitettu
Tulipa tässä mieleen autoa odotellessa, että minkälaiset kaapelit on foorumin sähköautoilijoilla ollut käytössä?
Ei siis tullut tilattua VAGin "universal-latauslaitetta", tuleeko sellaista ikävä jos ostaa Mode 3:n lisäksi vain 230V suko-latauslaitteen/-kaapelin?
Ei siis tullut tilattua VAGin "universal-latauslaitetta", tuleeko sellaista ikävä jos ostaa Mode 3:n lisäksi vain 230V suko-latauslaitteen/-kaapelin?
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 1 820
Eikös sen auton mukana yleensä tule 230v latauslaite? Itsellä oli e-up:n mukana tullut laite ruuvattuna seinään, ennen kuin oikea laturi tuli. Hyvin olisi silläkin pärjännyt, ja itseasiassa paljon laadukkaamman oloinen laite se kuin vw:n latausasema (siis liittimien ja kaapelien osalta).
Niin sitä luulisi, mutta Enyaqissa tuo on lisävaruste.
Muoks: ovat muuten jo nostaneet Enyaqin (lisämaksullista) korkeampaa latausnopeutta. Talvella oli vielä 100Kw pienemmälla akulla ja 125 kW isolla, nyt molemmissa 130 kW)
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 1 824
Onkos ketään muu huomannut että auto pitää ajovalot päällä sateella tai jos tie on märkä? Sen tiesin että Tesla ainakin kyllä tietää kun tien pinta on märkä, mutta en ole aiemmin huomannut että se myös pitää valot päällä jos se huomaa märän tien. En siis tarkoita DRL:iä, vaan low beam valoja.
Huomasin vain kun sade loppui ja aurinko paistoi, mutta valot jäivät päälle. Parin kilometrin päästä tie kuivui kuin seinään ja ei mennyt montaa sekuntia kun auto sammutti low beam valot ja laittoi DRL:ät päälle.
Huomasin vain kun sade loppui ja aurinko paistoi, mutta valot jäivät päälle. Parin kilometrin päästä tie kuivui kuin seinään ja ei mennyt montaa sekuntia kun auto sammutti low beam valot ja laittoi DRL:ät päälle.
Taitaa olla jenkeissä ainakin osassa paikoista laki että sateella pitää olla valot päällä, tuliskohan siitä?
Eikä tarvitse mennä edes jenkkeihin, vaan Euroopastakin löytyy valtioita jossa sateella tulee käyttää ajovaloja. Esimerkkeinä mm. Ranska ja Saksa sekä teknisesti ottaen myös Suomessakin ("taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut."- TLL 49 § 1.mom )
- Liittynyt
- 31.12.2016
- Viestejä
- 770
Kyllä tuo uusi Pököttikin sytyttää sateella lähivalot päälle pyyhkijöiden automaatti että manuaalisäädöllä. Sammuu sitten itsekseen hetken päästä kun/jos pyyhkijät ei enää tee mitään. Positiivisena yllätyksenä Pökössä päiväledien palaessa myös takavalot palavat ilman lähivaloja, toisin kuin mitä oli esim Tojossa. Toyotassa ei myöskään lähivalot syttyneet sateella, ellei tullut tarpeeksi pimeää. Jollain tavalla ärsyttää kaikki perävalottomat hämärällä sekä sateella, jos automatiikka ei osaa niitä sytyttää puhumattakaan kuskista. Mitenhän tuo Tesla tunnistaa sen märän tien, luulisi että ne syttyy sitten myös vaikka vasta paistetulla tiellä, ei se tummuusero niissä ainakaan kummoinen ole? Oisko sulla @HengaHox vaan sattunut valot sammumaan siinä tien muuttuessa kuivaksi, eikä se niinkään sen takia sammunut. Yleensä sateen loppumisesta on pieni viive siihen rakennettu, ettei kokoajan räpsy pois ja päälle jos sade vähän lakkaa välissä.
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 1 824
Varmaksi en osaa sanoa, mutta melkein 10 minuuttia oli aurinkoista ja märkä tie. Tien kuivumisesta meni alle 10 sekuntia että valot sammui. Voi olla että oli yhteensattumaakin, mutta muistaakseni jossain Teslan FSD/neuraaliverkko demovideossa missä näkyi niitä parametrejä, yhtenä oli tien märkyys. En tiedä onko mahdollista että se tieto olisi jo käytössä tässä tapauksessa
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 3 705
Toyotan ja Kian nuo DRL-viritelmät ovat suorastaan saatanasta. Noita näkyy välillä ihan iltahämärissä pelkät ledit eessä ja perä märkänä. Sateella käytännössä ei päivisin ole koskaan mitään valoja noissa. Kumma juttu, että muut automerkit osaavat.
Tämä johtunee siitä, että harvemmassa Toyotassa tai Kiassa on vakiona ajovaloautomatiikkaa. Vaan se maksaa lisähintaa ja eihän pihi Toitsun tai Kian ostaja mitään lisävarusteita valitse.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 3 705
No mutta kiitos tiedosta, tämä selittää asioita aika paljonkin. Jotenkin tottunut siihen, et valoautomatiikka on sellainen ns. perusvaruste kun löytyy jopa Miistä, niin ei osannut ajatella etteikö sitä olisi noissa "paremmissa" autoissa. Ja joo, Toyot ja Kiat on Suomessa kieltämättä aika kulivarustelutasolla, ettei kyllä mikään ihmekään...
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 2 182
VAG-autoissa on perusvarusteina yllättävän paljon kaikkia pieniä juttuja joita ei muilla merkeillä välttämättä edes saa rahalla, mm. sade- ja valoisuustunnistus ja sen integrointi auton valoihin, sekä mäkilähtöavustin.
Onneksi omassa Mitsussa saa sentään ohitettua auton oman, typerän automatiikan sillä että laittaa valot päälle-asentoon ja valitsee asetuksista sammutuksen kun kuski poistuu autosta. Sillä tavoin perä on aina valaistu.
- Liittynyt
- 25.07.2017
- Viestejä
- 60
Sähköautokuume on käynyt kovana keväällä ja kaksi koeajoa nyt alla. Tärkeimmät kriteerit: mahdollisuus mennä talvellakin reilu 200km pätkä ilman pysähdyksiä, riittävästi tilaa neljälle, hiljaisempi motarimelu kuin nykyisessä '08 liftback avensiksessa (iphone decibel x:llä ~70db) ja sama sohvamaisuus kuin avessa.
Kia e-niro vaikutti paperilla loistavalta perheautolta, lähdinkin koeajolle sillä mielellä, että valinta oli perjaatteessa jo tehty. Kuskin paikalla heiluminen tuntui hyvältä, alkutuntumat ohjaamoon olivat huikean futuristiset ja kaupunkinopeuksissa tykkäsin autosta paljon. Adaptiivinen vakkari sekä kaistavahti käytännössä ohjasivat autoa itsestään. Melkoinen harppaus teknologissa nykyiseen autooni nähden. Parin tunnin koeajelulla pääsin 18kWh/100km lukemiin Helsingissä, joten rangekin varmasti riittäisi. Innostuis kuitenkin lyssähti kun menin motarille, melu oli nimittäin jopa hieman Avensista kovempi (72-73db luokassa). Hyvä äänentoisto olisi antanut tätä vähän anteeksi, mutta JBL "premium" soundit eivät kuulostaneet yhtään premiumilta. Tavaratilakin oli vähän siinä ja siinä, että riittääkö meille. Harkittiin autoa loppupäivä ja tultiin siihen tulokseen, että tässä hintaluokassa haluaisi omien kriteerien jo täyttyvän.
Toinen koejattava oli Tesla Model 3. Siinä olikin jo huomattavaa wau-efektiä sisään astuessa ja Apple-fanaatikkona auton muotoilu miellytti minua suuresti. Heti alkuun huomio kiinnittyi siihen miten hauska M3:ea oli ajaa. Nopea ja ketterä auto sujahteli liikenteessä iloisesti, tavalla jollaiseen en ollut aikaisemmin tottunut. Äänentoisto oli jo perustasollakin mielestäni mainio. Alkutuntumat olivat kaikenkaikkiaan paremmat kuin e-nirossa. Motarille tullessa alkoi kuitenkin mietityttämään, että saako tässä hintaluokassa avea hiljaisempaa autoa. Model 3 oli sisältä e-niroakin äänekkäämpi, huono homma jos haluaa kuulla pienten takapenkkiläisten mietteitä ajon aikana. Ongelmaksi etenkin 54kWh mallissa saattaisi myös muodostua tuo 200km tavoiteltu kantama talviajossa, etenkin muutaman vuoden päästä kun akut hieman happanevat. Kesäajossa pääsin 14kWh/100km lukemiin, mutta arvostelujen perusteella pakkaskelit saattaisivat nostaa kulutuksen sinne 25kWh/100km tietämille. Sporttiset sisätilat ovat myös sellaiset ettei pitkää matkaa perheen kanssa ajaessa sellaisista oikein ole iloa. Panoramakatto taaso oli aika hieno. Toisessa elämäntilanteessa olisin todennäköisesti ostanut model kolmosen tuon koeajon perusteella.
Seuraavaksi sitten kai Model S ja Skoda Enyaq testiin. Jo psykoosinomaiseksi pakkomielteeksi muodostunut sähköauton metsästys onneksi on saanut hieman jarruja näistä kahdesta koeajosta. Myös tyytyväisyys nykyistä autoa kohtaan on kasvanut merkittävästi.
Kia e-niro vaikutti paperilla loistavalta perheautolta, lähdinkin koeajolle sillä mielellä, että valinta oli perjaatteessa jo tehty. Kuskin paikalla heiluminen tuntui hyvältä, alkutuntumat ohjaamoon olivat huikean futuristiset ja kaupunkinopeuksissa tykkäsin autosta paljon. Adaptiivinen vakkari sekä kaistavahti käytännössä ohjasivat autoa itsestään. Melkoinen harppaus teknologissa nykyiseen autooni nähden. Parin tunnin koeajelulla pääsin 18kWh/100km lukemiin Helsingissä, joten rangekin varmasti riittäisi. Innostuis kuitenkin lyssähti kun menin motarille, melu oli nimittäin jopa hieman Avensista kovempi (72-73db luokassa). Hyvä äänentoisto olisi antanut tätä vähän anteeksi, mutta JBL "premium" soundit eivät kuulostaneet yhtään premiumilta. Tavaratilakin oli vähän siinä ja siinä, että riittääkö meille. Harkittiin autoa loppupäivä ja tultiin siihen tulokseen, että tässä hintaluokassa haluaisi omien kriteerien jo täyttyvän.
Toinen koejattava oli Tesla Model 3. Siinä olikin jo huomattavaa wau-efektiä sisään astuessa ja Apple-fanaatikkona auton muotoilu miellytti minua suuresti. Heti alkuun huomio kiinnittyi siihen miten hauska M3:ea oli ajaa. Nopea ja ketterä auto sujahteli liikenteessä iloisesti, tavalla jollaiseen en ollut aikaisemmin tottunut. Äänentoisto oli jo perustasollakin mielestäni mainio. Alkutuntumat olivat kaikenkaikkiaan paremmat kuin e-nirossa. Motarille tullessa alkoi kuitenkin mietityttämään, että saako tässä hintaluokassa avea hiljaisempaa autoa. Model 3 oli sisältä e-niroakin äänekkäämpi, huono homma jos haluaa kuulla pienten takapenkkiläisten mietteitä ajon aikana. Ongelmaksi etenkin 54kWh mallissa saattaisi myös muodostua tuo 200km tavoiteltu kantama talviajossa, etenkin muutaman vuoden päästä kun akut hieman happanevat. Kesäajossa pääsin 14kWh/100km lukemiin, mutta arvostelujen perusteella pakkaskelit saattaisivat nostaa kulutuksen sinne 25kWh/100km tietämille. Sporttiset sisätilat ovat myös sellaiset ettei pitkää matkaa perheen kanssa ajaessa sellaisista oikein ole iloa. Panoramakatto taaso oli aika hieno. Toisessa elämäntilanteessa olisin todennäköisesti ostanut model kolmosen tuon koeajon perusteella.
Seuraavaksi sitten kai Model S ja Skoda Enyaq testiin. Jo psykoosinomaiseksi pakkomielteeksi muodostunut sähköauton metsästys onneksi on saanut hieman jarruja näistä kahdesta koeajosta. Myös tyytyväisyys nykyistä autoa kohtaan on kasvanut merkittävästi.
Tein retken Seat Mii electricillä. Ei lämmitystä, ei ilmastointia, ei ohittelua, maksiminopeus 90 km/h, ajomatka 230 km.
Keskikulutus 10,5 kWh/100 km. Laitoin auton lataukseen yön yli ja tarkistin aamulla mitä auto arvioi kantamaksi akku täynnä: 388 km.
Arvioiko auto siis akkukapasiteetin 36,8 kWh mukaan kantaman (eikä 32,3 kWh mukaan)?
Keskikulutus 10,5 kWh/100 km. Laitoin auton lataukseen yön yli ja tarkistin aamulla mitä auto arvioi kantamaksi akku täynnä: 388 km.
Arvioiko auto siis akkukapasiteetin 36,8 kWh mukaan kantaman (eikä 32,3 kWh mukaan)?
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 9 892
Jotenkin tuntuu, että tuo ID.4 liisari voisi vaikka sopia teille.
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 2 348
Nettokapasiteetin mukaan arvioidaan, mutta arvioinnissa käytetty kulutusarvo ei ole tuo 230 km:n kulutus, 10,5 kWh/100 km, vaan ennemminkin viimeisen 10 kilometrin. Olet siis matkan lopussa ajanut taajamaa tai muuta hitaampaa ajoa 8,3:n kulutuksella, jolloin rangeksi tulee täydellä akulla 388 km.Tein retken Seat Mii electricillä. Ei lämmitystä, ei ilmastointia, ei ohittelua, maksiminopeus 90 km/h, ajomatka 230 km.
Keskikulutus 10,5 kWh/100 km. Laitoin auton lataukseen yön yli ja tarkistin aamulla mitä auto arvioi kantamaksi akku täynnä: 388 km.
Arvioiko auto siis akkukapasiteetin 36,8 kWh mukaan kantaman (eikä 32,3 kWh mukaan)?
Ei nyt ihan perusvarusteina perusversioissakaan, kun olen ajanutkin sellaisella kulimallin VAGinalla missä ei ollut mitään edellä mainitsemaasi (Vuosimallia 2020). Mutta lähtökohtaisesti eurooppalaisissa autoissa on kattavammat perusvarusteet kuin aasialaisissa.
Voimia odotukseen.
Autot myy ny hyvin, volkkari ja tesla myy enempi ku ehtii linjalta valmistua.
Joutuu venaa ja myöhästelyä tulee.
Seat Mii electric talvirenkaat olisi haussa mutta koolla 165/70 R 14 on aika vähän tarjontaa. Toisaalta 175/65 R 14 merkkejä löytyy vaikka kuinka paljon. Tarkistin Trafin sivuilta mitä renkaita on tyyppihyväksytty mutta tuota 175/65 R 14 ei löydy. Uskaltaako tuon laittaa Miin alle vai ei? Rengaslaskurilla tarkistin että vierintäkehä ja renkaan läpimitta kyllä säilyy samana alkuperäiseen verrattuna.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 477
Uskaltaa.
Renkaan leveys saa muuttua 30 mm ja vanteen halkaisija tuuman ilman muutoskatsastusta, kunhan vierintähalkaisija ei muutu liikaa.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 822
Pienempi pyörä olisi tietysti kulutuksen/rangen kannalta parempi, mutta tietysti jos ne tulevat merkittävästi kalliimmaksi se ei ole välttämättä järkevää.
Uudessa laissa nuo säännöt muuttuivat, mutta käytännössä vain väljistyen.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 581
Jos on "aika vähän tarjontaa", niin eikö se nyt kuitenkin tarkoita, että tarjontaa on? Miksi ne tarjolla olevat orggis-koon vehkeet eivät kelpaa?
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 396
Mulla liike laittoi talvirenkaat koossa 175/65/R14 eli luulisi niiden olevan ok.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 581
Kävin tänään koeajamassa ID.4 GTX:n ja heitin vähän reilu 200km lenkin alppien syheröteillä.
GTX tuntuu tarpeeksi tehokkaalta. Oma kokemukseni on tämän perusteella se, etten ole kovinkaan kiinnostunut maksamaan euroakaan lisää saadakseni kiihtyvyyttä parannettua 6sek 0-100 ajasta. Motarin rampilta kiihdyttäessä valkoinen 458 fefe tuli kyllä helposti takaa ohi vaikka ojensin nilkkaa vähän, mutta tämä nyt on näitä sveitsiläisiä ongelmia kun teillä näkee noita vähän rikkaampiakin välillä. Oma ego kestää, enkä arvosta teslakiihtyvyyksiä latinkaan arvoiseksi. Ylämäessä kiihtyi traktorista ohi ihan tarpeeksi hyvin.
Kulutus on aika hyvä, ellei motarilla tykittele ihan täysiä. Reilu 1000m korkeuseroa aiheuttaa pienen hyppäyksen kulutukseen kun range tipahti 30km aikana 300 -> 130km... Toisaalta solan toista puolta lasketellessa SOC nousi 43 -> 52% ja rangea palautui taas kivasti.
Alas lasketellessa osui kesäinen kuuro ja vettä tuli välillä ihan tosissaan kun taittelin neulansilmiä. Traction mode päälle ja regeni veti parhaimmillaan vesisateessakin 60-90kW teholla latauspiikkejä jyrkemmissä alamäissä ennen neulansilmää. Pelkällä takavedolla märällä asfaltilla ei olisi mitään toivoa vastaavista regen-tehoista. Hauskana yksityiskohtana regenissä on kyllä joku heurestiikka joka katselee kartasta tulossa olevan mutkan jyrkkyyttä ja jarruttelee selvästi nopeusrajoitusta / vakkarin asetusta alemmas, jos edessä on tuollainen 20km/h ajettava neulansilmä ihan D-modessakin. B:stä en oppinut tykkäämään. Vaikka takavedollakin pärjäisi, niin vaikea nähdä miksi sellaiseen tyytyisin.
Ratin napin harmittivat yllättävän vähän, vaikka ovathan ne paskat verrattuna omaan generaatiota vanhempaan Golffiin. Vakkari osasi poimia virheettä nopeusrajoitukset, joten pääasiassa piti lähinnä joskus klikata resumea ja se tiesi hyvin mihin vauhtiin itsensä asettaa. Infotainmentinsta jäin kaipaamaan lähinnä yhdistelmäruutua jossa näkisi kulutuksen / akun tiedot navigointikartan vierellä. Skodassa tuo on kait mahdollista. ID.4:sesta en keksinyt miten custom-ruutuja tehtäisiin. Responsiivisyys oli pääosin ihan ok. Kyllä tuon kanssa toimeen tulisi.
--
Huonoja puolia:
Omaan käyttöön tuntuu liian isolta ja laivaisalta, vaikka akut lattiassa pitävätkin ajettavuuden jotenkin siedettävänä (joskin täysin yhdentekevänä ja kyllähän se koko ja paino tuntuvat). Vakiopenkki on myös aika karmea. Ei ristiselän tukea ja muutenkin ahdisti jotenkin. Pitäisi koe-istua comfort-jakkarat. Joka sekin on kyllä liian iso. Vaikea myöskään innostua noista 235/45R21 + 255/40R21 rengaistuksista.
Pitäisi katsastaa se Enyaq 4wd, mutta lähtökohtaisesti ihmettelen, että miksi ihmeessä kukaan valitsisi volkkarin jos vaihtoehtona on skoda jossa on oletettavasti paremmat napit ratissa ja parempi motarirange, eikä oikein mitään heikennyksiä.
GTX tuntuu tarpeeksi tehokkaalta. Oma kokemukseni on tämän perusteella se, etten ole kovinkaan kiinnostunut maksamaan euroakaan lisää saadakseni kiihtyvyyttä parannettua 6sek 0-100 ajasta. Motarin rampilta kiihdyttäessä valkoinen 458 fefe tuli kyllä helposti takaa ohi vaikka ojensin nilkkaa vähän, mutta tämä nyt on näitä sveitsiläisiä ongelmia kun teillä näkee noita vähän rikkaampiakin välillä. Oma ego kestää, enkä arvosta teslakiihtyvyyksiä latinkaan arvoiseksi. Ylämäessä kiihtyi traktorista ohi ihan tarpeeksi hyvin.
Kulutus on aika hyvä, ellei motarilla tykittele ihan täysiä. Reilu 1000m korkeuseroa aiheuttaa pienen hyppäyksen kulutukseen kun range tipahti 30km aikana 300 -> 130km... Toisaalta solan toista puolta lasketellessa SOC nousi 43 -> 52% ja rangea palautui taas kivasti.
Alas lasketellessa osui kesäinen kuuro ja vettä tuli välillä ihan tosissaan kun taittelin neulansilmiä. Traction mode päälle ja regeni veti parhaimmillaan vesisateessakin 60-90kW teholla latauspiikkejä jyrkemmissä alamäissä ennen neulansilmää. Pelkällä takavedolla märällä asfaltilla ei olisi mitään toivoa vastaavista regen-tehoista. Hauskana yksityiskohtana regenissä on kyllä joku heurestiikka joka katselee kartasta tulossa olevan mutkan jyrkkyyttä ja jarruttelee selvästi nopeusrajoitusta / vakkarin asetusta alemmas, jos edessä on tuollainen 20km/h ajettava neulansilmä ihan D-modessakin. B:stä en oppinut tykkäämään. Vaikka takavedollakin pärjäisi, niin vaikea nähdä miksi sellaiseen tyytyisin.
Ratin napin harmittivat yllättävän vähän, vaikka ovathan ne paskat verrattuna omaan generaatiota vanhempaan Golffiin. Vakkari osasi poimia virheettä nopeusrajoitukset, joten pääasiassa piti lähinnä joskus klikata resumea ja se tiesi hyvin mihin vauhtiin itsensä asettaa. Infotainmentinsta jäin kaipaamaan lähinnä yhdistelmäruutua jossa näkisi kulutuksen / akun tiedot navigointikartan vierellä. Skodassa tuo on kait mahdollista. ID.4:sesta en keksinyt miten custom-ruutuja tehtäisiin. Responsiivisyys oli pääosin ihan ok. Kyllä tuon kanssa toimeen tulisi.
--
Huonoja puolia:
Omaan käyttöön tuntuu liian isolta ja laivaisalta, vaikka akut lattiassa pitävätkin ajettavuuden jotenkin siedettävänä (joskin täysin yhdentekevänä ja kyllähän se koko ja paino tuntuvat). Vakiopenkki on myös aika karmea. Ei ristiselän tukea ja muutenkin ahdisti jotenkin. Pitäisi koe-istua comfort-jakkarat. Joka sekin on kyllä liian iso. Vaikea myöskään innostua noista 235/45R21 + 255/40R21 rengaistuksista.
Pitäisi katsastaa se Enyaq 4wd, mutta lähtökohtaisesti ihmettelen, että miksi ihmeessä kukaan valitsisi volkkarin jos vaihtoehtona on skoda jossa on oletettavasti paremmat napit ratissa ja parempi motarirange, eikä oikein mitään heikennyksiä.
Viimeksi muokattu:
Ensimmäinen oikein kunnon testi e-Nirolle, sekä omalle sähköautoilulle yleensä. Reilun 1400 km lenkki etelästä pohjoiseen Suomeen ja sieltä kierrellen takaisin. Ajotyylinä täysin sama kuin polttiksien aikaankin (vakkariin rajoitus + 10 ja ohi aina, jos hitaampi eteen tulee). Ja eipä tuonut sähköllä ajo mitään hankaluutta mukanaan - päinvastoin. Ei juurikaan tarvinut tankkaamassa käydä. Yöpymispaikoissa sai aina ladattua sen 250 - 350 km lisää virtaa, millä seuraavan päivän ajot hyvin kuittasi. Lisäksi kohdalle osui joitain "nähtävyyksiä", missä sai auton jättää syötille. Pari kertaa latailin ruokatauolla, jos paikalla laturi oli, mutta ilmankin olisi päästy perille.
Meillä päivittäiset ajot eivät siis olleet mitään maratooneja, vaan juurkin tuota 200 - 350 kilometriä. Pidemmät stintit alkavat lasten kanssa olla jo enemmän kidutusta. En sen suuremmin suunnitellut reittejä tai lataamisia - suunnilleen edellisenä päivänä mietittiin, mihin seuraavaksi mennään.
Kulutus koko reissulta oli auton mukaan tasan 15 kWh/100km. Mukana siis maantietä (100/80) sekä pyörimistä taajamissa. Mielestäni aika hyvä ja hyvin sai myös kuvaa realistista ajomatkoista. Lähtiessä auto ilmoitti rangeksi 460 km ja jäljellä oleva matka hupeni pitkään jopa hitaammin kuin ajettu matka. Eli 80 alueella, hyvässä kelissä 450 km on ihan realismia ja jopa 500 km mahdollista kevyesti ajelllen. Satasen vauhti luonnollisesti nostaa kulutusta, mutta kyllä silloinkin 400 km on ihan haarukassa.
Yhteenvetona voisi todeta, että olen entistäkin tyytyväisempi valintaani. Auto on mukava ajaa kaikkine avustimineen (se kaistallapitoavustin on oikeasti mukava pitkillä maantiepätkillä), tehoa on niin, että ohituksia oikein odottaa ja penkitkin sopivat itselleni hyvin. Ja sähköautoiluissa se yksi tärkeimmistä, eli riittävä kantama, on erinomaisesti hallussa.
Meillä päivittäiset ajot eivät siis olleet mitään maratooneja, vaan juurkin tuota 200 - 350 kilometriä. Pidemmät stintit alkavat lasten kanssa olla jo enemmän kidutusta. En sen suuremmin suunnitellut reittejä tai lataamisia - suunnilleen edellisenä päivänä mietittiin, mihin seuraavaksi mennään.
Kulutus koko reissulta oli auton mukaan tasan 15 kWh/100km. Mukana siis maantietä (100/80) sekä pyörimistä taajamissa. Mielestäni aika hyvä ja hyvin sai myös kuvaa realistista ajomatkoista. Lähtiessä auto ilmoitti rangeksi 460 km ja jäljellä oleva matka hupeni pitkään jopa hitaammin kuin ajettu matka. Eli 80 alueella, hyvässä kelissä 450 km on ihan realismia ja jopa 500 km mahdollista kevyesti ajelllen. Satasen vauhti luonnollisesti nostaa kulutusta, mutta kyllä silloinkin 400 km on ihan haarukassa.
Yhteenvetona voisi todeta, että olen entistäkin tyytyväisempi valintaani. Auto on mukava ajaa kaikkine avustimineen (se kaistallapitoavustin on oikeasti mukava pitkillä maantiepätkillä), tehoa on niin, että ohituksia oikein odottaa ja penkitkin sopivat itselleni hyvin. Ja sähköautoiluissa se yksi tärkeimmistä, eli riittävä kantama, on erinomaisesti hallussa.
Kun nyt triggeri iski, niin kirjoitetaan oma kokemukseni viime viikolta kun tuli itä-Lapissa pyörittyä. Koin asian nimittäin kovin eri tavalla, koska itse jouduin ajelemaan hieman pidempiä pätkiä. Lähtökohtaisesti sanoisin, ettei ongelma ole niinkään siirtyminen kunhan pysyttelee tietyllä seudulla, mutta heti sen ulkopuolella liikkuminen alkaa muuttumaan hyvin vaivaannuttavaksi.
Liikkumisesta sen verran siis, että ajelin 2+3 mukana perjantaina Saariselkä -> Kirkkonummi yhteen pötköön, vain latauspysähdykset. Eli hieman päälle 15h meni SR+:lla tuossa matkassa. Paluumatka onnistui niinkin helposti kuin Saariselkä -> Rovaniemi -> Oulu -> Pyhäjärvi (SC) -> Äänekoski (SC) -> Vierumäki (SC) -> Kirkkonummi. Äänekosken olisi voinut toki jättää välistä jos olisi Pyhäjärvellä vetänyt täyteen, mutta tuossa vaiheessa oli tuota matkaa jo tehty sen verran pitkään että ajattelin tällä tavalla tehdä.
Näin ajatellen homma siis toimii helposti, Vierumäellä (25kWh) tuli 9,25€ verran, Äänekoskella (21kWh) 7,35€, Pyhäjärvi (29kWh) 9,86€. Vierumäellä otin hieman liikaa, olisi vähemmälläkin päässyt jo Kirkkonummelle. Oulussa 225kW laturissa, Rovaniemellä valitettavasti vain 50kW laturissa - joten siellä pysähdys olikin sitten matkan hitain. Matkaan lähdin 93% akulla Saariselältä.
Ja sanoisin, ongelmana on nimenomaan kaikki tuon Oulun pohjoispuolella kun lähtee itäiseen Lappiin. Rovaniemellä menee jo aikaa lataamisessa, koska tuollaiset 50kW laturit eivät hirveästi anna (n. 37-41kW Tesloilla) ja niissä pitää kuitenkin vetää aika tappiin jotta pääsee seuraavaan kohteeseen. Mutta pahinta on liikkuminen sen jälkeen, sillä varsinaisesti latureita ei ole - tai jos ne eivät toimi, niin kusessa ollaan. Saariselällä oli yksi julkinen laturi (11kW), joka eräänä päivänä oli poissa toiminnasta. Laturikartan latauspisteisiin ei aina kovin luottaminen ollut, kun jossain oli viimeisimmät päivitykset vuodelta 2018 ja kyseistä laturia ei siis välttämättä ollut vuosiin olemassa. Ja vastaavasti tuo Saariselän ainoa vapaa laturi on merkitty hotellin omaksi laturiksi siellä latauskartat sivustolla ja netistä ei löydy mitään itse latauspisteestä muutenkaan. Sen piti olla maksullinen 5€/lataus, mutta jostain syystä oli ilmainen.
Eli jos olisin Saariselältä halunnut jatkaa matkaani Inariin samana päivänä, niin olisin tuon yhden 11kW laturin varassa. Tulisi aika pitkä pysähdys. Jos se olisi rikki, niin se olisi sitten hotelliyö. Meillä oli ns. rivitalomainen asumus ja siellä ei voinut ollenkaan ladata pihassa. Seuraava toimiva laturi oli joko Inarissa tai Sodankylässä, 150km yhteen suuntaan. Kävimme Inarissa, onneksi siellä oli toimiva tapaus (11kW), toki vain yksi paikka vapaana (jonka sitten vein). Siinä muutaman tunnin pysähdys kun kävimme syömässä (Aanaar) ja muuta ihmettelemässä. Enempää pohjoiseen emme sitten enää viitsineet lähteä, päiväreissu Nuorgamiin olisi merkinnyt uutta pysähdystä Inarissa à 5h jotta matkaa olisi voinut jatkaa takaisin Saariselälle.
En tiedä muista, mutta kyllä tuo itseäni söi. Ei autolla matkan jatkumista pitäisi joutua tuntikausia odottamaan, tai miettimään edes sitä jäänkö pariksi päiväksi jumiin jonnekin jos laturi ei toimisi (Rovaniemellä törmäsin yhteen rikkinäiseen ja Saariselällä toiseen, Saariselällä toki onneksi seuraavaksi päiväksi korjasivat kun asiasta ilmoitin). Auto pitäisi olla stressivapaa lomalla. Länsi-Lapissa ja Norjassa tilanne on toki parempi, mutta tuolla puolella Lappia ei kyllä pahemmin sähköautolle ole liikkuminen tehty mukavaksi. Jos haluaa nähdä vapaasti paikkoja, niin ottaisin jonkun muun käyttövoiman. Samoin jäin miettimään näiden 11kW laturien kanssa kannattaako enää ajaa 100km/h alueella 100, vai olisiko lataustauot ajatellen parempi vetää 95 tai 90. Tai jopa se mahdollisuus ettei laturi määränpäässä toimi, jotta olisi varmasti paluumatkallekin akkua tarpeeksi.
Ai niin ja se asia mitä en ymmärrä vieläkään - miksi latauspisteiden hintoja ei pidä ilmoittaa selvästi jossain? Esim. Virran laturit Rovaniemellä, en vieläkään tiedä mitä ne maksoivat (katsotaan sitten kun Helenin lasku tulee). Virran softa vain sanoi "Varaus tarvitaan" hinnan kohdalla Minimanin laturissa (se Tritium laturi siinä ostoskeskuksessa ei toiminut kun kävin siellä) ja itse pömpelissähän ei hintaa tietystikään tarvitse ilmoittaa. Ei näin saisi olla Suomessa, että joutuu arvailemaan mitä tuote maksaa. Saisi tulla vaatimukseksi että se lukee siinä ruudulla mikä se hinta on ennen kuin aloittaa ja pölinät pois. Varsinkin kun hinta saattaa olla joko kWh pohjainen tai minuuttipohjainen (sitäkään en siis tiedä kumman perusteella).
Pitäisi jatkaa varmaan vielä avautumista, mutta ABRT on kanssa aivan tuhnu softa, voisin laittaa 5 vuotiaani arvailemaan paremmin kauanko matkassa menee. Tai sitten se kuvittelee että ajan hitaammin kuin vanha mummo jos 150km siirtymään moottoritiellä menee sen mielestä 4h 37min.
Liikkumisesta sen verran siis, että ajelin 2+3 mukana perjantaina Saariselkä -> Kirkkonummi yhteen pötköön, vain latauspysähdykset. Eli hieman päälle 15h meni SR+:lla tuossa matkassa. Paluumatka onnistui niinkin helposti kuin Saariselkä -> Rovaniemi -> Oulu -> Pyhäjärvi (SC) -> Äänekoski (SC) -> Vierumäki (SC) -> Kirkkonummi. Äänekosken olisi voinut toki jättää välistä jos olisi Pyhäjärvellä vetänyt täyteen, mutta tuossa vaiheessa oli tuota matkaa jo tehty sen verran pitkään että ajattelin tällä tavalla tehdä.
Näin ajatellen homma siis toimii helposti, Vierumäellä (25kWh) tuli 9,25€ verran, Äänekoskella (21kWh) 7,35€, Pyhäjärvi (29kWh) 9,86€. Vierumäellä otin hieman liikaa, olisi vähemmälläkin päässyt jo Kirkkonummelle. Oulussa 225kW laturissa, Rovaniemellä valitettavasti vain 50kW laturissa - joten siellä pysähdys olikin sitten matkan hitain. Matkaan lähdin 93% akulla Saariselältä.
Ja sanoisin, ongelmana on nimenomaan kaikki tuon Oulun pohjoispuolella kun lähtee itäiseen Lappiin. Rovaniemellä menee jo aikaa lataamisessa, koska tuollaiset 50kW laturit eivät hirveästi anna (n. 37-41kW Tesloilla) ja niissä pitää kuitenkin vetää aika tappiin jotta pääsee seuraavaan kohteeseen. Mutta pahinta on liikkuminen sen jälkeen, sillä varsinaisesti latureita ei ole - tai jos ne eivät toimi, niin kusessa ollaan. Saariselällä oli yksi julkinen laturi (11kW), joka eräänä päivänä oli poissa toiminnasta. Laturikartan latauspisteisiin ei aina kovin luottaminen ollut, kun jossain oli viimeisimmät päivitykset vuodelta 2018 ja kyseistä laturia ei siis välttämättä ollut vuosiin olemassa. Ja vastaavasti tuo Saariselän ainoa vapaa laturi on merkitty hotellin omaksi laturiksi siellä latauskartat sivustolla ja netistä ei löydy mitään itse latauspisteestä muutenkaan. Sen piti olla maksullinen 5€/lataus, mutta jostain syystä oli ilmainen.
Eli jos olisin Saariselältä halunnut jatkaa matkaani Inariin samana päivänä, niin olisin tuon yhden 11kW laturin varassa. Tulisi aika pitkä pysähdys. Jos se olisi rikki, niin se olisi sitten hotelliyö. Meillä oli ns. rivitalomainen asumus ja siellä ei voinut ollenkaan ladata pihassa. Seuraava toimiva laturi oli joko Inarissa tai Sodankylässä, 150km yhteen suuntaan. Kävimme Inarissa, onneksi siellä oli toimiva tapaus (11kW), toki vain yksi paikka vapaana (jonka sitten vein). Siinä muutaman tunnin pysähdys kun kävimme syömässä (Aanaar) ja muuta ihmettelemässä. Enempää pohjoiseen emme sitten enää viitsineet lähteä, päiväreissu Nuorgamiin olisi merkinnyt uutta pysähdystä Inarissa à 5h jotta matkaa olisi voinut jatkaa takaisin Saariselälle.
En tiedä muista, mutta kyllä tuo itseäni söi. Ei autolla matkan jatkumista pitäisi joutua tuntikausia odottamaan, tai miettimään edes sitä jäänkö pariksi päiväksi jumiin jonnekin jos laturi ei toimisi (Rovaniemellä törmäsin yhteen rikkinäiseen ja Saariselällä toiseen, Saariselällä toki onneksi seuraavaksi päiväksi korjasivat kun asiasta ilmoitin). Auto pitäisi olla stressivapaa lomalla. Länsi-Lapissa ja Norjassa tilanne on toki parempi, mutta tuolla puolella Lappia ei kyllä pahemmin sähköautolle ole liikkuminen tehty mukavaksi. Jos haluaa nähdä vapaasti paikkoja, niin ottaisin jonkun muun käyttövoiman. Samoin jäin miettimään näiden 11kW laturien kanssa kannattaako enää ajaa 100km/h alueella 100, vai olisiko lataustauot ajatellen parempi vetää 95 tai 90. Tai jopa se mahdollisuus ettei laturi määränpäässä toimi, jotta olisi varmasti paluumatkallekin akkua tarpeeksi.
Ai niin ja se asia mitä en ymmärrä vieläkään - miksi latauspisteiden hintoja ei pidä ilmoittaa selvästi jossain? Esim. Virran laturit Rovaniemellä, en vieläkään tiedä mitä ne maksoivat (katsotaan sitten kun Helenin lasku tulee). Virran softa vain sanoi "Varaus tarvitaan" hinnan kohdalla Minimanin laturissa (se Tritium laturi siinä ostoskeskuksessa ei toiminut kun kävin siellä) ja itse pömpelissähän ei hintaa tietystikään tarvitse ilmoittaa. Ei näin saisi olla Suomessa, että joutuu arvailemaan mitä tuote maksaa. Saisi tulla vaatimukseksi että se lukee siinä ruudulla mikä se hinta on ennen kuin aloittaa ja pölinät pois. Varsinkin kun hinta saattaa olla joko kWh pohjainen tai minuuttipohjainen (sitäkään en siis tiedä kumman perusteella).
Pitäisi jatkaa varmaan vielä avautumista, mutta ABRT on kanssa aivan tuhnu softa, voisin laittaa 5 vuotiaani arvailemaan paremmin kauanko matkassa menee. Tai sitten se kuvittelee että ajan hitaammin kuin vanha mummo jos 150km siirtymään moottoritiellä menee sen mielestä 4h 37min.
En tiedä, Teslalla nyt valitettavasti ei saa ilman kikkailuja sitä akun lämmitystä päälle kuin SC:lle, niin tuli käytyä noissa Superchargereissa (kalliitahan ne on). Vaihtoehtoiset HPC:than olisi käydä sitten Lahti, Jyväskylä (Vierumäki / Äänekoski sijaan). Oulu <-> Jyväskylä välissä ei näytä olevan yhtään HPC:ta tosin. Niin vähän noita SC:tä tosiaan on Suomessa, etteivät omaan matkailuun ihan hirveästi vaikuta (tämäkin reissu oli eka kerta kun edes kävin niillä) - palvelut niiden ympärillä on laatua ABC:n vessa (ts. maskittomia teinejä Himos festarilta ja kusta lattialla).
Itselleni on se ja sama minkä toimittajan suurteholatureita olisi, kunhan jonkun. Varmaankin paremmin kannattaisi jonkun Rechargen, kun sinne voi kaikkien valmistajien autoja ajaa (ja ovat Tesla kuskillekin halvempia Shellin tagilla kuin Teslan omat, vaikka lämmityksen puute nyt estääkin parhaat nopeudet).
Itselleni on se ja sama minkä toimittajan suurteholatureita olisi, kunhan jonkun. Varmaankin paremmin kannattaisi jonkun Rechargen, kun sinne voi kaikkien valmistajien autoja ajaa (ja ovat Tesla kuskillekin halvempia Shellin tagilla kuin Teslan omat, vaikka lämmityksen puute nyt estääkin parhaat nopeudet).
Lappi tosiaan vielä vaatii suunittelua turhan paljon, niin se vaan on kunnes laturia tulee enempi tarjolle.
Käsivarren superi oli kova sana, nyt vaan jonku toimijan puolelta lisää muualle myös.
Mutta itselle riittäisi edes nuo 50kw pisteet.
Ja en allekirjoita tuota abrp softan tuhnuutta, meillä se on tarkka ja antaa ihan yhtä realistiset ajat ku google tms (toki googlessa pitää lataustauot ite ynnätä päälle.
Linkitin tuon vielä autoon niin tarkkuus parani lisää.
Käsivarren superi oli kova sana, nyt vaan jonku toimijan puolelta lisää muualle myös.
Mutta itselle riittäisi edes nuo 50kw pisteet.
Ja en allekirjoita tuota abrp softan tuhnuutta, meillä se on tarkka ja antaa ihan yhtä realistiset ajat ku google tms (toki googlessa pitää lataustauot ite ynnätä päälle.
Linkitin tuon vielä autoon niin tarkkuus parani lisää.
Väliaika rapsaa:
1v 3kk auto omistettu tänään -> 68799km ajettu tuossa ajassa.
Model S 85D 12/2015 , 268799km mittarissa.
Huoltoja tehty tässä ketjussa aiemmin mainitut plus nyt tulossa ennakoivasti koiranluut eteen 23e.
300 000km pitäisi mennä rikki tänä vuonna. Norjaan (ja lappiin) sekä eteläsuomeen tulossa reissua täältä Kuusamosta ny heinäkuussa.
1v 3kk auto omistettu tänään -> 68799km ajettu tuossa ajassa.
Model S 85D 12/2015 , 268799km mittarissa.
Huoltoja tehty tässä ketjussa aiemmin mainitut plus nyt tulossa ennakoivasti koiranluut eteen 23e.
300 000km pitäisi mennä rikki tänä vuonna. Norjaan (ja lappiin) sekä eteläsuomeen tulossa reissua täältä Kuusamosta ny heinäkuussa.
Miguel
genderfluid sapiosexual demisexual questioning
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 514
OT: mutta tämä on ihan käsittämätöntä paskaa Suomessa, missä kuluttajalla on muissa asioissa pelkkiä oikeuksia! Olen toisella silmällä koittanut aina julkisesta latauspisteestä tihrustaa sitä hintatietoa vaikka en olisi lataamaan menossa, ja sitä ei käytännössä koskaan ole tolpassa ilmoitettu millään tavalla, mikä sinällään erillisenä asiana on lähinnä pieni epämukavuustekijä, mutta kun vertaa kaikkeen muuhun vaihtelevasti hinnoiteltuun, kuten vaikka Takseihin, niin on ihmeellisesti katsottu läpi sormien tätä asiaa
- Liittynyt
- 14.02.2021
- Viestejä
- 49
Onhan tuo nyt aika itsestään selvää että pikkuakkuinen tesla on vielä tällä hetkellä ihan väärä auto lappiin jos matkaltaan haluaa vaivattomuutta ja mieluiten ilman suunnitelmallisuutta. Vähän sama kuin lähtis ajaan muuttokuormaa twingolla ja harmittaa kun on polvet suussa ja ulos ei näe tavaroiden läpi. Niin ja puolet jäi laiturille, nyt joutuu aikaa tuhraan edestakaisiin reissuihin.
Ei sillä ollut väliä minkä kokoinen akku autossa on, kun ongelmana on latureiden hitaus ja puute. Samat ongelmat koskevat myös LR-mallia, itse matkan teko ei siitä muuttuisi mihinkään (se lataa aivan yhtä hitaasti ja matka on aivan yhtä pitkä laturille).
- Liittynyt
- 14.02.2021
- Viestejä
- 49
Onhan se akun koko kaikista olennaisin homma sähköautoilun vaivattomuudessa. Erityisesti kun ollaan alueella jossa on vain hitaita latureita. Mitä isompi akku, niin sitä vähemmän aikaa sillä hitaalla laturilla tarvii viettää, parhaimmassa tapauksessa lataukset voi välttää kokonaan matkalla ja ladata vasta perillä. Jossa auto jokatapauksessa luultavimmin seisoo tuntitolkulla, usein jopa yön yli. Vaihtoehtoisesti voi ajaa lujempaa eikä tarvi nopeudesta alkaa nuukailemaan vaikka latauspisteet ja -tauot olisi jokatapauksessa samat. Tuohon sitten muuttuvat olosuhteet tai spontaanit reittimuutokset päälle, niin vielä LR TM3 akkukin on sellainen että ei sillä mielellään ilman hyviä ennakkovalmisteluita ja repullista reipasta seikkailumieltä lähde Oulun pohjoispuolelle.
Nostamasi ongelmat ovat toki aivan totta, en mä sitä kiellä missään tapauksessa. Mutta pelkästään latauskarttaa vilkaisemalla on helppo todeta että vaivatonta ja ongelmatonta ei sähköautoilusta saa Lapissa ennen kuin on kourallinen uusia hpc latureita järkevästi sijoiteltuna.
Perillä ei ainakaan itselläni ollut mahdollisuutta edes ladata, ainoastaan näillä hidaslatureilla. Mikäli olisi itse kämpällä ollutkin mahdollisuus, niin se olisi huomattavasti jo helpottanut eikä olisi tarvinnut miettiä (Saariselkä <-> Inari ja vastaavat onnistuvat kyllä SR+:llakin). Mutta varsinkin näissä lomamökeissä tuntuu ettei sellaista yleensä ole (tämäkin oli joskus 90-luvulla rakennettu). Katselemalla ympärilleni, näytti tilanne olevan aikalailla sama kaikissa mökeissä siellä, ainakin kaikki Tesla-omistajat joutuivat tuota yhtä laturia kyttäilemään.
Niin ja toisaalta Oulun eteläpuolella taas LR:llä ei ole mitään etua mielestäni enää akun koon osalta. Kun ei se ole ratkaisu kaikkeen pohjoisessa, eikä auta mitään etelässä - niin ei se mielestäni hirveästi helpota sähköautoilun vaivattomuudessa. Ainoa joka itseäni ainakin helpottaisi olisi kunnolliset laturit - ihmettelen hieman jos ei niitä edes "turismin edistämistarkoituksessa" alkaisi ilmestymään, jos rahoja ei tuhlata vain pohdintaan kahvineuvotteluiden merkeissä. Joka tapauksessa, 11kW laturi ei mielestäni ole kovin "matka-jatkuu" tyyppinen, alkaa siinä olemaan lataustauko aika pitkä, kun sijainti on luultavasti jonkun syrjäisen hotellin takapihalla.
Ei sillä, eihän tuonne hirveän usein toki tule muutenkaan lähdettyä. Voisin avautua monta lisäsanaakin millä eräät toimijat tahtovat siellä ampua itseään jalkaan, mutta väärä topic.
- Liittynyt
- 14.02.2021
- Viestejä
- 49
Vielä nyt vertailuna kuinka suuri ero pienelläkin akkukapasiteetin kasvulla tai suunnittelulla voi olla. Eli miten itse olisin LR:llä homman tehnyt. Keliksi oletan normaalin kesäkelin.
Totta kai 11kW laturit on järkeviä vain yön yli tai muuten useamman tunnin pysähdyksillä. Tarpeeksi isolla akulla se ruokatauon mittainenkin lataus tosin saattaa jopa Lapissa antaa tarvittavan ekstran päivän ajoihin.
Itsekin toivoisin että valtion sähköautotukia kohdennettaisiin edes osin hpc verkon laajentamiseen.
Tää nyt on sitä suunnitelmallisuutta, mutta itse vasta kävin vuokramökillä jossa ei latauskarttaa katsoen ole mitään järkeviä latausmahdollisuuksia 50km säteellä. Soitin etukäteen ja kysyin miten onnistuuko sähköauton lataus? Ulkona oli pistorasioita lämmityskäyttöä varten ja sai ladata. Tälläsillä reissuilla mukana kulkee myös 10m jatkoroikka joka yleensä poistaa viimeisetkin murheet kun harvemmin sitä kokonaan sähköttömään paikkaan menee. Toki vaikkapa rajoitetulla virralla lataus on pirun hidasta, mutta voi vaikuttaa seuraavan päivän latausaikoihin tuntitolkulla jos yön yli saa otettua edes jollain 8A:lla. Majapaikkaa valitessa jokaisella on omat kriteerinsä, mutta sähköautoilijan luulisi Lapissa valitsevan sellaisen josta saa pistorasiaa käyttää vaikka korvausta vastaan, vaikka ei varsinainen laturi olisikaan.
LR onnistuu yhdellä vedolla Rovaniemeltä Inariin asti. Nuorgamiin asti pääsisi 30min pysähdyksellä Sodankylässä.
Tässä taas korostuu se että pääsee liikkeelle ladatulla akulla. Päiväreissu Saariselältä Nuorgamiin ja takaisin onnistuisi juurikin tuollaisella 1-2h pysähdyksellä 11kw laturilla. Toinen hauska vaihtoehto olisi käydä Norjan puolella Tanassa hpc:llä. Joo, 50km lisää matkaa mutta ainakaan ei tarvis latauksia miettiä. Aamulla jos on edes puoliks akku Saariselällä, niin 2h pysähdyksellä Inarissa pääsisi Tanaan, täydellä suorilta.
Tulee tuota Oulu - Pk-seutu väliä ajettua ympäri vuoden useaan kertaan ja ero on valtava. LR ei tarvi miettiä keliä tai nopeuksia, aina onnistuu. Hyvällä kelillä sitten voi skippailla latureita. Matka-ajassa säästö on helposti 1-2h.
Totta kai 11kW laturit on järkeviä vain yön yli tai muuten useamman tunnin pysähdyksillä. Tarpeeksi isolla akulla se ruokatauon mittainenkin lataus tosin saattaa jopa Lapissa antaa tarvittavan ekstran päivän ajoihin.
Itsekin toivoisin että valtion sähköautotukia kohdennettaisiin edes osin hpc verkon laajentamiseen.
Tässä tapauksessa ei ollut sallittua. Varmasti jos olisi valinnut mökin jonka hinta olisi tupsahtanut sen tonnin veran ylöspäin per viikko niin se latauspaikka olisi onnistunut, mutta eipä sekään järkevää ole. Se taas ei mielestäni kyllä ole suunnitelmallisuutta että joutuu vaihtamaan paikkakuntaa jonne olisi menossa. Kyllä matkuskohde on se ensisijainen asia kuitenkin minkä takia sinne mentiin ja majoituskin on tärkeämpi kuin auto.
Jos joutuu tinkimään majoituksesta auton takia, niin jotain on jo pielessä.
Ehdottamani reitti ei ollut tuo, vaan Saariselkä -> Karigasniemi -> Nuorgam -> Saariselkä. Siinä tulee LR:lläkin jo aika monta tuntia lisää, kuin vain 2h jossain puskassa.
Tuolla välillä SR+:lla voi skipata myös latureita, eikä tarvitse välittää nopeuksista. Tosin nopeusetu siitä että skippaa jonkun laturin on yhteisajassa ehkä 10-15 min, joten siitä ei ole mitään hyötyä. Eli matka-ajassa säästö ei suinkaan ole LR:llä 1-2h, vaan 10-15 min. SR+ lataa tuon LR:n akkupaketin eron verran 15 minuutissa SC:llä. Sen kummempaa eroa ei pysty syntymään.
Ainakin Norjassa Superchargerit vapautuu muidenkin käyttöön ensi vuoden syksyyn mennessä:
Tesla confirms plan to open Supercharger network to other automakers next year
Tesla has confirmed to Norwegian officials that it plans to open the Supercharger network to other automakers by September 2022....
electrek.co
- Liittynyt
- 14.02.2021
- Viestejä
- 49
Ehdottomasti, ja tuollaisella reissulla pielessä on auto, jonka akkukapasiteetti ei vastaa muita reissun vaatimuksia yhdistettynä tarjolla olevaan latausinfraan.
Näemmä myös Karasjoella on hpc. Jos kriteerinä on että Norjan rajaa ei saa ylittää, niin totta, hankalaa on ja aikaa palaa myös LR:llä. Tukee vain alkuperäistä ajatustani että kaikkein tärkeintä mukavaan sähköautoiluun on iso akku, ja edes LR kolmonen ei riitä kaikkialla suomessa.
Suurin ero tulee siitä että LR:llä voi pitää suurempaa keskivauhtia lyhyemmillä lataustauoilla, erityisesti huonommalla kelillä. Optimiolosuhteissa vaatisi kieltämättä suurempia nopeusrajoituksia että ero kasvais tuonne tuntiin, mutta mitä haastavammaksi olosuhteet menee sitä suuremmaksi ero kasvaa.
Sen mitä noilla SC:llä latasin, niin ongelmana ei suinkaan ole auton kapasiteetti saada sisään tavaraa, vaan se ettei noissa SC:ssä riitä kapasiteetti. Eli koska käyttöaste on korkea, niin se 130kW tai vastaava on jaettu kahdelle hyvin usein (menomatkalla näin kävi itselleni 2/3 tapauksista, paluumatkalla onneksi toinen lähti kun pistin ruutuun). Ja toisaalta, kyllä sen 120kW tuo SR:kin ottaa alkuun. Ja vastapainoksi, SR:llä on hieman pienempi kulutus. Taisivat kaikki nuo SC:t olla tuolla välillä 130-150kW ja sen mitä tarvitsee saada seuraavalle päästääkseen tulee kuitenkin SR:ssäkin keskimäärin sinne 100kW tasolle, joten hirveän suurta etua noissa ei kerkeä syntyä.
Toisekseen, reippaasti korkeammat keskinopeudet nostavat kulutusta merkittävästi, varsinkin tuolla 100-> nopeuksilla, joten osa siitä nopeushyödystä syödään sitten lisääntyneenä latausaikana. Heikoissa olosuhteissa rajoitukset lienevät siinä 80km/h paikkeilla, joka on myös niissä olosuhteissa järkevä nopeus.
Näinä aikoina ei huvita ylitellä turhaan rajoja, joten se oli tarkoituksella poistettu ajatuksena. Muutenhan Norjassa käynti olisi toki ollut yhtenä vaihtoehtona, siellä ei latauspisteistä niin ongelmaa ole.
Korjaisin, "pielessä on auto, jossa ei ollut polttomoottoria", kaikki muut vaihtoehdot olisivat joka tapauksessa olleet rajoitteena. Ja tässä se ongelman ydin.
- Liittynyt
- 14.02.2021
- Viestejä
- 49
Sähköautoillessa keli voi olla autolle heikko vaikka muuten näkyvyyden tai pidon kanssa ei ole ongelmia, esimerkkinä kova pakkanen yhdistettynä vastatuuleen. Ja nimenomaan tuolla +100kmh keskinopeuksilla (tai olosuhteiden aiheuttamasta kulutuksesta) se ero alkaa kasvamaan, kun LR parempi latauskäyrä mahdollistaa isommat keskinopeudet latauksien pysyessä edelleen yhtä nopeina kuin SR+, kulutuserosta huolimatta. Ja jos matkaa on se +600km, niin jo 10-15kmh keskinopeusero tuntuu matka-ajassa. Noh, hiustenhalkomista ja kuten sanoit, molemmilla pärjää Oulun eteläpuolella mainiosti, mutta ero on kuitenkin todellinen ja usein pitkiä matkoja ajavalle jopa merkittävä.
Ihan miten asian haluaa ajatella. Rautalankaesimerkki kuitenkin siitä, miten tarpeeksi isolla akulla voi kompensoida paskaa latausinfraa:
- matkalla tarvittava energia 200kwh
- kahden eri auton akut ovat 50kwh ja 150kwh
- jälkimmäistä tarvitsee matkalla ladata 11kw laturilla 5h, ensimmäistä 14h
Vähän sama kuin valittais ettei 50l tankilla varustettu riitä saharassa vaikka kuinka on polttomoottori, tarvis aurinkokennoilla olevan sähköauton.
Sikäli toki huono esimerkki ettei noin isoja akkuja vielä ole ja tuskin on kauheasti tulossakaan, joten pitkälti ollaan latausinfran kehityksen varassa. Harmi kuitenkin että sulle jäi paska maku lapin reissusta auton puolesta. Ehkä ens kerralla sitten viisaampana polttomoottoria alle mikäli muuten on samanlaiset reunaehdot matkan taittumiselle
Varmasti voi, aivan kuten ottamalla mukaan oma tankkeri sitä löpöä riittää Saharassakin. Asioita voi teoreettisesta suunnasta keksiä, mutta kun nykyisin puhutaan samasta skenaariosta ja tilanne on 50 tai 75, niin ero ei olekaan enää niin valtava lopputuloksessa -> suurinta osaa asioita ei pysty näillä kompensoimaan. Sekä siinä tilanteessa kun lopulta saisimme 150kWh akkuiset autot, onko latausinfra jo siinä kunnossa ettemme enää tee niillä mitään.
Suomessa ei hirveän pitkiä pätkiä pakkasella saa 100km/h ajaa, aika nopeasti talvirajoitukset tulevat voimaan. Keskinopeudet siten jäävät kummallakin autolla todellisuudessa niille samoille sijoille, johtuen rajoituksista ja muusta liikenteestä. Näin ainakin itselläni jäisi, en lähde liikenteessä ajamaan kuin hullu teini, tai kännissä kuin käki.
50 -> 75 ero voi tulla merkittäväksi jos jälkimmäisellä pääsee seuraavalle pikalaturille, mutta ensimmäisellä joutuu pysähtymään välissä hitaammalle. Mutta tässä tapauksessa lasketaan vaikka tuolla ABRT:llä nämä kahden eri Kirkkonummi -> Oulu välin ajat, niin SR+:lla puhutaan latausaikana 46 min ja LR:lle antoi 29 min. Aloitin kummatkin 98% SOCilla (645km matka). Mutta tässäkin tapauksessa, SR:llä pistetään jokaisessa kohdassa tankkiin vain n. 53% tasolle välissä niin kyllä sinne voi pistää sen muutama lisäprosentin ja ajaa sitten nopeampaa keskinopeutta jos haluaa. LFP-akullisena latausnopeus ei laske tuossa vaiheessa.
Mutta eipä tässä sen kummempaa tarvitse väitellä, näkökulmansa kullakin.
No on se aika selvää että isompi akku helpottaa elämää paljon, jos yhtään matkustelee kauemmaksi. On sitten tapauskohtaista kannattaako siitä maksaa ylimääräistä, mutta ihan varmasti 99,99% sähköauton ostajista sen ottaisi jos saisi samaan hintaan kuin pienemmän akun.
Uutiset
-
Amazon vuoti julki Intelin Battlemage-arkkitehtuuriin perustuvat Arc B580 -näytönohjaimet
26.11.2024 02:08
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S24 FE
22.11.2024 20:48
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (47/2024)
22.11.2024 13:35
-
DeepCool julkaisi uudet LP240- ja LP360-AIO-coolerit matriisinäytöllä
22.11.2024 02:58
-
Google julkaisi Android 16:n ensimmäisen kehittäjäversion
22.11.2024 02:39
Uutisia lyhyesti
-
-
-
OnePlus aloitti Open-älypuhelimensa Android 15 -päivitykset- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
Geekbench-tulospalvelun mukaan Nothing Phone (3) on varustettu keskiluokan Snapdragon-piirillä
- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 1
