Koira ihmisen paras ystävä

Tuli vähän kalliimpi lekuri reissu, polven eturistiside meni poikki ja reilu 2h leikkauksen jälkeen polvi saatiin korjattua ja ennuste 100% parantumiselle on hyvä.

Oireet oli, linkutti ja pomppi kolmella jalalla, sitten kun jalkaa tutki niin ilmekään ei värähtänyt mutta ortopedi näki alle minuutissa mikä vikana.

Nuori 3v ja niin täydellinen luonne koiralla niin ei raaskinut laittaa piikille ja varsinkin kun ennuste näissä on hyvä, nyt sitten 6vko koiralla 5min lenkeillä pitäisi pärjätä.

Harmittaa vähän harrastuksien takia ja varsinki rauniotreenit on sitten 6kk kiellossa...
 

Liitteet

  • IMG-20210408-WA0003.jpg
    IMG-20210408-WA0003.jpg
    348,9 KB · Luettu: 217
  • Screenshot_20210408-144841~2.jpg
    Screenshot_20210408-144841~2.jpg
    91 KB · Luettu: 212
Omani olen saanut juuri suhteellisen sisäsiistiksi. Toki olen ollut nyt koiran oloajan lähes poikkeuksetta itse myös kotona, niin helpottanut urakkaa aikalailla ja erittäin tiheästi alussa juostiin ulkona, vaikka kerrostalossa asuessa onkin aika työurakka. Toki ajankohta nyt sinulla vaikeampi kun ulkona löytyy kaikkea kivaa syötävää. Toki omakin tahtoi napostella pikkukiviä ja nyt kevään edetessä suusta on saanut kaivaa multaa, nurmea yms. kaikkea sinne kuulumatonta. Tämä tekee tarpeensa vielä vain lumen päälle ja lumet katoaa kovaa vauhtia. Saa nähdä mennäänkö sitten takapakkia. Nykyään enää öisin pissa-alusta eteisessä, jos ei selviä yön yli.
Kuten tuossa aiemmin mainittiin, niin kannattaa tosiaan koittaa viettää ulkona mahdollisuuksien mukaan pitempi aika, jolloin ulos saattaisi jotain tehdä, jonka jälkeen kehua ja palkita. Voithan ottaa vaikka jonkun lelun mukaan, millä yrität viedä huomion näistä kivistä/lehdistä yms. Pissa-alustaa en nyt alkaisi ulos kantamaan, koska tavoitteena on kuitenkin niistä luopua ajan edetessä.
Toivottavasti tuo jatkuva kotona oleminen ei aiheuta eroahdistusta, on aika raskaita sellaisesta kärsivät koirat kerrostalossa. :dead:

Sisäsiistiksi oppiminen vie sen muutaman kuukauden, kun pidätyskyky kehittyy. Meillä koira oppi 4kk iässä, ettei yölläkään tarvitse tehdä sisälle.
 
Toivottavasti tuo jatkuva kotona oleminen ei aiheuta eroahdistusta, on aika raskaita sellaisesta kärsivät koirat kerrostalossa. :dead:

Sisäsiistiksi oppiminen vie sen muutaman kuukauden, kun pidätyskyky kehittyy. Meillä koira oppi 4kk iässä, ettei yölläkään tarvitse tehdä sisälle.
Ollaan me harjoiteltu yksinoloa tämän kanssa ihan ensimmäisestä tuloviikosta lähtien, mutta ensiviikosta lähtien joutuu varsinaiseen testiin kun joutuu yksinolemaan minun työpäivän ajan. Ainakin aamuvuoroilla, iltavuoroille saanut sovittua, että joku käy kertaalleen ulkoiluttamassa. Maanantaina näkee sitten miten mennyt. Pitää tuolle seinänaapurille asiasta mainita, niin se osaa sitten tarkemmin kuunnella ja kommentoida. Niin voidaan tehdä tarvittaessa korjausliikkeitä eli pääasiassa harjoitella lisää.
 
Tuli vähän kalliimpi lekuri reissu, polven eturistiside meni poikki ja reilu 2h leikkauksen jälkeen polvi saatiin korjattua ja ennuste 100% parantumiselle on hyvä.

Oireet oli, linkutti ja pomppi kolmella jalalla, sitten kun jalkaa tutki niin ilmekään ei värähtänyt mutta ortopedi näki alle minuutissa mikä vikana.

Nuori 3v ja niin täydellinen luonne koiralla niin ei raaskinut laittaa piikille ja varsinkin kun ennuste näissä on hyvä, nyt sitten 6vko koiralla 5min lenkeillä pitäisi pärjätä.

Harmittaa vähän harrastuksien takia ja varsinki rauniotreenit on sitten 6kk kiellossa...

Malttia kuntoukseen, niin hyvä siitä tulee. Toki riski toisenkin jalan poksahtamiseen jossainvaiheessa on olemassa. Ilmeisesti perinnöllinen ominaisuus, mutta ulkopuolisen hankala saada tietoa, koska operaatiosta ei jää jälkeä julkisiin tietokantoihin, kuten esim. virallisesta luusto-, lonkka jne. tutkimuksista.
 
Malttia kuntoukseen, niin hyvä siitä tulee. Toki riski toisenkin jalan poksahtamiseen jossainvaiheessa on olemassa. Ilmeisesti perinnöllinen ominaisuus, mutta ulkopuolisen hankala saada tietoa, koska operaatiosta ei jää jälkeä julkisiin tietokantoihin, kuten esim. virallisesta luusto-, lonkka jne. tutkimuksista.

Rotu ja perintö myös vaikuttaa, koirat kun tekee asiat sata lasissa niin toi tekee kaksisataa lasissa. :btooth:
 
Sisäsiisteydestä vielä - Meillä oppi koiranpentu alle 2 viikossa sisäsiistiksi. Ei kai sitä muuta ihmeempää tehty kuin, että mahdollisimman paljon pihalle päivärutiinien ohessa. Eli päikkärien ja syömisten jälkeen aina samantien ulos. Toki saattoi auttaa kun pentu oli elänyt elämänsä ensimmäiset 7 viikkoa käytännössä ulkona aitauksessa ja kopissa emonsa kanssa. Eli ei ollut koskaan oppinut tekemään tarpeita sisätiloihin.
 
Sisäsiisteydestä vielä - Meillä oppi koiranpentu alle 2 viikossa sisäsiistiksi. Ei kai sitä muuta ihmeempää tehty kuin, että mahdollisimman paljon pihalle päivärutiinien ohessa. Eli päikkärien ja syömisten jälkeen aina samantien ulos. Toki saattoi auttaa kun pentu oli elänyt elämänsä ensimmäiset 7 viikkoa käytännössä ulkona aitauksessa ja kopissa emonsa kanssa. Eli ei ollut koskaan oppinut tekemään tarpeita sisätiloihin.

Pitää muistaa että nämä on aina yksilökysymyksiäkin. Meille tuli joskus 2 pentua samaan aikaan, toinen oppi sisäsiistiksi noin kuukauden toista myöhemmin.
 

Hmmn.. tuossa äskettäin rekkasin kennelliiton sivulta pennun omiin nimiin. Siis ennen kasvattaja teki tuon kun papereita kirjoiteltiin. Kuten tästäkin paprut, on sirutettu kasvattajan toimesta ja ell tarkastama iiihan rotukoiruus.
Tuota ennen oli hetken aikaa resque kodinvaihtaja käymässä joka sterkattu ja sirutettu. Itse näen että hyvä että kaikki koissut ja kissutkin olisi sirulla varustettuja, jotta omistaja löytyy, jos jotain käy.

Näin siis ihan eläimien puolesta. tuo uutinen nyt vähän ettähän mitä politiikkaa on takana ja muita kysymyksiä.

E: kun rekkasin pennun itselle, kielsin kaikki tiedot omistajasta eli minä. Jos tuo onnistuu karkaamaan ja löytyy jostain. Niin jostain lukenut että gdpr estää antamasta tiedot, joten karkulaisen omistajaa ei voisi tavoittaa. Mitään perää tässä?
 
Taas lisää typerää byrokratiaa josta ei ole hyötyä kenellekään. Vastuulliset koiranomistajat ovat siruttaneet koiransa jo aiemmin ja ilmoittaneet kennelliiton rekisteriin. Kuka esimerkiksi valvoo siruttavatko ihmiset koiransa? Kulkeeko poliisi lukijan kanssa tekemässä iskuja? En myöskään ymmärrä miten tuo voisi vähentää pentutehtailua, eihän se ole edes laitonta?
 
Taas lisää typerää byrokratiaa josta ei ole hyötyä kenellekään. Vastuulliset koiranomistajat ovat siruttaneet koiransa jo aiemmin ja ilmoittaneet kennelliiton rekisteriin. Kuka esimerkiksi valvoo siruttavatko ihmiset koiransa? Kulkeeko poliisi lukijan kanssa tekemässä iskuja? En myöskään ymmärrä miten tuo voisi vähentää pentutehtailua, eihän se ole edes laitonta?
Eläinlääkärit voi myös valvoa...
 
Alkavat kiertää ovelta ovelle mahdollisten koirien perässä?

Ne jotka koiraansa hyppyyttävät rokotuksilla jne, on luultavasti sirut ja rekisterit muutenkin kunnossa.
Jos koiralle tulee jotain minkä takia mennä lääkäriin niin samalla tarkistus kuten nykyäänkin on.

Ei siis mitään ovelta ovelle :facepalm:

Mikään valvonta ei poista väärinkäytöksiä 100% mutta ainakin se vähentää niitä.
 
Jos koiralle tulee jotain minkä takia mennä lääkäriin niin samalla tarkistus kuten nykyäänkin on.
Mitä nykyään sitten tapahtuu jos menet siruttoman seropin kanssa lääkäriin? Tarjoaako lääkäri et voidaan siruttaa jos haluat, vai alkaako painostus että tää pitäis siruttaa?
 
Mitä nykyään sitten tapahtuu jos menet siruttoman seropin kanssa lääkäriin? Tarjoaako lääkäri et voidaan siruttaa jos haluat, vai alkaako painostus että tää pitäis siruttaa?

Ei mitään, meidän yhdellä koiralla ei ole sirua, mutta hän on niin vanha että löytyy tatuointi korvasta (sillekin piti tulla siru, mutta pentutarkistuksessa lääkärillä oli liian vähän siruja mukana jolloin osa pennusta sai tatuoinnin). Lähinnä tunnistautumista varten nykyään käytetään tuota sirua. Tuosta meidän vanhuksen leimasta kun ei näin 12v jälkeen saa enää mitään selvää...

Totta kai koiran saa siruttaa koska vain ja esimerkiksi passia et saa koiralle ellei se ole sirutettu.
 
Mitä nykyään sitten tapahtuu jos menet siruttoman seropin kanssa lääkäriin? Tarjoaako lääkäri et voidaan siruttaa jos haluat, vai alkaako painostus että tää pitäis siruttaa?
Lääkäri ei edes lue sirua jos sitä ei erikseen pyydä. Jos lääkärit alkavat valvomaan siruja, niin se vain johtaa siihen että ihmiset eivät vie siruttomia koiria lääkäriin. Toki sellaiset joille tuo muutaman kympin siru on kynnyskysymys eivät muutenkaan käytä koiriaan eläinlääkärissä.
 
Lääkäri ei edes lue sirua jos sitä ei erikseen pyydä. Jos lääkärit alkavat valvomaan siruja, niin se vain johtaa siihen että ihmiset eivät vie siruttomia koiria lääkäriin. Toki sellaiset joille tuo muutaman kympin siru on kynnyskysymys eivät muutenkaan käytä koiriaan eläinlääkärissä.

Meillä aina lukenut, kysyy onko sirua ja jos vastaa että on niin lukevat ja se näkyy sitten papereissa? :btooth:
 
Toki sellaiset joille tuo muutaman kympin siru on kynnyskysymys eivät muutenkaan käytä koiriaan eläinlääkärissä.
Miten niin ?
Kyllä siruttomia koiria käytetään eläinlääkärissä, tai toisin sanoen nykyään sen puuttumisen takia jätetä käymättä.

Pakko siritus ja rekisteröinti, no valtion kannalta ymmärtää.
 
E: kun rekkasin pennun itselle, kielsin kaikki tiedot omistajasta eli minä. Jos tuo onnistuu karkaamaan ja löytyy jostain. Niin jostain lukenut että gdpr estää antamasta tiedot, joten karkulaisen omistajaa ei voisi tavoittaa. Mitään perää tässä?
Jos olet laittanut kiellon ettei tietoja saa näyttää muille niin meinasit että ne annetaan silti :hmm:
 
Tuli vähän kalliimpi lekuri reissu, polven eturistiside meni poikki ja reilu 2h leikkauksen jälkeen polvi saatiin korjattua ja ennuste 100% parantumiselle on hyvä.

Oireet oli, linkutti ja pomppi kolmella jalalla, sitten kun jalkaa tutki niin ilmekään ei värähtänyt mutta ortopedi näki alle minuutissa mikä vikana.

Nuori 3v ja niin täydellinen luonne koiralla niin ei raaskinut laittaa piikille ja varsinkin kun ennuste näissä on hyvä, nyt sitten 6vko koiralla 5min lenkeillä pitäisi pärjätä.

Harmittaa vähän harrastuksien takia ja varsinki rauniotreenit on sitten 6kk kiellossa...
Meillä kävi 5-6 vuotta sitten 7v sprinkkutytön kanssa sama haaveri, kun oli vähän turhan rajut leikit sisaruksen kanssa. Pientä ontumista/varomista taisi olla pari kuukautta leikkauksen jälkeen, mutta onneksi sekin helpotti ajan myötä. Vielä 13-vuotiaana kiivetään itse yläkertaan nukkumaan mentaliteetilla "ei tartte auttaa." :)
 
Sisäsiisteydestä vielä - Meillä oppi koiranpentu alle 2 viikossa sisäsiistiksi. Ei kai sitä muuta ihmeempää tehty kuin, että mahdollisimman paljon pihalle päivärutiinien ohessa. Eli päikkärien ja syömisten jälkeen aina samantien ulos. Toki saattoi auttaa kun pentu oli elänyt elämänsä ensimmäiset 7 viikkoa käytännössä ulkona aitauksessa ja kopissa emonsa kanssa. Eli ei ollut koskaan oppinut tekemään tarpeita sisätiloihin.
Meidän westie tuli taloon 8vk ikäisenä. Oltiin kesälomalla ja kytättiin kovasti ja ovesta ulos heti kun alkoi pyöriä rinkiä lattialla ja nuuskimalla etsiä kusipaikkaa. Loman jälkeen eläkeläisisäni kävi kusettamassa keskellä päivää. Koira oli täysin sisäsiisti n 4kk ikäisenä. Ei minkäänlaista sisälle tekemistä sen koommin yhtä ripulia lukuunottamatta vuosien päästä. Herralla tuntuu olevan hyvin seurapiirirakko muutenkin.
 
Jos olet laittanut kiellon ettei tietoja saa näyttää muille niin meinasit että ne annetaan silti :hmm:

Niin, kun jostain luin, enkä muista mistä - että ongelma voi olla. Ja mahtoiko olla vielä niinkin että jos joku löytää karkurin ja vie eläinlääkärille sirun lukuun, niin ell ei myöskään voisi antaa tietoja edes karkurin tapauksessa.

Mutta en todellakaan tiedä miten asia oikeasti on.

Kaks kertaa oli vanhempi nyt jo edesmennyt koira päässyt karkuun (oma vika), ihan rekisterissä kyllä, tatuointi vaan mahassa karvojen alla piilossa, koska oli ulkomaan tuonti. Suomen rekkarissa kylläkin.
Mutta somen kautta löytyi hyvinkin nopeasti, kun ei vanhus pitkälle ehtinyt. Toinen kerta meni niin että koira oli jo napattu kiinni, ja olin kotiin hakemassa - ennenkun alkoi puhelin ilmoitella vähän joka suunnalta että onks toi sun, juu... ja tallessa on jo.
 
Aika rohkeasti antavat jotkut ihmiset pienten lasten ulkoiluttaa koiriaan. Eilen joltain pieneltä tytöltä loppui sitten voimat kun 10kg fifi veti flexissä ja nykäisi itsensä irti. Syöksyi sitten suoraan meidän koirien iholle haukkumaan ja murisemaan, tyhmänrohkea kaveri tietty kun näillä omilla turreilla molemmilla painoa yli 30kg. Onneksi ovat ihan koiraystävällisiä, niin tyytyivät katselemaan että mikä pikku rimpula tuossa räyskyttää, mutta kyllä minua vähän taas jännitti se että tuolla kokoerolla voi jo ihan vahingossakin tulla pahaa jälkeä. Varsinkin tuon uroksen leikit ovat suht fyysisiä, eikä osaa rajoittaa voimiaan yhtään.

Ja tuli tietty mieleen että täälläkin naapurustossa on isoja vihaisia koiria, ei varmaan sille lapsellekaan maailman paras kokemus jos se fifi päätyy jonkun dogon ravisteltavaksi.
 
Aika rohkeasti antavat jotkut ihmiset pienten lasten ulkoiluttaa koiriaan. Eilen joltain pieneltä tytöltä loppui sitten voimat kun 10kg fifi veti flexissä ja nykäisi itsensä irti. Syöksyi sitten suoraan meidän koirien iholle haukkumaan ja murisemaan, tyhmänrohkea kaveri tietty kun näillä omilla turreilla molemmilla painoa yli 30kg. Onneksi ovat ihan koiraystävällisiä, niin tyytyivät katselemaan että mikä pikku rimpula tuossa räyskyttää, mutta kyllä minua vähän taas jännitti se että tuolla kokoerolla voi jo ihan vahingossakin tulla pahaa jälkeä. Varsinkin tuon uroksen leikit ovat suht fyysisiä, eikä osaa rajoittaa voimiaan yhtään.

Ja tuli tietty mieleen että täälläkin naapurustossa on isoja vihaisia koiria, ei varmaan sille lapsellekaan maailman paras kokemus jos se fifi päätyy jonkun dogon ravisteltavaksi.

Täällä kanssa käynyt pari kertaa samat, ja itseasiassa saman koiran toimesta - sillä erotuksella että toisella kertaa vanhemmat itse olivat mukana, kun perheen taapero ulkoilutti koiraa, onneksi tosiaan tuo oma ei tosiaan provosoidu - kummallakaan kerralla ei tullut mitään anteeksipyynnön kaltaista, saattoi olla kielimuuri...

Ja muutaman kerran tullut lenkillä vastaan ala-aste ikäinen flikka, jolla oman painoinen amstaffi/pitbulli/jokuvastaava ulkoilutettavana, harmikseni en ole koskaan aikuista nähnyt ulkoittavan tätä, koska voisi oikeasta kysyä että mitä sun päässä liikkuu, ei muuten mutta koitappa alaikäisen kanssa selvittämään, jos tulee reikiä.
 
Joo nämä on pahoja, meillä olisi ensin ollut mäyräkoira kurkussa kiinni ja lopulta varmaan toi amstaffi kun kumpikaan ei juuri siedä muita koiria, mäyräkoira kaikista vähiten ja se menisi isonkin koiran kimppuun ilman mitään itsesuojeluvaistoa :facepalm:

Muksu kun oli pieni niin annoin tytön taluttaa kultaistanoutajaa, mutta aina niin että mulla oli toinen hihna. Osaa kävellä super kiltisti (nykyään menee ilman hihnaa melkein aina) mutta silti en luota eläimeen niin paljoa että antaisin lapselle sen.
 
Meilläpäin täällä pyörii uros leonbergi. On tuo kyllä kun omistaja on ehkä 60+ pienikoikoinen nainen. Koira painaa ehkä 10-20kg enemmän kuin tämä täti.

Mutta on kyllä kiltti koira ja rauhallinen. Mitä nyt joskus innostuu kun päästän meidän narttu corgin nuusku etäisyydelle. Pippa antaa sille yleensä hampaita jos käy peräpään suhteen liian innokkaaksi.

edit. Meidän pimppis yritti nuuhkia sen palleja tuossa ni ei ylettäny :lol:
 
Ja sitten täällä seudulla myös kaukaasianpaimenkoira. Hänkin on hyvin rento mutta jostain syystä ainut koira noista isoista mitä Pimppis kunnioittaa/pelkää. Ikinä en ole nähnyt että meidän koira alistuu niin tämän kanssa käytiin nenät nuuhkaisee ja Pippa kävi selälleen pötkölleen suoraan sen nenän näyttäen mahan eikä näyttänyt ees hampaita :redface:
 
Jollain lähistöllä muriseva/ärisevä tanskandoggi. Eivät nuo kai yleensä tuollaisia ole?
 
Oli muuten hienoa aamulla nähdä kun lähikaupan tolppan oli kytketty iso sakemanni. Kaksi nuorta tyttöä (ikä ehkä 12v) kävelee ohi pystykorvan ja puudelin kanssa. Tytöt menee koiriensa kanssa puhuttamaan sakemannia. Kerkesin jo säikähtää että nyt voi käydä huonosti, mut koirat vain tervehti toisiaan nuuhkimalla, ja sit matka jatkui. Sakemanni jäi tyynenä katsomaan loittonevien tyttöjen perään.
 
Tämä veijari onnistui pureskelemaan ulkona puukeppiä ja siitähän jäi sitten tikku hampaankoloon. Nyt on kielessä haava ja tulehduskipulääke muutamaksi päiväksi :DIMG_20210328_222514.jpg
 
Koirat on kaikkien parhaita ystäviä
 
Eturistisiteet kun meni poikki ja polven korjausleikkauksesta on nyt 5vko niin pikkuhiljaa koira uskaltaa jo kävellä jalalla. Kävely nyt näyttää melko normaalilta mutta kevyessä ravissa välillä alkaa pomppia kolmella jalalla tai sitten pysähtyy ja nuolee leikattua jalkaa, eli kipuja on vielä.

Leikkaus oli iso ja vaativa ja toipuminen 100% kestää pahimmillaan 6kk.
 

Liitteet

  • IMG_20210515_203015~2.jpg
    IMG_20210515_203015~2.jpg
    3,3 MB · Luettu: 42
Eturistisiteet kun meni poikki ja polven korjausleikkauksesta on nyt 5vko niin pikkuhiljaa koira uskaltaa jo kävellä jalalla. Kävely nyt näyttää melko normaalilta mutta kevyessä ravissa välillä alkaa pomppia kolmella jalalla tai sitten pysähtyy ja nuolee leikattua jalkaa, eli kipuja on vielä.

Leikkaus oli iso ja vaativa ja toipuminen 100% kestää pahimmillaan 6kk.
Kuntoutus lyhentää todella paljon paranemisaikaa. Meillä toiselta koitalta leiktattu kummatkin jalat samasta syystä ja ensimmäistä jaksettiin kuntouttaa, niin ei oikeasti mennyt kauaa. Toisen kohdalla ei vaan jaksanut ja se taas kesti todella kauan parantua. Kun näytti parantuneen hyvin, niin jokin nopea liike, niin taas oltiin 3 jalkaisia pitkän aikaan.

Edit. Luin aiemman kommentin ja pelästyin, että harkitseeko joku oikeasti piikille laittoa, jos koiraan tulee "vika"? Tuollainen ristisiteen poikki meneminen pienemmillä koirilla taitaa olla aika yleistä? AInakin tälläinen käsitys jostain jäänyt, että näin olisi varsinkin vähän energisimmillä koirilla.
Nuori 3v ja niin täydellinen luonne koiralla niin ei raaskinut laittaa piikille ja varsinkin kun ennuste näissä on hyvä, nyt sitten 6vko koiralla 5min lenkeillä pitäisi pärjätä.
 
Viimeksi muokattu:
Kuntoutus lyhentää todella paljon paranemisaikaa. Meillä toiselta koitalta leiktattu kummatkin jalat samasta syystä ja ensimmäistä jaksettiin kuntouttaa, niin ei oikeasti mennyt kauaa. Toisen kohdalla ei vaan jaksanut ja se taas kesti todella kauan parantua. Kun näytti parantuneen hyvin, niin jokin nopea liike, niin taas oltiin 3 jalkaisia pitkän aikaan.

Edit. Luin aiemman kommentin ja pelästyin, että harkitseeko joku oikeasti piikille laittoa, jos koiraan tulee "vika"? Tuollainen ristisiteen poikki meneminen pienemmillä koirilla taitaa olla aika yleistä? AInakin tälläinen käsitys jostain jäänyt, että näin olisi varsinkin vähän energisimmillä koirilla.
Kyllä jalkaa kuntoututetaan koko ajan, eikä se sillä mitään nopeita liikkeitä tee, 20min hihnassa kavelyä, jalkaa jumpataan ja käydään fysioterapiassa.

Ei tuon lopettamista harkittu, moni vain sanoi että olisi laittanut koiran piikille kun ei rahat tuollaiseen riitä.

Toki jos koira olisi +10v niin sitten ehkä, ei ole mikään pieni leikkaus nimittäin.
 
Kyllä jalkaa kuntoututetaan koko ajan, eikä se sillä mitään nopeita liikkeitä tee, 20min hihnassa kavelyä, jalkaa jumpataan ja käydään fysioterapiassa.

Ei tuon lopettamista harkittu, moni vain sanoi että olisi laittanut koiran piikille kun ei rahat tuollaiseen riitä.

Toki jos koira olisi +10v niin sitten ehkä, ei ole mikään pieni leikkaus nimittäin.
Hyvä hyvä. Kun ihminen hankkii koiran, niin pitäisi olla jokin info- tai tietopläjäys, että kuinka saakelin kalliita eläinlääkärit ovat. Todella todella ikävää, että ihmiset joutuvat lopettamaan eläimiä, kun ei ole rahaa eläinlääkäri laskuihin. Olen myös törmännyt näihin ihmisiin ketkä sanovat, että piikille olisivat joutaneet, jos olisi ollut heidän koiransa. Mutta yleensä näillä ihmisillä ei ole itsellään ollut lemmikkieläimiä, niin helppo huudella aina vieraisiin pöytiin.

Jos on kovin energinen koira joka tykkää nopeista lähdöistä, niin suosittelen nyt jo pistämään rahaa sukan varteen seuraavaa jalkaa varten. :) Meillä on terrieri jolla on kaikki muut jalat operoitu paitsi yksi (yksi tosin eri syystä).
 
Kyllä jalkaa kuntoututetaan koko ajan, eikä se sillä mitään nopeita liikkeitä tee, 20min hihnassa kavelyä, jalkaa jumpataan ja käydään fysioterapiassa.

Ei tuon lopettamista harkittu, moni vain sanoi että olisi laittanut koiran piikille kun ei rahat tuollaiseen riitä.

Toki jos koira olisi +10v niin sitten ehkä, ei ole mikään pieni leikkaus nimittäin.
Ihan mielenkiinnosta: Missä hintaluokassa ollaan tuon kuntouttamisessa, kun puhutaan niin kallista olevan? Joku 6000-10000 eur total sisältäen fysioterapian?
 
Olen myös törmännyt näihin ihmisiin ketkä sanovat, että piikille olisivat joutaneet, jos olisi ollut heidän koiransa. Mutta yleensä näillä ihmisillä ei ole itsellään ollut lemmikkieläimiä, niin helppo huudella aina vieraisiin pöytiin.

Joillekkin se "piikille vieminen" onnistuu, toki tapauksesta riippuen voi olla enemmän tai vähemmän tunnetta nostavaa, ajoitus kysymys, helposti siirtää tuonnemmaksi.

Joillekkin se on vaikeampaa, ja varmaan jokainen helpolla siirtää tuonnemmaksi, ajoitus kysymyshän se pitkälti on.

Jotkut välttelee lemmikkejä sen takia että tiedostavat sen luopuimisen vaikeaksi.

En tiedä onko asiaan apuja tarjolla, jotkut pyytää apuun jotain läheistä/tuttua,.


Mutta yleensä näillä ihmisillä ei ole itsellään ollut lemmikkieläimiä,
Nykyään aika monella on perheessä ollut jossain elämänvaiheessa jokin lemmikki.
 
Ihan mielenkiinnosta: Missä hintaluokassa ollaan tuon kuntouttamisessa, kun puhutaan niin kallista olevan? Joku 6000-10000 eur total sisältäen fysioterapian?
Leikkaus oli 3k€, sitten fyssari ja jälkitarkastus joku 500€.

Leikkaus on oikeasti iso, siinä sahataan sääriluun pää poikki ja käännetään polvi oikeaan asentoon (koska siellä ei ole ristisiteitä mitkä pitää polven oikeassa asennossa) ja sitten paketti kasaan titaanilevyn ja ruuvien kanssa.
 
Hyvä hyvä. Kun ihminen hankkii koiran, niin pitäisi olla jokin info- tai tietopläjäys, että kuinka saakelin kalliita eläinlääkärit ovat. Todella todella ikävää, että ihmiset joutuvat lopettamaan eläimiä, kun ei ole rahaa eläinlääkäri laskuihin. Olen myös törmännyt näihin ihmisiin ketkä sanovat, että piikille olisivat joutaneet, jos olisi ollut heidän koiransa. Mutta yleensä näillä ihmisillä ei ole itsellään ollut lemmikkieläimiä, niin helppo huudella aina vieraisiin pöytiin.

Jos on kovin energinen koira joka tykkää nopeista lähdöistä, niin suosittelen nyt jo pistämään rahaa sukan varteen seuraavaa jalkaa varten. :) Meillä on terrieri jolla on kaikki muut jalat operoitu paitsi yksi (yksi tosin eri syystä).

Rahaa on vielä, mutta siksi meillä on kolme koiraa:cigarbeye:

Jos vakavasti niin tiedossaan tuo on että toinenkin jalka vielä menee.
 
Leikkaus oli 3k€, sitten fyssari ja jälkitarkastus joku 500€.

Leikkaus on oikeasti iso, siinä sahataan sääriluun pää poikki ja käännetään polvi oikeaan asentoon (koska siellä ei ole ristisiteitä mitkä pitää polven oikeassa asennossa) ja sitten paketti kasaan titaanilevyn ja ruuvien kanssa.
Minä olisin laittanut piikille. Ja kyllä, omistan koiran tälläkin hetkellä, ja taivalta tämän kanssa on takana jo 9 vuotta. Varsinaisesti rahastakaan tuo ei olisi kiinni, mutta tiedostaisin kuitenkin että tuohon rahaan saa kuitenkin kolme rotukoiraa, ja jos on kerran todennäköisestä että vika uusiutuu toiseen jalkaan, tekisin todennäköisesti ratkaisun lopetuksesta. Ehkä sitä on jotenkin kyynistynyt kun läheltä on myös tippunut ihmisiä pois nuorellä iällä. Koiran elinkaari on kuitenkin se 0-15 vuotta, ja on ihan normaalia että osa tippuu pois jo matkan puolivälissä. Toki on ajatuksena julmaa että joku päättää milloin elämä loppu, mutta toisaalta eipä ihminenkään saa itse valita kun syöpä tai sydänkohtaus iskee.

Menipä syvälliseksi :smoke:

E: Pakko lisätä sen verran, että olen myös kasvanut maatalossa hyötyeläimien keskellä, ja taloudessa oli myös metäsästyskoiria, niin ehkä sitä kautta ei liikaa tule eläimiä inhimillistettyä. Ei se metsästyskoiran elämäkään herkkua ole, kun 9kk vuodessa asutaan pienessä häkissä. Siihen verrattuna jo vaikkapa 5 vuotta "koiranelämää" sisäkoirana on aika luksusta.
 
Viimeksi muokattu:
Minä olisin laittanut piikille. Ja kyllä, omistan koiran tälläkin hetkellä, ja taivalta tämän kanssa on takana jo 9 vuotta. Varsinaisesti rahastakaan tuo ei olisi kiinni, mutta tiedostaisin kuitenkin että tuohon rahaan saa kuitenkin kolme rotukoiraa, ja jos on kerran todennäköisestä että vika uusiutuu toiseen jalkaan, tekisin todennäköisesti ratkaisun lopetuksesta. Ehkä sitä on jotenkin kyynistynyt kun läheltä on myös tippunut ihmisiä pois nuorellä iällä. Koiran elinkaari on kuitenkin se 0-15 vuotta, ja on ihan normaalia että osa tippuu pois jo matkan puolivälissä. Toki on ajatuksena julmaa että joku päättää milloin elämä loppu, mutta toisaalta eipä ihminenkään saa itse valita kun syöpä tai sydänkohtaus iskee.

Menipä syvälliseksi :smoke:

E: Pakko lisätä sen verran, että olen myös kasvanut maatalossa hyötyeläimien keskellä, ja taloudessa oli myös metäsästyskoiria, niin ehkä sitä kautta ei liikaa tule eläimiä inhimillistettyä. Ei se metsästyskoiran elämäkään herkkua ole, kun 9kk vuodessa asutaan pienessä häkissä. Siihen verrattuna jo vaikkapa 5 vuotta "koiranelämää" sisäkoirana on aika luksusta.
Ymmärrän myös tämän, tiedän monta entistä metsästys koiraa jotka on lopetettu muutaman vuoden iässä kun metsästäminen ei onnistu, joko onnettomuuden tai muun syyn takia.

Kaupungissa koira otetaan enemmän seuraksi ja kotikoiraksi, vaikka tämäkin yksilön kanssa harrastetaan raunio hakua, agilityä, tokoa ym. niin kotikoira se silti on ja kerta tuo leikkaus parantaa jalan 100% niin ei anna luonto periksi lopettaa nuorta koiraa kenen luonne on puhdasta kultaa ja se tekisi ihmisen eteen mitä vain.
 

Liitteet

  • image.jpg
    image.jpg
    2,3 MB · Luettu: 41
Isoissa operaatioissa punnitsen että 1) tuleeko koira kuntoon operaation jälkeen ja 2) kuinka paljon koira kärsii leikkauksesta ja toipumisaikana. Operaation hinta ei ole mitenkään ratkaiseva tekijä, jos vain raha itseltä löytyy. Omistaja joutuu tekemään päätöksen koska koira sitä ei pysty tekemään. Esimerkiksi sytostaattihoidot ym. lääkinnälliset syöpähoidot ovat ehdoton ei.
 
Isoissa operaatioissa punnitsen että 1) tuleeko koira kuntoon operaation jälkeen ja 2) kuinka paljon koira kärsii leikkauksesta ja toipumisaikana. Operaation hinta ei ole mitenkään ratkaiseva tekijä, jos vain raha itseltä löytyy. Omistaja joutuu tekemään päätöksen koska koira sitä ei pysty tekemään. Esimerkiksi sytostaattihoidot ym. lääkinnälliset syöpähoidot ovat ehdoton ei.
Tämä
 
Meillä lähti tuo toinen corgi unille kypsässä 13v iässä kun tuli kasvain suuhun.

En kyllä oikein tiedä mitä tekisin jos tälle nuoremmalle (8v) jotain sattuisi. Häneltä on nyt silmät käsitelty eläinsairaalassa kun rupesi jotain kalvoa muodostaa niihin. Vituttanut maksaa noita vakuutuksia mutta lähes kuittas kyllä nuo silmäjutut viimeisen 8v vakuutusmaksut.

Veisin ehkä piikille jos jalat tai selkä murtuisi. Toivottavasti kuitenkin hän elää vielä pitkään.
Eli en varmaan ehkä veisi leikkaukseen jos pahasti paskana luu.
 
Just puhuttiin meidän rescue-vainaasta, joka tuli meille aikanaan jalkavaivaisena ja leikkaus oli yksi kolmesta vaihtoehdosta. Muut kaksi oli amputaatio ja eutanasia. Oli täydellinen no-brainer hoitaa vamma leikkauksella. Koira (silloin n. nelivuotias) olisi varmaan pärjännyt aikansa vinoon luutuneella koivellaan, mutta vanhuus ei olisi välttämättä ollut ihan auvoinen. Olihan operaatiolla hintaa ja toipuminen kohtuullisen pitkä. Jos tulisi sama tilanne eteen uudelleen, en silti miettisi jälkiviisaanakaan muita ratkaisuja kuin leikkauttaa koipi kuntoon. Jos aikoo ottaa koiran, ottaa samalla vastuun kaikista tulevista hoitokustannuksista. Jos niihin ei ole varaa, ei ota koiraa.
 
E: Pakko lisätä sen verran, että olen myös kasvanut maatalossa hyötyeläimien keskellä, ja taloudessa oli myös metäsästyskoiria, niin ehkä sitä kautta ei liikaa tule eläimiä inhimillistettyä. Ei se metsästyskoiran elämäkään herkkua ole, kun 9kk vuodessa asutaan pienessä häkissä. Siihen verrattuna jo vaikkapa 5 vuotta "koiranelämää" sisäkoirana on aika luksusta.
Mikä muuten tuossa on, että jotkut metsästyskoirat asuvat vallan häkissä? Luonnollisesti tuossa ei sellaista sidettä pääse syntymäänkään tälläisella asumusjärjestelyllä, kuin puhtaalla lemmikillä. Varmaan sama koskee ihmisä ketkä asuvat maalla ja koirat on paljon itsenäisempiä siellä eikä ole jatkuvastu isännän/emännän lähellä.

Meillä lähti tuo toinen corgi unille kypsässä 13v iässä kun tuli kasvain suuhun.

En kyllä oikein tiedä mitä tekisin jos tälle nuoremmalle (8v) jotain sattuisi. Häneltä on nyt silmät käsitelty eläinsairaalassa kun rupesi jotain kalvoa muodostaa niihin. Vituttanut maksaa noita vakuutuksia mutta lähes kuittas kyllä nuo silmäjutut viimeisen 8v vakuutusmaksut.

Veisin ehkä piikille jos jalat tai selkä murtuisi. Toivottavasti kuitenkin hän elää vielä pitkään.
Eli en varmaan ehkä veisi leikkaukseen jos pahasti paskana luu.
Meillä suussa kasvava kasvain sinetöi meidän edellisen koiran kohtalon myös. Eihän noille syöpähommille oikein mitään voi, kun monesti on levinnyt jo ympäri kehoa, kun tuollainen huomataan. Amerikassahan noita taidetaa hoitaa hyvinkin paljon. Onkohan rapakon takana eläinlääkärillä käynti yhtä kallista kuin meillä täällä?

Just puhuttiin meidän rescue-vainaasta, joka tuli meille aikanaan jalkavaivaisena ja leikkaus oli yksi kolmesta vaihtoehdosta. Muut kaksi oli amputaatio ja eutanasia. Oli täydellinen no-brainer hoitaa vamma leikkauksella. Koira (silloin n. nelivuotias) olisi varmaan pärjännyt aikansa vinoon luutuneella koivellaan, mutta vanhuus ei olisi välttämättä ollut ihan auvoinen. Olihan operaatiolla hintaa ja toipuminen kohtuullisen pitkä. Jos tulisi sama tilanne eteen uudelleen, en silti miettisi jälkiviisaanakaan muita ratkaisuja kuin leikkauttaa koipi kuntoon. Jos aikoo ottaa koiran, ottaa samalla vastuun kaikista tulevista hoitokustannuksista. Jos niihin ei ole varaa, ei ota koiraa.
Tästä samaa mieltä. Eläintä hankkiessa pitäisi tiedostaa, että jossain kohti saattaa tulla yllättäviä kuluja ja ei niin halpojakaan. Ollan itse vuosien saatossa pulitettu henkilöauton verran eläinlääkärikuluja, mutta koskaan ei ole harmittanut.

Eläinlääkäreitä on hyviä ja huonoja. Huonot on niitä keiden tarkoitsu on vain teettä turhia turkimuksia ja rahastaa ihmisä.
 
On myös umpipaskoja. Eräs sankari alkoi kerran väkisin selättään tuota omaa kanariandoggia. Meinasi käydä huonosti.
ei sentään käsi lähtenyt irti? :D

Meillä anoppilassa suomenlapinkoira. Hänellä kyllä niin hieno tarha siellä että ei halua juuri tuvassa käydä. Joku 10x10 m ja sitten ukko rakentanut parven sinne missä hän saa nukkua :D

Ei se tosiaan sisällä viihdy kuin pari tuntia tjs. Sit haluaa omaan pesään.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
256 255
Viestejä
4 454 439
Jäsenet
73 680
Uusin jäsen
Scitech

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom