Kodin rempat(DIY)

[astars]

Vähän ympäripyöreä kysymys. Mitä sillä yhtenäisellä tilalla halutaan ja mihin tarkoitukseen? Mikä vika nykyisessä pohjamallissa on?

Oman talon vieressä oleva talo tyhjillään, ja remontointi säälliseen asuttavaan kuntoon vaatisi kohtuullisen syvät taskut. Ei myöskään kiinnosta samaan pihapiiriin ottaa ketään hääräämään. Katto uusittu tasakatosta harjakatoksi 2002 ja ulkovuorauskin vielä ihan ok-kunnossa. Oh + saunan puoli jää "viihdekäyttöön", lopputilasta pitäisi saada seiniä nurin ja oviaukko puhkaistua jotta mahtuu kalustoa sisälle ettei tarvitse taivasalla/vuokrahallissa säilyttää. Kantavia seiniähän tuossa näkyy omaan silmään muutama olevan, mites niiden kanssa? Nurin ja palkilla tai tolpalla tuenta? Kaveri (rakennusmestari) tulossa katsomaan, mutta kysytään nyt täältäkin mielipidettä kun mahtaa osaajiakin löytyä.

 

[ZZRX]

Oman talon vieressä oleva talo tyhjillään, ja remontointi säälliseen asuttavaan kuntoon vaatisi kohtuullisen syvät taskut. Ei myöskään kiinnosta samaan pihapiiriin ottaa ketään hääräämään. Katto uusittu tasakatosta harjakatoksi 2002 ja ulkovuorauskin vielä ihan ok-kunnossa. Oh + saunan puoli jää "viihdekäyttöön", lopputilasta pitäisi saada seiniä nurin ja oviaukko puhkaistua jotta mahtuu kalustoa sisälle ettei tarvitse taivasalla/vuokrahallissa säilyttää. Kantavia seiniähän tuossa näkyy omaan silmään muutama olevan, mites niiden kanssa? Nurin ja palkilla tai tolpalla tuenta? Kaveri (rakennusmestari) tulossa katsomaan, mutta kysytään nyt täältäkin mielipidettä kun mahtaa osaajiakin löytyä.

Eli asunto olisi tarkoitus muuttaa pääasiassa varastokäyttöön?

 

[astars]

Eli asunto olisi tarkoitus muuttaa pääasiassa varastokäyttöön?

Noh, miten sen nyt ottaa, toinen puoliskohan tuosta jää vielä asumiskelpoiseksi, eli ei liene kyseessä käyttötarkoituksen muutos. Taitaa joutua joka tapauksessa rakennusluvan hakemaan, ei taida enää pelkällä toimenpideluvalla moisesta selvitä

 

[ZZRX]

Noh, miten sen nyt ottaa, toinen puoliskohan tuosta jää vielä asumiskelpoiseksi, eli ei liene kyseessä käyttötarkoituksen muutos. Taitaa joutua joka tapauksessa rakennusluvan hakemaan, ei taida enää pelkällä toimenpideluvalla moisesta selvitä

Joo kyllähän nuo kantavien rakenteiden muutokset vaatinee rakennusluvan. Monestihan jos on kantava seinä niin siihen tulee tilalle metallipalkki jos pitkä jänneväli tai sit kertopuupalkki jos lyhyempi. Rakennesuunnittelijahan nuo kantavien kohtien toteutukset suunnittelee.

 

[Ponsu]

Juu, rakennesuunnittelija on oikea henkilö vastaamaan. Ne on muuten sitten kiven alla. Ainakin täällä länsirannikolla päin. Siis ne, jotka tekee tommoisia "pieniä" kohteita.

EDIT: Sitten meillä tarvittiin ainakin vastaava mestari lisäksi. Koin parhaaksi ratkaisuksi, että tuli firma tekemään, jossa tuo vastaava työnjohto mukana ja hoitivat matskun ja kuvien mukaan kaikki. Oma vastuu lähti siinä samalla.

 

[A_SA]

Alkaa valmistua pikkuhiljaa. Aika korkeelle oot ottanut noi tvn piuhat. Toivottavasti ei mee liian ylös jos vaikka haluu pudottaa telkkaria alemmaks tai vaihtaa pienempään. Sähkötkin oikein putkitettuna. Tuota aina ihmetellyt kun iso osa työmaista kaameessa sotkussa, toivottavasti ei oo koko huoneisto tuollaisessa kunnossa. Joko ratkaisit tuon putkikotelohomman millainen tulee?

Piuhaputkia trimmattiin hiukan vielä ennen levytystä. Eli eivät jääneet noin ylös. Nyt tulossa seiskaseiska, niin ei ainakaan pienempään voi vaihtaa

Seinä nyt levytetty ja odottaa tasoitusta.

Keittiön katto on myös saanut kipsipeitteen:

Alasvalot hiukan vaihtoivat paikkaa suunnitellusta L-muodosta neliöön. Nyt ympyröivät tulevan saarekkeen. Alaslaskusta, kuin myös valoista, tuntuu tulleen onnistuneet.

Sotkusta en itsekään niin välitä. Tuolla on nyt ukkoa pyörinyt sen verta, että ei siltä täysin voi välttyä. Ollaan sovittu, että käyn välillä laittamassa tavaroita ojennukseen ja siivoamassa.

Kotelon runko näkyy tuossa ylempänä. Nyt on mitat ja sijainnit tiedossa, niin aletaan hieromaan Ikean kanssa keittiön viimeistä muotoa.

 

[ZZRX]

Piuhaputkia trimmattiin hiukan vielä ennen levytystä. Eli eivät jääneet noin ylös. Nyt tulossa seiskaseiska, niin ei ainakaan pienempään voi vaihtaa

Seinä nyt levytetty ja odottaa tasoitusta.

Keittiön katto on myös saanut kipsipeitteen:

Alasvalot hiukan vaihtoivat paikkaa suunnitellusta L-muodosta neliöön. Nyt ympyröivät tulevan saarekkeen. Alaslaskusta, kuin myös valoista, tuntuu tulleen onnistuneet.

Sotkusta en itsekään niin välitä. Tuolla on nyt ukkoa pyörinyt sen verta, että ei siltä täysin voi välttyä. Ollaan sovittu, että käyn välillä laittamassa tavaroita ojennukseen ja siivoamassa.

Kotelon runko näkyy tuossa ylempänä. Nyt on mitat ja sijainnit tiedossa, niin aletaan hieromaan Ikean kanssa keittiön viimeistä muotoa.

Kyllähän siitä hyvä tule. Kantsii katkasta noi putkien päät seinän tasoon etteivät jää tielle, voi olla vaikeeta sit kun seinä on maalattu valmiiks.

 

[A_SA]

Alapäät vedettiin jo tasoon. Yläpäät odottaa vuoroaan. Alkuun tulee vaan toinen käyttöön, niin pitää miettiä, josko ylimääräiseen laitaisi peitelevyt suoraan päälle.

 

[Ponsu]

Piuhaputkia trimmattiin hiukan vielä ennen levytystä. Eli eivät jääneet noin ylös. Nyt tulossa seiskaseiska, niin ei ainakaan pienempään voi vaihtaa

Seinä nyt levytetty ja odottaa tasoitusta.

Keittiön katto on myös saanut kipsipeitteen:

Alasvalot hiukan vaihtoivat paikkaa suunnitellusta L-muodosta neliöön. Nyt ympyröivät tulevan saarekkeen. Alaslaskusta, kuin myös valoista, tuntuu tulleen onnistuneet.

Sotkusta en itsekään niin välitä. Tuolla on nyt ukkoa pyörinyt sen verta, että ei siltä täysin voi välttyä. Ollaan sovittu, että käyn välillä laittamassa tavaroita ojennukseen ja siivoamassa.

Kotelon runko näkyy tuossa ylempänä. Nyt on mitat ja sijainnit tiedossa, niin aletaan hieromaan Ikean kanssa keittiön viimeistä muotoa.

Eikö tuonne jätetty yhtään painumavaraa tolle TV-seinälle? Eikö tuossa ole vaarana, että kipsistä tulee "kantava" ja sitten paukkuukin saumat auki. Vai onko tämä vain huuhaata?

 

[A_SA]

Voin kurkata tänään, että onko jätetty liikuntavaraa. Seinään käytettiin EK-levyä, jos sillä merkitystä.

Itse levy painuu vai mikä siellä liikkuu?

 

[ZZRX]

Voin kurkata tänään, että onko jätetty liikuntavaraa. Seinään käytettiin EK-levyä, jos sillä merkitystä.

Itse levy painuu vai mikä siellä liikkuu?

Siinä pelätään että yläpuolella oleva kattorakenne painuu alaspäin kuormien ja lämpölaajanemisen takia. On melko teoreettista tuollaisessa vankassa kivitalossa. Enemmänkin puurunkoisten omakotitalojen ongelma. Sulla ei varmaan tule kattolistoja niin olisi hieman haastavampaa toteuttaa ilman listoja tällöin. Paras lopputulos saadaan jättämällä ylös ja alas noin 1cm raot jotka täytetään elastisella massalla kuten tetramassa. Päälle laitetaan katonrajaan kipsilevyn paperinauha joka käännetään 90asteen kulmaan katonrajaan. Lopputulos viimeistellään tetramassalla tehdyllä pyöristyksellä joka maalataan katon väriin, maalirajaus tehdään 1cm päähän katonrajasta. Kokemuksella voin todeta että pelkkä tetramassa ei kestä rakenteiden liikkeitä varsinkaan levyrakenteisissa seinissä vaan tulee hiushalkeamia ajan kanssa.

 

[A_SA]

Siinä pelätään että yläpuolella oleva kattorakenne painuu alaspäin kuormien ja lämpölaajanemisen takia. On melko teoreettista tuollaisessa vankassa kivitalossa. Enemmänkin puurunkoisten omakotitalojen ongelma. Sulla ei varmaan tule kattolistoja niin olisi hieman haastavampaa toteuttaa ilman listoja tällöin. Paras lopputulos saadaan jättämällä ylös ja alas noin 1cm raot jotka täytetään elastisella massalla kuten tetramassa. Päälle laitetaan katonrajaan kipsilevyn paperinauha joka käännetään 90asteen kulmaan katonrajaan. Lopputulos viimeistellään tetramassalla tehdyllä pyöristyksellä joka maalataan katon väriin, maalirajaus tehdään 1cm päähän katonrajasta. Kokemuksella voin todeta että pelkkä tetramassa ei kestä rakenteiden liikkeitä varsinkaan levyrakenteisissa seinissä vaan tulee hiushalkeamia ajan kanssa.

Aivan. Tässä tapauksessa painumaa ei enää tapahdu. Yli 80 vuotias tiilitalo.

Kattolistoja ei tosiaan tule. Leveä valoraja tulee seinään. En ole edes miettinyt, että miten maalarit tasoittavat tuon kipsilevyn ja katon välisen rajan. Katto tullaan verkottamaan.

 

[ZZRX]

Aivan. Tässä tapauksessa painumaa ei enää tapahdu. Yli 80 vuotias tiilitalo.

Kattolistoja ei tosiaan tule. Leveä valoraja tulee seinään. En ole edes miettinyt, että miten maalarit tasoittavat tuon kipsilevyn ja katon välisen rajan. Katto tullaan verkottamaan.

Jep, sinne nurkkaan tulee melko varmasti halkeamia jos ei laita kipsilevynauhaa. Tarkennetaan vielä: pystynurkkiin ei kannata laittaa nauhaa, mutta katonrajassa oleviin nurkkiin kannattaa.

 

[A_SA]

Kuitti. Varmistelen tämän maalareiden kanssa. Helppo tässä vaiheessa vielä kysäistä.

Tähän vihreällä merkittyyn rajakohtaan kipsilevynauhaa:

 

[ZZRX]

Kuitti. Varmistelen tämän maalareiden kanssa. Helppo tässä vaiheessa vielä kysäistä.

Tähän vihreällä merkittyyn rajakohtaan kipsilevynauhaa:

Juurikin näin. Tämä on ainakin oma suositukseni. Vertailukohtana mulla on itelläni omassa asunnossani noita täyskivi- sekä kipsilevyseiniä. Kipsilevyseinät ei kestä yhtään vaan kaikki akryylillä tehdyt saumat on halki enemmän tai vähemmän. Kiviseinät kestäneet huomattavasti paremmin, mutta niistäkin osassa on jonkin verran halkeamia. Aikaisemmin ennen remonttia kaikissa saumoissa oli nauhat, enkä ainakaan huomannut kyseistä ongelmaa. Seinien avaamisen takia uusiin ei ikävä kyllä pystynyt enään laittamaan.

 

[tietokonerikki]

Järkevin tapa tehdä ympäröidystä alueesta yhtenäistä tilaa?

Ota rakennesuunnittelijaan yhteyttä (mestarisikin voi tietää?)... Luulen, että tossa kantaa vain ulkoseinät (sen näkee rakennekuvista), jolloin kaiken voisi sisältä purkaa (vaatii silti luvan). "Pahimmassa tapauksessa joutuu tekemään tukia. Luulen silti, että toi katto on tossa nurkasa tuettu ristiin ristikoilla molempiin "siipiin". Eli olisi kohtuu helposti toteuettavissa? => purkua ja purkujälien paikkaus +uusi seinä ton puuttuvan paikalle.

Teoriassa olisi mahdollista, että toi keittiön tiilliseinä on kantava, mutta epäilen ettei olisi. Näet sen kun vähän avaat kattoa , jos seinä ei ole kattoristikossa missään kiinni se ei kanna. (Kuviinkaan ei pidä 100%:sti luottaa, aina voidaan tehdä toisin kuin mitä kuvissa on)

 

[tietokonerikki]

Piuhaputkia trimmattiin hiukan vielä ennen levytystä. Eli eivät jääneet noin ylös. Nyt tulossa seiskaseiska, niin ei ainakaan pienempään voi vaihtaa

Seinä nyt levytetty ja odottaa tasoitusta.

Keittiön katto on myös saanut kipsipeitteen:

Alasvalot hiukan vaihtoivat paikkaa suunnitellusta L-muodosta neliöön. Nyt ympyröivät tulevan saarekkeen. Alaslaskusta, kuin myös valoista, tuntuu tulleen onnistuneet.

Sotkusta en itsekään niin välitä. Tuolla on nyt ukkoa pyörinyt sen verta, että ei siltä täysin voi välttyä. Ollaan sovittu, että käyn välillä laittamassa tavaroita ojennukseen ja siivoamassa.

Kotelon runko näkyy tuossa ylempänä. Nyt on mitat ja sijainnit tiedossa, niin aletaan hieromaan Ikean kanssa keittiön viimeistä muotoa.

Miksi, et muurauttanut takaisin tota keittiön-MH välistä seinää? (Vai onko siinä muuraus?) Kun keittiössä laitetaan kaapinovi varomattomasti kiinni, ääni kuuluu seinän toiselle MH:n puolelle runkoäänenä.
Varmaan tuet ton tiiliseinän yläosan kunnolla, ettei se ajan kanssa irtoa kiinnipaiskautuvan oven tärinän takia.

 

[A_SA]

Miksi, et muurauttanut takaisin tota keittiön-MH välistä seinää? (Vai onko siinä muuraus?) Kun keittiössä laitetaan kaapinovi varomattomasti kiinni, ääni kuuluu seinän toiselle MH:n puolelle runkoäänenä.
Varmaan tuet ton tiiliseinän yläosan kunnolla, ettei se ajan kanssa irtoa kiinnipaiskautuvan oven tärinän takia.

Olisiko tuosta muurauksesta ollut jotain hyötyä vs nyt laitetut tuplakipsit ja villat? Siinä ei siis ollut tiiliseinää

Kipsillä saatiin sähköt ja verkkopiuhat helposti seinän sisään.

Tuolla seinällä ei ole mitään kaappeja. Jääkaappi on sitä vasten. Kaikki ovet tulevat myös soft close -toiminnolla.

 

[Dr. Who]

Kuitti. Varmistelen tämän maalareiden kanssa. Helppo tässä vaiheessa vielä kysäistä.

Tähän vihreällä merkittyyn rajakohtaan kipsilevynauhaa:

En näe merkintää

Okei vitsi vitsi, olen siis värisokea ja nämä on aina hauskoja kun joku merkkaa jotain ja minä en vain näe mitään.

Remppa näyttää hyvältä ja kerrankin sellainen missä tehdään eikä puhuta ja haaveilla! Mielenkiinnolla seuraan.

 

[tietokonerikki]

Olisiko tuosta muurauksesta ollut jotain hyötyä vs nyt laitetut tuplakipsit ja villat? Siinä ei siis ollut tiiliseinää

Kipsillä saatiin sähköt ja verkkopiuhat helposti seinän sisään.

Tuolla seinällä ei ole mitään kaappeja. Jääkaappi on sitä vasten. Kaikki ovet tulevat myös soft close -toiminnolla.

Noin yleensä (ei ole oikeasti suoraviivainen asia, mm. sivutiesiirtymät äänitaahuudet vaikuttavat asian) vastaavan paksuinen tiiliseinäpainonsa takia on parempi.
Joten itselleni olisin muurannut + luultavasti vielä ohut ranka+ kipsilevy. Sulla on nyt aika hyvä (ääniersitysmielessä ) seinä olohuoneessa naapuriasi vasten. Jos kiinnostusta riittää voit helposti testata tilannetta itselläsi pyytämällä esim. puolisoasi kopauttamaan seinää (MH:n ja sitä keittiön ulkoseinään olessasi MH:ssa.

 

[A_SA]

Noin yleensä (ei ole oikeasti suoraviivainen asia, mm. sivutiesiirtymät äänitaahuudet vaikuttavat asian) vastaavan paksuinen tiiliseinäpainonsa takia on parempi.
Joten itselleni olisin muurannut + luultavasti vielä ohut ranka+ kipsilevy. Sulla on nyt aika hyvä (ääniersitysmielessä ) seinä olohuoneessa naapuriasi vasten. Jos kiinnostusta riittää voit helposti testata tilannetta itselläsi pyytämällä esim. puolisoasi kopauttamaan seinää (MH:n ja sitä keittiön ulkoseinään olessasi MH:ssa.

Tiiliseinä + kipsilevy olisi varmasti ollut paras.

Tässä olisi vaan pitänyt rakentaa tiiliseinä sellaiseen kohtaan, jossa sitä ei alunperin ole ollut. Pistekuorma olisi ollu moninkertainen. Olisihan sen voinut laittaa betonipalkin päälle, mutta se olisi vaatinut paljon lisätyötä myös makuuhuoneen lattiaan.

Eikö tuonne jätetty yhtään painumavaraa tolle TV-seinälle? Eikö tuossa ole vaarana, että kipsistä tulee "kantava" ja sitten paukkuukin saumat auki. Vai onko tämä vain huuhaata?

Katossa ja lattiassa oli millistä senttiin rakoja, eli ihan kiinni levyt eivät olleet. Ihan vaaterissa ei tainnut katto olla

Tänään saatiin levytykset valmiiksi olohuoneen, keittiön ja eteisen osalta. Lisäksi saatiin poistettua maalit olohuoneen katosta ja viimeiset tapetit seinistä. Seuraavaksi makuuhuoneen tapettien ja katon kimppuun.

Olohuoneessa jatketaan kohta tasoituksilla ja maalauksilla. Keittiön seinässä riittää tasoittamista, varsinkin välitilan saamisessa kuntoon. Kunnon perunamaa.
Tämän jälkeen on tarkoitus hioa ja suojata lattiat.

 

[ZZRX]

Mites nuo katon maalit muuten poistettiin? Oliks kovaki homma?

 

[A_SA]

Manuaalisesti skrapaamalla poistettiin. Olihan siinä hommaa, mutta jaettuna useammalle päivälle, niin ei kiristänyt niin kovin otsalohkoa.

Tällaiset skrapat ostin ensimmäisen päivän jälkeen. Helpotti kummasti hommaa.

 

[tietokonerikki]

Tiiliseinä + kipsilevy olisi varmasti ollut paras.

Tässä olisi vaan pitänyt rakentaa tiiliseinä sellaiseen kohtaan, jossa sitä ei alunperin ole ollut. Pistekuorma olisi ollu moninkertainen. Olisihan sen voinut laittaa betonipalkin päälle, mutta se olisi vaatinut paljon lisätyötä myös makuuhuoneen lattiaan.

Katossa ja lattiassa oli millistä senttiin rakoja, eli ihan kiinni levyt eivät olleet. Ihan vaaterissa ei tainnut katto olla

Tänään saatiin levytykset valmiiksi olohuoneen, keittiön ja eteisen osalta. Lisäksi saatiin poistettua maalit olohuoneen katosta ja viimeiset tapetit seinistä. Seuraavaksi makuuhuoneen tapettien ja katon kimppuun.

Olohuoneessa jatketaan kohta tasoituksilla ja maalauksilla. Keittiön seinässä riittää tasoittamista, varsinkin välitilan saamisessa kuntoon. Kunnon perunamaa.
Tämän jälkeen on tarkoitus hioa ja suojata lattiat.

Muistelin, että sulla olisi ollut siinä ennestäänkin tiiliseinä. Villa unohtui siitä "mun" rakenteesta. Sulla on toi katto sen verran halkeillut, että suosittelen laittamaa siihen ohuen lasikuitukankaan plus ylitasoituksen.

Muuten voin melkein antaa takuun, että muutaman vuoden sisällä kattoon tulee vähintäänkin hiushalkeamia.Noiden halkeamien eläessä. (joskus niitä avataan isommiksi +paikkaaus ja yritetään sitä kautta saada paremmiksi).

 

[A_SA]

Villat tulee mullakin tohon väliseinään. Ilman niitä lähtee aika ontto saundi. Villotettiin myös tuo putkikotelo, josko vaimentaisi hiukan putkien ja viemärin ääniä.

Katto tosiaan verkotetaan ja rappaillaan kuntoon.

 

[Geroniimo]

Meillä on toisessa kylppärissä katto kipsilevyä. En tosin tehnyt itse kun teetettiin koko kylppäriremppa. Mutta eihän tuo sinänsä eroa kuivan tilan katosta muuten kuin että pintaan joku kosteuden kestävä maali, esim. Tikkurilan Luja. Saumoissa on silikonia.

Onko tietoa onko katto ihan perus kipsiä vai jotain kosteudenkestävää tms?

 

[Zigh]

Onko tietoa onko katto ihan perus kipsiä vai jotain kosteudenkestävää tms?

Ihan EK kipsiä se muistaakseni on. Tikkurilan lujalla maalattu. Ja tasotekin taisi olla jotain kosteuden kestävää.

 

[EAQRSK]

Juurikin näin. Tämä on ainakin oma suositukseni. Vertailukohtana mulla on itelläni omassa asunnossani noita täyskivi- sekä kipsilevyseiniä. Kipsilevyseinät ei kestä yhtään vaan kaikki akryylillä tehdyt saumat on halki enemmän tai vähemmän. Kiviseinät kestäneet huomattavasti paremmin, mutta niistäkin osassa on jonkin verran halkeamia. Aikaisemmin ennen remonttia kaikissa saumoissa oli nauhat, enkä ainakaan huomannut kyseistä ongelmaa. Seinien avaamisen takia uusiin ei ikävä kyllä pystynyt enään laittamaan.

Kyllä ne akryylit ihan hyvin kestää kunhan on vedetty puhtaalle pohjalle. Jos tuo nauhoitus olisi parempi tapa, uudet talot tehtäisiin myös niin. Rakentajalla on kumminkin näille takuut, niin ei kukaan halua mennä parin vuoden päästä mitään korjaamaan. Ainakaan meidän ei ole akryylisaumoja täytynyt käydä korjaamassa missään kohteessa, kunhan ne on tehty oikein ja oikeissa olosuhteissa. Ne saumathan maalataan päälle, ja usein maali akryylin päällä halkeilee (maalattu huonolla tai väärällä maalilla) ja se näyttää siltä että koko akryylisauma on halki. Esim. Teknos Ekora 7 on sellainen että ei halkeile.

 

[ZZRX]

Kyllä ne akryylit ihan hyvin kestää kunhan on vedetty puhtaalle pohjalle. Jos tuo nauhoitus olisi parempi tapa, uudet talot tehtäisiin myös niin. Rakentajalla on kumminkin näille takuut, niin ei kukaan halua mennä parin vuoden päästä mitään korjaamaan. Ainakaan meidän ei ole akryylisaumoja täytynyt käydä korjaamassa missään kohteessa, kunhan ne on tehty oikein ja oikeissa olosuhteissa. Ne saumathan maalataan päälle, ja usein maali akryylin päällä halkeilee (maalattu huonolla tai väärällä maalilla) ja se näyttää siltä että koko akryylisauma on halki. Esim. Teknos Ekora 7 on sellainen että ei halkeile.

Tässä tapauksessa Tikkurila Siro 2:sta käytetty ja toiseen kohtaan testattu jättää Tikkurila Tixomatt pohjamaalille. Ekora 7:aa en ole kokeillut. Varsinkin nuo ulkokulmat näyttäisi olevan niitä arimpia kohtia. Yleensähän monet tekee nuo sillä mikä on halvin tapa pitkässä juoksussa. Uusissa asunnoissa joutuu yleensä käydä korjaamassa jotain muutakin niin voi korjaailla noita samalla. Mun käsityksen mukaan noita tekotapoja on monia ja osa käyttää noissa saumanauhaa ja osa akryylimassaa. Väittäisin kuitenkin että saumanauha on kestävämpi tapa toteuttaa.

Silläkin on mun käsityksen mukaan merkitystä ovatko seinät ja katto samaa materiaalia. Jos kaikki on kiveä on halkeilu pienempää kuin jos on kivikatto ja kipsiseinät. Kivi elää kaikista vähiten joten siihen tulee luonnollisesti vähiten.

 

[GvsE]

Kyl mää ainakin tykkään tehdä töissä aina akryylillä, antaa vaa kuivua hyvin nii kyl se kestää, jos on joku parempi kohde niin oon käyttäny yleensä tätä Kiilto Acryl Akryylimassa - Kiilto Fi jotenkin tuntuu et kestää paremmin ainakin katonrajassa Myös wurth polymeerimassa on jees!

 

[SheikYerbouti]

Olemme muuttamassa 2003 valmistuneeseen asuntoon, jonka laatoitetuissa kodinhoitohuoneessa ja erillisessä WC:ssä on lattiakaivot. Osaisiko joku sanoa, mitä hyvä rakennustapa on 2000-luvun alussa sanonut vedeneristeestä lattiakaivollisissa huoneissa? Tuleeko olla vedeneristetty, jos lattiakaivo huoneesta löytyy?

En ole vielä päässyt kurkkimaan kaivon sisälle, joten en tiedä vilahteleeko siellä vedeneristyksen reunat.

 

[tietokonerikki]

Olemme muuttamassa 2003 valmistuneeseen asuntoon, jonka laatoitetuissa kodinhoitohuoneessa ja erillisessä WC:ssä on lattiakaivot. Osaisiko joku sanoa, mitä hyvä rakennustapa on 2000-luvun alussa sanonut vedeneristeestä lattiakaivollisissa huoneissa? Tuleeko olla vedeneristetty, jos lattiakaivo huoneesta löytyy?

En ole vielä päässyt kurkkimaan kaivon sisälle, joten en tiedä vilahteleeko siellä vedeneristyksen reunat.

Sinänsä tolla ei ole mitään merkitystä, koska tuolloin ja taitaa olla nytkin vesieristeille annetiin/annetaan vain 10-vuoden takuu, jos noinkaan pitkää.

 

[dot1q]

@SheikYerbouti olisko tästä linkistä apua;

Sustera on kiinteistön elinkaaren asiantuntija - Sustera

Raksystems, Green Building Partners, EcoReal, KnowTek sekä Suomen radonhallinta ovat nyt Sustera Finland ja osa Sustera Groupia.

www.raksystems.fi

Nykymääräysten mukaisen märkätilan tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Vuoden 1999 jälkeen kylpyhuoneisiin on tullut asentaa RakMK/C2-määräysten mukainen vedeneristys. Ennen vedeneristeenä on käytetty lähinnä kosteussivelyä, jonka käyttöikä oli vain 10-15 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ennen vuotta 1999 rakennetut märkätilat ovat käytännössä elinkaarensa päässä.

Eli. 2003 vuoden talo;
- 12 vuotta käyttöikää jäljellä, noin luokkaa.
- pitänyt olla vedeneristys tehtynä jos rakennusluvat on hankittu 1999 jälkeen. Valmistumisvuosi ei sinänsä ole merkittävä vaan milloin lupa on haettu. Sen vuoden säännöstöä noudatetaan. Epätodennäköistä mielestäni että olisi pre 1999 haettu lupaa. Koska rakentamisen pitäs valmistua 3-5 vuodessa hakemuksesta. Joista 4&5 vuodet tyypillisesti erikseen haettava ja oltava jotain syitä jne..

 

[tietokonerikki]

@SheikYerbouti olisko tästä linkistä apua;

Sustera on kiinteistön elinkaaren asiantuntija - Sustera

Raksystems, Green Building Partners, EcoReal, KnowTek sekä Suomen radonhallinta ovat nyt Sustera Finland ja osa Sustera Groupia.

www.raksystems.fi

Eli. 2003 vuoden talo;
- 12 vuotta käyttöikää jäljellä, noin luokkaa.
- pitänyt olla vedeneristys tehtynä jos rakennusluvat on hankittu 1999 jälkeen. Valmistumisvuosi ei sinänsä ole merkittävä vaan milloin lupa on haettu. Sen vuoden säännöstöä noudatetaan. Epätodennäköistä mielestäni että olisi pre 1999 haettu lupaa. Koska rakentamisen pitäs valmistua 3-5 vuodessa hakemuksesta. Joista 4&5 vuodet tyypillisesti erikseen haettava ja oltava jotain syitä jne..

Haluaisin nähdä ton määräyksen 30-vuoden teknisestä käyttöiästä.

 

[Niämine]

Haluaisin nähdä ton määräyksen 30-vuoden teknisestä käyttöiästä.

Eipä se mikään määräys itsessään olekaan. Artikkelissa vaan todetaan että kun kylppäri on tehty nykymääräysten mukaisesti, voidaan sen teknisenä käyttöikänä pitää 30:a vuotta.

 

[tietokonerikki]

Eipä se mikään määräys itsessään olekaan. Artikkelissa vaan todetaan että kun kylppäri on tehty nykymääräysten mukaisesti, voidaan sen teknisenä käyttöikänä pitää 30:a vuotta.

Joo katsoin äsken noi määräykset, eikä tosiaan tollasta ollut. Toi (30 vuotta) ollee siis artikkelin kirjoittajan omaa tulkintaa. Tossa RakMK/c2 vesieristeenä mainittiin bitumikermi, joka minunkin mielestä oikein tehtynä oikealle alustalle kestää ton 30-vuotta, mutta bitukermien/bitumin käyttö on jo vuosikymmeniä ollut lähes olematonta. 2000-luvulla on siirretty käyttämään "vaikka minkälaista" eristettä ja osalle niistä annan takuun, etteivät kestä 30-vuotta. Vesieristeiden valmistajilta oli tosi vaikeaa saada edes 10-vuoden takuuta.

Kysyjälle, jos sinulla on toi WC- kivirakenteisten seinien ympäröivä betonilattialla. Niin minä ainakin nukkuisin yöni rauhallisesti, vaikka sinne joskus muutama kymmen litraa joutuisikin, kuivaa vain pois aina parempi jos on vielä lattialämmitys.

 

[penttip]

Minulle ainakin on edelleen täysin epäselvää mikä sen vesieristyksen tarpeen nyt sitten määrittää ja mikä ei. Joidenkin kaupunkien rakennusohjeissa on oikein erikseen mainittu, että lattikaivolliset tilat on märkätiloja ja vesieristettävä, mutta 2000 luvulla on kuitenkin rakennettu ihan yleisesti vielä esimerkiksi kodinhoitohuoneita ja teknisiä tiloja ilman eristeitä, vaikka lattiakaivot löytyykin. Ja ovat siis menneet läpi. Riippuen ihan kunnasta ja miten rakennusmääräyksiä on tulkittu. Se "käyttötarkoitus" kai siellä rakennusmääräyksissä oli se määräävä tekijä, ja joidenkin mielestä tila jossa on lattiakaivo tarkoittaa että siellä voi laskea vettä lattialle vapaasti (käyttätarkoitus aina märkätila), kun taas joidenkin mielestä on tiloja joissa vettä ei lasketa lattioille ja kaivo on siellä vain poikkeustilanteita varten.

IMO tästä kuitenkin seuraa mielestäni se, että on ostajan vastuulla selvittää onko siellä eristeitä vai ei, jos tuo asia on merkitsevä ostopäätöksen kannalta. Rakennusmääräyksistä ei löydy yksiselitteistä vaatimusta. Nykypäivänä se näkemys on muodostunut sellaiseksi, että lattiakaivolliset tilat eristetään, mutta tosiaan 2000-luvun alkupuolella tilanne ei ole ollut noin selvä.

 

[tietokonerikki]

Minulle ainakin on edelleen täysin epäselvää mikä sen vesieristyksen tarpeen nyt sitten määrittää ja mikä ei. Joidenkin kaupunkien rakennusohjeissa on oikein erikseen mainittu, että lattikaivolliset tilat on märkätiloja ja vesieristettävä, mutta 2000 luvulla on kuitenkin rakennettu ihan yleisesti vielä esimerkiksi kodinhoitohuoneita ja teknisiä tiloja ilman eristeitä, vaikka lattiakaivot löytyykin. Ja ovat siis menneet läpi. Riippuen ihan kunnasta ja miten rakennusmääräyksiä tulkitaan.

Minun käsitys on (voi olla osin vääräkin), että vesieristeiden valmistajat ovat "lopanneet" määräyksistä vastaavia ja niitä on tiukennettu vuosi vuodelta, paitsi edellinen hallitus niitä "löysytti".

Se "maalaisjärjen" tarve määräytyy siitä, ettei vedestä aiheudu rakenteelle vaurioita. Se taas riippuu täysin miten/mihin se rakenne tehdään.

 

[janne]

Minulle ainakin on edelleen täysin epäselvää mikä sen vesieristyksen tarpeen nyt sitten määrittää ja mikä ei. Joidenkin kaupunkien rakennusohjeissa on oikein erikseen mainittu, että lattikaivolliset tilat on märkätiloja ja vesieristettävä, mutta 2000 luvulla on kuitenkin rakennettu ihan yleisesti vielä esimerkiksi kodinhoitohuoneita ja teknisiä tiloja ilman eristeitä, vaikka lattiakaivot löytyykin. Ja ovat siis menneet läpi. Riippuen ihan kunnasta ja miten rakennusmääräyksiä on tulkittu. Se "käyttötarkoitus" kai siellä rakennusmääräyksissä oli se määräävä tekijä, ja joidenkin mielestä tila jossa on lattiakaivo tarkoittaa että siellä voi laskea vettä lattialle vapaasti (käyttätarkoitus aina märkätila), kun taas joidenkin mielestä on tiloja joissa vettä ei lasketa lattioille ja kaivo on siellä vain poikkeustilanteita varten.

IMO tästä kuitenkin seuraa mielestäni se, että on ostajan vastuulla selvittää onko siellä eristeitä vai ei, jos tuo asia on merkitsevä ostopäätöksen kannalta. Rakennusmääräyksistä ei löydy yksiselitteistä vaatimusta. Nykypäivänä se näkemys on muodostunut sellaiseksi, että lattiakaivolliset tilat eristetään, mutta tosiaan 2000-luvun alkupuolella tilanne ei ole ollut noin selvä.

Tuo ihan kaupunkikohtaista ja pahimmillaan vielä saman kaupungin tarkastajatkin tulkitsee eritavalla. Kodinhoitohuoneita ja erillisvessoja rakennetaan tänä päivänäkin ihan yleisesti ilman vesieristyksiä vaikka niissä kaivo olisikin. Tai sitten on jokin välimalli jossa esim vain lattia vesieristetty. Eli ei kannata luottaa hirveästi noihin määräyksiin, etenkin kun monen asian suhteen aika tulkinnanvaraisia.

Ja jos on 20 vuotta vanhat rakenteet niin vesieristykset on jokatapauksessa nurkista repeillyt, eli uusiksi laittaisin. Tai en ainakaan reilulla vedellä suihkuttelisi.

 

[MarkusV]

Kipsilevy hionta hommia täytyisi aloitella pitkästä aikaa. Imuri ja hiomakone täytyisi hankkia ettei koko kämppä ole pölyn vallassa.

Hiottavaa seinää noin 90m2 ei saa alueita oikein suljettua kun on keittiö/olohuone/aula on yhteistä tilaa. Makuuhuoneet oli helppo tehdä senkun teippasi ovet kiinni antoi pölyn pölistä.

Tälläistä imuria paikallinen kauppias suositteli Eurajoelta: Scheppach ASP30 märkä- ja kuivaimuri | Karkkainen.com verkkokauppa

Hiomakonetta ei ollut kuin akkukäyttöinen makita 125mm hiomalapuilla?

Mutta mahtaisiko tälläinen toimia: Tamforce seinähiomakone DW710W

 

[ZZRX]

Kipsilevy hionta hommia täytyisi aloitella pitkästä aikaa. Imuri ja hiomakone täytyisi hankkia ettei koko kämppä ole pölyn vallassa.

Hiottavaa seinää noin 90m2 ei saa alueita oikein suljettua kun on keittiö/olohuone/aula on yhteistä tilaa. Makuuhuoneet oli helppo tehdä senkun teippasi ovet kiinni antoi pölyn pölistä.

Tälläistä imuria paikallinen kauppias suositteli Eurajoelta: Scheppach ASP30 märkä- ja kuivaimuri | Karkkainen.com verkkokauppa

Hiomakonetta ei ollut kuin akkukäyttöinen makita 125mm hiomalapuilla?

Mutta mahtaisiko tälläinen toimia: Tamforce seinähiomakone DW710W

Onks siinä tarkoitus hioa vaan saumat vai ylitasottaa koko seinät?

 

[MarkusV]

Onks siinä tarkoitus hioa vaan saumat vai ylitasottaa koko seinät?

Saumat ja osan seinien ylitasoitus

 

[ZZRX]

Saumat ja osan seinien ylitasoitus

Kuullut suosituksia tän tyyppisistä hiomavehkeistä

Mirka Handy 80x230mm 55R tarra hiomatuki pölynpoistolla | Karkkainen.com verkkokauppa

Handy on suunniteltu erityisesti tasoitteiden hiontaan, mihin sen mitat 80 x 230 mm ovat juuri optimaaliset. Siinä on myös tarrakiinnitys aikaa vievän puristinkiinnityksen sijaan, ja ergonominen muotoilu mahdollistaa kahden käden otteen. Handya on helppo liikuttaa pinnan päällä – yläpuolella...

www.karkkainen.com

Toi on kevyt käyttää, edullinen ja ei haukkaa liikaa niinkuin noi isot koneet saattaa tehdä. Imuriin vaan kiinni ja menoks.

 

[yyri]

Kasvihuoneelle ja pienelle kurpitsa/mansikkamaalle pitäisi saada vedet vedettyä. Talon seinässä on vesiposti, niin ajattelin vetää PEM:illä tuon 20 metriä maan alle, talon päähän pikaliitin ja toiseen päähän hana, tyyliin hautuumaiden vesipostit. Voi sitten liittää tuon vesipostin letkun pikaliittimellä tuossa talon päässä ja vedet siitä kautta pem:iin. Varmaan tuon PEM:in voi vetää ihan vaan maahan 15-20cm syvyyteen ja talveksi puhaltaa tyhjäksi?

Vieressä on grillikatoskin niin sieltä katolta saa sadevesiä, mutta jos on samanlainen kun viime kesä, niin eipä paljoa sadevesiä tullut...

 

[Zigh]

Kipsilevy hionta hommia täytyisi aloitella pitkästä aikaa. Imuri ja hiomakone täytyisi hankkia ettei koko kämppä ole pölyn vallassa.

Hiottavaa seinää noin 90m2 ei saa alueita oikein suljettua kun on keittiö/olohuone/aula on yhteistä tilaa. Makuuhuoneet oli helppo tehdä senkun teippasi ovet kiinni antoi pölyn pölistä.

Tälläistä imuria paikallinen kauppias suositteli Eurajoelta: Scheppach ASP30 märkä- ja kuivaimuri | Karkkainen.com verkkokauppa

Hiomakonetta ei ollut kuin akkukäyttöinen makita 125mm hiomalapuilla?

Mutta mahtaisiko tälläinen toimia: Tamforce seinähiomakone DW710W

Hae ihan suosiolla vaan Mirkan Deco Sander kaupasta (se varrellinen imuriin kiinnitettävä). Edellisessä kämpässä ylitasoittelin mm. portaikossa olohuoneen vieressä lasikuitutapetteja eikä pöly levinnyt yhtään mihinkään. Tuo on ihan huippu hiontahommiin silloin kun haluaa välttää pölyä ja monesti ollut käyttöä myöhemminkin.

Tasoitehommissahan pitäisi se tasoite saada jo levitysvaiheessa niin tasaiseksi, ettei hiontaan enää mitään konetta tarvitse vaan käsipeli riittää.

 

[MarkusV]

Hae ihan suosiolla vaan Mirkan Deco Sander kaupasta (se varrellinen imuriin kiinnitettävä). Edellisessä kämpässä ylitasoittelin mm. portaikossa olohuoneen vieressä lasikuitutapetteja eikä pöly levinnyt yhtään mihinkään. Tuo on ihan huippu hiontahommiin silloin kun haluaa välttää pölyä ja monesti ollut käyttöä myöhemminkin.

Tasoitehommissahan pitäisi se tasoite saada jo levitysvaiheessa niin tasaiseksi, ettei hiontaan enää mitään konetta tarvitse vaan käsipeli riittää.

Joo niinhän pitäisi saada mutta ainoa homma mitä välttelen kaikkein eniten on nämä isot tasoitus työt.

 

[dot1q]

Saisko esim höyrysulkumuovista jeesiä pölyn osastointiin? Teippais kattoon kiinni ja roikkumaan per työstettävä seinä.

 

[JuhaH]

Joo niinhän pitäisi saada mutta ainoa homma mitä välttelen kaikkein eniten on nämä isot tasoitus työt.

Olen muistaakseni kehunut ennenkin tässä ketjussa, mutta viimekesänä tuli testattua telattavaa tasoitetta ja tuota tulee varmasti käytettyä jatkossakin isommissa tasoitushommissa. Hitaan kuivumisen (1vrk) takia tarvitsee nopeampaa tasoitetta kaveriksi paikkoihin, mutta amatöörikin sai kertavedolla lähes virheetöntä jälkeä. Työ vaatii kaksi henkeä, eli toinen telaa ja toinen tasoittaa. Tasoitustekniikka on vähän erilainen kuin perinteisellä tasoitteella. Perinteinen tasoite "raavitaan" tasaiseksi, mutta telattava enemmänkin "silitellään". Tasoite on lisäksi hyvin miellyttävää hioa.

Mun mielestä seinien hiomisessa parimetrisessä jatkovarressa oleva hiomatuki on paljon tehokkaampi kuin yksikään kone. Aiemmin mainitulla Mirkalla saa pölytkin kuriin.

 

[MarkusV]

Saisko esim höyrysulkumuovista jeesiä pölyn osastointiin? Teippais kattoon kiinni ja roikkumaan per työstettävä seinä.

Saisi mutta kun on 4v ja 1.5v jaloissa täällä samaan aikaan niin eipä taida muovit kauaa olla katossa
Kun he eivät ymmärrä sanaa Ei niille se on vaan leikkiä.

Olen muistaakseni kehunut ennenkin tässä ketjussa, mutta viimekesänä tuli testattua telattavaa tasoitetta ja tuota tulee varmasti käytettyä jatkossakin isommissa tasoitushommissa. Hitaan kuivumisen (1vrk) takia tarvitsee nopeampaa tasoitetta kaveriksi paikkoihin, mutta amatöörikin sai kertavedolla lähes virheetöntä jälkeä. Työ vaatii kaksi henkeä, eli toinen telaa ja toinen tasoittaa. Tasoitustekniikka on vähän erilainen kuin perinteisellä tasoitteella. Perinteinen tasoite "raavitaan" tasaiseksi, mutta telattava enemmänkin "silitellään". Tasoite on lisäksi hyvin miellyttävää hioa.

Mun mielestä seinien hiomisessa parimetrisessä jatkovarressa oleva hiomapaperi on paljon tehokkaampi kuin yksikään kone. Aiemmin mainitulla Mirkalla saa pölytkin kuriin.

Täytyypä hakea tollainen varrellinen Mirka millä hioda. Jos saisi motivaation kohdille kuun lopulla kun on reilu viikon vapaus töistä.

 

[A_SA]

Pistorasioiden valinta. Impressivolla ajateltiin mennä. Tulee pelkästään pistorasioita ja parit datarasiat. Katkaisimet hoitaa Philips.
Onko noissa nykyään edes eroja (ABB vs Schneider)?