Kodin rempat(DIY)

Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 762
Aivan. Tässä tapauksessa painumaa ei enää tapahdu. Yli 80 vuotias tiilitalo.

Kattolistoja ei tosiaan tule. Leveä valoraja tulee seinään. En ole edes miettinyt, että miten maalarit tasoittavat tuon kipsilevyn ja katon välisen rajan. Katto tullaan verkottamaan.
Jep, sinne nurkkaan tulee melko varmasti halkeamia jos ei laita kipsilevynauhaa. Tarkennetaan vielä: pystynurkkiin ei kannata laittaa nauhaa, mutta katonrajassa oleviin nurkkiin kannattaa.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
560
Kuitti. Varmistelen tämän maalareiden kanssa. Helppo tässä vaiheessa vielä kysäistä.

Tähän vihreällä merkittyyn rajakohtaan kipsilevynauhaa:
Rajan nauhoitus.jpg
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 762
Kuitti. Varmistelen tämän maalareiden kanssa. Helppo tässä vaiheessa vielä kysäistä.

Tähän vihreällä merkittyyn rajakohtaan kipsilevynauhaa:
Juurikin näin. Tämä on ainakin oma suositukseni. Vertailukohtana mulla on itelläni omassa asunnossani noita täyskivi- sekä kipsilevyseiniä. Kipsilevyseinät ei kestä yhtään vaan kaikki akryylillä tehdyt saumat on halki enemmän tai vähemmän. Kiviseinät kestäneet huomattavasti paremmin, mutta niistäkin osassa on jonkin verran halkeamia. Aikaisemmin ennen remonttia kaikissa saumoissa oli nauhat, enkä ainakaan huomannut kyseistä ongelmaa. Seinien avaamisen takia uusiin ei ikävä kyllä pystynyt enään laittamaan.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190


Järkevin tapa tehdä ympäröidystä alueesta yhtenäistä tilaa?
Ota rakennesuunnittelijaan yhteyttä (mestarisikin voi tietää?)... Luulen, että tossa kantaa vain ulkoseinät (sen näkee rakennekuvista), jolloin kaiken voisi sisältä purkaa (vaatii silti luvan). "Pahimmassa tapauksessa joutuu tekemään tukia. Luulen silti, että toi katto on tossa nurkasa tuettu ristiin ristikoilla molempiin "siipiin". Eli olisi kohtuu helposti toteuettavissa? => purkua ja purkujälien paikkaus +uusi seinä ton puuttuvan paikalle.

Teoriassa olisi mahdollista, että toi keittiön tiilliseinä on kantava, mutta epäilen ettei olisi. Näet sen kun vähän avaat kattoa , jos seinä ei ole kattoristikossa missään kiinni se ei kanna. (Kuviinkaan ei pidä 100%:sti luottaa, aina voidaan tehdä toisin kuin mitä kuvissa on)
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Piuhaputkia trimmattiin hiukan vielä ennen levytystä. Eli eivät jääneet noin ylös. Nyt tulossa seiskaseiska, niin ei ainakaan pienempään voi vaihtaa :whistling:



Seinä nyt levytetty ja odottaa tasoitusta.

Keittiön katto on myös saanut kipsipeitteen:


Alasvalot hiukan vaihtoivat paikkaa suunnitellusta L-muodosta neliöön. Nyt ympyröivät tulevan saarekkeen. Alaslaskusta, kuin myös valoista, tuntuu tulleen onnistuneet.

Sotkusta en itsekään niin välitä. Tuolla on nyt ukkoa pyörinyt sen verta, että ei siltä täysin voi välttyä. Ollaan sovittu, että käyn välillä laittamassa tavaroita ojennukseen ja siivoamassa.

Kotelon runko näkyy tuossa ylempänä. Nyt on mitat ja sijainnit tiedossa, niin aletaan hieromaan Ikean kanssa keittiön viimeistä muotoa.
Miksi, et muurauttanut takaisin tota keittiön-MH välistä seinää? (Vai onko siinä muuraus?) Kun keittiössä laitetaan kaapinovi varomattomasti kiinni, ääni kuuluu seinän toiselle MH:n puolelle runkoäänenä.
Varmaan tuet ton tiiliseinän yläosan kunnolla, ettei se ajan kanssa irtoa kiinnipaiskautuvan oven tärinän takia.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
560
Miksi, et muurauttanut takaisin tota keittiön-MH välistä seinää? (Vai onko siinä muuraus?) Kun keittiössä laitetaan kaapinovi varomattomasti kiinni, ääni kuuluu seinän toiselle MH:n puolelle runkoäänenä.
Varmaan tuet ton tiiliseinän yläosan kunnolla, ettei se ajan kanssa irtoa kiinnipaiskautuvan oven tärinän takia.
Olisiko tuosta muurauksesta ollut jotain hyötyä vs nyt laitetut tuplakipsit ja villat? Siinä ei siis ollut tiiliseinää

Kipsillä saatiin sähköt ja verkkopiuhat helposti seinän sisään.

Tuolla seinällä ei ole mitään kaappeja. Jääkaappi on sitä vasten. Kaikki ovet tulevat myös soft close -toiminnolla.
 

Dr. Who

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 897
Kuitti. Varmistelen tämän maalareiden kanssa. Helppo tässä vaiheessa vielä kysäistä.

Tähän vihreällä merkittyyn rajakohtaan kipsilevynauhaa:
En näe merkintää :beye:

Okei vitsi vitsi, olen siis värisokea ja nämä on aina hauskoja kun joku merkkaa jotain ja minä en vain näe mitään. :tup:

Remppa näyttää hyvältä ja kerrankin sellainen missä tehdään eikä puhuta ja haaveilla! Mielenkiinnolla seuraan.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Olisiko tuosta muurauksesta ollut jotain hyötyä vs nyt laitetut tuplakipsit ja villat? Siinä ei siis ollut tiiliseinää

Kipsillä saatiin sähköt ja verkkopiuhat helposti seinän sisään.

Tuolla seinällä ei ole mitään kaappeja. Jääkaappi on sitä vasten. Kaikki ovet tulevat myös soft close -toiminnolla.
Noin yleensä (ei ole oikeasti suoraviivainen asia, mm. sivutiesiirtymät äänitaahuudet vaikuttavat asian) vastaavan paksuinen tiiliseinäpainonsa takia on parempi.
Joten itselleni olisin muurannut + luultavasti vielä ohut ranka+ kipsilevy. Sulla on nyt aika hyvä (ääniersitysmielessä ) seinä olohuoneessa naapuriasi vasten. Jos kiinnostusta riittää voit helposti testata tilannetta itselläsi pyytämällä esim. puolisoasi kopauttamaan seinää (MH:n ja sitä keittiön ulkoseinään olessasi MH:ssa.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
560
Noin yleensä (ei ole oikeasti suoraviivainen asia, mm. sivutiesiirtymät äänitaahuudet vaikuttavat asian) vastaavan paksuinen tiiliseinäpainonsa takia on parempi.
Joten itselleni olisin muurannut + luultavasti vielä ohut ranka+ kipsilevy. Sulla on nyt aika hyvä (ääniersitysmielessä ) seinä olohuoneessa naapuriasi vasten. Jos kiinnostusta riittää voit helposti testata tilannetta itselläsi pyytämällä esim. puolisoasi kopauttamaan seinää (MH:n ja sitä keittiön ulkoseinään olessasi MH:ssa.
Tiiliseinä + kipsilevy olisi varmasti ollut paras.

Tässä olisi vaan pitänyt rakentaa tiiliseinä sellaiseen kohtaan, jossa sitä ei alunperin ole ollut. Pistekuorma olisi ollu moninkertainen. Olisihan sen voinut laittaa betonipalkin päälle, mutta se olisi vaatinut paljon lisätyötä myös makuuhuoneen lattiaan.

Vanha keittiö avattuna.jpg


Eikö tuonne jätetty yhtään painumavaraa tolle TV-seinälle? Eikö tuossa ole vaarana, että kipsistä tulee "kantava" ja sitten paukkuukin saumat auki. Vai onko tämä vain huuhaata?
Katossa ja lattiassa oli millistä senttiin rakoja, eli ihan kiinni levyt eivät olleet. Ihan vaaterissa ei tainnut katto olla :D

Tänään saatiin levytykset valmiiksi olohuoneen, keittiön ja eteisen osalta. Lisäksi saatiin poistettua maalit olohuoneen katosta ja viimeiset tapetit seinistä. Seuraavaksi makuuhuoneen tapettien ja katon kimppuun.

Olohuone levytettynä.jpg


Olohuoneessa jatketaan kohta tasoituksilla ja maalauksilla. Keittiön seinässä riittää tasoittamista, varsinkin välitilan saamisessa kuntoon. Kunnon perunamaa.
Tämän jälkeen on tarkoitus hioa ja suojata lattiat.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
560
Manuaalisesti skrapaamalla poistettiin. Olihan siinä hommaa, mutta jaettuna useammalle päivälle, niin ei kiristänyt niin kovin otsalohkoa.

Tällaiset skrapat ostin ensimmäisen päivän jälkeen. Helpotti kummasti hommaa.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Tiiliseinä + kipsilevy olisi varmasti ollut paras.

Tässä olisi vaan pitänyt rakentaa tiiliseinä sellaiseen kohtaan, jossa sitä ei alunperin ole ollut. Pistekuorma olisi ollu moninkertainen. Olisihan sen voinut laittaa betonipalkin päälle, mutta se olisi vaatinut paljon lisätyötä myös makuuhuoneen lattiaan.




Katossa ja lattiassa oli millistä senttiin rakoja, eli ihan kiinni levyt eivät olleet. Ihan vaaterissa ei tainnut katto olla :D

Tänään saatiin levytykset valmiiksi olohuoneen, keittiön ja eteisen osalta. Lisäksi saatiin poistettua maalit olohuoneen katosta ja viimeiset tapetit seinistä. Seuraavaksi makuuhuoneen tapettien ja katon kimppuun.



Olohuoneessa jatketaan kohta tasoituksilla ja maalauksilla. Keittiön seinässä riittää tasoittamista, varsinkin välitilan saamisessa kuntoon. Kunnon perunamaa.
Tämän jälkeen on tarkoitus hioa ja suojata lattiat.
Muistelin, että sulla olisi ollut siinä ennestäänkin tiiliseinä. Villa unohtui siitä "mun" rakenteesta. Sulla on toi katto sen verran halkeillut, että suosittelen laittamaa siihen ohuen lasikuitukankaan plus ylitasoituksen.

Muuten voin melkein antaa takuun, että muutaman vuoden sisällä kattoon tulee vähintäänkin hiushalkeamia.Noiden halkeamien eläessä. (joskus niitä avataan isommiksi +paikkaaus ja yritetään sitä kautta saada paremmiksi).
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
560
Villat tulee mullakin tohon väliseinään. Ilman niitä lähtee aika ontto saundi. Villotettiin myös tuo putkikotelo, josko vaimentaisi hiukan putkien ja viemärin ääniä.

Katto tosiaan verkotetaan ja rappaillaan kuntoon.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
426
Meillä on toisessa kylppärissä katto kipsilevyä. En tosin tehnyt itse kun teetettiin koko kylppäriremppa. Mutta eihän tuo sinänsä eroa kuivan tilan katosta muuten kuin että pintaan joku kosteuden kestävä maali, esim. Tikkurilan Luja. Saumoissa on silikonia.
Onko tietoa onko katto ihan perus kipsiä vai jotain kosteudenkestävää tms?
 
Liittynyt
13.09.2019
Viestejä
407
Juurikin näin. Tämä on ainakin oma suositukseni. Vertailukohtana mulla on itelläni omassa asunnossani noita täyskivi- sekä kipsilevyseiniä. Kipsilevyseinät ei kestä yhtään vaan kaikki akryylillä tehdyt saumat on halki enemmän tai vähemmän. Kiviseinät kestäneet huomattavasti paremmin, mutta niistäkin osassa on jonkin verran halkeamia. Aikaisemmin ennen remonttia kaikissa saumoissa oli nauhat, enkä ainakaan huomannut kyseistä ongelmaa. Seinien avaamisen takia uusiin ei ikävä kyllä pystynyt enään laittamaan.
Kyllä ne akryylit ihan hyvin kestää kunhan on vedetty puhtaalle pohjalle. Jos tuo nauhoitus olisi parempi tapa, uudet talot tehtäisiin myös niin. Rakentajalla on kumminkin näille takuut, niin ei kukaan halua mennä parin vuoden päästä mitään korjaamaan. Ainakaan meidän ei ole akryylisaumoja täytynyt käydä korjaamassa missään kohteessa, kunhan ne on tehty oikein ja oikeissa olosuhteissa. Ne saumathan maalataan päälle, ja usein maali akryylin päällä halkeilee (maalattu huonolla tai väärällä maalilla) ja se näyttää siltä että koko akryylisauma on halki. Esim. Teknos Ekora 7 on sellainen että ei halkeile.
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 762
Kyllä ne akryylit ihan hyvin kestää kunhan on vedetty puhtaalle pohjalle. Jos tuo nauhoitus olisi parempi tapa, uudet talot tehtäisiin myös niin. Rakentajalla on kumminkin näille takuut, niin ei kukaan halua mennä parin vuoden päästä mitään korjaamaan. Ainakaan meidän ei ole akryylisaumoja täytynyt käydä korjaamassa missään kohteessa, kunhan ne on tehty oikein ja oikeissa olosuhteissa. Ne saumathan maalataan päälle, ja usein maali akryylin päällä halkeilee (maalattu huonolla tai väärällä maalilla) ja se näyttää siltä että koko akryylisauma on halki. Esim. Teknos Ekora 7 on sellainen että ei halkeile.
Tässä tapauksessa Tikkurila Siro 2:sta käytetty ja toiseen kohtaan testattu jättää Tikkurila Tixomatt pohjamaalille. Ekora 7:aa en ole kokeillut. Varsinkin nuo ulkokulmat näyttäisi olevan niitä arimpia kohtia. Yleensähän monet tekee nuo sillä mikä on halvin tapa pitkässä juoksussa. Uusissa asunnoissa joutuu yleensä käydä korjaamassa jotain muutakin niin voi korjaailla noita samalla. Mun käsityksen mukaan noita tekotapoja on monia ja osa käyttää noissa saumanauhaa ja osa akryylimassaa. Väittäisin kuitenkin että saumanauha on kestävämpi tapa toteuttaa.

Silläkin on mun käsityksen mukaan merkitystä ovatko seinät ja katto samaa materiaalia. Jos kaikki on kiveä on halkeilu pienempää kuin jos on kivikatto ja kipsiseinät. Kivi elää kaikista vähiten joten siihen tulee luonnollisesti vähiten.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
435
Kyl mää ainakin tykkään tehdä töissä aina akryylillä, antaa vaa kuivua hyvin nii kyl se kestää, jos on joku parempi kohde niin oon käyttäny yleensä tätä Kiilto Acryl Akryylimassa - Kiilto Fi jotenkin tuntuu et kestää paremmin ainakin katonrajassa :) Myös wurth polymeerimassa on jees!
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 342
Olemme muuttamassa 2003 valmistuneeseen asuntoon, jonka laatoitetuissa kodinhoitohuoneessa ja erillisessä WC:ssä on lattiakaivot. Osaisiko joku sanoa, mitä hyvä rakennustapa on 2000-luvun alussa sanonut vedeneristeestä lattiakaivollisissa huoneissa? Tuleeko olla vedeneristetty, jos lattiakaivo huoneesta löytyy?

En ole vielä päässyt kurkkimaan kaivon sisälle, joten en tiedä vilahteleeko siellä vedeneristyksen reunat.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Olemme muuttamassa 2003 valmistuneeseen asuntoon, jonka laatoitetuissa kodinhoitohuoneessa ja erillisessä WC:ssä on lattiakaivot. Osaisiko joku sanoa, mitä hyvä rakennustapa on 2000-luvun alussa sanonut vedeneristeestä lattiakaivollisissa huoneissa? Tuleeko olla vedeneristetty, jos lattiakaivo huoneesta löytyy?

En ole vielä päässyt kurkkimaan kaivon sisälle, joten en tiedä vilahteleeko siellä vedeneristyksen reunat.
Sinänsä tolla ei ole mitään merkitystä, koska tuolloin ja taitaa olla nytkin vesieristeille annetiin/annetaan vain 10-vuoden takuu, jos noinkaan pitkää.
 
Liittynyt
03.05.2018
Viestejä
3 164
@SheikYerbouti olisko tästä linkistä apua;


Nykymääräysten mukaisen märkätilan tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Vuoden 1999 jälkeen kylpyhuoneisiin on tullut asentaa RakMK/C2-määräysten mukainen vedeneristys. Ennen vedeneristeenä on käytetty lähinnä kosteussivelyä, jonka käyttöikä oli vain 10-15 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ennen vuotta 1999 rakennetut märkätilat ovat käytännössä elinkaarensa päässä.
Eli. 2003 vuoden talo;
- 12 vuotta käyttöikää jäljellä, noin luokkaa.
- pitänyt olla vedeneristys tehtynä jos rakennusluvat on hankittu 1999 jälkeen. Valmistumisvuosi ei sinänsä ole merkittävä vaan milloin lupa on haettu. Sen vuoden säännöstöä noudatetaan. Epätodennäköistä mielestäni että olisi pre 1999 haettu lupaa. Koska rakentamisen pitäs valmistua 3-5 vuodessa hakemuksesta. Joista 4&5 vuodet tyypillisesti erikseen haettava ja oltava jotain syitä jne..
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
@SheikYerbouti olisko tästä linkistä apua;




Eli. 2003 vuoden talo;
- 12 vuotta käyttöikää jäljellä, noin luokkaa.
- pitänyt olla vedeneristys tehtynä jos rakennusluvat on hankittu 1999 jälkeen. Valmistumisvuosi ei sinänsä ole merkittävä vaan milloin lupa on haettu. Sen vuoden säännöstöä noudatetaan. Epätodennäköistä mielestäni että olisi pre 1999 haettu lupaa. Koska rakentamisen pitäs valmistua 3-5 vuodessa hakemuksesta. Joista 4&5 vuodet tyypillisesti erikseen haettava ja oltava jotain syitä jne..
Haluaisin nähdä ton määräyksen 30-vuoden teknisestä käyttöiästä.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
190
Haluaisin nähdä ton määräyksen 30-vuoden teknisestä käyttöiästä.
Eipä se mikään määräys itsessään olekaan. Artikkelissa vaan todetaan että kun kylppäri on tehty nykymääräysten mukaisesti, voidaan sen teknisenä käyttöikänä pitää 30:a vuotta.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Eipä se mikään määräys itsessään olekaan. Artikkelissa vaan todetaan että kun kylppäri on tehty nykymääräysten mukaisesti, voidaan sen teknisenä käyttöikänä pitää 30:a vuotta.
Joo katsoin äsken noi määräykset, eikä tosiaan tollasta ollut. Toi (30 vuotta) ollee siis artikkelin kirjoittajan omaa tulkintaa. Tossa RakMK/c2 vesieristeenä mainittiin bitumikermi, joka minunkin mielestä oikein tehtynä oikealle alustalle kestää ton 30-vuotta, mutta bitukermien/bitumin käyttö on jo vuosikymmeniä ollut lähes olematonta. 2000-luvulla on siirretty käyttämään "vaikka minkälaista" eristettä ja osalle niistä annan takuun, etteivät kestä 30-vuotta. Vesieristeiden valmistajilta oli tosi vaikeaa saada edes 10-vuoden takuuta.

Kysyjälle, jos sinulla on toi WC- kivirakenteisten seinien ympäröivä betonilattialla. Niin minä ainakin nukkuisin yöni rauhallisesti, vaikka sinne joskus muutama kymmen litraa joutuisikin, kuivaa vain pois aina parempi jos on vielä lattialämmitys.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
868
Minulle ainakin on edelleen täysin epäselvää mikä sen vesieristyksen tarpeen nyt sitten määrittää ja mikä ei. Joidenkin kaupunkien rakennusohjeissa on oikein erikseen mainittu, että lattikaivolliset tilat on märkätiloja ja vesieristettävä, mutta 2000 luvulla on kuitenkin rakennettu ihan yleisesti vielä esimerkiksi kodinhoitohuoneita ja teknisiä tiloja ilman eristeitä, vaikka lattiakaivot löytyykin. Ja ovat siis menneet läpi. Riippuen ihan kunnasta ja miten rakennusmääräyksiä on tulkittu. Se "käyttötarkoitus" kai siellä rakennusmääräyksissä oli se määräävä tekijä, ja joidenkin mielestä tila jossa on lattiakaivo tarkoittaa että siellä voi laskea vettä lattialle vapaasti (käyttätarkoitus aina märkätila), kun taas joidenkin mielestä on tiloja joissa vettä ei lasketa lattioille ja kaivo on siellä vain poikkeustilanteita varten.

IMO tästä kuitenkin seuraa mielestäni se, että on ostajan vastuulla selvittää onko siellä eristeitä vai ei, jos tuo asia on merkitsevä ostopäätöksen kannalta. Rakennusmääräyksistä ei löydy yksiselitteistä vaatimusta. Nykypäivänä se näkemys on muodostunut sellaiseksi, että lattiakaivolliset tilat eristetään, mutta tosiaan 2000-luvun alkupuolella tilanne ei ole ollut noin selvä.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Minulle ainakin on edelleen täysin epäselvää mikä sen vesieristyksen tarpeen nyt sitten määrittää ja mikä ei. Joidenkin kaupunkien rakennusohjeissa on oikein erikseen mainittu, että lattikaivolliset tilat on märkätiloja ja vesieristettävä, mutta 2000 luvulla on kuitenkin rakennettu ihan yleisesti vielä esimerkiksi kodinhoitohuoneita ja teknisiä tiloja ilman eristeitä, vaikka lattiakaivot löytyykin. Ja ovat siis menneet läpi. Riippuen ihan kunnasta ja miten rakennusmääräyksiä tulkitaan.
Minun käsitys on (voi olla osin vääräkin), että vesieristeiden valmistajat ovat "lopanneet" määräyksistä vastaavia ja niitä on tiukennettu vuosi vuodelta, paitsi edellinen hallitus niitä "löysytti".

Se "maalaisjärjen" tarve määräytyy siitä, ettei vedestä aiheudu rakenteelle vaurioita. Se taas riippuu täysin miten/mihin se rakenne tehdään.
 

janne

Team R&T
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
117
Minulle ainakin on edelleen täysin epäselvää mikä sen vesieristyksen tarpeen nyt sitten määrittää ja mikä ei. Joidenkin kaupunkien rakennusohjeissa on oikein erikseen mainittu, että lattikaivolliset tilat on märkätiloja ja vesieristettävä, mutta 2000 luvulla on kuitenkin rakennettu ihan yleisesti vielä esimerkiksi kodinhoitohuoneita ja teknisiä tiloja ilman eristeitä, vaikka lattiakaivot löytyykin. Ja ovat siis menneet läpi. Riippuen ihan kunnasta ja miten rakennusmääräyksiä on tulkittu. Se "käyttötarkoitus" kai siellä rakennusmääräyksissä oli se määräävä tekijä, ja joidenkin mielestä tila jossa on lattiakaivo tarkoittaa että siellä voi laskea vettä lattialle vapaasti (käyttätarkoitus aina märkätila), kun taas joidenkin mielestä on tiloja joissa vettä ei lasketa lattioille ja kaivo on siellä vain poikkeustilanteita varten.

IMO tästä kuitenkin seuraa mielestäni se, että on ostajan vastuulla selvittää onko siellä eristeitä vai ei, jos tuo asia on merkitsevä ostopäätöksen kannalta. Rakennusmääräyksistä ei löydy yksiselitteistä vaatimusta. Nykypäivänä se näkemys on muodostunut sellaiseksi, että lattiakaivolliset tilat eristetään, mutta tosiaan 2000-luvun alkupuolella tilanne ei ole ollut noin selvä.
Tuo ihan kaupunkikohtaista ja pahimmillaan vielä saman kaupungin tarkastajatkin tulkitsee eritavalla. Kodinhoitohuoneita ja erillisvessoja rakennetaan tänä päivänäkin ihan yleisesti ilman vesieristyksiä vaikka niissä kaivo olisikin. Tai sitten on jokin välimalli jossa esim vain lattia vesieristetty. Eli ei kannata luottaa hirveästi noihin määräyksiin, etenkin kun monen asian suhteen aika tulkinnanvaraisia.

Ja jos on 20 vuotta vanhat rakenteet niin vesieristykset on jokatapauksessa nurkista repeillyt, eli uusiksi laittaisin. Tai en ainakaan reilulla vedellä suihkuttelisi.
 
Liittynyt
17.01.2017
Viestejä
757
Kipsilevy hionta hommia täytyisi aloitella pitkästä aikaa. Imuri ja hiomakone täytyisi hankkia ettei koko kämppä ole pölyn vallassa.

Hiottavaa seinää noin 90m2 :cautious: ei saa alueita oikein suljettua kun on keittiö/olohuone/aula on yhteistä tilaa. Makuuhuoneet oli helppo tehdä senkun teippasi ovet kiinni antoi pölyn pölistä.

Tälläistä imuria paikallinen kauppias suositteli Eurajoelta: Scheppach ASP30 märkä- ja kuivaimuri | Karkkainen.com verkkokauppa

Hiomakonetta ei ollut kuin akkukäyttöinen makita 125mm hiomalapuilla?

Mutta mahtaisiko tälläinen toimia: Tamforce seinähiomakone DW710W
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 762
Kipsilevy hionta hommia täytyisi aloitella pitkästä aikaa. Imuri ja hiomakone täytyisi hankkia ettei koko kämppä ole pölyn vallassa.

Hiottavaa seinää noin 90m2 :cautious: ei saa alueita oikein suljettua kun on keittiö/olohuone/aula on yhteistä tilaa. Makuuhuoneet oli helppo tehdä senkun teippasi ovet kiinni antoi pölyn pölistä.

Tälläistä imuria paikallinen kauppias suositteli Eurajoelta: Scheppach ASP30 märkä- ja kuivaimuri | Karkkainen.com verkkokauppa

Hiomakonetta ei ollut kuin akkukäyttöinen makita 125mm hiomalapuilla?

Mutta mahtaisiko tälläinen toimia: Tamforce seinähiomakone DW710W
Onks siinä tarkoitus hioa vaan saumat vai ylitasottaa koko seinät?
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 762
Saumat ja osan seinien ylitasoitus
Kuullut suosituksia tän tyyppisistä hiomavehkeistä

Toi on kevyt käyttää, edullinen ja ei haukkaa liikaa niinkuin noi isot koneet saattaa tehdä. Imuriin vaan kiinni ja menoks.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
1 728
Kasvihuoneelle ja pienelle kurpitsa/mansikkamaalle pitäisi saada vedet vedettyä. Talon seinässä on vesiposti, niin ajattelin vetää PEM:illä tuon 20 metriä maan alle, talon päähän pikaliitin ja toiseen päähän hana, tyyliin hautuumaiden vesipostit. Voi sitten liittää tuon vesipostin letkun pikaliittimellä tuossa talon päässä ja vedet siitä kautta pem:iin. Varmaan tuon PEM:in voi vetää ihan vaan maahan 15-20cm syvyyteen ja talveksi puhaltaa tyhjäksi?

Vieressä on grillikatoskin niin sieltä katolta saa sadevesiä, mutta jos on samanlainen kun viime kesä, niin eipä paljoa sadevesiä tullut...
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 589
Kipsilevy hionta hommia täytyisi aloitella pitkästä aikaa. Imuri ja hiomakone täytyisi hankkia ettei koko kämppä ole pölyn vallassa.

Hiottavaa seinää noin 90m2 :cautious: ei saa alueita oikein suljettua kun on keittiö/olohuone/aula on yhteistä tilaa. Makuuhuoneet oli helppo tehdä senkun teippasi ovet kiinni antoi pölyn pölistä.

Tälläistä imuria paikallinen kauppias suositteli Eurajoelta: Scheppach ASP30 märkä- ja kuivaimuri | Karkkainen.com verkkokauppa

Hiomakonetta ei ollut kuin akkukäyttöinen makita 125mm hiomalapuilla?

Mutta mahtaisiko tälläinen toimia: Tamforce seinähiomakone DW710W
Hae ihan suosiolla vaan Mirkan Deco Sander kaupasta (se varrellinen imuriin kiinnitettävä). Edellisessä kämpässä ylitasoittelin mm. portaikossa olohuoneen vieressä lasikuitutapetteja eikä pöly levinnyt yhtään mihinkään. Tuo on ihan huippu hiontahommiin silloin kun haluaa välttää pölyä ja monesti ollut käyttöä myöhemminkin.

Tasoitehommissahan pitäisi se tasoite saada jo levitysvaiheessa niin tasaiseksi, ettei hiontaan enää mitään konetta tarvitse vaan käsipeli riittää.
 
Liittynyt
17.01.2017
Viestejä
757
Hae ihan suosiolla vaan Mirkan Deco Sander kaupasta (se varrellinen imuriin kiinnitettävä). Edellisessä kämpässä ylitasoittelin mm. portaikossa olohuoneen vieressä lasikuitutapetteja eikä pöly levinnyt yhtään mihinkään. Tuo on ihan huippu hiontahommiin silloin kun haluaa välttää pölyä ja monesti ollut käyttöä myöhemminkin.

Tasoitehommissahan pitäisi se tasoite saada jo levitysvaiheessa niin tasaiseksi, ettei hiontaan enää mitään konetta tarvitse vaan käsipeli riittää.

Joo niinhän pitäisi saada mutta ainoa homma mitä välttelen kaikkein eniten on nämä isot tasoitus työt. :cautious:
 
Liittynyt
03.05.2018
Viestejä
3 164
Saisko esim höyrysulkumuovista jeesiä pölyn osastointiin? Teippais kattoon kiinni ja roikkumaan per työstettävä seinä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
870
Joo niinhän pitäisi saada mutta ainoa homma mitä välttelen kaikkein eniten on nämä isot tasoitus työt. :cautious:
Olen muistaakseni kehunut ennenkin tässä ketjussa, mutta viimekesänä tuli testattua telattavaa tasoitetta ja tuota tulee varmasti käytettyä jatkossakin isommissa tasoitushommissa. Hitaan kuivumisen (1vrk) takia tarvitsee nopeampaa tasoitetta kaveriksi paikkoihin, mutta amatöörikin sai kertavedolla lähes virheetöntä jälkeä. Työ vaatii kaksi henkeä, eli toinen telaa ja toinen tasoittaa. Tasoitustekniikka on vähän erilainen kuin perinteisellä tasoitteella. Perinteinen tasoite "raavitaan" tasaiseksi, mutta telattava enemmänkin "silitellään". Tasoite on lisäksi hyvin miellyttävää hioa.

Mun mielestä seinien hiomisessa parimetrisessä jatkovarressa oleva hiomatuki on paljon tehokkaampi kuin yksikään kone. Aiemmin mainitulla Mirkalla saa pölytkin kuriin.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.01.2017
Viestejä
757
Saisko esim höyrysulkumuovista jeesiä pölyn osastointiin? Teippais kattoon kiinni ja roikkumaan per työstettävä seinä.
Saisi mutta kun on 4v ja 1.5v jaloissa täällä samaan aikaan niin eipä taida muovit kauaa olla katossa :rofl:
Kun he eivät ymmärrä sanaa Ei niille se on vaan leikkiä.

Olen muistaakseni kehunut ennenkin tässä ketjussa, mutta viimekesänä tuli testattua telattavaa tasoitetta ja tuota tulee varmasti käytettyä jatkossakin isommissa tasoitushommissa. Hitaan kuivumisen (1vrk) takia tarvitsee nopeampaa tasoitetta kaveriksi paikkoihin, mutta amatöörikin sai kertavedolla lähes virheetöntä jälkeä. Työ vaatii kaksi henkeä, eli toinen telaa ja toinen tasoittaa. Tasoitustekniikka on vähän erilainen kuin perinteisellä tasoitteella. Perinteinen tasoite "raavitaan" tasaiseksi, mutta telattava enemmänkin "silitellään". Tasoite on lisäksi hyvin miellyttävää hioa.

Mun mielestä seinien hiomisessa parimetrisessä jatkovarressa oleva hiomapaperi on paljon tehokkaampi kuin yksikään kone. Aiemmin mainitulla Mirkalla saa pölytkin kuriin.
Täytyypä hakea tollainen varrellinen Mirka millä hioda. Jos saisi motivaation kohdille kuun lopulla kun on reilu viikon vapaus töistä.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
560
Pistorasioiden valinta. Impressivolla ajateltiin mennä. Tulee pelkästään pistorasioita ja parit datarasiat. Katkaisimet hoitaa Philips.
Onko noissa nykyään edes eroja (ABB vs Schneider)?

ABBn pistorasiat.jpg
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 762
Eikös ne ulkoasut oo erilaisii eri merkeillä? ABB:n sarjaahan tuo impressivo on kaiketi.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
560
Joo, disaini tietty poikkeaa merkkien ja mallien välillä. Mitään teknistä etumatkaa tai muutoin valintaan vaikuttavaa ei taida noilla isommilla merkeillä siis olla?
 
Liittynyt
03.05.2018
Viestejä
3 164
Schneiderin Exxact koskettimet liipasin ittelle kun muutama vuosi sitten noita saneerasin. Hyvä ja koskettimesta toiseen toistuva sama käyttötuntuma. Melko saman näköinen muotoilu kuin Impressivossa. Edit: tuskin menet vikaan ABB mallilla.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
560
Exxactia ja ABB:n Jussia/Impressivoa sähkäri suositteli. Meillä tosiaan kaikki valokatkaisijat tulee Philipsiltä (Hue), niin ei pääse näiden kosketustuntumaa vertailemaan.
 

Farendlöse

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
23.12.2018
Viestejä
673
Schneiderin Exxact koskettimet liipasin ittelle kun muutama vuosi sitten noita saneerasin. Hyvä ja koskettimesta toiseen toistuva sama käyttötuntuma. Melko saman näköinen muotoilu kuin Impressivossa. Edit: tuskin menet vikaan ABB mallilla.
Itsellekin laitan Exxactia sitä mukaa kun vanhat Jussit alkaa ärsyttää. Netrauta oli vastikään edullisin Schneiderin ostoon.
 
Liittynyt
03.05.2018
Viestejä
3 164
Huet nappulat on ihan :rofl: hauskat. Tuntuma epämääräinen verrattuna noihin Exxacteihin. Pistorasioiden kanssa olen muuten menny Jussilla koska saatavuus ja ovat pääasiassa aina jossain piilossa. Mutta myös näiden siivous/pölyjen pyyhintä on helppoa. (Toki mielipideasioita). Saatavuus on itselle siksi "pointti" että muutaman kerran olen todistanut kuinka sohva tjsp kaluste liikahtaa ja jyrää pistokkeen paskaks. Tällöin on mukavampi uusia saman näköinen korvaava kaluste kuin täysin erimallinen kampe tuhoutuneen tilalle.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
560
Joo, Huen v1 dimmeri on aika heppoisen oloinen. Hyvin tosin on toiminut ja automaatiota pyrin rempan jälkeen vielä lisäämään.
Uusi v2 malli julkaistiin juuri:
 
Liittynyt
03.05.2018
Viestejä
3 164
Uutta taisi ollakin 18€ hintaan myynnissä suoraan philipsillä. Paremman näköinen kyllä, mutta en vielä tilannut. Pari olis kyllä tarpeen hommata ja muutama HuE valokin vielä. Ehdin jo vähän ihmetellä miksi sen v1 saatavuus oli lähinnä bundle kamana. Mutta v2 tulo kyllä selvensi miksi näin.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
2 317
Meillä tulee Renovaa. Virosta tai Saksasta 1/3 hinta Suomeen verrattuna, vinkkinä. :)

 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
560
Amazonista?

Renovoista tulee oman kämpän vanhat kytkimet mieleen. Olohuoneessa oli juurikin vastaavanlainen valokytkin:
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 055
Itsellekin laitan Exxactia sitä mukaa kun vanhat Jussit alkaa ärsyttää. Netrauta oli vastikään edullisin Schneiderin ostoon.
Exxactia laiteltiin tännekin viime kesänä keittiö/eteisrempan aikana.
Vanhoja jusseja täälläkin vielä aika monta, jostain pitäisi keksiä motivaatio vaihtaa loputkin :D Paketissa pölyttymässä odottavat..
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
870
Mullakin on asunnon rakentaminen kohta edessä ja vaikka kuinka yritän miettiä perusteita perinteisille valokatkaisimille niin nuo tuntuvat todella turhilta. Seinärasiat tulen asentamaan ja niihin tulee virransyöttö kytkimille, mutta informaatio valoille liikkuu langattomasti (todennäköisesti Casambi). Valaistuksen täytyy toimia tilanneohjatusti eli koko tilan valaisimet syttyvät yhdestä painalluksesta oikeaan tehoon ja värilämpötilaan. Ajatus siitä että yksi kytkin ohjaa yhtä valaisinta tuntuu todella tuskaiselta ja antiikkiselta.

Sama koskee vähän yleiskaapelointia. Työhuoneeseen tulee varmaan vedettyä kuparia ja pariin muuhun "kriittiseen" pisteeseen, mutta langattomat ratkaisut on jo sillä tasolla, etten keksi noillekaan enää oikein mitään järkevää käyttöä. Samaten antennijärjestelmän tarve. Sähkösuunnittelu yksinkertaistuu kummasti.
 
Toggle Sidebar

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjut
237 302
Viestejä
4 156 764
Jäsenet
70 406
Uusin jäsen
Eppupelaa

Hinta.fi

Ylös Bottom