Kodin rempat(DIY)

Tiilissä (varsinkin vanhemmissa) on just se v-mäinen homma että keväällä pitäisi käydä kaikki tiilet läpi ja katsoa mitkä on haljennut/liikkunut ja sitten korjata, peltikatolla tätä ei tartte tehdä. Ei kai ne tiilet mihinkään muuhun hajoa kuin nollan molemmin puolin sahaavaan lämpötilaan kun lumi ensiksi sulaa, vesi menee niihin pienen pieniin koloihin/uurteisiin ja sitten jäätyessään laajentuu ja rikkoo lisää. Ei jaksettu enään sitä rumbaa, peltikatto on about huoltovapaa, putsauskin onnistuu monesti letkulla ilman kiipeilyä.

Toki jos on varatiilejä jäljellä niin fiksuahan on käyttää ne loppuun ja sitten miettiä jatkoa.
 
Tiilikatto on tosiaan aika herkkä ja itse olen vielä siitä "onnellisessa" tilanteessa, että ilmeisesti tuota meidän tiilikaton profiilia ei ole tuotettu enää hyvään toviin, joten sitten jos/kun tuo reilun tusinan varatiilen varastoni loppuu, olen enemmän tai vähemmän kusessa jos sen jälkeen pitäisi vielä yksittäisiä tiiliä vaihtaa...

Kannattanee laitella jonnekin ilmoitusta, että otat vastaan tai ostat vastaavia tiilejä. Hyvällä tuurilla saisit hakea jonkun kattorempan alta ilmaiseksi vaikka siirtolavallisen.
 
Tiilissä (varsinkin vanhemmissa) on just se v-mäinen homma että keväällä pitäisi käydä kaikki tiilet läpi ja katsoa mitkä on haljennut/liikkunut ja sitten korjata, peltikatolla tätä ei tartte tehdä. Ei kai ne tiilet mihinkään muuhun hajoa kuin nollan molemmin puolin sahaavaan lämpötilaan kun lumi ensiksi sulaa, vesi menee niihin pienen pieniin koloihin/uurteisiin ja sitten jäätyessään laajentuu ja rikkoo lisää. Ei jaksettu enään sitä rumbaa, peltikatto on about huoltovapaa, putsauskin onnistuu monesti letkulla ilman kiipeilyä.

Toki jos on varatiilejä jäljellä niin fiksuahan on käyttää ne loppuun ja sitten miettiä jatkoa.

Tämäpä juuri. Ja sitten kun on enemmän kuin 1-kerroksinen talo, niin siellä jossain 10 metrin korkeudessa katon reunoilla keikkuminen ei ole mitään mukavaa hommaa. Mitä itse olen aiheeseen tutustunut, niin ilmeisesti juuri ne vanhat tiilet kyllä kestää vaikka mitä, mutta nämä nykyiset betonitiilet ei.
 
Jos tiiliä saa vielä hankittua, niin ei kai kattoa kannata vaihtaa ennen aikojaan? Meillä on 20v vanha Ormaxin katto. Muuttaessa 5v sitten vaihdoin ehkä 10-20 tiiltä. Yhtään ei ollut kriittisesti hajonnut vaan vain alakulmista lohjenneet. Ostin saman tien 40 tiiltä koska taisivat olla alle 1e/kpl. Tämän jälkeen olen ehkä 1-2 tiiltä vaihtanut. Kaikki lohjenneet tiilet taisi olla loivalla osuudella. Jyrkästä osuudesta ei ollut yhtään hajonnut. Seuraavaksi pitäisi kai miettiä katon maalausta n. 30v kohdalla. Katon käyttöiänhän pitäisi olla 50v luokkaa. Sammaleen poisto on tosiaan vähän ikävää. Ruiskutin perus poistoainetta, mutta kaikki ei lähteneet ja vielä tiiltien reunoissa kasvaa sammalta.
 
En ole tiilikattoon ihastunut minäkään juurikin yllä mainituista asioista johtuen. Talo on 12 vuotias ja yksikerroksinen, katto saisi ehkä olla vähän jyrkempi tiilikatolle. Täytyy tarkastaa 2 kertaa vuodessa ja vaihtaa hajonneet tiilet (talven jäljiltä ja ennen talvea.) Yleensä niitä on 1 - 2 kpl, joten suurista määristä ei puhuta. Tiilien pinnoite alkaa jo lähtemään tiilien kärjistä pois, joten maalauspinnoitus on tehtävä lähivuosina. Useamman tontun urakka sekin, itse en jaksa alkaa sitä tekemään. Muutaman vuoden välein on tehtävä sammalen poisto ja myrkytys. Kyllä tiilikatto on työläs ylläpidettävä verrattuna peltikattoon.

Aurinkopaneelit kiinnostaisi laittaa, mutta se ei ole mahdollista, koska paneelien käyttöikä on 20 - 30 vuotta. Siinä ajassa pitäisi paneelit purkaa katon kunnostuksen ajaksi irti useamman kerran. Mahdollisesti myös tiilien vaihtamisen vuoksi joutuisi yksittäisiä paneeleja irrottelemaan. Paneelien takaisinmaksuaika olisi todella pitkä.

Räyställe meno kattoa huoltaessa ei ole herkkua, mutta ostin putoamissuojausjärjestelmän ja sen kanssa uskaltaa kyllä mennä ihan reunalle asti. Se maksoi vähemmän kuin yksi kattofirman käynti.
 
Oppirahoja tässä maksellaan... Näin jälkikäteen ajateltuna olisi kannattanut jättää koko nykyinen talo ostamatta jo tästä tiilikatosta johtuen. Puhumattakaan muusta.
 
Ihmeellisen paljon tuntuu olevan tiilikatto-ongelmia - ottaen huomioon että sillä kuitenkin pitäis olla katemateriaaleista pisin tekninen käyttöikä. Mikähän niitä tiiliä taloissa vuosittain rikkoo, vai onko ne vaan jostain kuttaperkasta nykyään tehty...
 
8v sitten uusittiin 70v vanha tiilikatto joko sinänsä oli vielä kunnossa mutta niin karhea pinnaltaan että tahtoi sammaltua. Tähän 8 vuoteen ei ole ainuttakaan tiiltä vaihdettu. Eli en nyt yleistäisi että katemateriaalina olisi erityisen ongelmallinen.
 
Ihmeellisen paljon tuntuu olevan tiilikatto-ongelmia - ottaen huomioon että sillä kuitenkin pitäis olla katemateriaaleista pisin tekninen käyttöikä. Mikähän niitä tiiliä taloissa vuosittain rikkoo, vai onko ne vaan jostain kuttaperkasta nykyään tehty...

Vaikka koko katolla onkin pitkä tekninen käyttöikä, niin siinä varmasti hyväksytään se, että yksittäisiä tiilejä joutuu vaihtamaan. Ei varmastikaan mikään valmistaja lupaa, että joka ikinen tiili kestää vaikka sen 50 vuotta. Kuten todettua, niin tiili on huokoinen. Etenkin syys- ja kevättalvella, kun lämpötila sahaa nollan molemmin puolin, käy niin, että plussakelillä tiili imee vettä, joka sitten taas jäätyy ja lopulta se halkaisee tiilen. Uutenahan niissä on tietenkin maali ja suojakerros, mikä kuitenkin kuluu hiljalleen pois ja jossain 10 vuoden iässä se tiili voi imeä jo hyvinkin vettä. Lisäksi kun tiilen pintaan kertyy sammalta ja muuta roskaa, imee se vettä entistä paremmin. Siksi kai se pinnoitus on suositeltavaa uusia noin 10 v välein. Varmasti tiiliä hajoaa myös siksi, kun runsaslumisina talvina (kuten viime talvi) joutuu kiipeämään katolle pudottelemaan lumia. Se lumimassa tiilen päällä on jo itsessään aina painava ja siihen vielä kenties 100 kiloinen ukko päälle heilumaan.
 
8v sitten uusittiin 70v vanha tiilikatto joko sinänsä oli vielä kunnossa mutta niin karhea pinnaltaan että tahtoi sammaltua. Tähän 8 vuoteen ei ole ainuttakaan tiiltä vaihdettu. Eli en nyt yleistäisi että katemateriaalina olisi erityisen ongelmallinen.

Se on lopulta hirmu paljon kiinni ensinnäkin sijainnista (paljonko kertyy roskaa, millaiset lumikuormat), katon muodoista ja kaltevuudesta. Tiilihän on parhaimmillaan suhteellisen jyrkällä ja yksinkertaisella katolla. Jos taas on kovin loiva katto, missä on vielä kenties jiirejä ja muuta poikkeuksellista, niin menee vaikeammaksi. Ja tosiaan ne 70 v sitten valmistetut tiilet ovat vähän eri tavaraa kuin nykyiset. Voi olla, että nykyiset tiilesi alkavat paukkua tuossa jossain + 10 v iässä, kun on tehtaan suojakerros kulunut pois.
 
Se on lopulta hirmu paljon kiinni ensinnäkin sijainnista (paljonko kertyy roskaa, millaiset lumikuormat), katon muodoista ja kaltevuudesta. Tiilihän on parhaimmillaan suhteellisen jyrkällä ja yksinkertaisella katolla. Jos taas on kovin loiva katto, missä on vielä kenties jiirejä ja muuta poikkeuksellista, niin menee vaikeammaksi. Ja tosiaan ne 70 v sitten valmistetut tiilet ovat vähän eri tavaraa kuin nykyiset. Voi olla, että nykyiset tiilesi alkavat paukkua tuossa jossain + 10 v iässä, kun on tehtaan suojakerros kulunut pois.
No se jyrkkyys usein vähentää lumen kertymistä. Loivalle katolle hölmö valinta, kun ei kestä kulkua ja lumia sohiessa voi tehdä aukon vesille.
 
Vaikka koko katolla onkin pitkä tekninen käyttöikä, niin siinä varmasti hyväksytään se, että yksittäisiä tiilejä joutuu vaihtamaan. Ei varmastikaan mikään valmistaja lupaa, että joka ikinen tiili kestää vaikka sen 50 vuotta. Kuten todettua, niin tiili on huokoinen. Etenkin syys- ja kevättalvella, kun lämpötila sahaa nollan molemmin puolin, käy niin, että plussakelillä tiili imee vettä, joka sitten taas jäätyy ja lopulta se halkaisee tiilen. Uutenahan niissä on tietenkin maali ja suojakerros, mikä kuitenkin kuluu hiljalleen pois ja jossain 10 vuoden iässä se tiili voi imeä jo hyvinkin vettä. Lisäksi kun tiilen pintaan kertyy sammalta ja muuta roskaa, imee se vettä entistä paremmin. Siksi kai se pinnoitus on suositeltavaa uusia noin 10 v välein. Varmasti tiiliä hajoaa myös siksi, kun runsaslumisina talvina (kuten viime talvi) joutuu kiipeämään katolle pudottelemaan lumia. Se lumimassa tiilen päällä on jo itsessään aina painava ja siihen vielä kenties 100 kiloinen ukko päälle heilumaan.
Joomuttei:-) Ihanvarmasti jos kysyt tiilitehtaaltaett pitääkö teen tiiliä vaihtaa pari kertaa vuodessa, nii ne vastaa että no eipä pidä - ja mun mielestä ne on oikeessa. Mulla oli tiilikatto 1:3 katossa 35 vuotta ilman yhdenkään tiilen vaihtoa (no alkohan se kieltämättä oleen sammaloitunut ja huollon tarpeessa) - ja sitten ihan muista syistä vaihdoin peltikatteeseen. Ja se lumenpudotus on 99% varmuudella turhaa - kyllä rakenteet on suuniteltu kestämään lumikuormat, vaikka sitä keskimäärästä enemmän tuliskin.
 
Joomuttei:) Ihanvarmasti jos kysyt tiilitehtaaltaett pitääkö teen tiiliä vaihtaa pari kertaa vuodessa, nii ne vastaa että no eipä pidä - ja mun mielestä ne on oikeessa. Mulla oli tiilikatto 1:3 katossa 35 vuotta ilman yhdenkään tiilen vaihtoa (no alkohan se kieltämättä oleen sammaloitunut ja huollon tarpeessa) - ja sitten ihan muista syistä vaihdoin peltikatteeseen. Ja se lumenpudotus on 99% varmuudella turhaa - kyllä rakenteet on suuniteltu kestämään lumikuormat, vaikka sitä keskimäärästä enemmän tuliskin.

No niinhän ne vastaa, mutta sitten käytännön kokemukset ovat muuta. Meillä tuskin tällaisia sivuja olisi netti pullollaan, jos niitä ei oikeasti tarvitsisi vaihtaa:




Tässä suoria lainauksia:

Tiilikatolla kattotiilen rikkoutuminen on yleinen ongelma. Katon kuntotarkistus olisi hyvä tehdä 2 kertaa vuodessa. Huomiota kannattaa kiinnittää sisäjiiriin ja kattoturvatuotteiden alla oleviin tiiliin.

Kun tiilen huokosissa vesi vuorotellen laajenee ja pienenee jäätyessään ja sulaessaan, tiili haurastuu ja lopulta murtuu tai halkeaa. Tätä kulumista kutsutaan pakkasrapautumiseksi.
 
13 vuotta vanha katto Ormaxin Protectorilla ja olen ehkä 10-20 tiiltä vaihtanut kokonaisuudessaan. Yleensä lumiesteen kohdalta murtuu kun ei ole lovettuja tiiliä ollut käytössä, estettä tosin vaan lyhyt pätkä. Kyllä nuo kävelyä kestää katontekijän vinkkiä noudattaen eli astutaan aina siihen kohtaan missä on kaksi tiiltä.

Tiilet on vain kallis koriste, aluskate on se tärkein juttu tiilikaton kanssa.
 
No niinhän ne vastaa, mutta sitten käytännön kokemukset ovat muuta. Meillä tuskin tällaisia sivuja olisi netti pullollaan, jos niitä ei oikeasti tarvitsisi vaihtaa:




Tässä suoria lainauksia:

Tiilikatolla kattotiilen rikkoutuminen on yleinen ongelma. Katon kuntotarkistus olisi hyvä tehdä 2 kertaa vuodessa. Huomiota kannattaa kiinnittää sisäjiiriin ja kattoturvatuotteiden alla oleviin tiiliin.

Kun tiilen huokosissa vesi vuorotellen laajenee ja pienenee jäätyessään ja sulaessaan, tiili haurastuu ja lopulta murtuu tai halkeaa. Tätä kulumista kutsutaan pakkasrapautumiseksi.

Jepjep,
tottakai niitä pitää vaihtaa koko katon elinkaaren aikana, ja tottakai katon kuntoa pitää säännöllisesti valvoa. Mutta jos tiiliä pitää 1-2 vaihtaa per vuosi (niinkuin ymmärsin aiemmista kommenteista), nii silloin on vikaa joko rakenteissa, materiaalissa tai käytössä. Enkä ees oo kattotiilitehtaan palveluksessa:)
 
Jepjep,
tottakai niitä pitää vaihtaa koko katon elinkaaren aikana, ja tottakai katon kuntoa pitää säännöllisesti valvoa. Mutta jos tiiliä pitää 1-2 vaihtaa per vuosi (niinkuin ymmärsin aiemmista kommenteista), nii silloin on vikaa joko rakenteissa, materiaalissa tai käytössä. Enkä ees oo kattotiilitehtaan palveluksessa:)

Sovitaan näin. Omiin empiirisiin havaintoihin tässä naapurustossa nämä väitteet kuitenkin perustuu.
 
Ihmeellisen paljon tuntuu olevan tiilikatto-ongelmia - ottaen huomioon että sillä kuitenkin pitäis olla katemateriaaleista pisin tekninen käyttöikä. Mikähän niitä tiiliä taloissa vuosittain rikkoo, vai onko ne vaan jostain kuttaperkasta nykyään tehty...
En ole asiantuntija, mutta arvaan: hyvä maine on saavutettu savitiilillä ja nykyiset betonitiilet eivät ole yhtä laadukkaita. Esim. sammal syö betonitiilestä kalkin ja haurastuttaa sitä. Tiilissä on myös eroja ja halvalla tuskin saa hyvää.
 
Mikä ongelma siinä sammaleessa on tiilikatoilla? Puskeeko se myös sisäpuolelle? Jaa tuossa yllähän yksi vastaus onkin.
 
Mikä ongelma siinä sammaleessa on tiilikatoilla? Puskeeko se myös sisäpuolelle? Jaa tuossa yllähän yksi vastaus onkin.

Se on siitä sammaleen kohdalta käytännössä koko ajan enemmän tai vähemmän kostea. Edesauttaa sitä, että pakkasten tultua tiili sitten pasahtaa rikki.
 
Sammal syö sitä kiviainesta ja vesi pääsee imeytymään tiilen sisälle. Rapautuminenhan siinä pääsee käyntiin.
 
8v sitten uusittiin 70v vanha tiilikatto joko sinänsä oli vielä kunnossa mutta niin karhea pinnaltaan että tahtoi sammaltua. Tähän 8 vuoteen ei ole ainuttakaan tiiltä vaihdettu. Eli en nyt yleistäisi että katemateriaalina olisi erityisen ongelmallinen.

Vanhempieni talo on rakennettu 1984, ja siihen ei oo juuri tiiliä tarvinnnut vaihtaa. Viime kesänä tehtiin kunnon pesu ja maalaus. Pappa asui talossa 1987-2019 ja en muista että katolle olisi tehty tuona aikana myöskään juuri mitään. Itse ehkä olen tuon talon seuraava asukas, kun vanhemmat aikanaan siitä muuttavat pois. Katotaan tarviiko silloin isompaa huoltoa.
 
Sammal syö sitä kiviainesta ja vesi pääsee imeytymään tiilen sisälle. Rapautuminenhan siinä pääsee käyntiin.
Juu, betoni on surullisenkuuluisa heikolta kemialliselta ja mekaaniselta kestoltaan - tästä syystähän juuri missään ei tavata yli kymmenvuotiaita betonirakenteita. Eiku.
 
No tämä. Itseasiassa selailin oman talon käsikirjaa muissa asioissa, ja kohdassa katto on ensimmäinen lause, että katolta ei tarvitse poistaa lumia.

Riippuu varmaan katon tyypistä, kulmasta ja lumikuormasta. Siinä kohtaa kun sulla on metri lunta tasa/hyvin loivalla katolla ja alkaa vesisateet niin voisin hieman huolestua.

Normi harjakattoinen lienee ns. huolivapaa lumikuorman osalta.
 
Riippuu varmaan katon tyypistä, kulmasta ja lumikuormasta. Siinä kohtaa kun sulla on metri lunta tasa/hyvin loivalla katolla ja alkaa vesisateet niin voisin hieman huolestua.

Normi harjakattoinen lienee ns. huolivapaa lumikuorman osalta.
Eikä riipu. Katot on suunniteltu kantamaan niille tulevat kuormat - pohjosempaan mennessä rakennuslupaan vaaditaan kovempaa kuormankestoa katolta. Ookko koskaan kuullu että omakotitalosta olis katto romahtanu lumikuorman takia? En mäkään.
 
Eikä riipu. Katot on suunniteltu kantamaan niille tulevat kuormat - pohjosempaan mennessä rakennuslupaan vaaditaan kovempaa kuormankestoa katolta. Ookko koskaan kuullu että omakotitalosta olis katto romahtanu lumikuorman takia? En mäkään.
Tästähän joku vuosi sit kovalumisena talvena kirjoitettiinkin ettei Suomesta ei ainutkaan harjakattoinen rakennus ole romahtanut lumikuorman alle. Ison jännevälin tasakatto tai erittäin loivan katon omaavia maneeseja tms romahtanut.
Yhteiskunnalle tuli paljon isommat kustannukset kun ne omakotitalojen kattojen lumenpudottajat itse putoilivat katoilta.

Toki harjakattoisilta rakennuksilta lumikuormat pudotelleet lumiesteitä yms sitten alastullessaan ja mahdollinen vaaratekijä maantasalle nuo isot lumimäärät. Ne kun lähtee sen pään ottaessaan kuin talonmies jäiseltä peltikatolta :D
 
Viimeksi muokattu:
Riippuu varmaan katon tyypistä, kulmasta ja lumikuormasta. Siinä kohtaa kun sulla on metri lunta tasa/hyvin loivalla katolla ja alkaa vesisateet niin voisin hieman huolestua.

Normi harjakattoinen lienee ns. huolivapaa lumikuorman osalta.
Tasakatoissa pitää vaan huolehtia, että katon sadevesikaivot ei ole jäässä tai muuten tukossa. Oli tuossa toissa talvena yhdessä taloyhtiössä, jossa olen hpj:nä, aika iso vesivahinko yhdessä ylimmän kerroksen huoneistossa kun sulanapitokaapelit oli päässeet liikkumaan paikaltaan talven aikana ja kaivot umpijäässä.
 
Nuo lumikuormien kesto vähän riippuu kyllä talon iästä. Jos on 2000 luvulla tehty talo niin melko varmasti kestää painon, mutta jos mennään vanhempaan päin jopa vanhoihin taloihin jossa ei ole edes tehdastekoisia ristikoita niin kyllä olisi suotavaa vähän kattoa ettei siellä katolla mitään puolen metrin kinoksia ole. Harvoin se koko katto kerralla tosiaan romahtaa, mutta vanhemmissa taloissa alkaa katto painua lyttyyn pikkuhiljaa keskeltä joka näkyy viimeistään kattoremonttia tehdessä. Tosin kovin vanhoissa taloissa ei tuolla sen takia välttämättä ole enään merkitystä kun on jo kerennyt menemään piloille. Joka tapauksessa 2010 luvun jälkeen on lumien määrät kasvaneet jonkin verran ilmaston lämpenemisestä johtuen.
 
Toki harjakattoisilta rakennuksilta lumikuormat pudotelleet lumiesteitä yms sitten alastullessaan ja mahdollinen vaaratekijä maantasalle nuo isot lumimäärät. Ne kun lähtee sen pään ottaessaan kuin talonmies jäiseltä peltikatolta :D

Joo noita lumiesteitäkin meni ainakin viime talvena tässä meidän naapurustossa urakalla rikki. Meiltäkin jouduttiin uusimaan, kun oli lumi vetänyt ne mutkalle ja myös lapetikkaat hajosi. Osa naapureista ei ole näköjään vieläkään saanut omiaan laitatettua, kun sojottaa vähän miten sattuu. Noiltakin toki säästyisi, jos lumikuormaa vähän keventäisi.
 
Eikä riipu. Katot on suunniteltu kantamaan niille tulevat kuormat - pohjosempaan mennessä rakennuslupaan vaaditaan kovempaa kuormankestoa katolta. Ookko koskaan kuullu että omakotitalosta olis katto romahtanu lumikuorman takia? En mäkään.

Ihan tiedoksi että kun mennään vähänkin vanhempaan taloon erityisesti haja-asutusalueella niin ei voi olla mitenkään varma miten rakennuslupia on annettu ja valvottu, ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun tarkastus on tapahtunut ns. tuttavallisesti ja samalla on joku alkomaholipitoinen säilytysastia saattanut vaihtaa omistajaa.

Ei siis kannata ihan sokeasti luottaa viranomaismäärityksiin tässä asiasssa, erityisesti jos talolla alkaa olemaan jo ikää.

Sinänsä ihan samaa mieltä että ei pitäisi olla mitään riskiä mutta eipä tuo vaivakaan yleensä ole mikään älytön jos puhutaan loivasta katosta.
 
Ihan tiedoksi että kun mennään vähänkin vanhempaan taloon erityisesti haja-asutusalueella niin ei voi olla mitenkään varma miten rakennuslupia on annettu ja valvottu, ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun tarkastus on tapahtunut ns. tuttavallisesti ja samalla on joku alkomaholipitoinen säilytysastia saattanut vaihtaa omistajaa.

Aivan totta. Mutta pienenä lohdutuksena nämä talot on yleensä omaan käyttöön rakennettu, eli silloin on haluttu että kaikki on tehty oikein ja mahdollisimman hyvin. Toista ovat nuo tönöt mitä sarjassa rakennellaan mahdollisimman nopeasti ja ovat sitten täynnä virheitä valmistuessaan. Ei nyt kannata kuitenkaan yleistää kummankaan kohdalla että KAIKKI.
 
Ei nyt mihinkään oleskelutilaan ainakaan kannata panna peltikatetta ilman aluskatetta. Rakoseinäliiterin paljas peltikatto kondensoi vettä alapintaansa ihan antaumuksella sopivilla syksyn ja kevään säillä ja sitä sitten sieltä tipahteli kaiken päälle.
Joo ei siitä aluskatteesta haittaa ole ja itsekin laittaisin , kondenssivesiongelma on tietyissä oloissa olemassa. Veikkaan, että sulla on aika huonosti järjestetty tuuletus siellä liitetissäsi sen katon suuntaisena joka kuivattaisi sitä kondenssivettä sieltä katosta.
Vanhoissa 1900 luvun alun kerrostaloissa joissa on ullakko, ei mitään aluskatetta ole. Mitä tippuu se sitten kuivuu siellä lattialla.
Kylmissä vesijohdoissa tota kondensoitumista kesällä kellareissakin joskus näkee.
Vanha kansa kierti niiden päälle kreppipaperia ja se ne tipat imi ja sitten taas kuivui.

Ihan tiedoksi että kun mennään vähänkin vanhempaan taloon erityisesti haja-asutusalueella niin ei voi olla mitenkään varma miten rakennuslupia on annettu ja valvottu, ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun tarkastus on tapahtunut ns. tuttavallisesti ja samalla on joku alkomaholipitoinen säilytysastia saattanut vaihtaa omistajaa.

Ei siis kannata ihan sokeasti luottaa viranomaismäärityksiin tässä asiasssa, erityisesti jos talolla alkaa olemaan jo ikää.

Sinänsä ihan samaa mieltä että ei pitäisi olla mitään riskiä mutta eipä tuo vaivakaan yleensä ole mikään älytön jos puhutaan loivasta katosta.
Tää on hyvä muistaa. Varsinkin vanhoissa taloissa erityisesti silloin kun ullakkoa lisäeristetään, jolloin ne katon lumikuormat voivat lisääntyä, koska ullakko ei enään valskaa lämpöä vanhaan malliin ja katteen ja kattomateriaalin väliin ei enää muodostu niin nopeasti sitä "vesikerrosta", jolloin se lumi tulee katolta alas.

En ole tiilikattoon ihastunut minäkään juurikin yllä mainituista asioista johtuen. Talo on 12 vuotias ja yksikerroksinen, katto saisi ehkä olla vähän jyrkempi tiilikatolle. Täytyy tarkastaa 2 kertaa vuodessa ja vaihtaa hajonneet tiilet (talven jäljiltä ja ennen talvea.) Yleensä niitä on 1 - 2 kpl, joten suurista määristä ei puhuta. Tiilien pinnoite alkaa jo lähtemään tiilien kärjistä pois, joten maalauspinnoitus on tehtävä lähivuosina. Useamman tontun urakka sekin, itse en jaksa alkaa sitä tekemään. Muutaman vuoden välein on tehtävä sammalen poisto ja myrkytys. Kyllä tiilikatto on työläs ylläpidettävä verrattuna peltikattoon.

Aurinkopaneelit kiinnostaisi laittaa, mutta se ei ole mahdollista, koska paneelien käyttöikä on 20 - 30 vuotta. Siinä ajassa pitäisi paneelit purkaa katon kunnostuksen ajaksi irti useamman kerran. Mahdollisesti myös tiilien vaihtamisen vuoksi joutuisi yksittäisiä paneeleja irrottelemaan. Paneelien takaisinmaksuaika olisi todella pitkä.

Räyställe meno kattoa huoltaessa ei ole herkkua, mutta ostin putoamissuojausjärjestelmän ja sen kanssa uskaltaa kyllä mennä ihan reunalle asti. Se maksoi vähemmän kuin yksi kattofirman käynti.
Kerrotko tarkemmin tosta ostamastasi putoamissuojajärjestelmästä ja mitä se maksoi? Ois itselläkin tarvetta.
 
Viimeksi muokattu:
Joo ei siitä aluskatteesta haittaa ole ja itsekin laittaisin , kondenssivesiongelma on tietyissä oloissa olemassa. Veikkaan, että sulla on aika huonosti järjestetty tuuletus siellä liitetissäsi sen katon suuntaisena joka kuivattaisi sitä kondenssivettä sieltä katosta.
Vanhoissa 1900 luvun alun kerrostaloissa joissa on ullakko, ei mitään aluskatetta ole. Mitä tippuu se sitten kuivuu siellä lattialla.
Kylmissä vesijohdoissa tota kondensoitumista kesällä kellareissakin joskus näkee.
Vanha kansa kierti niiden päälle kreppipaperia ja se ne tipat imi ja sitten taas kuivui.


Tää on hyvä muistaa. Varsinkin vanhoissa taloissa erityisesti silloin kun ullakkoa lisäeristetään, jolloin ne katon lumikuormat voivat lisääntyä, koska ullakko ei enään valskaa lämpöä vanhaan malliin ja katteen ja kattomateriaalin väliin ei enää muodostu niin nopeasti sitä "vesikerrosta", jolloin se lumi tulee katolta alas.


Kerrotko tarkemmin tosta ostamastasi putoamissuojajärjestelmästä ja mitä se maksoi? Ois itselläkin tarvetta.
Omaan käyttöön on tiilikaton kanssa riittänyt turvavaljaat. Mihin tahansa kohti kattoa saa kiinnitettyä köyden ruoteen ympäri, kun työntää yhden tiilin pois edestä.
 
En ole tiilikattoon ihastunut minäkään juurikin yllä mainituista asioista johtuen. Talo on 12 vuotias ja yksikerroksinen, katto saisi ehkä olla vähän jyrkempi tiilikatolle. Täytyy tarkastaa 2 kertaa vuodessa ja vaihtaa hajonneet tiilet (talven jäljiltä ja ennen talvea.) Yleensä niitä on 1 - 2 kpl, joten suurista määristä ei puhuta. Tiilien pinnoite alkaa jo lähtemään tiilien kärjistä pois, joten maalauspinnoitus on tehtävä lähivuosina. Useamman tontun urakka sekin, itse en jaksa alkaa sitä tekemään. Muutaman vuoden välein on tehtävä sammalen poisto ja myrkytys. Kyllä tiilikatto on työläs ylläpidettävä verrattuna peltikattoon.

Aurinkopaneelit kiinnostaisi laittaa, mutta se ei ole mahdollista, koska paneelien käyttöikä on 20 - 30 vuotta. Siinä ajassa pitäisi paneelit purkaa katon kunnostuksen ajaksi irti useamman kerran. Mahdollisesti myös tiilien vaihtamisen vuoksi joutuisi yksittäisiä paneeleja irrottelemaan. Paneelien takaisinmaksuaika olisi todella pitkä.

Räyställe meno kattoa huoltaessa ei ole herkkua, mutta ostin putoamissuojausjärjestelmän ja sen kanssa uskaltaa kyllä mennä ihan reunalle asti. Se maksoi vähemmän kuin yksi kattofirman käynti.
Omaan käyttöön on tiilikaton kanssa riittänyt turvavaljaat. Mihin tahansa kohti kattoa saa kiinnitettyä köyden ruoteen ympäri, kun työntää yhden tiilin pois edestä.
Tiilikatolla noin, mutta ei toimi peltikatolla. Luulen, että @Grizzle käyttää jotain toista menetelmää?
 
Pitäisi laittaa suihkuhylly suihkun viereen. En haluaisi alkaa poraamaan, joten mietin liimaamista. Noita liimoja on kyllä kylpyhuonekäyttöön mutta epäilyttää se, että kestääkö ne oikeasti painoa ja kosteutta. Onko muilla kokemusta noista?
 
Vahvasti veikkaan, että esim Cascon Xtremfix kestää. Lopputuubin myy kaverille tms. Meillä on ihan normaalilla silkkarilla lätkäisty metallinen neljän pyyhkeen teline seinään ja hyvin on muutaman vuoden jo pysynyt. Tornihuhulla joku on laittanut vessan lavuaarinkin silkkarilla.
 
Mun mielestä cascon superfixkin kestää noissa. Plussana putkilon käyttöikä on pidempi, mutta kuivumista joutuu odottelemaan ainakin vuorokauden. Itse ostin kulmaan halpishyllyt amazonista. Niissä oli lisänä tarrat alkupitoa parantamaan, mutta en nyt muista pistinkö niiden mukana tullutta liimaa vai superfixiä.
 
Mites sit jos sen shampoohyllyn haluu joskus vielä irtikin? Voi olla aika tiukassa superfixillä jos vetäsee.
 
Itsellä oli joskus joku bilteman imukuppi-hylly, yllättävän hyvin pysyi paikallaan kunhan ei ladannut liikaa painoa. shampoot yms pysyi.
 
Omaan käyttöön on tiilikaton kanssa riittänyt turvavaljaat. Mihin tahansa kohti kattoa saa kiinnitettyä köyden ruoteen ympäri, kun työntää yhden tiilin pois edestä.
Kiitos tästä. Ei ole tullut mieleen käyttää tällaista ankkurointia. Olen käyttänyt puita ja muita pihalta löytyviä ankkurointipisteitä.

Tiilikatolla noin, mutta ei toimi peltikatolla. Luulen, että @Grizzle käyttää jotain toista menetelmää?
Tiilkatto on ja ylempänä ankkuroinnnista.

Putoamissuojausjärjestelmä minulla on sellainen, joka on ensisijainesti tarkoitettu estämään putoaminen ja toissijaisesti pysäyttämään putominen. Sillä voi asemoida itsensä haluttuun kohtaan siten, ettei pääse enää eteenpäin ja putoaminen ei ole mahdollista.
 
Mutta jos tiiliä pitää 1-2 vaihtaa per vuosi (niinkuin ymmärsin aiemmista kommenteista), nii silloin on vikaa joko rakenteissa, materiaalissa tai käytössä. Enkä ees oo kattotiilitehtaan palveluksessa:)
Aika hassu yleistys. Tämä kun riippuu aika monesta tekijästä: katon iästä, kaltevuudesta ja koosta. Kyllä meilläkin noita tiiliä saa joka vuosi 1-3kpl vaihtaa. Yli 25v melko loiva ja iso aumakatto kyseessä.
 
Mietin kans tätä itsekkin. En tiedä lähtiskö jos vähän kuumailmapuhaltimella lämmittäis tai vastaavaa?
(liittyi siis liiman irrotukseen laatoituksesta...)
Tässä tavassa on sitten lisämausteena riski laatan irtomisesta jos paikallisesti kovasti lämmitellään - maltilla siis. Tai ohuella rautalangalla"sahaamalla" jos mattopuukko ei mahdu.
 
Aika hassu yleistys. Tämä kun riippuu aika monesta tekijästä: katon iästä, kaltevuudesta ja koosta. Kyllä meilläkin noita tiiliä saa joka vuosi 1-3kpl vaihtaa. Yli 25v melko loiva ja iso aumakatto kyseessä.
Toki riippuu, erityisesti mitä lähemmäs katon "eläkeikää" mennään niin sitä enemmän vaurioriskit kasvavat. Hiukan huolimattomasti kommentin kieltämättä kirjoitin; ajatuksena oli puhua 2000-luvun katoista, ja niiden osalta pysyn mielipiteessäni.
 
Mites sit jos sen shampoohyllyn haluu joskus vielä irtikin? Voi olla aika tiukassa superfixillä jos vetäsee.
Mietin kans tätä itsekkin. En tiedä lähtiskö jos vähän kuumailmapuhaltimella lämmittäis tai vastaavaa?
Itse olen irroittanut kaakelilattialle liimatun wc-istuimen sekä kylppärin seinään liimatut lasitiilet käyttäen mattoveistä ja terävää lastaa joka kestää nuijimisen (ohut "taltta"). Lasitiiliseinän kanssa oli paljon työtä ja jouduin käyttämään enemmän voimaa, mutta mitään ei ainakaan mennyt rikki näkyvästi. Seinästä sain liimajäljet hyvin pois mekaanisesti, mutta lattiaan jäi laastista jälkiä. Silikonia jäi enemmän saumoja uusiessa. Seinälaatat oli kiiltävät mutta wcn lattia taitaa olla karheahkoa laattaa. Laattojen saumoihin ei ehkä kannata päästää enempää liimaa jos haluaa nätisti poistaa myöhemmin. Luulisin, että kumpikin oli liimattu superfixin kaltaisella liimalla. Ainakin mulle on kahdessa eri kaupassa suositeltu pöntön ja kevyen seinän runkopuiden liimaamiseen lattiaan superfixiä. En nyt muista tuoteselosteesta suositellaanko jotakin näistä erityisesti seinään liimaamiseen. No more nailsia en ole käyttänyt. Onko jokin liima joka irtoaa helposti?

Mitenkä kiinnittäisitte akustiikkapaneelit kattoon? Liimaamalla Xtremefixillä? Jos niitä pitää poistaa menee katton pinta samalla uusiksi (kannattaako moista edes miettiä?). Tai pitäisikö rakentaa rungot jotka kiinnittää kattoon jotenkin?
 
Itse olen irroittanut kaakelilattialle liimatun wc-istuimen sekä kylppärin seinään liimatut lasitiilet käyttäen mattoveistä ja terävää lastaa joka kestää nuijimisen (ohut "taltta"). Lasitiiliseinän kanssa oli paljon työtä ja jouduin käyttämään enemmän voimaa, mutta mitään ei ainakaan mennyt rikki näkyvästi. Seinästä sain liimajäljet hyvin pois mekaanisesti, mutta lattiaan jäi laastista jälkiä. Silikonia jäi enemmän saumoja uusiessa. Seinälaatat oli kiiltävät mutta wcn lattia taitaa olla karheahkoa laattaa. Laattojen saumoihin ei ehkä kannata päästää enempää liimaa jos haluaa nätisti poistaa myöhemmin. Luulisin, että kumpikin oli liimattu superfixin kaltaisella liimalla. Ainakin mulle on kahdessa eri kaupassa suositeltu pöntön ja kevyen seinän runkopuiden liimaamiseen lattiaan superfixiä. En nyt muista tuoteselosteesta suositellaanko jotakin näistä erityisesti seinään liimaamiseen. No more nailsia en ole käyttänyt. Onko jokin liima joka irtoaa helposti?

Mitenkä kiinnittäisitte akustiikkapaneelit kattoon? Liimaamalla Xtremefixillä? Jos niitä pitää poistaa menee katton pinta samalla uusiksi (kannattaako moista edes miettiä?). Tai pitäisikö rakentaa rungot jotka kiinnittää kattoon jotenkin?

Taitaa olla kaikissa liimoissa vähän samaa ongelmaa, normaali silikooni lähtee helpommin, mutta sit ei taas tiiä kestääkö. Vois olla hyvä keino kokeilla tuollaisten pienempien kappaleiden liimausta niin että laittais vain muutaman pienin täpän taakse esim joka kulmaan yks tai jos on tollanen tosi pieni kuten shampoohylly niin kaks täppää vaan jotka molemmissa reunoissa keskellä. Sit koittaa kattoa vielä ettei se liima osuis sauman kohdalle.

Akustiikkapaneelit taitaa olla useimmiten liimalla kiinni. Niille on omanlaisia liimoja joita kannattaa käyttää. Xtremefix ei oo kovin häävi kun se on sellasta julmettuu jöötiä niin on vaikee saada levitettyy. Sen liiman pitäis olla sellasta joka on helposti muotoiltavaa ja omaa hyvän alkutartunnan. Liimaaminen varmaan paras tapa jos haluu varmistaa että pysyy. Aika paljon rasitusta niihin tulee kun roikkuvat suoraan katossa. Siististihän noita ei tosiaan saa purettua joten kannattaa varmistaa että ne paneelit saa olla katossa loppuun asti. Jos epäilyttää niin ehkä kantsii unohtaa koko katon akustointi ja keskittyä vain seiniin. Tietty jos niitä paneeleita ei ole kovin montaa niin voi koittaa myös keksii jotain viritelmii millä sais kiinni kattoon ilman liimaa. Esim sellanen U-rauta joka liuvutettais ruuvin kantaan tms.
 
Itse olen irroittanut kaakelilattialle liimatun wc-istuimen sekä kylppärin seinään liimatut lasitiilet käyttäen mattoveistä ja terävää lastaa joka kestää nuijimisen (ohut "taltta"). Lasitiiliseinän kanssa oli paljon työtä ja jouduin käyttämään enemmän voimaa, mutta mitään ei ainakaan mennyt rikki näkyvästi. Seinästä sain liimajäljet hyvin pois mekaanisesti, mutta lattiaan jäi laastista jälkiä. Silikonia jäi enemmän saumoja uusiessa. Seinälaatat oli kiiltävät mutta wcn lattia taitaa olla karheahkoa laattaa. Laattojen saumoihin ei ehkä kannata päästää enempää liimaa jos haluaa nätisti poistaa myöhemmin. Luulisin, että kumpikin oli liimattu superfixin kaltaisella liimalla. Ainakin mulle on kahdessa eri kaupassa suositeltu pöntön ja kevyen seinän runkopuiden liimaamiseen lattiaan superfixiä. En nyt muista tuoteselosteesta suositellaanko jotakin näistä erityisesti seinään liimaamiseen. No more nailsia en ole käyttänyt. Onko jokin liima joka irtoaa helposti?

Mitenkä kiinnittäisitte akustiikkapaneelit kattoon? Liimaamalla Xtremefixillä? Jos niitä pitää poistaa menee katton pinta samalla uusiksi (kannattaako moista edes miettiä?). Tai pitäisikö rakentaa rungot jotka kiinnittää kattoon jotenkin?
Jos liimat akustiikkapaneelit niin varaudu ainakin pintojen uusimiseen, jos joskus niitä haluat luopua tai luultavammin korkeintaan vaihdat (miksi hyvää poistaisi) ne uusiin jolloin ne voineeliima sanoille kohdille. Noita kiinniteään myös polttomaalatuilla teräslistoilla, jolloin poistaessa reikein kittaus ja maalaus riittää.

Tiilkatto on ja ylempänä ankkuroinnnista.

Putoamissuojausjärjestelmä minulla on sellainen, joka on ensisijainesti tarkoitettu estämään putoaminen ja toissijaisesti pysäyttämään putominen. Sillä voi asemoida itsensä haluttuun kohtaan siten, ettei pääse enää eteenpäin ja putoaminen ei ole mahdollista.
Jos käytät ruodelautoja ankkurointiin, varmistaisin että niiden kiinnitys kattotuoliin on OK tekijöistähän/ ajan tuomista muutoksista ei aina tiedä.
Muuten ollee kyllä toimiva tapa. Jos 100kg hemmo tippuu siihen lauttaan/2x2 kohdistuu aikamoinen voima.

Onko sulla linkkiä/kuvaa tosta putoamissuojausjärjestelmästä mitä käytät?
 
Mitenkä kiinnittäisitte akustiikkapaneelit kattoon? Liimaamalla Xtremefixillä? Jos niitä pitää poistaa menee katton pinta samalla uusiksi (kannattaako moista edes miettiä?). Tai pitäisikö rakentaa rungot jotka kiinnittää kattoon jotenkin?

Muistaakseni paneelien teho on parempi matalemmilla taajuuksilla jos on irti katosta. Jos huonekorkeudesta on varaa poistaa niin kannattaa tutkia. T-profiili ei paljoa maksa ja kiinnityssarjoja pitäisi löytyä valmiina.
 
Jos käytät ruodelautoja ankkurointiin, varmistaisin että niiden kiinnitys kattotuoliin on OK tekijöistähän/ ajan tuomista muutoksista ei aina tiedä.
Muuten ollee kyllä toimiva tapa. Jos 100kg hemmo tippuu siihen lauttaan/2x2 kohdistuu aikamoinen voima.

Onko sulla linkkiä/kuvaa tosta putoamissuojausjärjestelmästä mitä käytät?
Joo ruodelautaan ankkuroidessa pitää olla tarkkana. Asemoinnissa siihen kohdistuu vain pieni voima, mutta jos sattuu tekemään virheen ja putoaa niin sitten se on koivilla. Täytyy tutkia rakenteet hyvin.

Tämmönen setti on käytössä Putoamissuojain
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 030
Viestejä
4 875 946
Jäsenet
78 757
Uusin jäsen
latel4

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom