Kodin rempat(DIY)

[tietokonerikki]

Eikai sukituksessa olekkaan silloin mitään järkeä. Ainut järki on siinä jos putki on jossain julmetun vaikeassa paikassa minne ei pääse käytännössä mitenkään. Tällöinkin toki kannattaa harkita uuteen paikkaan putken vetämistä, mutta aina ei onnistu.

Lähinnä mietin, miksi ei asiakkaalle kerrota, että ko. tapauksessa sukitus ei ole taloudellisesti järkevää?

Yksi mahdollinen skenaario joita on nähtykin usein, että talo remontoidaan lattiasta kattoon, mutta mitään putkia ei uusita. Sit muutaman vuoden päästäkin herää kysymys putkien kunnosta ja uusinta tuleekin ajankohtaiseki.s

Jotkut uusivat kylppärinsä, vaikka tietävät remontin tulevan 3-vuoden päästä. Kaikilla eurot eivät ole tiukassa.

 

[ZZRX]

Lähinnä mietin, miksi ei asiakkaalle kerrota, että ko. tapauksessa sukitus ei ole taloudellisesti järkevää?

Jotkut uusivat kylppärinsä, vaikka tietävät remontin tulevan 3-vuoden päästä. Kaikilla eurot eivät ole tiukassa.

Koska iso osa noista on huijariyrityksiä joita ei kiinnosta asiakkaan taloudellisuus tai mikä on järkevää vaan se että saa myytyä sukkametrejä. Saattavat olla muutenkin niin tietämättömii etteivät ymmärrä missä kulkee kannattamattoomuuden raja.

Joo niinhän jotkut tekevät, joka niillä on niin paljon rahaa että ei ole väliä tai sitten vaan ei osata yhtään suunnitella tulevaa tai tajuta sitä että siinä putkirempassa revitäänkin koko kylpyhuone auki. Itse en näe kyllä tuollaista missään skenaariossa järkeväksi, kolmen vuoden kylpyhuone on aivan alimitoitettu. Kyllä itse pidän kylpyhuoneen elinkaarta 10-30vuotta haarukassa lähempänä. Mieluusti 20 vuotta, mutta saa uusia toki aikasemminkin jos näkee tarpeelliseksi. Alle 10 vuotta on luonnonvarojen järjetöntä tuhlaamista.

 

[Jebaus]

Jotkut uusivat kylppärinsä, vaikka tietävät remontin tulevan 3-vuoden päästä. Kaikilla eurot eivät ole tiukassa.

Riippuu toki tilanteesta, mutta tuossa voi kyllä jopa olla "rahanteon paikka". Taloyhtiöiden kph rempat ovat monesti raskaita ja kalliita jolloin neliöhinnat karkaavat korkeiksi. Jos sen oman kph remontoi asianmukaisesti vaikka 3v ennen taloyhtiön putkiremppaa, ei sitä kylppäriä tarvitsekkaan putkirempata eikä siten osallistua taloyhtiön remontin kuluihin kph osalta... Toki siinä rempassa pitää se lattiakaivo/viemäri/vesijohdot uusia jotta niitä ei enään tarvitse "putkirempata" kylppäriä räjäyttäen mutta ei tämä mitenkään harvinaista ole.

 

[ZZRX]

Riippuu toki tilanteesta, mutta tuossa voi kyllä jopa olla "rahanteon paikka". Taloyhtiöiden kph rempat ovat monesti raskaita ja kalliita jolloin neliöhinnat karkaavat korkeiksi. Jos sen oman kph remontoi asianmukaisesti vaikka 3v ennen taloyhtiön putkiremppaa, ei sitä kylppäriä tarvitsekkaan putkirempata eikä siten osallistua taloyhtiön remontin kuluihin kph osalta... Toki siinä rempassa pitää se lattiakaivo/viemäri/vesijohdot uusia jotta niitä ei enään tarvitse "putkirempata" kylppäriä räjäyttäen mutta ei tämä mitenkään harvinaista ole.

Kumpa se meniskin noin helposti, mutta ikäväkyllä turhan monesti olen kuullut ettei taloyohtiöitä kiinnosta onko se kylpyhuone vasta remontoitu vai ei. Hallitus päättää linjasaneerauksen jonka perusteella hinnat lasketaan kylpyhuoneille ja se hinta muodostuu niistä kaikista kylpyhuoneista jonka takia yksittäiset eivät voi jäädä pois tai muiden asukkaiden kylpyhuoneiden hinnat nousevat. Vaikka saisikin neuvoteltua ettei sitä omaa kylppäriä rempata niin joutuu maksamaan saman osuuden lainasta kuin muutkin asukkaat. Poikkeuksiakin toki on, mutta näin se menee turhan usein varsinkin isommissa taloyhtiöissä.

 

[Pretor]

Kumpa se meniskin noin helposti, mutta ikäväkyllä turhan monesti olen kuullut ettei taloyohtiöitä kiinnosta onko se kylpyhuone vasta remontoitu vai ei. Hallitus päättää linjasaneerauksen jonka perusteella hinnat lasketaan kylpyhuoneille ja se hinta muodostuu niistä kaikista kylpyhuoneista jonka takia yksittäiset eivät voi jäädä pois tai muiden asukkaiden kylpyhuoneiden hinnat nousevat. Vaikka saisikin neuvoteltua ettei sitä omaa kylppäriä rempata niin joutuu maksamaan saman osuuden lainasta kuin muutkin asukkaat. Poikkeuksiakin toki on, mutta näin se menee turhan usein varsinkin isommissa taloyhtiöissä.

No jaa. Täällä suunnalla kyllä tehdään putkiremppoja joka suunnalla ja sanoisin omalla otannalla, että yleisempää on jättää uusittu kylpyhuone uusimatta. Ja nyt puhutaan isoista taloyhtiöistä (ka varmaaan 200 asuntoa). Omasta lähipiiristä 4/5 putkiremppaa on tehty sukittamalla ja tottakai taloyhtiö on suositellut kylpyhuoneiden uusimista samalla. Ei näissä tapauksissa siitä mitään ylimääräistä maksua kuitenkaan tule, jos jättää kylpyhuoneen uusimatta. Kaikki tehty työ jyvitetään asuntokohtaisesti sen mukaan mitä niissä on tehty, ei sen mukaan mitä muissa asunnoissa on tehty.
Ihan saa listasta katsoa minkälaisen kylpyhuoneen haluaa ja millaisilla kalusteilla, hinta sitten vaihtelee sen mukaan asuntokohtaisesti.
Ja tuo koskee kaikkea muutakin lisätyötä. Kaikkea saa putkiremontin yhteydessä teetettyä, kunhan vaan latoo euroja tiskiin itse.

Esim. mun toisen asunnon kylpyhuone oli remontoitu vesivahingon takia noin vuosi aikaisemmin ja siihen meni noin 1100€ kaikkineen. Toki silloin jo vaihdettiin putket pintavetoihin valmiiksi putkiremonttia ajatellen. Jos olisin uusinut sen vasta putkirempan yhteydessä, niin halvimmillaan olisi päässyt ehkä 7000-8000€ kieppeillä. Aivan järkyttävät "listahinnat" oli.

 

[Jebaus]

Riippuu siis tosiaan taloyhtiöistä, ja ennenkaikkea siitä onko asiasta taloyhtiön kanssa keskusteltu jo ennen sitä omaa 2-5v sitten tehtyä kph remonttia jolloin putkiremontti on ollut jo tiedossa. Valitettavan usein asiasta ei ole keskusteltu, lattiassa on yhä vanha valurautakaivo, pystyt kulkevat siellä kph seinässä ja vanhat vesijohdotkin vielä seinien sisässä joten neuvotteluvaraa ei asukkaalla oikeastaan ole.

Oman putkiremonttiotannan mukaan (4kpl 2v aikana, as.oy koko 6-28 asuntoa), kolmessa näistä oli yksi tai useampi kylppäri jota ei uusittu. Monestihan nuo tarjouksetkin kysytään niin että runkolinjat/talotekniset muutokset erikseen, ja asuntojen muutokset sitten erikseen joten se on helppo myös jyvittää kulut neliöittäin.

Edit: Sukittaminenkin on tietysti vaihtoehto, mutta itse arvotan perinteisen putkiremontin huomattavasti sukitusta korkeammalle. Ne vanhat viemärit kun eivät monesti täyttä tämän päivän vaatimuksia, siellä on vanhat rautaiset lattiakaivot, voi olla painumaan yms niin kyllähän se sukallakin toimii. Mutta parempi tulee perinteisellä menetelmällä ja samalla saa sitten päivitettyä sähköjä, kaksi kaivoa kylppäriin mieleiselle paikalle ja kylppärin layoutin sitä myöten tähän päivään.

 

[ph/ag]

Talon länsipuolen seinässä on tuloilmaventtiili, jossa myrskykupu. Mutta kupu ei suojaa tarpeeksi, vaan kovalla tuulella (jota on usein) kanavasta tulee "liikaa" ilmaa sisälle -) huone viilenee. Sisäpuolella ei ole säädettävää venttiiliä, vaan Mobair ja siitä ei saa ilmantuloa säädeyttyä (enkä jaksaisikaan aina tuulella säädellä, laiska kun olen).

Mikähän viritelmä tuohon auttaisi? Toinen kupu tuon päälle ylösalaisin ja reikiä pohjaan, jotta sadevesi valuisi ulos? Tai joku levy yms. eteen, jotta olisi tuulen tulppana ennen kupua?

 

[Greenlandi]

Askartelin puusta pari kukkaruukkua, ja pitäisi saada niistä vesitiiviit. Kokeilin suihkia toiseen tätä muutama kerrosta. Kuivumisen jälkeen testasin tiiviyttä jättämällä siihen vettä yön yli niin läpihän se tuli aamuun mennessä jostain saumasta. Millä aineella tiivistys kannattaisi mieluummin tehdä? Ilmeisesti tällaisella onnistuisi, mutta löytyisikö vielä halvempaa joka ajaisi saman asian?

 

[Lumimies]

Epoksipinnoite, venelakka? Tai sitten vetelee silkkaria kerroksen sinne.
Saumathan tulee elämään niin mielummin jotain elastista.

 

[ZZRX]

Aika halvaltahan tuo spray vaikuttaa. Nurkkiin kannattaa suosiolla vetää silikoonit ja sit ne isot alueet eristää jollain vettä läpäisemättömällä kamppeella. Saumakohdathan ne eniten vuotavat paikat on. Vesieristyksellä sais varmasti hyvän mutta tulee hintaa reippaasti enemmän.

 

[yyri]

Askartelin puusta pari kukkaruukkua, ja pitäisi saada niistä vesitiiviit. Kokeilin suihkia toiseen tätä muutama kerrosta. Kuivumisen jälkeen testasin tiiviyttä jättämällä siihen vettä yön yli niin läpihän se tuli aamuun mennessä jostain saumasta. Millä aineella tiivistys kannattaisi mieluummin tehdä? Ilmeisesti tällaisella onnistuisi, mutta löytyisikö vielä halvempaa joka ajaisi saman asian?

Minkä kokoset? Jos löytyisi sisälle muoviset ruukut ja tuo puu-osa toimisi ulkoruukkuna.

 

[Greenlandi]

Minkä kokoset? Jos löytyisi sisälle muoviset ruukut ja tuo puu-osa toimisi ulkoruukkuna.

Satunnaisen kokoiset, ja muotoiset.

Vanhaa silikonia on jäänyt kaappiin lojumaan, mahtaako sellainen päiväyksen jo ohittanut vielä toimia riittävän hyvin? Ja jos vetelen vanhat silikonit ympäri ruukkua, ja sitten se ei pidäkään, niin saako sen päällä enää pysymään muita mömmöjä?

 

[ZZRX]

Satunnaisen kokoiset, ja muotoiset.

Vanhaa silikonia on jäänyt kaappiin lojumaan, mahtaako sellainen päiväyksen jo ohittanut vielä toimia riittävän hyvin? Ja jos vetelen vanhat silikonit ympäri ruukkua, ja sitten se ei pidäkään, niin saako sen päällä enää pysymään muita mömmöjä?

Ei pysy muut mömmöt ellet kaavi silikooneja pois. Vanhentuneet silikonit eivät usein kuivu ollenkaan.

 

[YlakerranRami]

Savupiipun korjaus

Saunan savupiipun (ei hattua, hatutan kunhan saan korjattua) päällä oleva betonikakku on haljennut ja ajattelin sen korjata, kun nuohooja käski. Onko väliä minkälaista laastia tai muuta mönjää siinä käyttää? Huomasin että kaupassa on miljoona erilaista laastia ja tulikin valinnan vaikeus.

Pitäisikö siinä käyttää tavallista muurauslaastia? Käsittääkseni sen raekoko on aika iso niin miten sen saa sitten muutaman millin halkeamaan tungettua?

Onko korjauslaasti-nimellä myytävät laastit tähän parempia?

Voiko sen korjata tunkemalla vaan mönjää halkeamaan ja tasoittaa päältä?

 

[Haukka81]

Savupiipun korjaus

Saunan savupiipun (ei hattua, hatutan kunhan saan korjattua) päällä oleva betonikakku on haljennut ja ajattelin sen korjata, kun nuohooja käski. Onko väliä minkälaista laastia tai muuta mönjää siinä käyttää? Huomasin että kaupassa on miljoona erilaista laastia ja tulikin valinnan vaikeus.

Pitäisikö siinä käyttää tavallista muurauslaastia? Käsittääkseni sen raekoko on aika iso niin miten sen saa sitten muutaman millin halkeamaan tungettua?

Onko korjauslaasti-nimellä myytävät laastit tähän parempia?

Voiko sen korjata tunkemalla vaan mönjää halkeamaan ja tasoittaa päältä?

Se on piippu, elä mieti liian vaikeasti.

Eli ihan reilusti vaan korjauslaastilla rako umpeen. Katsot nyt et on vaan tarpeeksi ohut laasti mitä ostat.

 

[Kamsi]

Oletteko tehneet taloihinne äänieristystä? Vuosi sitten levytin vessan seinät erikoiskovalla kipsilevyllä, jonka jälkeen vessasta ulosmenevät äänet vaimenivat selvästi. Mahtaisikohan tuossa olla kerrannaisvaikutuksia jos kipsilevyjä pistäisi kaksi päällekkäin? Olohuoneen seinät on tarkoitus muutenkin levyttää mutta levyjä voisi pistää tuplasti jos niistä olisi jotain iloa.

 

[tietokonerikki]

Oletteko tehneet taloihinne äänieristystä? Vuosi sitten levytin vessan seinät erikoiskovalla kipsilevyllä, jonka jälkeen vessasta ulosmenevät äänet vaimenivat selvästi. Mahtaisikohan tuossa olla kerrannaisvaikutuksia jos kipsilevyjä pistäisi kaksi päällekkäin? Olohuoneen seinät on tarkoitus muutenkin levyttää mutta levyjä voisi pistää tuplasti jos niistä olisi jotain iloa.

On vaikutusta, mutta se on hyvin pieni, laita seinille (esim. kahdelle )jotain pehmeää.

 

[tietokonerikki]

Savupiipun korjaus

Saunan savupiipun (ei hattua, hatutan kunhan saan korjattua) päällä oleva betonikakku on haljennut ja ajattelin sen korjata, kun nuohooja käski. Onko väliä minkälaista laastia tai muuta mönjää siinä käyttää? Huomasin että kaupassa on miljoona erilaista laastia ja tulikin valinnan vaikeus.

Pitäisikö siinä käyttää tavallista muurauslaastia? Käsittääkseni sen raekoko on aika iso niin miten sen saa sitten muutaman millin halkeamaan tungettua?

Onko korjauslaasti-nimellä myytävät laastit tähän parempia?

Voiko sen korjata tunkemalla vaan mönjää halkeamaan ja tasoittaa päältä?

Juotosbetonilla, tarvittessa avaat rakoja

 

[Kamsi]

On vaikutusta, mutta se on hyvin pieni, laita seinille (esim. kahdelle )jotain pehmeää.

On vaikutusta 2x kipsilevy vs 1x kipsilevy? Tarvitsee nämä ensin saada paikoilleen, että saa seinät maalattua.

 

[maninthemoon]

Mutta kumpi on järkevämpää? Laittaa tuplalevyt vai esim villaa tai jotain äänieristykseen tarkoitettua vastaavaa sinne?

Itsellä erillinen elokuvahuone jossa tehty yhdellä levyllä ja villoitettu (normi villaa) , niin ei paljoa kuulu muuta kuin bassot. Tärkeää, että saunoissa ei ole rakoja, kun noistahan ääni pääsee hyvin myös.

 

[tietokonerikki]

On vaikutusta 2x kipsilevy vs 1x kipsilevy? Tarvitsee nämä ensin saada paikoilleen, että saa seinät maalattua.

2xKipsilevy eristää ääntä vähän (ero ei ole iso) enemmän, jos sulla on seinä auki laita sinne rungon väliin vähän mineraalivillaa. Jos saat kasvatettua seinän paksuutta sekin auttaa. Hyvät tehdään niin, että on 2-erillistä (eivät ole kiinni toisissaan) runkoa. Silti sieltä tulee kovat äänet läpi.
Edit:
Elastinen tiivistäminen rakenteisiin on hyvä tehdä myös

 

[Illotus]

Oletteko tehneet taloihinne äänieristystä? Vuosi sitten levytin vessan seinät erikoiskovalla kipsilevyllä, jonka jälkeen vessasta ulosmenevät äänet vaimenivat selvästi. Mahtaisikohan tuossa olla kerrannaisvaikutuksia jos kipsilevyjä pistäisi kaksi päällekkäin? Olohuoneen seinät on tarkoitus muutenkin levyttää mutta levyjä voisi pistää tuplasti jos niistä olisi jotain iloa.

Kipsilevyillä kerrannaisvaikutusta on esim. Gyprocin ja Knauffin oppaissa noin 5dB, eli kannattaa ehdottomasti laittaa toinen kerros limittäin, jos tila ei ole tosi tiukilla. Samalla seinästä tulee tiiviimpi, joten vaikutus voi olla isompikin. Villan lisäys tekee suunnilleen toiset 5dB, jos sitä ei ennestään ole. Kustannusvaikutus on aika olematon, eli kannattaa kyllä laittaa molemmat.

Jos joku seinä on ranka-vaiheessa, niin rungon teko teräsrangoilla auttaa myös merkittävästi, koska siinä on pienempi kontakti levyjen välillä. Tuplalevytyksen sijaan, jos tilaa on paljon käytettävissä, voi laittaa akustokoolauksen vaakaan ekan levykerroksen päälle ja siihen toisen kipsilevyn tai sitten tekee ne toisistaan irrallaan olevat erilliset seinärungot tai rungon siksakkina, kuten joku toinen aiemmin mainitsi.

Jos haluaa myös kestävämmän kiinnityspinnan, niin pintapuolelle voi laittaa kuitukipsilevyä(esim. Fermacell tai Rigidur), johon kestää paljon paremmin pistää mitään kiinni ja tyypillisesti ääneristys on parempi(esim. Fermacellin tapauksessa noin tuplat normikipsiin verrattuna). Hintakin on tosin hieman yli tuplat EK-kipsilevyyn verrattuna.

Heikko kohta tulee todennäköisesti olemaan ovi, jonka vaihto dB-oveen auttaa huolellisesti tehtynä, mutta vessojen tapauksessa tyypillisesti vaatii tuloilmalle vaihtoehtoisen reitin, kun ovirakoa ei kannata jättää. Eli joko oma tuloilmaventtiili tai sitten siirtoilmaventtiili seinään. Kannattaa tosin huomata, että nuo hinnat alkaen dB-ovet on hyvin leluja, eli ei ihan hirveitä kannata odottaa. Vaatii myös karmien huolellisen tiivistyksen ja tarkkuutta asennuksessa. Siitä ylöspäin tyypillisesti valikoima onkin palo-ovia, jotka ovat huomattavasti järeämpiä ja tiiviimpiä. Meillä on Jeld-Wenin dB-ovia, jotka on käytännössä ihan normaaleja kenno-ovia tiivisteillä, eli en kyllä voi suositella(tosin lasten kanssa ihan hyvä, että ovet on kevyitä).

 

[tietokonerikki]

Kipsilevyillä kerrannaisvaikutusta on esim. Gyprocin ja Knauffin oppaissa noin 5dB, eli kannattaa ehdottomasti laittaa toinen kerros limittäin, jos tila ei ole tosi tiukilla. Samalla seinästä tulee tiiviimpi, joten vaikutus voi olla isompikin. Villan lisäys tekee suunnilleen toiset 5dB, jos sitä ei ennestään ole. Kustannusvaikutus on aika olematon, eli kannattaa kyllä laittaa molemmat.

Jos joku seinä on ranka-vaiheessa, niin rungon teko teräsrangoilla auttaa myös merkittävästi, koska siinä on pienempi kontakti levyjen välillä. Tuplalevytyksen sijaan, jos tilaa on paljon käytettävissä, voi laittaa akustokoolauksen vaakaan ekan levykerroksen päälle ja siihen toisen kipsilevyn tai sitten tekee ne toisistaan irrallaan olevat erilliset seinärungot tai rungon siksakkina, kuten joku toinen aiemmin mainitsi.

Jos haluaa myös kestävämmän kiinnityspinnan, niin pintapuolelle voi laittaa kuitukipsilevyä(esim. Fermacell tai Rigidur), johon kestää paljon paremmin pistää mitään kiinni ja tyypillisesti ääneristys on parempi(esim. Fermacellin tapauksessa noin tuplat normikipsiin verrattuna). Hintakin on tosin hieman yli tuplat EK-kipsilevyyn verrattuna.

Heikko kohta tulee todennäköisesti olemaan ovi, jonka vaihto dB-oveen auttaa huolellisesti tehtynä, mutta vessojen tapauksessa tyypillisesti vaatii tuloilmalle vaihtoehtoisen reitin, kun ovirakoa ei kannata jättää. Eli joko oma tuloilmaventtiili tai sitten siirtoilmaventtiili seinään. Kannattaa tosin huomata, että nuo hinnat alkaen dB-ovet on hyvin leluja, eli ei ihan hirveitä kannata odottaa. Vaatii myös karmien huolellisen tiivistyksen ja tarkkuutta asennuksessa. Siitä ylöspäin tyypillisesti valikoima onkin palo-ovia, jotka ovat huomattavasti järeämpiä ja tiiviimpiä. Meillä on Jeld-Wenin dB-ovia, jotka on käytännössä ihan normaaleja kenno-ovia tiivisteillä, eli en kyllä voi suositella(tosin lasten kanssa ihan hyvä, että ovet on kevyitä).

Toi 5dB vaatii, että lisälevyt on molemmilla puolin seinää. Äänieristys on siitä ikävää, että heikoin lenkki ratkaisee. Kuten sanoit se on yleensä ovi (tai ilmanvaihtoon liittyvät asiat). Valitettavasti noi vakio dB ovetkin ovat vielä aika huonoja hyvään äänieristykseen. Laittamalla niitä kaksi (ainakin toinen "palo-ovena") ilmaraolla päästään jo useimpien seinien eriystyskykyyn.
Silti vielä kovaääninen puhe menee läpi.

 

[Tuplis]

WC-Remppaa pukkaa pari asiaa askarruttaa.

Viemäröinti: Nykyinen lattiakaivon sijainti ei ole aivan optimaalinen tulevan pesualtaan viemärille. Esteettinen ongelma enkä halua pöntöltä katsella mitään viritystä.
Siirtäisittekö viemärin mahdollisimman lähelle seinää pesualtaan keskeslle ja putki "pintavetona" siihen tiputtaen, vai samalla vaivalla pesualtaan putken vienti seinän kautta lattiaan upottaen uuden kaivon sivuviemäri-liitäntään?

Vesieristys: Lattia 20cm seinälle ja esim pesualtaan tausta riittänee? Kyseessä rustiikkinen hirsihörskä ja muuten perus kuiva wc, mutta tilaan jemmataan 160L varaaja.

Käyttövesiputket: Tällä hetkellä menevät suojaputkessa valun sisällä. 10v aikana on yhden kerran jäätynyt yksi näistä putkista kun pakkasta oli pari viikkoa noin -25 ja tuli nuukailtua lattialämmityksen kanssa. Teoreettinen jäätymisongelma huomioiden, kannattaisiko vetää pintavetona uudet kv putket vessaan?

 

[ZZRX]

WC-Remppaa pukkaa pari asiaa askarruttaa.

Viemäröinti: Nykyinen lattiakaivon sijainti ei ole aivan optimaalinen tulevan pesualtaan viemärille. Esteettinen ongelma enkä halua pöntöltä katsella mitään viritystä.
Siirtäisittekö viemärin mahdollisimman lähelle seinää pesualtaan keskeslle ja putki "pintavetona" siihen tiputtaen, vai samalla vaivalla pesualtaan putken vienti seinän kautta lattiaan upottaen uuden kaivon sivuviemäri-liitäntään?

Vesieristys: Lattia 20cm seinälle ja esim pesualtaan tausta riittänee? Kyseessä rustiikkinen hirsihörskä ja muuten perus kuiva wc, mutta tilaan jemmataan 160L varaaja.

Käyttövesiputket: Tällä hetkellä menevät suojaputkessa valun sisällä. 10v aikana on yhden kerran jäätynyt yksi näistä putkista kun pakkasta oli pari viikkoa noin -25 ja tuli nuukailtua lattialämmityksen kanssa. Teoreettinen jäätymisongelma huomioiden, kannattaisiko vetää pintavetona uudet kv putket vessaan?

Ehdottomasti viemäri seinän sisässä lattiakaivolle, jos mahdollista. Vaatii ainakin semmosen lattiakaivon jossa on liitäntä. Tuo itse roiloominen muutaman tunnin homma, mutta jos lattiassa on vanhoja lämmityksiä tai muuta tekniikkaa joka halutaan säästää niin menee monimutkaisemmaksi.

Vesieristys erittäin riittävä.

Kyllä itse ainakin pyrin korjaamaan remontissa olemassa olevat ongelmat. Eikö noita putkia saa sisäkatossa veettyy ja pexillä seinän sisään altaan alle? (Tosin jos allas sijaitsee ulkoseinällä niin ei hyväksyttävä menetelmä.)

Kipsilevyillä kerrannaisvaikutusta on esim. Gyprocin ja Knauffin oppaissa noin 5dB, eli kannattaa ehdottomasti laittaa toinen kerros limittäin, jos tila ei ole tosi tiukilla. Samalla seinästä tulee tiiviimpi, joten vaikutus voi olla isompikin. Villan lisäys tekee suunnilleen toiset 5dB, jos sitä ei ennestään ole. Kustannusvaikutus on aika olematon, eli kannattaa kyllä laittaa molemmat.

Jos joku seinä on ranka-vaiheessa, niin rungon teko teräsrangoilla auttaa myös merkittävästi, koska siinä on pienempi kontakti levyjen välillä. Tuplalevytyksen sijaan, jos tilaa on paljon käytettävissä, voi laittaa akustokoolauksen vaakaan ekan levykerroksen päälle ja siihen toisen kipsilevyn tai sitten tekee ne toisistaan irrallaan olevat erilliset seinärungot tai rungon siksakkina, kuten joku toinen aiemmin mainitsi.

Jos haluaa myös kestävämmän kiinnityspinnan, niin pintapuolelle voi laittaa kuitukipsilevyä(esim. Fermacell tai Rigidur), johon kestää paljon paremmin pistää mitään kiinni ja tyypillisesti ääneristys on parempi(esim. Fermacellin tapauksessa noin tuplat normikipsiin verrattuna). Hintakin on tosin hieman yli tuplat EK-kipsilevyyn verrattuna.

Heikko kohta tulee todennäköisesti olemaan ovi, jonka vaihto dB-oveen auttaa huolellisesti tehtynä, mutta vessojen tapauksessa tyypillisesti vaatii tuloilmalle vaihtoehtoisen reitin, kun ovirakoa ei kannata jättää. Eli joko oma tuloilmaventtiili tai sitten siirtoilmaventtiili seinään. Kannattaa tosin huomata, että nuo hinnat alkaen dB-ovet on hyvin leluja, eli ei ihan hirveitä kannata odottaa. Vaatii myös karmien huolellisen tiivistyksen ja tarkkuutta asennuksessa. Siitä ylöspäin tyypillisesti valikoima onkin palo-ovia, jotka ovat huomattavasti järeämpiä ja tiiviimpiä. Meillä on Jeld-Wenin dB-ovia, jotka on käytännössä ihan normaaleja kenno-ovia tiivisteillä, eli en kyllä voi suositella(tosin lasten kanssa ihan hyvä, että ovet on kevyitä).

Onkohan nuo Jeldwenin desibeliovet muuttuneet? Kuvauksen mukaan uusissa ovissa ei ole ollenkaan tiivistettä. Tässä kuvaus Jeldwenin sivulta:

"Sound-äänieristysovi ovat asuinmukavuutta lisääviä ovi, jonka ilmaääneneristysluku on Rw 30 dB ja se kuuluu ääniluokkaan 25 dB.
Ääntä eristävä ovi tuo rauhaa ja yksityisyyttä vaikkapa makuuhuoneeseen.
Tilaa myös tiivistämätön karmi ja kyntteellinen kynnys tai asenna ääntä eristävä ovilevy nykyiseen karmiin.
Sound-äänieristysovet on valmistettu Suomessa. Ovi on valmistettu sertifioidusta puusta. "

 

[Jebaus]

Nuo äänieristysovet ovat vähän oma lajinsa. Se että ovea saa myydä db-luokiteltuna, vaatii sen hyväksyttämisen erikseen ja tosiaan jos jeldwen on tuon oven hyväksyttänyt ilman karmeja, täytyy karmit hankkia erikseen (ja niillä olla sitten taas oma db luokitus ).
Ennen ongelmana oli se, että db-ovea myytiin vain pakettina karmien kanssa. Eli jos halusit vaihtaa rikkoutuneen oven, jouduit ostamaan myös karmit koska muuten ovesta puuttui db-merkintä. Ja tuo merkintähän on vain eräänlainen tyyppihyväksyntä, db-luokittelematonkin ovi voi toimia ihan hyvin äänieristeovena.

Helpoin keino äänieristeoveksi on hankkia esin jeldwenin EI30 paloluokiteltu ovi. Näissä on kaikissa äänieristysarvo 34-42db ja tulevat tiivistettyjen karmien kanssa. Halvin (joskaan ei paras) keino on hankkia sitten massiivipuuovi, asentaa siihen tavalliset karmit ja karmeihin itse tuplatiivisteet. Mutta kuten jo mainittu niin moni asia tulee ongelmaksi ennenkuin ok-talossa tarvitaan 42db+ luokiteltua ovea. Monelle tuo massiiviovi+tiivisteetkin ovat jo suuri parannus siihen tiivistämättömään pahvioveen.

 

[Illotus]

Onkohan nuo Jeldwenin desibeliovet muuttuneet? Kuvauksen mukaan uusissa ovissa ei ole ollenkaan tiivistettä. Tässä kuvaus Jeldwenin sivulta:

"Sound-äänieristysovi ovat asuinmukavuutta lisääviä ovi, jonka ilmaääneneristysluku on Rw 30 dB ja se kuuluu ääniluokkaan 25 dB.
Ääntä eristävä ovi tuo rauhaa ja yksityisyyttä vaikkapa makuuhuoneeseen.
Tilaa myös tiivistämätön karmi ja kyntteellinen kynnys tai asenna ääntä eristävä ovilevy nykyiseen karmiin.
Sound-äänieristysovet on valmistettu Suomessa. Ovi on valmistettu sertifioidusta puusta. "

On niissä tiivisteet, siksi tuo maininta tiivisteettömästä karmista. Tai ainakin oletan, että ei ole kolmessa kuukaudessa tilanne muuttunut. Sikäli tosiaan vaan tyhmät ne tiivisteet, että saranoiden kohdalla niitä ei ole ollenkaan.

 

[ZZRX]

Nuo äänieristysovet ovat vähän oma lajinsa. Se että ovea saa myydä db-luokiteltuna, vaatii sen hyväksyttämisen erikseen ja tosiaan jos jeldwen on tuon oven hyväksyttänyt ilman karmeja, täytyy karmit hankkia erikseen (ja niillä olla sitten taas oma db luokitus ).
Ennen ongelmana oli se, että db-ovea myytiin vain pakettina karmien kanssa. Eli jos halusit vaihtaa rikkoutuneen oven, jouduit ostamaan myös karmit koska muuten ovesta puuttui db-merkintä. Ja tuo merkintähän on vain eräänlainen tyyppihyväksyntä, db-luokittelematonkin ovi voi toimia ihan hyvin äänieristeovena.

Helpoin keino äänieristeoveksi on hankkia esin jeldwenin EI30 paloluokiteltu ovi. Näissä on kaikissa äänieristysarvo 34-42db ja tulevat tiivistettyjen karmien kanssa. Halvin (joskaan ei paras) keino on hankkia sitten massiivipuuovi, asentaa siihen tavalliset karmit ja karmeihin itse tuplatiivisteet. Mutta kuten jo mainittu niin moni asia tulee ongelmaksi ennenkuin ok-talossa tarvitaan 42db+ luokiteltua ovea. Monelle tuo massiiviovi+tiivisteetkin ovat jo suuri parannus siihen tiivistämättömään pahvioveen.

Itse ostin just tuollaisen Sound-äänieristysoven. Ois mielenkiintosta nähdä vertailu tuon ääneneristysoven ja massiivipuuoven välillä. En itse ihan suorilta jaksa uskoa että olisi ihan puhdas kenno-ovi, mutta eipä siitä oikein saa varmuutta jos ei haluu sahata ovea halki. Jostain syystä Jeldwenin sivuilla ei ole äänieristysoven rakennetta ollenkaan. Epäilin että voi olla joku liikesalaisuus, mutta voihan se tietty olla tuokin etteivät kehtaa laittaa näkyviin että on sisältä ilmaa täynnä Oisin ostanut muuten palo-oven, mutta ne oli 47mm paksuja ja tulee kerrostalon sisäoveks tuohon eteiseen niin ei pysty vaihtaa karmia kun on samaa rakennetta ulko-oven kanssa. Tuommoinen kolmisaranainen ovi olisi ollut todella hyvä. No eiköhän tuo ole ny ainakin yhtä hyvä kuin vanhakin ovi joka oli ainaski ilmaa täynnä painosta päätellen.

 

[Illotus]

Itse ostin just tuollaisen Sound-äänieristysoven. Ois mielenkiintosta nähdä vertailu tuon ääneneristysoven ja massiivipuuoven välillä. En itse ihan suorilta jaksa uskoa että olisi ihan puhdas kenno-ovi, mutta eipä siitä oikein saa varmuutta jos ei haluu sahata ovea halki.

Massa tuossa Sound-ovessa on mielestäni hyvin lähelle kenno-ovea. Vastaavasti saman firman Stable-ovi on paljon raskaampi, eli lienee ihan lastulevyt molemmin puolin, eikä pelkkää kuitulevyä.

 

[puik]

Rustassa olis Enhellin pöytäsirkkeli 90e kluibitarjouksena (Pöytäsaha Einhell). Onkohan tuolla oikeasti mitään virkaa? Terä varmasti kannattaa nopsaan vaihtaa, mutta pystyykö sitten sahailemaan siististi lastulevyä? Entä lautatavaran sahaus?

 

[tunke]

Rustassa olis Enhellin pöytäsirkkeli 90e kluibitarjouksena (Pöytäsaha Einhell). Onkohan tuolla oikeasti mitään virkaa? Terä varmasti kannattaa nopsaan vaihtaa, mutta pystyykö sitten sahailemaan siististi lastulevyä? Entä lautatavaran sahaus?

Levyn sahaamiseen sopii paremmin pyörösaha. Ja oliko lautatavaraa tarkoitis halkaista vai katkaista. Katkaisua varten ei kannata pöytäsahaa hommata.
Jos edelleen tuntuu, että pöytäsahalle on tarvetta, niin kyllä noilla halpiksilla jotain saa tehtyä kun terä on hyvä ja tavoitteena ei ole mikään huonekalupuusepän tarkkuus.

 

[Kvarkki]

Näyttää tuo Einhell aika samanlaiselta kuin Bauhausin Herkules, väri vaan on eri. Itse asiassa kalliimpi malli (Pöytäsaha Einhell TC-TS 2025 U) taitaa olla tasan sama kuin Herkules (Pöytäsaha Herkules TKS 2000 + lisäterä).

Kyllähän tuollaisella sahailee, mutta aika pieni se taso (laajempanakin on) ja käyttötarkoitukset varsin rajatut, kuten tunke mainitsi. Nimim. jos Turun suunnalla vaikutat, niin tuu hakee Herkules 50 eurolla pois.

e: Näköjään tuo kalliimpi Einhell löytyy myös Bauhausista halvemmalla: Pöytäsaha Einhell TC-TS 2025/2

 

[Ryderio]

Mulla on ihan samannäköinen vekotin jostain kymmenen vuoden takaa, sain joskus ilmaiseksi. Kyllä tuolla on tavaraa saanut paloiksi, vaan ei se mikään tarkkuusinstrumentti ole. Terän kulmasäädön lukitus joskus hajosi, mutta siihen tuli tehtyä patentti ja sen jälkeen taas pelannut hyvin.

 

[puik]

Levyn sahaamiseen sopii paremmin pyörösaha. Ja oliko lautatavaraa tarkoitis halkaista vai katkaista. Katkaisua varten ei kannata pöytäsahaa hommata.
Jos edelleen tuntuu, että pöytäsahalle on tarvetta, niin kyllä noilla halpiksilla jotain saa tehtyä kun terä on hyvä ja tavoitteena ei ole mikään huonekalupuusepän tarkkuus.

Lautatavaran halkaisuun. Katkaisuun on oma vekotin joka tuli jo todettua tarpeelliseksi. Nykyisellä perus käsisirkkelillä käy halkaisu turhan työlääksi ja vaikea saada tasaista tavaraa. Tuntuu että ei ohjuristakaan ole kiinni. Maassa olen puukorokkeiden päällä sirkkelöinyt. Ei ole hajua alkaako tuon pieni pöytä ahdistamaan 4m tavaraa halkaistessa. Vähän epäilyttää miten noiden pöytäsahojen rimpula ohjurikaan toimii.

Alle satasen luokassa ostaisin käsisirkkelin. Ei tuolla hinnalla saa mitään kunnollistä pöytäkonetta.

Joku tuollainen vaikka:

Stanley Fatmax | Karkkainen.com verkkokauppa

Tutustu kattavaan Stanley Fatmax -valikoimaamme. Tilaa tuotteet Kärkkäisen verkkokaupasta helposti ja edullisesti!

www.karkkainen.com

Olisikohan kunnon käsisirkkeli tyyliin tuo stanley tai sininen bosch parempi hankinta?

 

[Zacksa]

Voiko vanhan epätasaisen karkeaksi jätetyn ja maalatun rappauksen päälle vetää tasoitteen, vai tuleeko ikinä pysymään kiinni?
Kyseessä kuivan mutta viileän tilan sisäseinä.

 

[ZZRX]

Voiko vanhan epätasaisen karkeaksi jätetyn ja maalatun rappauksen päälle vetää tasoitteen, vai tuleeko ikinä pysymään kiinni?

Tämä on aika laaja kysymys. Onko sisä- vai ulkorappaus? Millainen vanha rappaus ja millainen olisi uusi olisi tulossa?

 

[Zacksa]

Tämä on aika laaja kysymys. Onko sisä- vai ulkorappaus? Millainen vanha rappaus ja millainen olisi uusi olisi tulossa?

Ehdinkin jo ninjaeditoida tuohon aiempaan, mutta kyseessä siis viileänä ollut kuiva tila. Ikää yli 50 vuotta. Vanha rappaus kyljellään olevaan reikätiileen. En oikein tiedä miten tuota voisi kuvailla...

Tarkoitus siis tasoittaa tuo siistiksi ja maalata

 

[ZZRX]

Ehdinkin jo ninjaeditoida tuohon aiempaan, mutta kyseessä siis viileänä ollut kuiva tila. Ikää yli 50 vuotta. Vanha rappaus kyljellään olevaan reikätiileen. En oikein tiedä miten tuota voisi kuvailla...

Tarkoitus siis tasoittaa tuo siistiksi ja maalata

Jos vanha rappaus tuntuu olevan hyvin kiinni niin voi siihen vetää päälle uutta kampetta. Jos taas on halkeillut ja ropisee irti niin sitten ei välttämättä tule pysymään. betonipohjaisella tasoitteella kuten Weber MT + verkko voi tehdä jäykän "pohjatasoituksen" vanhan rappauksen päälle joka sitoo uuden rappauksen tukevaksi jos vanha tasoite erityisen haurasta. Paras lopputulos toki jos jaksaa kaiken raapii pois ja tasoittee uusiksi alusta lähtien.

 

[puik]

Onko ajatuksia mitenkä tehokasta 230V laitetta tehokas 18V akkusaha voisi vastata? Mietin että pitäiskö hankkia 1100W vai 1300W puukkosaha (Bosch sininen), kun kaverilla ammattilaiskone 18V ~8Ah akuilla on riittävä metallipurkutyöhön sahaamaan sähkökattilan seinämää.

Toisaalta, tuleeko konevuokraamoista "piilokuluja" nettisivuilla ilmoitetun hinnan päälle? Ramirent ja Cramo antaa päivätaksaksi 10-14e (alv 0%). 40e hintaan voisin jättää päälle satasen laitteen hankkimatta, kun ei muuten ole paljon käyttöä tiedossa.

 

[Serbetli]

Onko ajatuksia mitenkä tehokasta 230V laitetta tehokas 18V akkusaha voisi vastata? Mietin että pitäiskö hankkia 1100W vai 1300W puukkosaha (Bosch sininen), kun kokemuksesta tiedän että 18V ~8Ah akuilla on riittävä metallipurkutyöhön sahaamaan sähkökattilan seinämää.

Aika mutkikas kysymys, kun tunnut vieläpä itse tietävän moisen laitteen tehon aika tarkasti. Itselläni on kokemusta vain 230V puukkosahoista ja niiden käyttännön "tehokkuuden" olen huomannut riippuvan oikeastaan pelkästään käytössä olevan terän laadusta ja kunnosta.

 

[puik]

Aika mutkikas kysymys, kun tunnut vieläpä itse tietävän moisen laitteen tehon aika tarkasti. Itselläni on kokemusta vain 230V puukkosahoista ja niiden käyttännön "tehokkuuden" olen huomannut riippuvan oikeastaan pelkästään käytössä olevan terän laadusta ja kunnosta.

Tuttu sai moiset akkulaitteet lainaksi ja työ luonnisti hyvin. Itse en saa sellaisia eikä johdollisuus ole ongelma, niin mietin riittäisikö 1100W kone vai tarviiko tehokkaamman. Terien valinta on tosiaan toinen ongelma.

 

[Kvarkki]

Satunnaiseen käyttöön akkuversio piisaa oikein hyvin, Ryobin hiiliharjattoman ja Boschin sinisen (1100W?) suurin ero oli siinä, että Bosch ei varsinaisesti kuumentunut käytössä. Ryobia sai jäähdytellä aikasta usein alun jälkeen. 4 mm teräslevyä meni molemmilla kivasti ohuella metalliterällä, mutta tuon jäähtymisongelman takia Bosch tuntui helvetisti paremmalta. Ts. jos sahaat jonkun öljykattilan tms. metrikaupalla, niin älä ainakaan osta Ryobin akkuvehjettä.

e: Tarkistin, laitteeni oli Bosch gsa 1100 W ja terät Bosch.

e2: Noissa terissä myyntimitat ovat jotenkin poskellaan, ei nuo mitään 40 cm ole Reilu 10 cm kappaleen kokonaispituus, just sopiva levyn tms leikkaamiseen.

e3: Kai se tuli tuosta selväksi, että Ryobi oli siis akkuvehje 5 Ah akulla. Bosch töpselissä.

 

[jarp]

Mikähän mahtaa olla tämän hetken paras tieto siitä, että tuleeko maanvaraisen betonilaatan ja parketin väliin asentaa höyrysulkumuovi, jos tavoitteena ei parketin vihreettömänä säilyttäminen vaan terveellinen sisäilma ja mahdollisten kosteusongelmien havaitseminen siinäkin tapauksessa, että parketti menee sen vuoksi pilalle?

Eli ajan takaa sitä, että parkettien valmistajien mukaanhan muovi on täysin ehdottoman tarpeellinen ja sitä ei missään tilanteessa voi jättää pois, koska muuten betonin läpi tuleva kosteus (tai jos on asennettu liian märän betonin päälle) voi pilata parketin (muovin kanssa kosteus jää muhimaan betoniin, mutta eipähän mene parketti pilalle). Toisaalta esim sisäilmayhdistyksen mukaan muovia ei tule asentaa juuri siitä syystä, että kosteuden on päästävä haihtumaan parketin läpi huoneilmaan ja jos kosteutta tulee niin paljon, että parketti menee pilalle, niin käsissä on paljon isompi ongelma, kuin itse parketti. Ja netissä sitten on kommentteja jokaiseen lähtöön, mutta olisikohan mitään "virallista" tietoa aiheesta?

Itsellä on nyt käsissä 20 vuotta vanha betonilaatta, eli se on varmasti kuivanut, jos kosteutta tulee, niin se tulee sitten maaperästä. Pitäisi vaihtaa parketti, mietin vaan, että jättääkkö kosteuseriste vai ottaakko pois. Tietenkin jos nykyinen kosteuseriste on kuiva (selviää kun puran parketin), niin eipä asialla varmaan ole edes väliä. Aloin vain miettimään tätä asiaa tarkemmin sen vuoksi, että asuntoa ostaessa kuntotarkastaja selitti, että jos maaperästä tulee pieniä määriä kosteutta, niin se pääosin haihtuu harmittomast sisäilmaan, koska 90% lattiasta on laattalattiaa. Ainoastaan parissa huoneessa parkettia ja siellä muovit alla.

 

[Serbetli]

Onko helposti saatavissa höyryn läpäisevää askeläänieristettä? Jos sellaista on, menisin sillä.

 

[Zigh]

En kyllä laittaisi muoveja. Ei meillä nytkään ole muoveja alkuperäisen parketin alla (25v ikää), koska se on liimattua sauvaparkettia.

 

[jarp]

Onko helposti saatavissa höyryn läpäisevää askeläänieristettä? Jos sellaista on, menisin sillä.

On saatavissa, esim. tarkoitukseen tehtyä kovetettua huopaa tai sitten jos muovin sallii, niin höyryä läpäiseviä polyeteenisiä askeläänieristeitä on saatavilla. Itseasiassa enpä tiedä mitä tuolla nyt on, onko höyryä läpäisevää vai ei. Sitten näkee kun ottaa lattian auki.

 

[ZZRX]

Mikähän mahtaa olla tämän hetken paras tieto siitä, että tuleeko maanvaraisen betonilaatan ja parketin väliin asentaa höyrysulkumuovi, jos tavoitteena ei parketin vihreettömänä säilyttäminen vaan terveellinen sisäilma ja mahdollisten kosteusongelmien havaitseminen siinäkin tapauksessa, että parketti menee sen vuoksi pilalle?

Eli ajan takaa sitä, että parkettien valmistajien mukaanhan muovi on täysin ehdottoman tarpeellinen ja sitä ei missään tilanteessa voi jättää pois, koska muuten betonin läpi tuleva kosteus (tai jos on asennettu liian märän betonin päälle) voi pilata parketin (muovin kanssa kosteus jää muhimaan betoniin, mutta eipähän mene parketti pilalle). Toisaalta esim sisäilmayhdistyksen mukaan muovia ei tule asentaa juuri siitä syystä, että kosteuden on päästävä haihtumaan parketin läpi huoneilmaan ja jos kosteutta tulee niin paljon, että parketti menee pilalle, niin käsissä on paljon isompi ongelma, kuin itse parketti. Ja netissä sitten on kommentteja jokaiseen lähtöön, mutta olisikohan mitään "virallista" tietoa aiheesta?

Itsellä on nyt käsissä 20 vuotta vanha betonilaatta, eli se on varmasti kuivanut, jos kosteutta tulee, niin se tulee sitten maaperästä. Pitäisi vaihtaa parketti, mietin vaan, että jättääkkö kosteuseriste vai ottaakko pois. Tietenkin jos nykyinen kosteuseriste on kuiva (selviää kun puran parketin), niin eipä asialla varmaan ole edes väliä. Aloin vain miettimään tätä asiaa tarkemmin sen vuoksi, että asuntoa ostaessa kuntotarkastaja selitti, että jos maaperästä tulee pieniä määriä kosteutta, niin se pääosin haihtuu harmittomast sisäilmaan, koska 90% lattiasta on laattalattiaa. Ainoastaan parissa huoneessa parkettia ja siellä muovit alla.

Jos on noin uusi talo, ei siellä laatassa pitäisi käytännössä olla mitään kosteuksia, eikä varsinkaan sellaisia määriä joilla olisi merkitystä. Tuollaiset asiat vaatii syvälliseen vastaukseen rakenteiden tutkimista ja tietoa mitä siellä on, mutta lähtökohtaisesti ottaisin parketin valmistajan omaa askeläänieristettä. Se on kuitenkin hyvä olla koska a) tasaa lattiassa olevia pieniä heittoja b) parantaa parketin kosteuselämistä koska parketti pääsee kellumaan vapaasti c) parantaa askeltuntumaa jalan alla.
Muoveja kannattaa välttää jos mahdollista (myös muovimatot aiheuttaa kosteussulun joten kannattaa poistaa ennen asentamista jos tälläisiä löytyy talosta.)
Muutenkin kannattaa kiinnittää huomiota lattian suoruuteen ja ainakin isommat montut tasoittaa / patit hioa pois. +/- MAX 2MM hyvä tavoite lattiassa.

 

[Jebaus]

Tai sitten laitat sinne alle vaan sen duplexin, jota 90% parkettivalmistajista suosittelee. Kyseessä siis se styroksinappulalevy jossa toisella puolella hengittävä muovi ja toisella ilmatiivis.
Näin se kosteus/haju/radon/mikävaan pääsee nousemaan sieltä betonista hengittävän kerroksen läpi sinne styrox-kerrokseen ja tuulettumaan sieltä reunoista sitten huoneilmaan pilaamatta silti lattiaa. Tuota on käytetty jostain 90-luvulta alkaen.

 

[Ruohonjuuri]

Näin se kosteus/haju/radon/mikävaan pääsee nousemaan sieltä betonista hengittävän kerroksen läpi sinne styrox-kerrokseen ja tuulettumaan sieltä reunoista sitten huoneilmaan pilaamatta silti lattiaa. Tuota on käytetty jostain 90-luvulta alkaen.

Ihanko oikeasti se on noin suunniteltu toimivan? Ne stryrox-nappulathan nostaa sitä rakoa sinne ehkä millin ja ajan kanssa ne varmasti menee länään. Lisäksi reunoissa on jalkalistat missä ei kyllä yleensä mitään tuuletusrakoja ole.

 

[jarp]

No jeps tässä kun Googletellut niin ei taida olla mitään virallista varmasti oikeaa tietoa tästä lattianalusmateriaalista, jokainen tuntuu vetävän kotiinpäin. Kaikki lattiamateriaalivalmistajat kertovat, että muovi on ehdoton, koska muuten kosteus pilaa lattiamateriaalin. Toisaalta esim. Oulun rakennusvalvonta esittää, että tämä johtuu puhtaasti siitä, etteivät valmistajat halua valituksia pilalle menneestä lattiasta ja että oikeasti kokonaisuus ratkaisee ja jos alapohja on kuiva, ei ole mitään tarvetta höyrynsululle. Tuplexin, Proventin jne. valmistajat esittävät, että muovi on paha jos se estää kosteuden tuulettumisen, mutta hyvä, kunhan kosteuden tuulettaa jalkalistojen kautta huoneilmaan - heidän tuotteillaan tietty. Osalle rakentajista rakennusvalvonta on huomauttanut muovin aiheuttamasta mikrobiriskistä, osalle on huomautettu puuttuvasta muovista. Eräs kosteusmittauksia tekevä firma kirjoittaa blogisaan, että lattiamateriaalin pitäisi läpäistä höyryä hieman ja lattiamateriaalin enemmän.

Eli halleluuja vaan tämänkin kanssa. Varmaan paperilla nuo tuulettavat Tuplexit ja Proventit ovat paras mahdollinen ratkaisu, käytännöstä en tiedä toimivatko. Kai ne toimivat jos niitä on pitkään käytetty? Jos ei niitä, niin sitten täysin tai puoliksi hengittävä alusmateriaali - ainakin jos alapohjasta ei juuri nouse kosteutta. Vihonviimeinen virhe sitten varmaan pistää täysin hengittämätön alusmateriaali, jossa ei ole mitään tuulettumisominaisuuksiakaan.

Pistän sitten varmaan joko täysin hengittävän alusmateriaalin (esim. Tuplex White HB), tai siten tuulettavan normi Tuplexin. Tuplexin omasta taulukosta itseasiassa tarjotaan tuota hengittävää Tuplex White HB:tä vanhalle kuivalle betonille (tosin en tiedä tarkoitetaanko tällä kuitenkaan maanvastaista betonilaattaa), eli jos tuota lattiaa purkaessa ei löydy merkkejä kosteudesta, niin se voisi sitten olla sopiva materiaali.