Tämä on aika laaja kysymys. Onko sisä- vai ulkorappaus? Millainen vanha rappaus ja millainen olisi uusi olisi tulossa?
Kodin rempat(DIY)
- Keskustelun aloittaja juhat1000
- Aloitettu
Tämä on aika laaja kysymys. Onko sisä- vai ulkorappaus? Millainen vanha rappaus ja millainen olisi uusi olisi tulossa?
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 3 729
Ehdinkin jo ninjaeditoida tuohon aiempaan, mutta kyseessä siis viileänä ollut kuiva tila. Ikää yli 50 vuotta. Vanha rappaus kyljellään olevaan reikätiileen. En oikein tiedä miten tuota voisi kuvailla...
Tarkoitus siis tasoittaa tuo siistiksi ja maalata
Jos vanha rappaus tuntuu olevan hyvin kiinni niin voi siihen vetää päälle uutta kampetta. Jos taas on halkeillut ja ropisee irti niin sitten ei välttämättä tule pysymään. betonipohjaisella tasoitteella kuten Weber MT + verkko voi tehdä jäykän "pohjatasoituksen" vanhan rappauksen päälle joka sitoo uuden rappauksen tukevaksi jos vanha tasoite erityisen haurasta. Paras lopputulos toki jos jaksaa kaiken raapii pois ja tasoittee uusiksi alusta lähtien.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 2 198
Onko ajatuksia mitenkä tehokasta 230V laitetta tehokas 18V akkusaha voisi vastata? Mietin että pitäiskö hankkia 1100W vai 1300W puukkosaha (Bosch sininen), kun kaverilla ammattilaiskone 18V ~8Ah akuilla on riittävä metallipurkutyöhön sahaamaan sähkökattilan seinämää.
Toisaalta, tuleeko konevuokraamoista "piilokuluja" nettisivuilla ilmoitetun hinnan päälle? Ramirent ja Cramo antaa päivätaksaksi 10-14e (alv 0%). 40e hintaan voisin jättää päälle satasen laitteen hankkimatta, kun ei muuten ole paljon käyttöä tiedossa.
Toisaalta, tuleeko konevuokraamoista "piilokuluja" nettisivuilla ilmoitetun hinnan päälle? Ramirent ja Cramo antaa päivätaksaksi 10-14e (alv 0%). 40e hintaan voisin jättää päälle satasen laitteen hankkimatta, kun ei muuten ole paljon käyttöä tiedossa.
Viimeksi muokattu:
Aika mutkikas kysymys, kun tunnut vieläpä itse tietävän moisen laitteen tehon aika tarkasti.
Itselläni on kokemusta vain 230V puukkosahoista ja niiden käyttännön "tehokkuuden" olen huomannut riippuvan oikeastaan pelkästään käytössä olevan terän laadusta ja kunnosta.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 2 198
Tuttu sai moiset akkulaitteet lainaksi ja työ luonnisti hyvin. Itse en saa sellaisia eikä johdollisuus ole ongelma, niin mietin riittäisikö 1100W kone vai tarviiko tehokkaamman. Terien valinta on tosiaan toinen ongelma.Aika mutkikas kysymys, kun tunnut vieläpä itse tietävän moisen laitteen tehon aika tarkasti.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 608
Satunnaiseen käyttöön akkuversio piisaa oikein hyvin, Ryobin hiiliharjattoman ja Boschin sinisen (1100W?) suurin ero oli siinä, että Bosch ei varsinaisesti kuumentunut käytössä. Ryobia sai jäähdytellä aikasta usein alun jälkeen. 4 mm teräslevyä meni molemmilla kivasti ohuella metalliterällä, mutta tuon jäähtymisongelman takia Bosch tuntui helvetisti paremmalta. Ts. jos sahaat jonkun öljykattilan tms. metrikaupalla, niin älä ainakaan osta Ryobin akkuvehjettä.
e: Tarkistin, laitteeni oli Bosch gsa 1100 W ja terät Bosch.
e2: Noissa terissä myyntimitat ovat jotenkin poskellaan, ei nuo mitään 40 cm ole
Reilu 10 cm kappaleen kokonaispituus, just sopiva levyn tms leikkaamiseen.
e3: Kai se tuli tuosta selväksi, että Ryobi oli siis akkuvehje 5 Ah akulla. Bosch töpselissä.
e: Tarkistin, laitteeni oli Bosch gsa 1100 W ja terät Bosch.
e2: Noissa terissä myyntimitat ovat jotenkin poskellaan, ei nuo mitään 40 cm ole
Reilu 10 cm kappaleen kokonaispituus, just sopiva levyn tms leikkaamiseen.e3: Kai se tuli tuosta selväksi, että Ryobi oli siis akkuvehje 5 Ah akulla. Bosch töpselissä.
Viimeksi muokattu:
Mikähän mahtaa olla tämän hetken paras tieto siitä, että tuleeko maanvaraisen betonilaatan ja parketin väliin asentaa höyrysulkumuovi, jos tavoitteena ei parketin vihreettömänä säilyttäminen vaan terveellinen sisäilma ja mahdollisten kosteusongelmien havaitseminen siinäkin tapauksessa, että parketti menee sen vuoksi pilalle?
Eli ajan takaa sitä, että parkettien valmistajien mukaanhan muovi on täysin ehdottoman tarpeellinen ja sitä ei missään tilanteessa voi jättää pois, koska muuten betonin läpi tuleva kosteus (tai jos on asennettu liian märän betonin päälle) voi pilata parketin (muovin kanssa kosteus jää muhimaan betoniin, mutta eipähän mene parketti pilalle). Toisaalta esim sisäilmayhdistyksen mukaan muovia ei tule asentaa juuri siitä syystä, että kosteuden on päästävä haihtumaan parketin läpi huoneilmaan ja jos kosteutta tulee niin paljon, että parketti menee pilalle, niin käsissä on paljon isompi ongelma, kuin itse parketti. Ja netissä sitten on kommentteja jokaiseen lähtöön, mutta olisikohan mitään "virallista" tietoa aiheesta?
Itsellä on nyt käsissä 20 vuotta vanha betonilaatta, eli se on varmasti kuivanut, jos kosteutta tulee, niin se tulee sitten maaperästä. Pitäisi vaihtaa parketti, mietin vaan, että jättääkkö kosteuseriste vai ottaakko pois. Tietenkin jos nykyinen kosteuseriste on kuiva (selviää kun puran parketin), niin eipä asialla varmaan ole edes väliä. Aloin vain miettimään tätä asiaa tarkemmin sen vuoksi, että asuntoa ostaessa kuntotarkastaja selitti, että jos maaperästä tulee pieniä määriä kosteutta, niin se pääosin haihtuu harmittomast sisäilmaan, koska 90% lattiasta on laattalattiaa. Ainoastaan parissa huoneessa parkettia ja siellä muovit alla.
Eli ajan takaa sitä, että parkettien valmistajien mukaanhan muovi on täysin ehdottoman tarpeellinen ja sitä ei missään tilanteessa voi jättää pois, koska muuten betonin läpi tuleva kosteus (tai jos on asennettu liian märän betonin päälle) voi pilata parketin (muovin kanssa kosteus jää muhimaan betoniin, mutta eipähän mene parketti pilalle). Toisaalta esim sisäilmayhdistyksen mukaan muovia ei tule asentaa juuri siitä syystä, että kosteuden on päästävä haihtumaan parketin läpi huoneilmaan ja jos kosteutta tulee niin paljon, että parketti menee pilalle, niin käsissä on paljon isompi ongelma, kuin itse parketti. Ja netissä sitten on kommentteja jokaiseen lähtöön, mutta olisikohan mitään "virallista" tietoa aiheesta?
Itsellä on nyt käsissä 20 vuotta vanha betonilaatta, eli se on varmasti kuivanut, jos kosteutta tulee, niin se tulee sitten maaperästä. Pitäisi vaihtaa parketti, mietin vaan, että jättääkkö kosteuseriste vai ottaakko pois. Tietenkin jos nykyinen kosteuseriste on kuiva (selviää kun puran parketin), niin eipä asialla varmaan ole edes väliä. Aloin vain miettimään tätä asiaa tarkemmin sen vuoksi, että asuntoa ostaessa kuntotarkastaja selitti, että jos maaperästä tulee pieniä määriä kosteutta, niin se pääosin haihtuu harmittomast sisäilmaan, koska 90% lattiasta on laattalattiaa. Ainoastaan parissa huoneessa parkettia ja siellä muovit alla.
On saatavissa, esim. tarkoitukseen tehtyä kovetettua huopaa tai sitten jos muovin sallii, niin höyryä läpäiseviä polyeteenisiä askeläänieristeitä on saatavilla. Itseasiassa enpä tiedä mitä tuolla nyt on, onko höyryä läpäisevää vai ei. Sitten näkee kun ottaa lattian auki.
Jos on noin uusi talo, ei siellä laatassa pitäisi käytännössä olla mitään kosteuksia, eikä varsinkaan sellaisia määriä joilla olisi merkitystä. Tuollaiset asiat vaatii syvälliseen vastaukseen rakenteiden tutkimista ja tietoa mitä siellä on, mutta lähtökohtaisesti ottaisin parketin valmistajan omaa askeläänieristettä. Se on kuitenkin hyvä olla koska a) tasaa lattiassa olevia pieniä heittoja b) parantaa parketin kosteuselämistä koska parketti pääsee kellumaan vapaasti c) parantaa askeltuntumaa jalan alla.
Muoveja kannattaa välttää jos mahdollista (myös muovimatot aiheuttaa kosteussulun joten kannattaa poistaa ennen asentamista jos tälläisiä löytyy talosta.)
Muutenkin kannattaa kiinnittää huomiota lattian suoruuteen ja ainakin isommat montut tasoittaa / patit hioa pois. +/- MAX 2MM hyvä tavoite lattiassa.
Tai sitten laitat sinne alle vaan sen duplexin, jota 90% parkettivalmistajista suosittelee. Kyseessä siis se styroksinappulalevy jossa toisella puolella hengittävä muovi ja toisella ilmatiivis.
Näin se kosteus/haju/radon/mikävaan pääsee nousemaan sieltä betonista hengittävän kerroksen läpi sinne styrox-kerrokseen ja tuulettumaan sieltä reunoista sitten huoneilmaan pilaamatta silti lattiaa. Tuota on käytetty jostain 90-luvulta alkaen.
Näin se kosteus/haju/radon/mikävaan pääsee nousemaan sieltä betonista hengittävän kerroksen läpi sinne styrox-kerrokseen ja tuulettumaan sieltä reunoista sitten huoneilmaan pilaamatta silti lattiaa. Tuota on käytetty jostain 90-luvulta alkaen.
- Liittynyt
- 23.07.2017
- Viestejä
- 260
Ihanko oikeasti se on noin suunniteltu toimivan? Ne stryrox-nappulathan nostaa sitä rakoa sinne ehkä millin ja ajan kanssa ne varmasti menee länään. Lisäksi reunoissa on jalkalistat missä ei kyllä yleensä mitään tuuletusrakoja ole.
No jeps tässä kun Googletellut niin ei taida olla mitään virallista varmasti oikeaa tietoa tästä lattianalusmateriaalista, jokainen tuntuu vetävän kotiinpäin. Kaikki lattiamateriaalivalmistajat kertovat, että muovi on ehdoton, koska muuten kosteus pilaa lattiamateriaalin. Toisaalta esim. Oulun rakennusvalvonta esittää, että tämä johtuu puhtaasti siitä, etteivät valmistajat halua valituksia pilalle menneestä lattiasta ja että oikeasti kokonaisuus ratkaisee ja jos alapohja on kuiva, ei ole mitään tarvetta höyrynsululle. Tuplexin, Proventin jne. valmistajat esittävät, että muovi on paha jos se estää kosteuden tuulettumisen, mutta hyvä, kunhan kosteuden tuulettaa jalkalistojen kautta huoneilmaan - heidän tuotteillaan tietty. Osalle rakentajista rakennusvalvonta on huomauttanut muovin aiheuttamasta mikrobiriskistä, osalle on huomautettu puuttuvasta muovista. Eräs kosteusmittauksia tekevä firma kirjoittaa blogisaan, että lattiamateriaalin pitäisi läpäistä höyryä hieman ja lattiamateriaalin enemmän.
Eli halleluuja vaan tämänkin kanssa. Varmaan paperilla nuo tuulettavat Tuplexit ja Proventit ovat paras mahdollinen ratkaisu, käytännöstä en tiedä toimivatko. Kai ne toimivat jos niitä on pitkään käytetty? Jos ei niitä, niin sitten täysin tai puoliksi hengittävä alusmateriaali - ainakin jos alapohjasta ei juuri nouse kosteutta. Vihonviimeinen virhe sitten varmaan pistää täysin hengittämätön alusmateriaali, jossa ei ole mitään tuulettumisominaisuuksiakaan.
Pistän sitten varmaan joko täysin hengittävän alusmateriaalin (esim. Tuplex White HB), tai siten tuulettavan normi Tuplexin. Tuplexin omasta taulukosta itseasiassa tarjotaan tuota hengittävää Tuplex White HB:tä vanhalle kuivalle betonille (tosin en tiedä tarkoitetaanko tällä kuitenkaan maanvastaista betonilaattaa), eli jos tuota lattiaa purkaessa ei löydy merkkejä kosteudesta, niin se voisi sitten olla sopiva materiaali.
Eli halleluuja vaan tämänkin kanssa. Varmaan paperilla nuo tuulettavat Tuplexit ja Proventit ovat paras mahdollinen ratkaisu, käytännöstä en tiedä toimivatko. Kai ne toimivat jos niitä on pitkään käytetty? Jos ei niitä, niin sitten täysin tai puoliksi hengittävä alusmateriaali - ainakin jos alapohjasta ei juuri nouse kosteutta. Vihonviimeinen virhe sitten varmaan pistää täysin hengittämätön alusmateriaali, jossa ei ole mitään tuulettumisominaisuuksiakaan.
Pistän sitten varmaan joko täysin hengittävän alusmateriaalin (esim. Tuplex White HB), tai siten tuulettavan normi Tuplexin. Tuplexin omasta taulukosta itseasiassa tarjotaan tuota hengittävää Tuplex White HB:tä vanhalle kuivalle betonille (tosin en tiedä tarkoitetaanko tällä kuitenkaan maanvastaista betonilaattaa), eli jos tuota lattiaa purkaessa ei löydy merkkejä kosteudesta, niin se voisi sitten olla sopiva materiaali.
Tuplexista oli minusta jossain vaiheessa juttuja netissä, että saattaa reagoida kostean betonin kanssa ikävästi. Taisi olla allergialiiton keskusteluissa, mitä ei taida nykyisin nähdä ilman jäsenyyttä.
Uudessa talossa varminta on aina antaa lattian kuivaa riittävästi(mitä se nyt sitten ikinä kenellekään on) ja pistää mahdollisimman vesihöyryä läpäisevä alusmateriaali ja pintamateriaali. Uivasta lautalattiasta haaveilin itse, mutta pistettiin kyllä lopulta ihan vaan Tex-Stepin sekakuitukankainen alusmateriaali ja laminaatti kun 4 viikkoa vanha kosteusmittauksen tulokset oli n. 83%.
Oulussa tosiaan on noissa ravan seminaareissa ollut juttu alusmateriaaleista ja hyvä niin. Kannattaa kyllä huomata, että esimerkiksi laminaattivalmistajilla voi ne pitkien takuiden ehdot olla semmoset, että aika harvoin toteutuu.
Jep, varmaan kaikilla on ainakin ensimmäinen ehto että siellä alla pitää olla niiden omaa alusmateriaalia jota tarjoovat. Tosin en näe mitään syytä miksei niitä omia voisi käyttää kun yleensä ovat just sellaisia kangasmaisia ja useimmiten laadukkaamman oloisia kuin nuo rautakaupan kamppeet. Niillä on ainakin testattu kyseiset lattiamateriaalit. Jos ostaa 100e/m2 maksavan parketin niin pitäisi olla kyllä varaa laittaa muutama satanen noihin alusmattoihinkin.
7€ laminaatin alle kun laittaa 7€ alusmaton, saa 90% miellyttävämmän lattian kun laittamalla 30€ laminaatin alle 3€ alusmaton.
100€ parketti kannattaa kyllä tosiaan asentaa ohjeiden mukaan, tosin kuten aiemmin sanoinkin niin 90% kelluvista parketeista haluaa tuon tuplexin allensa.
100€ parketti kannattaa kyllä tosiaan asentaa ohjeiden mukaan, tosin kuten aiemmin sanoinkin niin 90% kelluvista parketeista haluaa tuon tuplexin allensa.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 1 589
Jos ihan tarkkoja ollaan niin toi Baukkarin 2025/2 malli on vuoden 2019 uudistettu malli tuosta 2025 U mallista.
Joku väitti että Herkules olisi Scheppachin tekemä eikä Einhell.
Miten hengittävyydeltään vertautuu muut materiaalit: vinyyli, laminaatti, parketti, muu - mikä?
Oma hiljattain ostettu 80-luvun loppupuolen mörskä kuitenkin kylpyhuoneita lukuunottamatta parkettia aivan kaikki. Haaveissa uusia osittain lattiaa, ja ainakaan huonomman hengittävyyden omaavaa materiaalia ei kannattane laittaa tilalle. Pitänee kuitenkin ensin varmistaa että löytyykö tuolta alta muovia vai ei, mutta ihmettelen jos löytyy.
Oma hiljattain ostettu 80-luvun loppupuolen mörskä kuitenkin kylpyhuoneita lukuunottamatta parkettia aivan kaikki. Haaveissa uusia osittain lattiaa, ja ainakaan huonomman hengittävyyden omaavaa materiaalia ei kannattane laittaa tilalle. Pitänee kuitenkin ensin varmistaa että löytyykö tuolta alta muovia vai ei, mutta ihmettelen jos löytyy.
Ei noista mikään "hengitä" paljoakaan kun on muovia ja liimoja käytetty valmistuksessa. Jos jonkinmoista järjestystä haluaa tehdä niin
huonoimmasta parempaan päin: vinyyli, laminaatti, parketti
Oikeasti "hengittäviä" materiaaleja ei varmaan ole kuin "hengittävällä" maalilla maalattu raaka-betoni ja "hengittävällä" maalilla maalattu oikea lautalattia.
Jos on epäilystä että kosteutta on ongelmaksi asti, eikä varsinaista ongelmaa voida korjata niin vaihtoehdoksi jää rakenteen tuuletus tai sitten nuo kaksi "hengittävää" lattiamateriaalia.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 608
Laattalattiaahan suht pienillä laatoilla käytetään hengittämistä tarvitseviin rintsikoiden kellarilattioihin yms. Saumat päästää kosteuden läpi ja kai niitä on jotain lasittamattomia laattojakin, mitkä toimivat samoin. Sellaista ei ehkä kyllä lattiaan ilkeä pistää.
Noista laatoista oli juttua joskus rakennusmaailmassa ja siellä todettiin että laatat on myös huonosti hengittäviä johtuen juurikin noista lasitteista ym. pintakäsittelyistä. Varmaan voi olla olemassa hyvin hengittävii laattoja, mutta aika arpapeliähän nuo on. Näkeehän sen siitä jos kaadat laatalle vettä niin se ei suinkaan imeydy laattaan vaan valuu pois. Jos laatta hengittäisi, se myös imisi kosteutta.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 608
Jonkun artikkelin löysin, jossa puhuttiin vaan laatan saumojen kautta hengittämisestä. Itse laatoille ei laskettu arvoa.
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 328
Eikö puristelaatat hengitä? Niissä ei ole mitään pinnoitetta. On toki niin tiivistä tavaraa, että hengittävyys ei tietenkään ole lähellekään sama kuin saumalaastilla. Mutta lattioissahan noita paljon käytetään juuri kestävyyden ja kiiltämättömyyden vuoksi.
Koitin googlettaa asiaa. En löytänyt äkkiseltään suoraa faktaa asiasta, mutta monissa korjaustyöselosteissa on mainittu ns. "hengittävä" kuivapuristelaatta, joten vaikuttaisi siltä että kuivapuristelaatta kävisi lattiamateriaaliksi.
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 328
Kyllä niitä nykyisinkin vielä liimataan. Kelluvissa on omat rajoitteensa mm. lankkujen leveyden suhteen. Lisäksi noihin joutuu tekemään niitä liikuntasaumoja aina n metrin välein - kukaan ei varmasti halua sellaista keskelle olohuonetta.
Liimataan joo, mutta tuossa liimauksessakin on omat huonot puolensa. Vaatii äärimmäisen tasaisen lattian, asennus ammattimiesten hommaa, liimat lisää kodin kemikaalikuormaa, liimat myös nostavat lattian hintaa todella paljon. Lisäksi seinille joutuu joka tapauksessa jättämään liikuntasaumat niin en oikein näe kovinkaan montaa puolta mitkä puoltaisivat liimaamista. Jos lattiat joudutaan ylitasoittamaan liimaamista varten voi hinta voi nousta jopa kaksinkertaiseksi. Timberwisellä esimerkiksi maksimi yhtenäinen alue on 10m x 6m (10m x 8m jos seinän vierustan liikuntasauma kasvatetaan 10mm -> 13mm:iin.) Tuolla tekee jo aika ison alueen. Lisäksi jos asuntoon tulee laattalattioita, voi hyvällä suunnittelulla rajata tarvittavat liikuntasaumat laatan reunaan.
Hetkinen, liikuntasaumoja metrin välein parkettiin, vai tajusinko väärin? Ei kai sentään, ei minkään parketin asennusohjeessa tällaista ole ollut?
Itse olisin nyt parketin valinnut (pieni suomalainen valmistaja) ja pitäisi tehdä tilaus ja asentaa. Ei tulisi olemaan lukkopontilla, vaan normaalilla liimattavalla pontilla, kelluvana. Lattiaan en halua missään nimessä liimata, ihan törkeä homma ja jos mikään menee pieleen, niin... noh, sanotaan, että olen purkanut lattiaan liimatun parketin ja en tee sitä enää ikinä uudestaan.
liimattavalla pontilla? Eikai missään parketissa pontteja liimata nykyään muuta kuin erikoistapauksissa voi päätypontti vaatia liimaa. Ilmeisesti Zigh meinas että "N" metrin välein eli valmistajan suosituksen mukaisilla etäisyyksillä.
"n metrin välein" = x metrin välein, ei siis joka metrin välein.
Joo tajusin väärin tuon n metrin, sorry! Kyllähän parketia saa liimaponteilla ihan siinä misä lukkoponteillakin, valintakysymys.
Mitäs etua tästä sitten mahtaa olla?
Väittävät, että narisee vähemmän. En tiedä väitteen todenperäisyydestä, mutta tällä hetkellä eniten silmää miellyttävä parketti sattui vaan olemaan liimattavalla pontilla (olisin kyllä muuten lähtenyt lukkoponttiin, on se nyt vain niin paljon miellyttävämpi asentaa).
Mikäs malli mahtaa olla mielessä jos saa kysyä? Aika mielenkiintoista. En muista ikinä kuulleeni että parketeissa olisi narinaongelmia, paitsi jos pohjat oon huonosti tehty ja pääsee liikkumaan. Ehkä tuo on joku ongelma joka tulee sit ajan kanssa kun parketti vanhenee. Lautalattioissa yleinen vaiva, mutta ei niitäkään ole ikinä liimattu pontista.
Vaatimukset; öljytty tai vahattu tammiparketti, joko 100% luonnollisen värinen tai hyvin kevyesti vaalennettu. Näillä spekseillä ei löytynyt yhtään mitään mistään rautakaupasta (en väitä etteikö olisi olemassa, mutta en siis löytänyt, lakattuna toki on vaikka miten paljon) ja nettikuvien perusteella en löytänyt oikein mitään miellyttävää. Tilasin Lapua Floorsilta näytepalat ja ne ovat "täydelliset" siinä määrin, että olen valmis vähän liimankin kanssa puuhastelemaan.
Ja tosiaan kyllä tällaisia parketteja varmaan lukkopontillakin löytyy, saa vinkata jos tietää, tänä viikonloppuna olisi tarkoitus tilata...
Edit: Mainittakoot myös se, että noissa netistä tilattavissa parketeissa on pääosin aivan käsittämättömän paskat kuvat, jotka ei houkuta yhtään tilamaan sokkona, toi Lapua Floors on osannut pistää tämän asian kuntoon ja on kunnolla kuva- ja videomateriaalia. Toki esim. taloon.com:sta saisi tilattua näytepalojakin, ei siinä mitään, mutta lähtökohtaisesti jo alkoi tökkimään, kun ei mikään nettikuva sytyttänyt.
Edit2: Mainitaan vielä, että yksisauvainen parketti, eikä mitään kalanruotokovuiota tms. Tämä nyt oli varmaan selvää, noita 3-sauvaisia ei taida oikein ollakaan kuin lakattuna.
Edit3: Ja vielä lisämainintanta, että suhteellisen oksaton parketti hakusessa, ei siis ns. rustic tai vintage tyyliä (jotka ovat aivan järjettömän upeita, mutta vähän erilaiseen kämppään). Tämä pudotti jäljelle jääneistä kandidaateista melkein kaikki pois.
Viimeksi muokattu:
Joo vähän nihkeesti näyttäisi löytyvän. Tuolla Lapua Floorsilla näyttää lisäksi olevan muutama malli todella hyvässä alennuksessa. Parlalla on paljon lukkopontteja, mutta ei näyttänyt olevan sävyttämätöntä tammea. Saattaahan niiltäkin tosin saada sellaista erikseen tilaamalla. Itse jos ostaisin parkettia niin pitäis kyllä olla noilta "laatumerkeiltä" ettei mitään rautakaupan 30e parkettii. (Lapua Floors näyttäisi täyttävän laatukriteerit.) Näytepala kyl melko ehdoton ennen lopullista tilausta, on niin arpapeliä muuten.
Edit
Tammiparketti 190 mm leveä - Select - Pure (1-sauvainen)
Tammiparketti Select-lajitelmalla on rauhallisin ja hillityin. Saatavilla 150mm (katso tuote) ja 260 mm leveydellä (katso tuote). Valitse pintakäsittelyksi hiottu tai harjattu pinta. Tilaa mallipala tästä lattiasta: MALLIPALA: Tammiparketti 190 mm leveä, Select-lajitelma, Pure-sävy, hiottu...
lapuafloors.fi
Tammiparketti 260 mm leveä - Select - Pure (1-sauvainen)
Tammiparketti Select-lajitelmalla on rauhallisin ja hillityin. Saatavilla myös 190 mm leveydellä (katso tuote). Valitse pintakäsittelyksi hiottu tai harjattu pinta. Tilaa mallipala tästä lattiasta: MALLIPALA: Tammiparketti 260 mm leveä, Select-lajitelma, Pure-sävy, hiottu MALLIPALA...
lapuafloors.fi
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 328
6 metriäkin on aika vähän. Esim. meillä on olohuone + ruokailutila n. 15 x 5 metriä ja parketti pitää ehdottomasti olla niin, että leveyssuunta on tuo ~15m, koska ikkunat pitkällä sivulla. Lienee ihan tekemätön paikka kelluvana?
Asia kiinnostaa, koska tuon uusiminen on lähivuosina edessä. Enkä kyllä haluaisi liikuntasaumoja (peitelistoja) laattojenkaan reunaan - on ne aika rumia eikä niitä ole nykyisessä koska parketti on liimattu. Saumoissa on ihan kapeasti jotain silikonin tapaista massaa eli hyvin huomaamattomat.
Kannattaa noissa selvittää mikä määrä oksia niissä saa olla. Näytepalat on aina lähes oksattomia, joten lopputulos saattaa yllättää kun paketista rupeaa parkettia lattiaan latomaan. Sitten kun valitat että on oksaisia niin näyttävät sinulle sen präntin mikä määrä oksia parketissa saa olla, vaikka näytepalat antavat ihan toisen olemuksen.
edit: 4 vuoden aikana noin 400 asunnon rakentamisen valvomisesta vaan tälläinen huomio. Usealle asukkaalle tullut yllätyksenä parkettien oksaisuus.
edit: 4 vuoden aikana noin 400 asunnon rakentamisen valvomisesta vaan tälläinen huomio. Usealle asukkaalle tullut yllätyksenä parkettien oksaisuus.
Eikös tuo sit mene just oikein päin, eli silleen että tuolle 15m matkalle tulee niitä saumoja vähemmän jos oikein käsitin? Silloin pystyy tekemään tuon maksimi matkan parketilla. Menee tuo silti 50% yli sallitun eli pitäis siinä olla yksi liikuntasauma jos suositusten mukaan mennään. Onhan nuo listat aina vähän rumia mutta liikuntasaumoja melko haastavaa toteuttaa ilman eikä se asennuskaan tule olemaan helppoa. Ohjeissa oli että ainakin seinän vieressä pitäisi olla joka tapauksessa tuo 1cm liikuntasauma eikä niin leveästä massasaumasta tule siistiä lopputulosta. Tuo pitäisi oikeaoppisesti tehdä niin että sieltä seinälevyistä leikataan parketin mentävä pala pois ja se parketti tuuaan siihen ihan seinän viereen. Sit se liikuntasauma jäisi sinne seinälevyn alle piiloon. Jos on kivitalo niin ei tuokaan ratkaisu onnistu kovin helposti. Oon asiakkaalle tehnyt joskus muistaakseni 12m matkan ilman liikuntasaumoja välillä, mutta eipä noihin kyllä oo mitään takuita tullut annettua. (Ei kyllä ole soitellukkaan että lattia olis pilalla.) Monilla on lisäksi tullut seinän viereen normaali 12mm lattialista mitä käyttäen ei seinän viereenkään saa kuin jotai 5-7mm liikuntasauman.
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 328
Ei, kun ikkunat on pitkällä sivulla, joten lankut pitää saada pituussuunnassa sitä pitkää sivua kohti (ikkunoita kohti). Eikö "leveyssuunta" tarkoita sitä suuntaa, jossa saumoja on enemmän (lankkujen leveyden suunta)?
Joo tarkoittaa. Sit menee aika paljon mitat yli kyllä. Saattaisi olla ihan hyvä vaihtoehto tuollaisessa tapauksessa koittaa asentaa valoa vastaan ja katsoa miltä näyttää asennettuna. B) Tai sit ei auta kuin tehdä se ohjeissa mainittu liikuntasauma keskelle. C) Asentaa riskillä ja katsoo mitä tapahtuu, mutta pahimmillaan voi mennä koko lattia pilalle.
Jeps tämä on hyvä pointti, mutta sen verran kaivellut asiaa, että tämä on tiedossa. Oksat ovat tässä tapauksessa ihan ok ja sopivissa määrin toivottaviakin - joka tapauksessa talon seinätkin ovat hirsipaneelia, eikä todellakaan oksatonta sellaista. Kunhan ei ole mitään rustiikkityylistä, mihin on tarkoituksella haettu kaikkein oksasimmat palat ja kitattu ne vielä mustalla kitillä tms.
Kai oksatontakin saa tilaamalla, mutta etenkin yksisauvaisena mahtaa tulla ihan kivasti hintaa lisää...
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 683
Tilaustyötuotteetuotteet | Erikoishöyläys
Helsingin Erikoishöyläys Oy valmistaa korkeanlaatuisia puutuotteita: listat, paneelit, lattialaudat, terassilaudat, saunatuotteet, tilaustyö- ja muut puutuotteet.
www.erikoishoylays.fi
Toinen on kosteuden hallinta sen jälkeen kun parketit ovat saaneet ko. huonekosteuden itseenä, vaatii tosin jo enemmän ymmärtystä kosteuden vaikutuksista. Rako seinään "kosteuden mukaan" .
Ongelma tässä hommassa ei ollutkaan nuo jalkalistat vaan se että maksimi mitta on 8m ja huoneen mitta johon parketti pitäisi saada on 15m. Siihen ei auta jalkalistat mitään kun vaatii joka tapauksessa keskelle liikuntasauman jotta maksimi mitat ei yliti.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 683
Minä ajattelin ton niin, että miksi se 15m vaatii sen liikuntasauman. Uivana uskoisin "laatan" käyttäytyvän yhtenäisenä ainakin laajenemisen suhteen. Siitä tosin on jo aikaa kun viimeksi olen isoissa parkettisaleissa käynyt mutta, jos oikein muistan niissä on paksut jalkalistat (kuten myös liimattu parketti) ja liikuntasaumat harvassa?
En tiiä mihin tarkalleen nuo maksimimitat perustuu, mutta luulen että lattian kosteuskäyttäytyminen ei toimi enään jos pituus meni tuon maksimin yli. Ohjeessa oli siis maksimiarvo 6m, jota sai kasvattaa 2metrillä jos lisäsi 1,5mm/m liikuntasaumaa reunoilla, mutta yli 8m mentäessä oli oltava liikuntasauma. Saattaa olla että liian iso lattia ei enään kellu vaan alkaa pakkaantua keskeltä josta seuraisi päätysaumojen pullistelu ja saumojen pettäminen. Nämä jutut on siis teoreettisia mitä halutaan noudattaa jos halutaan tehdä ohjeen mukaan ja säilyttää valmistajan takuu. Niin ja kelluvana oli toive että lattia olisi. Liimaamalla ilmeisesti onnistuu noinkin iso kunhan reunoille jätetään 10mm liikuntasaumaa.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 683
Alkoi sen verran vaivata mieltä
, että kaivoin linkin
Siinä peilisali ollee ainakin 15m, enkä tossa liikuntasaumoja havainnut, mutta paksut jalkalista siinäkin on. Tosin tossakin on paloista ristiin liimmattua parkettia (puu elää erilailla pituussuunnassa kuin paksuus). Toisaalta iso on 15m olohuonekin
Se on varmaa, että jos lattian kosteus lisääntyy riittävästi, eikä pääse reunoilta laajenee lattia nousee kupruille.
Kai noihin joku laskukaavaskin olisi?
Uutiset
-
AOC julkaisi uuden 610 hertsin pelinäytön virallisella CS2-teemalla
1.8.2025 16:20
-
Kiinalainen Lisuan Tech julkaisi TrueGPU-arkkitehtuurin ja kaksi G100-piiriin perustuvaa näytönohjainta
1.8.2025 08:40
-
Zhaoxin julkisti tekoälyprosessorin kuluttajille ja 96-ytimisen palvelinprosessorin
1.8.2025 08:28
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce 580.88 -ajurit
31.7.2025 17:10
-
Elgatolta uusi Facecam 4K -webkamera
30.7.2025 12:26
