Kodin rempat(DIY)

En tiedä riippuuko tuo siitä mitä siihen Starkki-kortti hakemukseen on ruksittanut (rakentaja/remontoija), mutta omien kokemusten mukaan aika monessa tuoteryhmässä se alennus on tuolla kortilla vain -5%. Poikkeuksena on listat, joista tuli suoraan -24%. Nuo onkin listahinnoiltaan ihan poskettoman kalliita.

Onhan tuo tyhjää parempi, mutta vähän ärsyttää, että tuokin on tuollaista suhmurointia, ettei voi suoraan kertoa paljonko alennushinta on, tai vaikuttaako alennusprosentteihin esim. ostojen määrät. Starkillahan on paljon myös tuollaisia "kestotarjoushintoja" joista ei sitten tipu sillä kortilla alennusta lainkaan. Selkeämpää olisi, jos kassalle mennessä tietäisi varmasti paljonko tuotteet tulevat maksamaan.

Ainakin JKL starkissa voi pyytää alennukset ilman korttia tiskiltä tai "yrityspuolelta". Starkki melkeen aina osoittautunut kuitenkin kalleimmaksi kaupaksi alennuksista huolimatta.
 
Rautakaupat on maan viimeinen linnake, jossa on 100% pärstäkerroinhinnat. Isommissa ostoksissa listahintojen perusteella ei voi tietää, mistä kaupasta saa halvimmalla. Pakko kysyä tarjoukset ja mahdollisesti myös pitää härskisti kysyä myös toinen kierros ja kertoa muiden tarjoukset jos haluaa vinguttaa ne kaikkein viimeisetkin eurot pois hinnasta.

Yleisesti ottaen aivan perseestä.
 
Mikäs se oikea tapa telamaalaukseen on? Pieni tuulikaappi kyseessä, joten joudun kapeiden levynpätkien, patterin jne takia maalaamaan ensimmäistä kertaa kapealla telalla, kohtuu ohuella vielä. Tuntuu että kuivia länttejä jää erittäin herkästi. Pitäskö vaan käyttää maalia niin että se melkein valuu?

Pitäs parin vklopun aikaan maalata tuulikaapin lisäksi myös pieni vaatehuone kattoineen päivineen, sekä purkaa vanha laminaatti veke. Ammamies tulee laittaan lattian, listat, uudet sisäovet karmeineen sekä korjaa ja pinnoittaa halkeilleen tiiliseinän. Olis pitänyt olla näköjään tarkempi kämppää ostaessa, kun vuosien varrella on saanut repiä mm. neljä päällekkäistä tapettikerrosta pois, ja ylikitata liki kaikki seinät.
 
Viimeksi muokattu:
YouTube on pullollaan ohjeita, sieltä vaan valitsemaan mieleinen tekniikka.

Mutta lähtökohtaisesti ensin maalataan nurkat, katon/lattian rajat, patterintaustat yms hankalat paikat ja sen jälkeen sitten mahd. isolla telalla ja riittävällä maalilla loput pinnat.

Poikkeuksena oikeastaan ainoastaan jos maalataan jotain jotain erittäin sileää pintaa kuten videotykin screeniä tai kiiltäviä maaleja niin silloin sitten useita ohuita kerroksia vaahtomuovi/mohairtelalla ja välihionnalla.
 
Olisi kolme eri kyssäriä liittyen kämpän remointointiin:

- Pystyykö putkari kääntämään tuollaista normaalia patterin termostaattia vai pitääkö hankkia jonkinlainen lisäsovitin? Tuo on sivulle suunnattuna todella huono ja edessä:

1.JPG


- Voikohan tälläisen vesikiertoisen pyyhekuivaimen lämpötilaa jotenkin kontrolloimaan? Käy aivan helvetin kuumana ja koko kylppäri on kokoajan kuin huono sauna

2.JPG


- Repäisin WC (ei märkätila) kynnyksen irti kun parketin hionta pitäisi olla parin viikon päästä. Lähti samalla vähän tuota laatoitusta. Hyvää on se että kyseessä ei tosiaan ole märkätila ja tuo rivistö jää uuden kynnyksen alle. Mutta mitähän kamaa tuonne väliin voisi laittaa ettei jää ontoksi? Onko olemassa jotain "lattiatasoitetta"? Seinään laitettavat kamat on tutumpia.

3.JPG
 
Olisi kolme eri kyssäriä liittyen kämpän remointointiin:

- Pystyykö putkari kääntämään tuollaista normaalia patterin termostaattia vai pitääkö hankkia jonkinlainen lisäsovitin? Tuo on sivulle suunnattuna todella huono ja edessä:

- Voikohan tälläisen vesikiertoisen pyyhekuivaimen lämpötilaa jotenkin kontrolloimaan? Käy aivan helvetin kuumana ja koko kylppäri on kokoajan kuin huono sauna

- Repäisin WC (ei märkätila) kynnyksen irti kun parketin hionta pitäisi olla parin viikon päästä. Lähti samalla vähän tuota laatoitusta. Hyvää on se että kyseessä ei tosiaan ole märkätila ja tuo rivistö jää uuden kynnyksen alle. Mutta mitähän kamaa tuonne väliin voisi laittaa ettei jää ontoksi? Onko olemassa jotain "lattiatasoitetta"? Seinään laitettavat kamat on tutumpia.

1. Kaikki termostaatit eivät toimi pystyasennossa. Tätä ei todennäköisesti voi kääntää ilman termostaatin vaihtoa.

2. Pyyhekuivamesta puuttuu termostaatti. Paikka termostaatille olisi tuossa vasemmassa yläputkessa, jossa tuo pyyhe nyt roikkuu.

3. Tuohon soveltuu joku hieno lattiatasoite, jonka kerrospaksuus on esim. väliltä 3-30mm.
 
Olisi kolme eri kyssäriä liittyen kämpän remointointiin:

- Pystyykö putkari kääntämään tuollaista normaali patterin termostaattia vai pitääkö hankkia jonkinlainen lisäsovitin?

Pystyyhän se.

- Voikohan tälläisen vesikiertoisen pyyhekuivaimen lämpötilaa jotenkin kontrolloimaan? Käy aivan helvetin kuumana ja koko kylppäri on kokoajan kuin huono sauna

Neukkukuutiossa tuo on lämpösen veden kierrossa, eli ei koska sen kiertoveden pitää olla sen 55 astetta, koska legionella ja muut synttärisetit.
 
Sähköistä alustava kyssäri:

Haluaisin sähköt parvekkeelle(1-2 led valaisinta). Helpoiten se onnistuisi olohuoneen pistorasiasta haaroittamalla. Onko tämä alalla hyväksyttävä tapa toimia? Kyseessä on pinta-asennettu pistorasia, eli tilalle voisi laittaa jakorasian ja siitä sähköt parvekkeelle ja pistorasiaan? Pistorasia ei ole maadoitettu

Kerrostaloasunto kyseessä, eli itse en ole räpeltämässä mitään, kunhan mietin kannattaako tätä ideaa työstää eteenpäin vai ei. Asunto rempattiin juuri lattiasta kattoon, eli pintoja en ala enää purkamaan sähköjen takia.
 
Viimeksi muokattu:
Sähköistä alustava kyssäri:

Haluaisin sähköt parvekkeelle(1-2 led valaisinta). Helpoiten se onnistuisi olohuoneen pistorasiasta haaroittamalla. Onko tämä alalla hyväksyttävä tapa toimia? Kyseessä on pinta-asennettu pistorasia, eli tilalle voisi laittaa jakorasian ja siitä sähköt parvekkeelle ja pistorasiaan? Pistorasia ei ole maadoitettu

Kerrostaloasunto kyseessä, eli itse en ole räpeltämässä mitään, kunhan mietin kannattaako tätä ideaa työstää eteenpäin vai ei. Asunto rempattiin juuri lattiasta kattoon, eli pintoja en ala enää purkamaan sähköjen takia.
Todennäköisesti onnistuu ihan vain poraamalla siitä rasian pohjasta reikä läpi seinän ulkopuolelle, ja laittamalla sinne pistorasia ketjutettuna. Huonolla tuurilla toki käy niin että poraa sen pistorasian johdon poikki, ja sitten onkin isompi homma lähteä vaihtamaan se piuha, huonolla tuurilla jopa tekemätön paikka.
 
Sähköistä alustava kyssäri:

Haluaisin sähköt parvekkeelle(1-2 led valaisinta). Helpoiten se onnistuisi olohuoneen pistorasiasta haaroittamalla. Onko tämä alalla hyväksyttävä tapa toimia? Kyseessä on pinta-asennettu pistorasia, eli tilalle voisi laittaa jakorasian ja siitä sähköt parvekkeelle ja pistorasiaan? Pistorasia ei ole maadoitettu

Ulkorasiassa pitää olla maadoitus. Vedä sinne ulos vain 12 volttia ja pidä virtalähde sisällä, niin pääset helpommalla.
 
Ja maadoitus on mikä ongelma?
Vikavirtasuojakaan ei ole mikään ongelma, kun myydään valmiita rasioita missä se on mukana.
Käsittääkseni maadoitus on siinä mielessä ongelma kun se sisärasia josta oli tarkoitus ketjuttaa ei ole maadoitettu. Eli maadoitus pitäisi vetää keskukselta asti ulos jota ei haluttu tehdä koska remontit ym. tehty.
 
Kunnes kipinä tulee selvittämään oikein...

Nimenomaan ketjun viimisen rasian on saanut nollata, ei aikaisempia tietyistä vanhoista syistä johtuen.
 
2019-08-07%2007.53.09.jpg


Kylpyhuoneen lattialämmitys ei lämmitä. Termostaatin valo syttyy. Oletus, että termostaatti sökönä, mutta ei ole vielä mitattu / tutkittu tarkemmin. Onko jollakin tiedossa tuon nykyisen termostaatin (kuva yllä) malli niin voisi kaivaa tuosta vähän tietoa?

Asiaan liittyy toki vääntöä myös taloyhtiön osalta. Alkuperäinen lämmitystapa kylpyhuoneessa on ollut sähköpatteri, joka on poistettu kylpyhuoneremontin yhteydessä noin 10 vuotta sitten ja korvattu lattialämmityksellä + sähköisellä rättipatterilla aiemman asukkaan toimesta. Nyt isännöitsijä on sitä mieltä, että vastuu lattialämmityksestä on osakkaalla. Itse olen taas sitä mieltä, että koska vanha patteri on purettu, on vastuu taloyhtiön (koska muuta lämmitystä kylpyhuoneessa ei ole). Katsotaan kuinka tämän kanssa tulee käymään, koska kyseessä on ilmeisesti ennakkotapaus nyt meidän yhtiön osalta. Patterin purkamista ei ole kuulemma hyväksytetty yhtiössä, mutta sitten virhe on tapahtunut nähdäkseni yhtiön osalta kylpyhuoneremontin valvonnassa.
 
Kylpyhuoneen lattialämmitys ei lämmitä. Termostaatin valo syttyy. Oletus, että termostaatti sökönä, mutta ei ole vielä mitattu / tutkittu tarkemmin. Onko jollakin tiedossa tuon nykyisen termostaatin (kuva yllä) malli niin voisi kaivaa tuosta vähän tietoa?

Asiaan liittyy toki vääntöä myös taloyhtiön osalta. Alkuperäinen lämmitystapa kylpyhuoneessa on ollut sähköpatteri, joka on poistettu kylpyhuoneremontin yhteydessä noin 10 vuotta sitten ja korvattu lattialämmityksellä + sähköisellä rättipatterilla aiemman asukkaan toimesta. Nyt isännöitsijä on sitä mieltä, että vastuu lattialämmityksestä on osakkaalla. Itse olen taas sitä mieltä, että koska vanha patteri on purettu, on vastuu taloyhtiön (koska muuta lämmitystä kylpyhuoneessa ei ole). Katsotaan kuinka tämän kanssa tulee käymään, koska kyseessä on ilmeisesti ennakkotapaus nyt meidän yhtiön osalta. Patterin purkamista ei ole kuulemma hyväksytetty yhtiössä, mutta sitten virhe on tapahtunut nähdäkseni yhtiön osalta kylpyhuoneremontin valvonnassa.

Pääsääntöisesti aika moneen muutokseen pitää olla taloyhtiön lupa, mutta vaikka muutostyöilmoitus hyväksyttäisiinkin, niin se ei tarkoita muutoksen jälkeen vastuun siirtymistä taloyhtiölle.
 
Pääsääntöisesti aika moneen muutokseen pitää olla taloyhtiön lupa, mutta vaikka muutostyöilmoitus hyväksyttäisiinkin, niin se ei tarkoita muutoksen jälkeen vastuun siirtymistä taloyhtiölle.

Näin toki, mutta kylpyhuoneen lämmitys kuuluu kuitenkin taloyhtiölle. Ainakin siis jokin peruslämmitysjärjestelmä, jonka lisäksi voi toki olla myös osakkaan vastuulla olevia lisäyksiä (esim. mukavuuslattialämmitys). Nykyään kylpyhuoneremonttien yhteydessä on ihan tavallista, että yhtiö purkaa vanhat lämmityspatterit kylpyhuoneista ja lämmitys vaihdetaan sähköiseen lattialämmitykseen. Oletin, että meilläkin olisi käynyt noin, mutta näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole.
 
Kellään hyviä vinkkejä miten lähteä poistamaan muovimaton liimaa lastulevy lattiasta? Nauhahiomakoneella kokeilin mutta on tuskasen hidasta hommaa.

Tarkoitus olisi laittaa kaikkien rakastama laminaattilattia tilalle.
 
Kellään hyviä vinkkejä miten lähteä poistamaan muovimaton liimaa lastulevy lattiasta? Nauhahiomakoneella kokeilin mutta on tuskasen hidasta hommaa.

Tarkoitus olisi laittaa kaikkien rakastama laminaattilattia tilalle.
Terävä petkele. Kun tuon saa oikeaan kulmaan, se ei edes syö tuota lastulevyä.

Sent from my SM-G930F using Tapatalk
 
Vinkkejä kuinka juntata helpoiten 100x100 aidantolppa piikki maahan kun käytössä ei ole konevoimaa.. neljä pitäis junttaa ja 75x100 piikkejä 7-8kpl..
 
Terävä petkele. Kun tuon saa oikeaan kulmaan, se ei edes syö tuota lastulevyä.

Sent from my SM-G930F using Tapatalk

Tässä näkyvää liimaa ei ole nimeksikään vaan pinta on vaan tahmea. En tiedä toimisko tuo petkele tähän, voishan tuota kokeilla.
 
Näin toki, mutta kylpyhuoneen lämmitys kuuluu kuitenkin taloyhtiölle. Ainakin siis jokin peruslämmitysjärjestelmä, jonka lisäksi voi toki olla myös osakkaan vastuulla olevia lisäyksiä (esim. mukavuuslattialämmitys). Nykyään kylpyhuoneremonttien yhteydessä on ihan tavallista, että yhtiö purkaa vanhat lämmityspatterit kylpyhuoneista ja lämmitys vaihdetaan sähköiseen lattialämmitykseen. Oletin, että meilläkin olisi käynyt noin, mutta näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole.

Jos taloyhtiö tekee jotain muutoksia, niin toki vastuu niistä on taloyhtiöllä. Jos sinä teet muutoksia luvalla tai ilman, niin pääsääntöisesti vastuu on sinulla. Periaatteessa jos vaihdatat vaikka suihkusekoittajan vakiosta itseäsi miellyttävään malliin, niin jatkossa sen huolto on sinun vastuullasi. Se on sitten eri asia miten tarkasti kaikkea tuollaista yhtiössä katsotaan, omien kokemuksien perusteella isännöitsijöitä ei kiinnosta...
 
Jos taloyhtiö tekee jotain muutoksia, niin toki vastuu niistä on taloyhtiöllä. Jos sinä teet muutoksia luvalla tai ilman, niin pääsääntöisesti vastuu on sinulla. Periaatteessa jos vaihdatat vaikka suihkusekoittajan vakiosta itseäsi miellyttävään malliin, niin jatkossa sen huolto on sinun vastuullasi. Se on sitten eri asia miten tarkasti kaikkea tuollaista yhtiössä katsotaan, omien kokemuksien perusteella isännöitsijöitä ei kiinnosta...

Toki näin. Ongelma tässä onkin, että itse en ole tuota muutosta tehnyt vaan asunnon aiempi omistaja (joku aiemmista omistajista). Mainintaa kunnossapitovastuun siirtymisestä kylpyhuoneen lämmityksen osalta ei ollut missään asiakirjoissa asunnon oston yhteydessä, joten oma oletus oli, että kylpyhuoneremontin yhteydessä taloyhtiön perusratkaisuksi on päätetty vaihtaa lattialämmitys patterin tilalle (=vastuu taloyhtiöllä).

Onneksi itse pääsee tässä vaikuttamaan asian etenemiseen hallituksen puheenjohtajan roolissa ja yhteistyökin isännöitsijän kanssa toimii. Tulee vaan nyt laatia selvä toimintamalli näiden tapauksien kanssa jatkossa, kun oletettavasti samanlaisia ongelmia tulee eteen muidenkin asuntojen kohdalla. Seuraavassa hallituksen kokouksessa käsittelemme tätä asiaa.
 
Kellään hyviä vinkkejä miten lähteä poistamaan muovimaton liimaa lastulevy lattiasta? Nauhahiomakoneella kokeilin mutta on tuskasen hidasta hommaa.

Tarkoitus olisi laittaa kaikkien rakastama laminaattilattia tilalle.

Liimanpoistoainetta: Pienpoistoaine ValetPRO Citrus Tar Remover

Sitten vain pyyhkii pois. Olen tuolla ottanut vanhojen palovaroittimien liimatassun jälkiä katoista pois maalien kärsimättä
 
Meneekö helposti vinoon? Teikkö mitään alkureikiä tahi muuta? Vaan ihan vaan jalka maahan, tupakki leukaan ja hakkaamaan?

Riippuu ihan maaperästä. Hiekkaan ja saveen menee helposti, kivikkoon tai kiviseen maahan huonommin. Rautakangella voi tehdä reikää tarvittaessa. Lekan ja jalustan välissä kannattaa käyttää sopivaa puupalaa.
 
Tässä näkyvää liimaa ei ole nimeksikään vaan pinta on vaan tahmea. En tiedä toimisko tuo petkele tähän, voishan tuota kokeilla.
Tarvitseeko tuota välttämättä sitten poistaa, tuohon päälle alus matto joka tarraa hieman tuohon pohjaan kiinni. Tuo ei teoriassa haittaa. Laminaatti on kuitenkin kelluvana tuon alusmaton päällä.

Sent from my SM-G930F using Tapatalk
 
Toki näin. Ongelma tässä onkin, että itse en ole tuota muutosta tehnyt vaan asunnon aiempi omistaja (joku aiemmista omistajista). Mainintaa kunnossapitovastuun siirtymisestä kylpyhuoneen lämmityksen osalta ei ollut missään asiakirjoissa asunnon oston yhteydessä, joten oma oletus oli, että kylpyhuoneremontin yhteydessä taloyhtiön perusratkaisuksi on päätetty vaihtaa lattialämmitys patterin tilalle (=vastuu taloyhtiöllä).

Onneksi itse pääsee tässä vaikuttamaan asian etenemiseen hallituksen puheenjohtajan roolissa ja yhteistyökin isännöitsijän kanssa toimii. Tulee vaan nyt laatia selvä toimintamalli näiden tapauksien kanssa jatkossa, kun oletettavasti samanlaisia ongelmia tulee eteen muidenkin asuntojen kohdalla. Seuraavassa hallituksen kokouksessa käsittelemme tätä asiaa.

Olen kyllä muiden kanssa samalla linjalla, että osakkaan tekemä muutos on osakkaan vastuulla. Ja merkitystähän ei ole sillä että se on tehnyt edellinen, vastuu siirtyy nykyiselle.
 
Edellisen osakkaan tekemän muutoksen vastuu ei todellakaan siirry nykyiselle, varsinkaan jos on kyse jostain rakenteesta joka on taloyhtiön vastuulla. Näinhän sen todennäköisesti ammattitaidoton isännöitsijä tulkitsee :geek:
 
Ja viisain ratkaisu taloyhtiölle, on asentaa sinne uusi pinta-asenteinen patteri. Kustannus luokkaa 200€.

Jos taloyhtiö lähtee tuota termaria uusimaan yhtiön kustannuksella, meinaa se sitten sitä että sama korjaus/uusiminen on edessä muissakin asunnoissa ja myös remontin yhteydessä kaikille laitetaan tietysti tietysti termareita lattialämmityksen kera.

Oikeasti, mikset vain itse korjaa tuota? Uusi termari ja anturi kaupasta 50€ ja sähkäri laskuttaa sen 2h työn kun tulee sen vaihtamaan eli kokonaiskulu jää alle 200€? Voi myös olla että se lämmityskaapeli on sökö (jos siis 10v vanha), sitten vaihtoehtoina on joko kylppäriremontti tai sähköpatteri jonka maksat tietenkin sinä.
Vanhalta osakkaaltakaan on ihan turha mitään korvauksia penätä jostain 10v vanhasta sähkö-osasta.
 
2019-08-07%2007.53.09.jpg


Kylpyhuoneen lattialämmitys ei lämmitä. Termostaatin valo syttyy. Oletus, että termostaatti sökönä, mutta ei ole vielä mitattu / tutkittu tarkemmin. Onko jollakin tiedossa tuon nykyisen termostaatin (kuva yllä) malli niin voisi kaivaa tuosta vähän tietoa?

Asiaan liittyy toki vääntöä myös taloyhtiön osalta. Alkuperäinen lämmitystapa kylpyhuoneessa on ollut sähköpatteri, joka on poistettu kylpyhuoneremontin yhteydessä noin 10 vuotta sitten ja korvattu lattialämmityksellä + sähköisellä rättipatterilla aiemman asukkaan toimesta. Nyt isännöitsijä on sitä mieltä, että vastuu lattialämmityksestä on osakkaalla. Itse olen taas sitä mieltä, että koska vanha patteri on purettu, on vastuu taloyhtiön (koska muuta lämmitystä kylpyhuoneessa ei ole). Katsotaan kuinka tämän kanssa tulee käymään, koska kyseessä on ilmeisesti ennakkotapaus nyt meidän yhtiön osalta. Patterin purkamista ei ole kuulemma hyväksytetty yhtiössä, mutta sitten virhe on tapahtunut nähdäkseni yhtiön osalta kylpyhuoneremontin valvonnassa.

Mulla hajosi myös termostaatti, kylppärissä oli myös aikanaan vain rättipatteri mikä myös asennettiin (uusi) takaisin ja lisätyönä asennettiin lattialämmitys, koska se oli lisätyö niin termostaatin vaihto meni mun piikkiin, maksoi 200€.

Isännöitsijältä saat sen tiedon ja jos se on extraa otettu niin lasku kuuluu sulle.
 
Mielestäni perusratkaisu lämmityksen toteuttamiseen kylpyhuoneremonttien yhteydessä olisi syytä vaihtaa patterista lattialämmitykseen. Oletin, että näin on toimittu tämän asunnon tapauksessa, kun mainintaa isännöitsijätodistuksessa ei ollut kylpyhuoneen lämmityksen kunnossapitovastuun siirtymisestä osakkaalle. Perusjärjestelmät, joihin myös tilojen lämmitys kuuluu, ovat kunnossapitovastuultaan taloyhtiön vastuulla. Jos kylppärissä olisi edelleen myös patteri (tilan lämmitys) lattialämmityksen (mukavuus) lisäksi, olisi tämä asia aivan selvä vastuiden osalta. Yhtiöllä on kuitenkin oikeus valvoa korjaukset jolloin patterin poistaminen olisi pitänyt tulla esille ja kirjata isännöitsijätodistukseen.

Katsotaan, kun pääsemme keskustelemaan tästä isännöitsijän ja lopun hallituksen kanssa, että mihin päädymme. Taloyhtiön kylpyhuoneita ei ole uusittu keskitetysti yhtiön toimesta vaan osakkaille on korvattu vesieristyksen osuus omien remonttien yhteydessä, joten ns. "perusratkaisun" määritteleminenkin on hieman hankalaa. Vaihtoehtona on myös, että maksan itse tuon termostaatin vaihdon, jos asian saa sillä kuntoon, ja jos vika on suurempi ja vaatisi laajemman remontin, asennetaan tuonne alkuperäisen ratkaisun mukainen sähköpatteri.

Alkuperäiseen kysymykseen liittyen unohtaen tämän byrokratian asian taustalla: Onko jollakin tiedossa tuo termostaatin malli ja voiko termostaatin vaihtaa uuteen malliin kuinka helposti?
 
Olen kyllä muiden kanssa samalla linjalla, että osakkaan tekemä muutos on osakkaan vastuulla. Ja merkitystähän ei ole sillä että se on tehnyt edellinen, vastuu siirtyy nykyiselle.

Juurikin näin. Se että osakas tekee vaikka kph remontin, ei tosiaan meinaa että vesieristys siirtyisi osakkaan vastuulle. Vastuu on taloyhtiöllä ja siksi taloyhtiö sen valvookin.
Jos taas osakas haluaa parantaa huoneistoa mm. suihkun tai lattialämmityksen osalta, taloyhtiö antaa sille luvan ja valvoo asennuksen mutta näiden laitteiden uusiminen tai korjaus on osakkaan vastuulla. Jos taloyhtiö niitä uusii, katsotaan ensin onko kyse normaalista uusimisesta ajan suhteen ja sitten uusittava laite vastaa taloyhtiön perustasoa.
 
Tiilikattoa olen maalaillut, ja nyt sateella ihmettelen miksi osassa maalattua pintaa vesi helmeilee ja osassa ei. Ero on silmiinpistävä. Onkohan maalikerroksen paksuuden vaihtelu syy? Sama ukko ja sama pensseli ollut koko ajan käytössä.
 
Tiilikattoa olen maalaillut, ja nyt sateella ihmettelen miksi osassa maalattua pintaa vesi helmeilee ja osassa ei. Ero on silmiinpistävä. Onkohan maalikerroksen paksuuden vaihtelu syy? Sama ukko ja sama pensseli ollut koko ajan käytössä.

Jos on maalattu vain yksi kerros niin todennäköinen syy on että koska tiili on huokoinen materiaali, se imee maalia eritavalla tiilen kosteudesta riippuen = epätasainen maalipinta. Toinen kerros maalia niin tilanteen luulisi korjaantuvan.
 
Jos on maalattu vain yksi kerros niin todennäköinen syy on että koska tiili on huokoinen materiaali, se imee maalia eritavalla tiilen kosteudesta riippuen = epätasainen maalipinta. Toinen kerros maalia niin tilanteen luulisi korjaantuvan.
Noi voihan nyt. Taitaa jäädä toinen kerros maalaamatta kun yli kuukauden on tätä ensimmäistäkin kerrosta pensselöity ja vielä jatkuu.
 
Noi voihan nyt. Taitaa jäädä toinen kerros maalaamatta kun yli kuukauden on tätä ensimmäistäkin kerrosta pensselöity ja vielä jatkuu.

En oo tarkemmin tutkinut asiaa, mutta tuosta tiilikaton maalaamisesta on tässä treadissä aika-ajoin puhetta. Se vaatii ilmeisesti ensin pohjamaalauksen ja sen jälkeen varsinaisen pintamaalipinnan ja pesun tietty ennen hommaan ryhtymistä. Ruiskua moni myös on suositellut maalin levitykseen. Purkin kyljessä on joka tapauksessa yleensä melko hyvät ohjeet miten homma kuuluu tehdä.
 
Vesivärisutillako sitä kattoa maalaat? :confused:
120 mm pensselillä. Kyllä siinä kestää, varsinkin kun katto on jyrkkä kuten minulla. Nilkat on muusina 1,5 tunnin jälkeen.

Ja töissäkin pitäisi käydä. Eikä sääkään aina suosi silloin kun maalaamiseen olisi aikaa.

Kyllähän tuo nopeasti menisi jos pystyisi maalaamaan samaa tahtia kuin sisäseinää telalla. Tai peltikattoa telalla. Tai edes samaa tahtia kuin ulkoverhousta pensselillä.

Tuttava kertoi, että hänen naapurillaan tiilikaton maalausprojekti oli kestänyt 3 viikkoa kahdelta hengeltä. :eek:

Veikkaan, että tämän urakan jälkeen esimerkiksi salaojien kaivuu käsipelillä on kuin leikkiä. :D
 
En oo tarkemmin tutkinut asiaa, mutta tuosta tiilikaton maalaamisesta on tässä treadissä aika-ajoin puhetta. Se vaatii ilmeisesti ensin pohjamaalauksen ja sen jälkeen varsinaisen pintamaalipinnan ja pesun tietty ennen hommaan ryhtymistä. Ruiskua moni myös on suositellut maalin levitykseen. Purkin kyljessä on joka tapauksessa yleensä melko hyvät ohjeet miten homma kuuluu tehdä.
Juu, korkeapaineruisku olisi hyvä. Ei vain kykene maksamaan niin suolaisia hintoja niin yksinkertaisesta kapistuksesta. Mieluummin elbow grease. :D
 
Meneekö helposti vinoon? Teikkö mitään alkureikiä tahi muuta? Vaan ihan vaan jalka maahan, tupakki leukaan ja hakkaamaan?

Sen verran pehmeetä oli maa itselläni ettei mitään alkureikiä tarvinnut. Itse löin eka palkit kenkään ja löin kerralla koko paketin maahan. Voi laittaa vaikkaa kahelle reunalle vatupassit liinoilla kiinni niin helppo säätää suoruttaa. Varsinkin alku kannattaa nuijia varovasti jotta lähtee menemään suoraan. Tuolla taktiikalla sain riittävän suoraan kaikki.
 
Noi voihan nyt. Taitaa jäädä toinen kerros maalaamatta kun yli kuukauden on tätä ensimmäistäkin kerrosta pensselöity ja vielä jatkuu.
Kyllä se tiilikatto lähtökohtaisesti pitää maalata kahteen kertaan. Ensimmäinen reilusti ohennetulla, jotta maali imeytyy tiileen ja toinen kerros paksuna tekee lopullisen pinnan.
 
Kyllä se tiilikatto lähtökohtaisesti pitää maalata kahteen kertaan. Ensimmäinen reilusti ohennetulla, jotta maali imeytyy tiileen ja toinen kerros paksuna tekee lopullisen pinnan.
Tätä en tiennyt.

Olen käyttänyt Tikkurilan Kilpi -tiilikattomaalia, ja purkissa lukee että pesu painepesurilla (+ mahdollisesti homepesuaine) ja maalataan ruiskulla tai pensselillä 1-2 kertaan.
 
Tikkurilan sivuillakin sanotaan, että ensin ohennetulla: Tiilikaton maalaus

Voihan se onnistua kertamaalauksellakin, mutta riski siihen että alkaa irtoilemaan vuoden-parin päästä on suurempi.
Katsos vaan. Kumma, etteivät vaivautuneet laittaa tuota ohjeistusta itse tuotteeseen.

Tiilen vanha maalipinta oli tosin jo niin kulunut, että tiilet imivät maalia kuin sieni. Joten ehkä maali pysyy kerrastakin.
 
Kyllä minäkin toiseen kertaan vetäisin. On kuitenkin kohtuu isosta ja hintavasta hommasta kyse, että jos meneekin pieleen niin sitten harmittaa.

Ehkä tuon voisi käsitellä toiseen kertaan esim. Ensi kesänä jos ei huvita heti tehdä.
 
Kyllä minäkin toiseen kertaan vetäisin. On kuitenkin kohtuu isosta ja hintavasta hommasta kyse, että jos meneekin pieleen niin sitten harmittaa.

Ehkä tuon voisi käsitellä toiseen kertaan esim. Ensi kesänä jos ei huvita heti tehdä.
Mä antaisin kyllä olla. Jos se ensimmäinen veto ei nyt ole tarttunut kunnolla, niin toisen vetäminen on ihan turhaa työtä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 245
Viestejä
4 490 770
Jäsenet
74 169
Uusin jäsen
tater

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom