Kodin rempat(DIY)

Hunton eristää ääntä paremmin ja on hengittävä. Itselle valikoitui ekovillan sijaan. :)

Pari räpsyä taas levytyksen lomasta:

7B685E6E-DF8F-4309-A30F-E111DB2BD761.jpeg
Tässä huntonia seinässä
DD4E6D75-DDF5-4382-A743-802FDBF977D9.jpeg

Levy raputtaa tuossa kun ei kuvanottohetkellä ole paljoa ruuveja paikallaan.


Selviä rakoja tuolla näyttäisi kyllä olevan ja taitaa mennä lisäeristys vähän hukkaan jos tuonne sähköjohtojen kohdalle ei laiteta villaa. Kai siihen tuli vielä paperi päälle? Noissa levytyksissä ei sais jättää saumaa tuohon karmin kohdalle kun halkee aina ja lisäks pitäis käyttää kokonaisia levyjä kun tuo karmin oikealla puolella oleva levy on selvästi tehty kahdesta palasta. Ootko kattonu et kattolistat peittää tuon raon ylhäällä kun näyttää sekin melko isolta tuolla oikeessa reunassa.

Vähän aina itkettää kun hieno hirsrunko levytetään piiloon. Jääkö missään kohtaa näkösälle runkoa?
 
Kyllä ulkoseinällä kannattanee hirsi laittaa piiloon vähintään jollain ilmasululla. Riippuen toki varmaan monista tekijöistä.

Omassa oli sisäpuolinen 50mm lisäeristys laitettu hyvinkin huolimattomasti (paljon huolimattomammin kuin tuossa Ponsulla).
Remonttia suunnitellessa tein aukkoporalla reikiä kipsiin ja niistä aukoista tuli aivan selkeä kylmä ilmavirtaus. Olettaisin siis, että se alkuperäinen lisäeristys oli kyllä nollaantunut aika tehokkaasti...
 
Kyllä ulkoseinällä kannattanee hirsi laittaa piiloon vähintään jollain ilmasululla. Riippuen toki varmaan monista tekijöistä.

Omassa oli sisäpuolinen 50mm lisäeristys laitettu hyvinkin huolimattomasti (paljon huolimattomammin kuin tuossa Ponsulla).
Remonttia suunnitellessa tein aukkoporalla reikiä kipsiin ja niistä aukoista tuli aivan selkeä kylmä ilmavirtaus. Olettaisin siis, että se alkuperäinen lisäeristys oli kyllä nollaantunut aika tehokkaasti...

Siinä on se ongelmana että menettää tai vähintäänkin huonontaa hirren lämmönvarauskykyä tuolla lisäeristyksellä. Parempi paikka sille lisälämmöneristeelle olisi hirren ulkopuoli.
 
Tuon ekovillan tilalle suosittelisin Huntonin puhallusvillaa. Ominaisuuksiltaan about samanlaista kun ekovilla, mutta koska tehty paperin sijaan puukuidusta niin pikkasen painavampaa ja sen takia parempi ääneneristyskyky. Hinta hyvin lähellä sama molemmilla. Sitä myös mukavampi käsitellä kun ei myrkkyjä(booria) seassa.

Vaahtolasi tai kevytsora(=lecapapu) myös nykyään ihan yleisesti käytettäviä täyttömateriaaleja uusissakin taloissa. Ihan hyvin nekin tuossa pelaisi, mutta toki aavistuksen arvokkaampia.
Huntoniin törmäsin eilen, kun tutkin asiaa. Laittelin samalla kyselyä K-Raudalle, että saisiko heiltä puhalluskonetta vuokralle.
 
Selviä rakoja tuolla näyttäisi kyllä olevan ja taitaa mennä lisäeristys vähän hukkaan jos tuonne sähköjohtojen kohdalle ei laiteta villaa. Kai siihen tuli vielä paperi päälle? Noissa levytyksissä ei sais jättää saumaa tuohon karmin kohdalle kun halkee aina ja lisäks pitäis käyttää kokonaisia levyjä kun tuo karmin oikealla puolella oleva levy on selvästi tehty kahdesta palasta. Ootko kattonu et kattolistat peittää tuon raon ylhäällä kun näyttää sekin melko isolta tuolla oikeessa reunassa.

Vähän aina itkettää kun hieno hirsrunko levytetään piiloon. Jääkö missään kohtaa näkösälle runkoa?

Juu, ei ollut vielä valmis tuo eristys kuvassa. Tuli kyllä paremmin ja ylös saakka. Kattolistat tulee 8cm, eli peittää. Sähköjohtojen päälle muuten ei saa tiiviisti laittaa eristettä t. Sähkömies (en minä). Tuo hirsi on 6 tuumaista ja sieltä ei ole mittarilla ollutta -19 pakkasilla lämpövuotoja.

Ymmärrän kyllä että hirren puuttuminen itkettää ja ehkä osittain itse olen samaa mieltä kanssasi. Tässä kohteessa on kuitenkin erittäin haastavaa jättää sitä näkyviin. On roilotettu, peitetty oviaukkoja jollain paneelilla tms. Ei siis ole oikein ehjää seinää. Ainoaksi jäisi makuuhuoneessa yksi seinä (jolle laitan korvausventtiilin) ja keittiön päätyseinä, jota en halunnut jättää epätasaisuuden vuoksi sellaiseksi.

Olen myös ikäni asunut vanhoissa hirsitaloissa, joten en osaa oikein sitä näkyvää hirttä kaivata. Kaupungin betonikuutioihin tottuneet ehkä ;)
 
Vähän aina itkettää kun hieno hirsrunko levytetään piiloon. Jääkö missään kohtaa näkösälle runkoa?
Kotikylällä kaikista kunnon hirsitaloista levytettiin hirret piiloon 80-luvulla. Nyt niitä sitten revitään auki. On mahtavan näköistä tuollainen 50cmX50cm paksu hirsi, en itse olisi alkanut alunperinkään levyttämään. Ja nuo on vielä täyspitkää tavaraa 50-80m² olohuoneella, eli kunnon hirttä. Meillä oli isoisä onneksi niin nuuka mies, ettei alkanut levyttämään.
 
Siinä on se ongelmana että menettää tai vähintäänkin huonontaa hirren lämmönvarauskykyä tuolla lisäeristyksellä. Parempi paikka sille lisälämmöneristeelle olisi hirren ulkopuoli.
Tämä totta. Sen vuoksi valikoitui tottakai hengittävä eriste. Tiedän sen, että ulkopuolelta eristys tulisi tehdä. Ainut ongelma vaan on se, ettei sitä oikein voi tehdä näissä taloyhtiömuotoisissa. Tai voi, mutta aina oma jumppansa.

Jotenkin luulen, että tuo ulkopuolinen eristys on kunnossa. Ihan siitä päätellen, että ei tosiaan tunnu vetoa mistään, eikä infrapunamittarikaan näyttänyt asteissa eroja. Nurkatkaan eivät vedä.

Vedot tulee alapohjasta, joka eristettiin kyllä huomattavasti huolellisemmin kuin seinät.

Piti vielä vastata tuosta kipsilevyn saumasta:

Olin itsekin asennusohjeesta lueskellut tuosta , ettei saumat saisi olla esim ikkunan tai oviaukon vieressä kuten tuossa on. Luotin kuitenkin omaan isääni (30v timpuri), joka on kyllä levyttänyt kohteen jos toisenkin. Hän sanoi, että ainoastaan yksi kohde elämässä tehty noin kuten minä olin suunnitellut. Ikkuna tehtiin kuitenkin noin kun asennusohjeessa. Sekin aiheutti omat jumppansa, kun ei uskaltanut sahata ennen paikalleennostoa. 3120 on tuo korkeus levyllä ja ikkuna n. 2500. Siinä kun jää tuonne 26cm tilaa, niin todennäköisyys sille, että napsahtaa nostaessa on luokkaa 90%. Sahasin sitten monitoimikoneella ikkunan kun levy paikallaan.

Aika näyttää kuka on oikeassa tuon sauman kanssa. Tuohon oviaukkoon tuolla tulee sitten haitariovi, joka sekin aiheutti hieman harmaita hiuksia. Nuo kirveellä hirteen vuonna 1895 tehdyt aukot kun ei ihan suoria ole :)
 
Tuon ekovillan tilalle suosittelisin Huntonin puhallusvillaa. Ominaisuuksiltaan about samanlaista kun ekovilla, mutta koska tehty paperin sijaan puukuidusta niin pikkasen painavampaa ja sen takia parempi ääneneristyskyky. Hinta hyvin lähellä sama molemmilla. Sitä myös mukavampi käsitellä kun ei myrkkyjä(booria) seassa.

Vaahtolasi tai kevytsora(=lecapapu) myös nykyään ihan yleisesti käytettäviä täyttömateriaaleja uusissakin taloissa. Ihan hyvin nekin tuossa pelaisi, mutta toki aavistuksen arvokkaampia.
tossa
Kokemuksia Huntonista kiinnitin huomioni
-hajua kun säkin avasi
- väri vaihtuu (kuivuessa?)
-todennäköisesti painuu (kuten kaikki puhallettavat eristeet)

tehdään luultavasti puukuituhakkeesta`? => jääkö sinne esim. ketjuöljyä? , mitä sille muuten tehdään?
Norjalainen tuote

Vaahtolasin perusraakaaine ollee hiekka ja Leca-soran savi.
Lecasoraan ei ilmeisesti pitäisi laittaa rautaputkea (ruostunevat), ystäväni meinasi tukehtua. Kun ymmärtämättömyyttään
meni ilman suojaimia tasoittelemaan äsken puhallettu leca soraa kellarin lattiassa. Pölyävää tavaraa.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä ulkoseinällä kannattanee hirsi laittaa piiloon vähintään jollain ilmasululla. Riippuen toki varmaan monista tekijöistä.

Omassa oli sisäpuolinen 50mm lisäeristys laitettu hyvinkin huolimattomasti (paljon huolimattomammin kuin tuossa Ponsulla).
Remonttia suunnitellessa tein aukkoporalla reikiä kipsiin ja niistä aukoista tuli aivan selkeä kylmä ilmavirtaus. Olettaisin siis, että se alkuperäinen lisäeristys oli kyllä nollaantunut aika tehokkaasti...
Monesti noi villat laitetaan huitaisten ja niihin jää jo asentaessa rakoja, sitten on oma lukunsa mitä hirren painuminen vaikuttaa.
 
Tämä totta. Sen vuoksi valikoitui tottakai hengittävä eriste. Tiedän sen, että ulkopuolelta eristys tulisi tehdä. Ainut ongelma vaan on se, ettei sitä oikein voi tehdä näissä taloyhtiömuotoisissa. Tai voi, mutta aina oma jumppansa.

Jotenkin luulen, että tuo ulkopuolinen eristys on kunnossa. Ihan siitä päätellen, että ei tosiaan tunnu vetoa mistään, eikä infrapunamittarikaan näyttänyt asteissa eroja. Nurkatkaan eivät vedä.

Vedot tulee alapohjasta, joka eristettiin kyllä huomattavasti huolellisemmin kuin seinät.

Piti vielä vastata tuosta kipsilevyn saumasta:

Olin itsekin asennusohjeesta lueskellut tuosta , ettei saumat saisi olla esim ikkunan tai oviaukon vieressä kuten tuossa on. Luotin kuitenkin omaan isääni (30v timpuri), joka on kyllä levyttänyt kohteen jos toisenkin. Hän sanoi, että ainoastaan yksi kohde elämässä tehty noin kuten minä olin suunnitellut. Ikkuna tehtiin kuitenkin noin kun asennusohjeessa. Sekin aiheutti omat jumppansa, kun ei uskaltanut sahata ennen paikalleennostoa. 3120 on tuo korkeus levyllä ja ikkuna n. 2500. Siinä kun jää tuonne 26cm tilaa, niin todennäköisyys sille, että napsahtaa nostaessa on luokkaa 90%. Sahasin sitten monitoimikoneella ikkunan kun levy paikallaan.

Aika näyttää kuka on oikeassa tuon sauman kanssa. Tuohon oviaukkoon tuolla tulee sitten haitariovi, joka sekin aiheutti hieman harmaita hiuksia. Nuo kirveellä hirteen vuonna 1895 tehdyt aukot kun ei ihan suoria ole :)
Laita tohon vaakasaumaan saumanauhapaperi (se reikiä täynnä oleva) ja tasoitat sen joko yli tai ainakin riittävän kauas, ettei "patti" jää niin näkyviin. Saataa se siinä kestääkin, ellei painumista enää tapahdu.

Olis mielenkiintoista tietää miten toi Hunton käyttäytyy pitkällä aikavälillä seinässä (esim. kun kuivuu? lisää)
eristeen raothan tietenkin laitat kunnolla kiinni.
 
Juu, ei ollut vielä valmis tuo eristys kuvassa. Tuli kyllä paremmin ja ylös saakka. Kattolistat tulee 8cm, eli peittää. Sähköjohtojen päälle muuten ei saa tiiviisti laittaa eristettä t. Sähkömies (en minä). Tuo hirsi on 6 tuumaista ja sieltä ei ole mittarilla ollutta -19 pakkasilla lämpövuotoja.

Ymmärrän kyllä että hirren puuttuminen itkettää ja ehkä osittain itse olen samaa mieltä kanssasi. Tässä kohteessa on kuitenkin erittäin haastavaa jättää sitä näkyviin. On roilotettu, peitetty oviaukkoja jollain paneelilla tms. Ei siis ole oikein ehjää seinää. Ainoaksi jäisi makuuhuoneessa yksi seinä (jolle laitan korvausventtiilin) ja keittiön päätyseinä, jota en halunnut jättää epätasaisuuden vuoksi sellaiseksi.

Olen myös ikäni asunut vanhoissa hirsitaloissa, joten en osaa oikein sitä näkyvää hirttä kaivata. Kaupungin betonikuutioihin tottuneet ehkä ;)

Ainakin väliseinissä ne sähköjohdot laitetaan jommalle kummalle puolelle villoja kipsilevyjä vasten. Villojen sekaan laittaminen on ainakin kielletty. Se olennainen asia on kaiketi että se mahdollinen lämpö pääsee johdosta haihtuu jommalta kummalta puolelta. Tässä tapauksessa nuo johdot on hirttä vasten niin pitäisi päästä sieltä hirren puolelta haihtumaan.


Tämä totta. Sen vuoksi valikoitui tottakai hengittävä eriste. Tiedän sen, että ulkopuolelta eristys tulisi tehdä. Ainut ongelma vaan on se, ettei sitä oikein voi tehdä näissä taloyhtiömuotoisissa. Tai voi, mutta aina oma jumppansa.

Jotenkin luulen, että tuo ulkopuolinen eristys on kunnossa. Ihan siitä päätellen, että ei tosiaan tunnu vetoa mistään, eikä infrapunamittarikaan näyttänyt asteissa eroja. Nurkatkaan eivät vedä.

Vedot tulee alapohjasta, joka eristettiin kyllä huomattavasti huolellisemmin kuin seinät.

Piti vielä vastata tuosta kipsilevyn saumasta:

Olin itsekin asennusohjeesta lueskellut tuosta , ettei saumat saisi olla esim ikkunan tai oviaukon vieressä kuten tuossa on. Luotin kuitenkin omaan isääni (30v timpuri), joka on kyllä levyttänyt kohteen jos toisenkin. Hän sanoi, että ainoastaan yksi kohde elämässä tehty noin kuten minä olin suunnitellut. Ikkuna tehtiin kuitenkin noin kun asennusohjeessa. Sekin aiheutti omat jumppansa, kun ei uskaltanut sahata ennen paikalleennostoa. 3120 on tuo korkeus levyllä ja ikkuna n. 2500. Siinä kun jää tuonne 26cm tilaa, niin todennäköisyys sille, että napsahtaa nostaessa on luokkaa 90%. Sahasin sitten monitoimikoneella ikkunan kun levy paikallaan.

Aika näyttää kuka on oikeassa tuon sauman kanssa. Tuohon oviaukkoon tuolla tulee sitten haitariovi, joka sekin aiheutti hieman harmaita hiuksia. Nuo kirveellä hirteen vuonna 1895 tehdyt aukot kun ei ihan suoria ole :)
Niinjuu tuo olikin taloyhtiö. Sit ei juu saa ulkopuolelle kovinkaan helposti ellei saa houkuteltua taloyhtiötä lisäämään ulkovuoriremontin yhteydessä.

Pitäs sen 60cm korkean sakaran kestää kunhan levyn nostaa oikeassa asennossa ettei se pääse taittumaan.
Kyllä tuo gyprocin ohje on ihan virallinen jolla tehdään jos halutaan laadukkaasti toteuttaa. Monet vanhat jäärät on tottunu vanhoihin menetelmiin eivätkä hyväksy/tiedä uusia menetelmiä mitkä todettu vuosien aikana toimiviksi. Vanhoissa menetelmissä on monia virheellisiä juttuja jotka heikentävät laatua. Se on täysin tuuripeliä halkeeko se tuosta. Oviaukoissa kovin rasitus tulee siihen saranapuolelle karmissa. Talopaketeissa monesti on virheellisesti toteutettu myös nuo ja yleensä ne ikkunanpäälliset sit onkin aina halki niissä.

Laita tohon vaakasaumaan saumanauhapaperi (se reikiä täynnä oleva) ja tasoitat sen joko yli tai ainakin riittävän kauas, ettei "patti" jää niin näkyviin. Saataa se siinä kestääkin, ellei painumista enää tapahdu.

Olis mielenkiintoista tietää miten toi Hunton käyttäytyy pitkällä aikavälillä seinässä (esim. kun kuivuu? lisää)
eristeen raothan tietenkin laitat kunnolla kiinni.

Täällä taas näyttää tulevan virheellisiä ohjeita mitä ei olla käytetty aikoihin. Sitä reikäistä lasikuitunauhaa (jos sitä tarkoitit) ei nimenomaan missään nimessä saa käyttää vaan pitää olla saumapaperia tai halkeamat saattavat tulla läpi. Kannattaa jättää ohjeet antamatta jos tiedot eivät ole ajanmukaisia.
Gyproc Spark Perf | Saumanauhat Tän näköistä saumanauhaa about

Kipsilevyjen saumaus ja pintakäsittely | Gyproc rakennustarvikkeet kestää - myös vertailun Tässä vielä viralliset ohjeistukset saumaukseen.
 
Täällä taas näyttää tulevan virheellisiä ohjeita mitä ei olla käytetty aikoihin. Sitä reikäistä lasikuitunauhaa (jos sitä tarkoitit) ei nimenomaan missään nimessä saa käyttää vaan pitää olla saumapaperia tai halkeamat saattavat tulla läpi. Kannattaa jättää ohjeet antamatta jos tiedot eivät ole ajanmukaisia.
Kun toi jo vaakasauma tossa jo on, niin ohjeeni on kyllä ihan OK. Saattaa tulla näkyviin, aina ei tule, mutta se huonosti tehty "patti" näkyy varsinkin, jos seinällä on valaisin sitä valaisemassa.

Et taida olla koskaan tarkasti katsonut valoa vasten tota Gyproc:n saumanauhaa... se on reikiä täynnä.
 
Kun toi jo vaakasauma tossa jo on, niin ohjeeni on kyllä ihan OK. Saattaa tulla näkyviin, aina ei tule, mutta se huonosti tehty "patti" näkyy varsinkin, jos seinällä on valaisin sitä valaisemassa.

Et taida olla koskaan tarkasti katsonut valoa vasten tota Gyproc:n saumanauhaa... se on reikiä täynnä.

Niitä on kahenlaisia. Paperisia ja reikäisiä lasikuitunauhoja joita ennen käytettiin. LASIKUITUNAUHA TESA 60100 50MMX45M Tämän näköisiä siis ne reikäiset lasikuitunauhat joita EI saa käyttää. Jos meinasitkin tuota kartonkista niin se on ok. Ei noissa mulla olevissa kyl mitään reikiä ole.
 
Niitä on kahenlaisia. Paperisia ja reikäisiä lasikuitunauhoja joita ennen käytettiin. LASIKUITUNAUHA TESA 60100 50MMX45M Tämän näköisiä siis ne reikäiset lasikuitunauhat joita EI saa käyttää. Jos meinasitkin tuota kartonkista niin se on ok.
Siksi sanoinkin, että käytää reikiä täynnä olevaa nauhaa. Lasikuitunauhaa noihin ei kai enää vuosikymmeniin ole käytetty?
 
Siksi sanoinkin, että käytää reikiä täynnä olevaa nauhaa. Lasikuitunauhaa noihin ei kai enää vuosikymmeniin ole käytetty?

Ei ole käytetty, jossain 80-luvulla niitä oli kai...mut mistä sää ne reiät keksit. En tiiä miks kaupoissa edes myydään tuota lasikuitunauhaa kun en tunne yhtään käyttötarkoitusta sille... Oisko se johonkin rappausverkon kaveriks tarkotettu? Ei ole mitään syytä miks paperisessa pitäisi olla reikiä.
 
Ei ole käytetty, jossain 80-luvulla niitä oli kai...mut mistä sää ne reiät keksit. En tiiä miks kaupoissa edes myydään tuota lasikuitunauhaa kun en tunne yhtään käyttötarkoitusta sille... Oisko se johonkin rappausverkon kaveriks tarkotettu?
Ne reiät siinä paperinauhassa ovat todella pieniä, niiden tarkoitus on ilmeisesti poistaa ilmaa sieltä nauhan alta. Helpottaa saumausta.
 
Jos kokee pakottavaa tarvetta vaihtaa purut, niin eikö sinne voisi hakea uutta kutterinpurua? Olisi ainakin testattu rakenne
 
Jos kokee pakottavaa tarvetta vaihtaa purut, niin eikö sinne voisi hakea uutta kutterinpurua? Olisi ainakin testattu rakenne
Joo sitähän tuolloin yleisesti käytettiin, harmi vaan että sekin sitten painuu. Jos kokee, että täyte ei A_SA :lla riitä niin tota minä sinne lisäisin.

Tossahan on vielä teoriassa mahdollista, että kun täyte poistetaan (paino on?) noi kuormasta taipuneet palkit nousee ja alakerran rapatun katon rappaus halkeaa... jos oikein huono tuuri niin juuri sellaisista kohdista, että osin huonosti kiinni oleva rappauslaatta irtoaa. Siellä allahan on naapurilla alakatto... jos hän on kiinnittänyt alakattonsa ns. luilleen ...
sen päälle putoava rappauksen paino romahduttaa hänen alakaton... Sori, en malttanut :)
 
Joo sitähän tuolloin yleisesti käytettiin, harmi vaan että sekin sitten painuu. Jos kokee, että täyte ei A_SA :lla riitä niin tota minä sinne lisäisin.

Tossahan on vielä teoriassa mahdollista, että kun täyte poistetaan (paino on?) noi kuormasta taipuneet palkit nousee ja alakerran rapatun katon rappaus halkeaa... jos oikein huono tuuri niin juuri sellaisista kohdista, että osin huonosti kiinni oleva rappauslaatta irtoaa. Siellä allahan on naapurilla alakatto... jos hän on kiinnittänyt alakattonsa ns. luilleen ...
sen päälle putoava rappauksen paino romahduttaa hänen alakaton... Sori, en malttanut :)

Tuo voidaan välttää tekemällä vaihto osissa. Onkohan noin ikinä edes tapahtunut, luulis että jos tuo katto on tuossa painossa ollut sen 80vuotta niin ei se kyllä siitä enään mihinkään ponkase.
 
Tuo voidaan välttää tekemällä vaihto osissa. Onkohan noin ikinä edes tapahtunut, luulis että jos tuo katto on tuossa painossa ollut sen 80vuotta niin ei se kyllä siitä enään mihinkään ponkase.
Kyllähä noi rappaukset halkeilee, jänneväli ratakaisee paljonko se palkki suhteessa painoon taipuu, tossa olle aika pientä.

Kantavissa välipohjalaatoissa toipumaa kyllä jopa esikorotuksella "hyödynnetäänkin"

Puu-ja teräspalkit palautuvat kyllä ihan silminnähdenkin. Betonipalkista ei ole tossa suhteessa käytännön (nouseeko ja paljonko) tietoa
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähä noi rappaukset halkeilee, jänneväli ratakaisee paljonko se palkki suhteessa painoon taipuu, tossa olle aika pientä.

Kantavissa välipohjalaatoissa toipumaa kyllä jopa esikorotuksella "hyödynnetäänkin"

Meinasin siis onko jollekkin tullut rappaukset niskaan kun on yläpuolelta poistettu purut. Vaikee uskoo että tuollainen vanha laatta ylös ponkasis ontelolaatasta puhumattakaan. Tuskin ne jälkikäteen mitään painuu noin pienistä painoista, eri asia jos sinne valetaan tuhansien kilojen painosia väliseiniä tai muita betonielementtejä.
 
Meinasin siis onko jollekkin tullut rappaukset niskaan kun on yläpuolelta poistettu purut. Vaikee uskoo että tuollainen vanha laatta ylös ponkasis ontelolaatasta puhumattakaan. Tuskin ne jälkikäteen mitään painuu noin pienistä painoista, eri asia jos sinne valetaan tuhansien kilojen painosia väliseiniä tai muita betonielementtejä.
Joo ollee aika teoreettista, mutta yhdessä sen tärinän kanssa ja rappaukset on ennenestään huonosti kiinni.
 
Joo ollee aika teoreettista, mutta yhdessä sen tärinän kanssa ja rappaukset on ennenestään huonosti kiinni.

joo onhan se mahdollista et voi olla paikallisesti huonosti kiinni... Kyllähän noita tulee alas jos maalaa vesiohenteisella maalilla, mut ei sekään meinaa ettei niitä pitäis maalata millään maalilla.
 
joo onhan se mahdollista et voi olla paikallisesti huonosti kiinni... Kyllähän noita tulee alas jos maalaa vesiohenteisella maalilla, mut ei sekään meinaa ettei niitä pitäis maalata millään maalilla.
Niin, mun pointti tässä on se "turhaan vaihtaminen" eli sillä voi olla yllättäviäkin seurauksia. Emmehän voi kuin arvailla.
 
Niin, mun pointti tässä on se "turhaan vaihtaminen" eli sillä voi olla yllättäviäkin seurauksia. Emmehän voi kuin arvailla.

Eikös A_SA jo perustellut että se haluu varman päälle pelata ja pelkää mahdollisia kasvustoja vanhoissa eristeissä? Mun mielestä on ihan pätevä perustelu.
 
Eikös A_SA jo perustellut että se haluu varman päälle pelata ja pelkää mahdollisia kasvustoja vanhoissa eristeissä? Mun mielestä on ihan pätevä perustelu.
Joo pääasia, että tiedostaa riskit. Tekee sitten kuten parhaaksi kokee, aikahan sen sitten vasta näyttää tehtiinkö oikea ratkaisu. 100-riskitön ratkaisu toi vaihtaminen ei ole. Näitä lukee muutkin, joten lähinnä heille mietittäväksi.

Minä luottaisin tossa 80-vuoden kokemukseen, mikä ei tietenkään tarkoita, että välttämättä olisin tässäkään oikeassa.
 
Joo pääasia, että tiedostaa riskit. Tekee sitten kuten parhaaksi kokee, aikahan sen sitten vasta näyttää tehtiinkö oikea ratkaisu. 100-riskitön ratkaisu toi vaihtaminen ei ole. Näitä lukee muutkin, joten lähinnä heille mietittäväksi.

Minä luottaisin tossa 80-vuoden kokemukseen, mikä ei tietenkään tarkoita, että välttämättä olisin tässäkään oikeassa.

Itekkin kannata teoriassa vanhaa rakennetta, mutta sen vanhan pitää olla kunnolla tehty että itse hyväksyisin. Jos on likaisen näkönen, epätasainen, täynnä rakennusjätettä, muuten huonolaatuista materiaalia niin kyllä minäkin sen vaihtaisin jos mahdollista kätevästi vaihtaa.
 
Hyvää asiaa taas ollut. Mukava, että herättää keskustelua!

Tänään avattiin olohuoneen lattia. Siellä oli hyvännäköistä vaaleaa purua, mutta myös hiukan epämääräistä tummaa sekä muuta jätettä. Hyvin oli myös painunut osittain, tai sitten ollut aina vajaatäytöllä.

Olohuoneen lattia auki.jpg


Uudella purulla tuo olisi varmasti paras täyttää, mutta toteutus hieman vaikeampaa täällä keskustassa. Ekovilla helppo puhaltaa paikalleen.
 
Sillä nimellä niitä kaikkia myydään. Saattaa Gyprocilla olla tietty joku virallinen, mut en oo varma myyäänkö sitä missään ainakaan täälläpäin.
K-Rauta esimerkiksi myy Gyprocin nauhaa. Mutta ei muita nauhoja missään Gyprocin nimellä myydä.
Onko tämä taas sitä, kun merkki otetaan yleisnimitykseksi materiaalille. Kuten kipsiseinä on gyprocseinä :lol:
 
Hyvää asiaa taas ollut. Mukava, että herättää keskustelua!

Tänään avattiin olohuoneen lattia. Siellä oli hyvännäköistä vaaleaa purua, mutta myös hiukan epämääräistä tummaa sekä muuta jätettä. Hyvin oli myös painunut osittain, tai sitten ollut aina vajaatäytöllä.

Olohuoneen lattia auki.jpg


Uudella purulla tuo olisi varmasti paras täyttää, mutta toteutus hieman vaikeampaa täällä keskustassa. Ekovilla helppo puhaltaa paikalleen.
Minuakin kiinnostaisi tietää mitä toi tummunut "aine" on? Muutenhan tuolla on kuivaa sahan/kutterin purua tiilen kappaleita sekä rappaus-/muutauslaastia joita tilan seinät on täynnä. Nyt sulla on hyvä tilaisuus täydentää rakennekuvia noiden palkkienkin osalta. Mihin noi betonipalkkit päättyy? eli kuinka pitkiä ne ovat (jänneväli). Taloyhtiöllä niitä ei välttämättä edes ole.
Nyt kun sulla on toi auki ja vaihdat täytteet yritä tukkia toi oikean puoleinen seinä sopivalla rakenteella välipohjan sisälläkin (paraneee äänieristys naapuriin), ellei se ole jo kantavava seinä.
 
Niinjuu tuo olikin taloyhtiö. Sit ei juu saa ulkopuolelle kovinkaan helposti ellei saa houkuteltua taloyhtiötä lisäämään ulkovuoriremontin yhteydessä.

Pitäs sen 60cm korkean sakaran kestää kunhan levyn nostaa oikeassa asennossa ettei se pääse taittumaan.
Kyllä tuo gyprocin ohje on ihan virallinen jolla tehdään jos halutaan laadukkaasti toteuttaa. Monet vanhat jäärät on tottunu vanhoihin menetelmiin eivätkä hyväksy/tiedä uusia menetelmiä mitkä todettu vuosien aikana toimiviksi. Vanhoissa menetelmissä on monia virheellisiä juttuja jotka heikentävät laatua. Se on täysin tuuripeliä halkeeko se tuosta. Oviaukoissa kovin rasitus tulee siihen saranapuolelle karmissa. Talopaketeissa monesti on virheellisesti toteutettu myös nuo ja yleensä ne ikkunanpäälliset sit onkin aina halki niissä.

Mä rupesin tässä nyt miettimään että puhutaanko samasta saumasta :D

Eli ensinnäkin tuonne ikkunan oikealle puolelle jäi semmoinen 26cm leveä kaistale, joka sitten leveni ikkunan loputtua. Tuo oli se mitä pelättiin, että katkeaa kun nostetaan pystyyn. Siksi sahattiin ikkunan kolo paikallaan.

Mitä saumaa siis epäilet hajoavan/halkeavan? Tuon komeron oikealla vai vasemmalla puolella? Tuossa kuvassa ehkä hämää, kun siinä vasemmalla ei ole saumaa.

Tässä kuva tuosta kauan sitten ennen levytystä:
C210D04A-52D6-40E5-8E3B-6DB5FE0B2C1F.jpeg
Eli siinä on ulkomuistista n. 17cm rappu ennen tuota oviaukkoa. Eli tuohon tulee kipsille ulkokulma. Taas jos puhuit oikealle puolelle jääneestä saumasta, niin pystysauma on 15cm oikealle päin oviaukosta ja tuo oviaukko toteutettiin siis ylös aukon päälle täysleveä ja aukon oikealle taas ~15-20cmx200cm pala. Harmi kun ei ollut parempaa kuvaa tuosta.
 
K-Rauta esimerkiksi myy Gyprocin nauhaa. Mutta ei muita nauhoja missään Gyprocin nimellä myydä.
Onko tämä taas sitä, kun merkki otetaan yleisnimitykseksi materiaalille. Kuten kipsiseinä on gyprocseinä :lol:

Joo nimenomaan. Luulen että noita alkuperäisia gyproc nauhoja on tosi harvassa paikassa oikeesti. Knauffi esim on paljo yleisempää. Kipsilevyissäkin on muuten eroa, Knauffin levyissä esim on semmonen valmistusvika mihin törmää välillä että siinä sauman vieressä on sellanen patti jonka takia on aivan kamalaa tasottaa jos ei ylitasota. Myös kodinterralla on vielä kolmas levymalli joka hieman eroaa. Kaikki toki myydään samalla nimellä.
 
Minuakin kiinnostaisi tietää mitä toi tummunut "aine" on? Muutenhan tuolla on kuivaa sahan/kutterin purua tiilen kappaleita sekä rappaus-/muutauslaastia joita tilan seinät on täynnä. Nyt sulla on hyvä tilaisuus täydentää rakennekuvia noiden palkkienkin osalta. Mihin noi betonipalkkit päättyy? eli kuinka pitkiä ne ovat (jänneväli). Taloyhtiöllä niitä ei välttämättä edes ole.
Nyt kun sulla on toi auki ja vaihdat täytteet yritä tukkia toi oikean puoleinen seinä sopivalla rakenteella välipohjan sisälläkin (paraneee äänieristys naapuriin), ellei se ole jo kantavava seinä.

Se hajoava sauma on tuossa oviaukon vasemmalla puolella. Ei tuota ikkunan saumaa edes näy oikein tuossa kuvassa, mutta osaan kuvitella missä kohti se on. Se on kaiketi ihan ok.
 
Se hajoava sauma on tuossa oviaukon vasemmalla puolella. Ei tuota ikkunan saumaa edes näy oikein tuossa kuvassa, mutta osaan kuvitella missä kohti se on. Se on kaiketi ihan ok.
Kuten ajattelinkin. Se näyttää tuossa kuvassa siltä, että on yhtä kipsiä, vaan ei ole.
Näkyykö tästä:
684B4714-07B2-437E-A4EF-15AD1A41DB31.jpeg
 
Saako tuon katonrajassa olleen rasian muute jättää tuonne levyn taakse? Mikään perus AP9 tuo ei tainut olla
 
Saako tuon katonrajassa olleen rasian muute jättää tuonne levyn taakse? Mikään perus AP9 tuo ei tainut olla
Se on combi 407. Eipä se vastuussa oleva sähkäri ainakaan nähnyt estettä. Toki jos kuuluu riks ja raks, niin se on sitten siellä. On siis syöttökaapelin jatkos tuolla.
 
Se on combi 407. Eipä se vastuussa oleva sähkäri ainakaan nähnyt estettä. Toki jos kuuluu riks ja raks, niin se on sitten siellä. On siis syöttökaapelin jatkos tuolla.

Ei sitä saa jättää seinän sisään siitä syystä että kaikki jatkokset pitää olla esillä jotta niihin pääsee tarvittaessa käsiksi. Siinä vaiheessa on kusessa kun sähköissä on vikaa ja merkitsemätön jatkos onkin piilossa seinän sisällä. Erittäin kyseenalaista eikä varmasti taloyhtiökään hyväksy tuota.
 
Se on combi 407. Eipä se vastuussa oleva sähkäri ainakaan nähnyt estettä. Toki jos kuuluu riks ja raks, niin se on sitten siellä. On siis syöttökaapelin jatkos tuolla.
Minä en mikään sähkömies ole, joten ihan MUTUlla kyselin. Tuo rasia taitaa kuitenkin olla ihan tavallinen jakorasia, joten ZZRX:n kommentti lienee ihan validi. Jotain kutistesukka/holkkijatkoja on olemassa jotka saa jättää seinän sisään, koska ne katsotaan olevan yhtä kestäviä kuin johto itsessään. Nuo menee kai vähän samaan kategoriaan kun tietyt geelirasiat maa-asennuksissa.
 
Minä en mikään sähkömies ole, joten ihan MUTUlla kyselin. Tuo rasia taitaa kuitenkin olla ihan tavallinen jakorasia, joten ZZRX:n kommentti lienee ihan validi. Jotain kutistesukka/holkkijatkoja on olemassa jotka saa jättää seinän sisään, koska ne katsotaan olevan yhtä kestäviä kuin johto itsessään. Nuo menee kai vähän samaan kategoriaan kun tietyt geelirasiat maa-asennuksissa.
Tuo rasiahan ei muuta tee kun toimi vedonpoistajana. Siellä on sisällä liitokset erikseen.

Toki on merkattu tuo kohta, nou hätä. :)
 
Tuo rasiahan ei muuta tee kun toimi vedonpoistajana. Siellä on sisällä liitokset erikseen.

Toki on merkattu tuo kohta, nou hätä. :)

On sulla merkattuna, mutta jos myyt asunnon joskus niin saattaa helposti tuollaiset kadota merkkaamattomat rasiat. Esim kuvissa näkyy että on rasia niin ostaja kattoo että jaa, ei tuossa kyl mitään rasiaa ole.. varmaan joku vanha ja sen jälkeen sit "korjaa" kuvista pois sen väärän rasian.
 
On sulla merkattuna, mutta jos myyt asunnon joskus niin saattaa helposti tuollaiset kadota merkkaamattomat rasiat. Esim kuvissa näkyy että on rasia niin ostaja kattoo että jaa, ei tuossa kyl mitään rasiaa ole.. varmaan joku vanha ja sen jälkeen sit "korjaa" kuvista pois sen väärän rasian.
No se on sitten hänen murheensa? Jos se kuvissa on merkattuna, niin miksi sen poistaisi? Taloyhtiötä ei tunnu nuo oikein kiinnostavan. Sähköt on itse asiassa osakkaan vastuulla, kuten putketkin (asunnon sisällä). Aiheellinen huoli toki, mutta jos minä ostan asunnon jostain ja myyjä sanoo, että tuossa kulkee syöttökaapeli ja tuossa on sen jatkos rasian sisällä, niin kyllä se oman typeryyden piikkiin menee jos siihen päätän jotain porata.
 
No se on sitten hänen murheensa? Jos se kuvissa on merkattuna, niin miksi sen poistaisi? Taloyhtiötä ei tunnu nuo oikein kiinnostavan. Sähköt on itse asiassa osakkaan vastuulla, kuten putketkin (asunnon sisällä). Aiheellinen huoli toki, mutta jos minä ostan asunnon jostain ja myyjä sanoo, että tuossa kulkee syöttökaapeli ja tuossa on sen jatkos rasian sisällä, niin kyllä se oman typeryyden piikkiin menee jos siihen päätän jotain porata.
Se saattaa muuttua sun murheeks vaikka olisit sen kuvaan merkannut mutta päälisin puolin sitä ei näy.
 
Kapseloitu kaapelin jatko saa olla seinän sisällä. Olisiko sähkömies sitten tehnyt tulkinnan että tuo rasia täyttää vaatimukset, kun on kerran valittu tuollainen ruuvikannellinen ja kunnon vedonpoistonysillä varustettu malli "normaalin" rasian sijaan.
 
Kapseloitu kaapelin jatko saa olla seinän sisällä. Olisiko sähkömies sitten tehnyt tulkinnan että tuo rasia täyttää vaatimukset, kun on kerran valittu tuollainen ruuvikannellinen ja kunnon vedonpoistonysillä varustettu malli "normaalin" rasian sijaan.
No näin sen täytyy olla? En ole muuta kun sanonut että jää piiloon, siirretään keskusta ja viimeksi ennen levytystä varmistin että tuo ok.
Niin ja sanotaan nyt sekin vielä, että kyseessä 20v kokemusta omaava sähkömies/yrittäjä firmassa, joka tekee kyllä isoja ja pieniä, uusia ja vanhoja kohteita.
AF9BF8BF-9B17-4F3B-B259-D7B0C517475F.jpeg
 
Pitäis laittaa puupaneelia kattoon ja maalata. Kannattaako tuota maalata etukäteen vai vasta asennettuna? Tuollaista perus kuusi tms kattopaneelia. Mahtaako oksat tulla rumasti läpi jos en laita tixomattia tms stopperia? Periaatteessa valkolakattukin kävisi mutta ainakaan bauhausista en löytänyt sopivaa mittaa (joko isot hukkapalat tai jää paljon ylimääräistä)

Mikä mahtais olla sopiva väli hyllynkannattimilla varastossa? 1m vai voiko olla enemmän? Hyllylevy jotain edullista (liimapuu tai "huonekalulevy") eikä huimaa kuormitusta tarvitse kestää. Kuiva ja lämmin varasto. Esimerkiksi liimapuulevy 2100X400X18MM tai 2400X400X27? Onko kannatinvälistä jotain suositusta?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
285 274
Viestejä
4 897 591
Jäsenet
78 961
Uusin jäsen
Korppiqt

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom