Kitaran soittaminen

[Markqq]

Juuri näin. Ja kun pudotat virettä, laske kielen vire ensin selvästi tavoitetta alemmas. Pyri aina nostamaan kieli vireeseen.

Ja niinku jo mainittu, AINA uusien kielien venytys. Venytät niitä niin monta kertaa, että vire ei enää putoa. Karkeesti 3-5 kertaa.

Heh laitan ton mun vanhan Ibanezin EADGBE niin voin tällä Harley Bentonilla sit vetää näillä matalemmilla Mä en tiiä mitä mä teen ton mustan skeban kanssa ku sillä ei kinostele soitella yhtää. Ehkä joku harvinaisempi vire mitä sit soittelee.

Mutta kivat ohjeet, kiitos!

 

[xylitoli]

Tää Harley Bentoni ei meinaa pysyä vireessä vaikka kielet vaihdoin. Se on yleensä aina toi yks kieli joka lähtee kävelee. Ohuimmasta katsottuna kolmas. Toki mä soitan aivan erilaisissa vireissä noit biisei eli tää on jatkuvaa virittelyä, mikä ei taas ole ehkä hyvä asia. Mut luulisi kuitenki pysyvän vähä paremmin. Voiko tälle itte mitää järkevää tehdä vai suoraa viedä ammattilaiselle tsekattavaks?

Täältäkin löytyy sama HB ja virettä joutuu korjaamaan toistuvasti / sessio (ei nyt ehkä ihan jokaisen bendin jälkeen mutta hieman liioitellen melkein).

Virityskoneisto on tässä muuten asiallisessa kokoonpanossa rehellisesti huono ja vähintään osasyyllinen vireen karkaamiseen. Millä liukkaalla päällysteellä "teflonilla" lienee pinnoitettu ne tapit joihin kielet kiertyvät ja mistä lienee "muovista" virityskoneiston sisukset.

Virityskoneiston voi halutessaan vaihtaa itse, helppo rasti.

Tiedä sitten onko tänne sattunut maanantai kappale virityskoneistosta. Mutta voit kokeilla seuraavaa: virität kielen kohdilleen ja bendaat sitä vaikka kolmesti puolitoista sävelaskelta ... muuttuiko vire ja paljonko. -->Viritys uudelleen kohdilleen ja samat bendaukset ... muuttuiko vire edelleen yhtä paljon kuin edellisellä kerralla ... jos muutaman toison jälkeenkin vire karkaa suurinpiirtein yhtä paljon kuin alussa, niin syyllinen ongelmaan voi hyvin löytyä virekoneiston suunnalta.

Se että uusi kieli venyy alavireiseksi ensimmäisillä bendeillä on normaalia.

 

[Kakapo]

Tämä kuulostaa erinomaiselta vaihtoehdolta.
Ei vaan voisi oikeesti laittaa kitarat eri vireeseen jottai tarvis koko aja tän yhden kanssa pyöritellä tappeja.

Mulla on vain neljä kitaraa. Perusvireessä, eli E:ssä kiinteätallainen ja floikka. Eb:ssä kiinteätallainen 26,5 baritoni ja sitten C-vireessä 26,5 baritoni.

Virityksen vaihtaminen vaatii intonaatiovirin, ja en suosittele pidemmän päälle yhtä kitaraa (jos eri viritykset mielessä).

 

[Ad_Astra]

Mä nappaan uusia kieliä siitä mikkien päältä ja revin poispäin kitarasta sen pari senttiä mitkä menee. Eipä tartte tuhlata aikaa hiplaamiseen. Korkeat kielet menee parilla kiskaisulla mutta esim seiskan matalin kieli jonkin aikaa. Siis sillai että ekalla venytyksellä tippuu muutaman sävelaskeleen.

 

[Kakapo]

Täältäkin löytyy sama HB ja virettä joutuu korjaamaan toistuvasti / sessio (ei nyt ehkä ihan jokaisen bendin jälkeen mutta hieman liioitellen melkein).

Virityskoneisto on tässä muuten asiallisessa kokoonpanossa rehellisesti huono ja vähintään osasyyllinen vireen karkaamiseen. Millä liukkaalla päällysteellä "teflonilla" lienee pinnoitettu ne tapit joihin kielet kiertyvät ja mistä lienee "muovista" virityskoneiston sisukset.

Virityskoneiston voi halutessaan vaihtaa itse, helppo rasti.

Tiedä sitten onko tänne sattunut maanantai kappale virityskoneistosta. Mutta voit kokeilla seuraavaa: virität kielen kohdilleen ja bendaat sitä vaikka kolmesti puolitoista sävelaskelta ... muuttuiko vire ja paljonko. -->Viritys uudelleen kohdilleen ja samat bendaukset ... muuttuiko vire edelleen yhtä paljon kuin edellisellä kerralla ... jos muutaman toison jälkeenkin vire karkaa suurinpiirtein yhtä paljon kuin alussa, niin syyllinen ongelmaan voi hyvin löytyä virekoneiston suunnalta.

Se että uusi kieli venyy alavireiseksi ensimmäisillä bendeillä on normaalia.

Ja myös se, että virin muuttamisen myötä kielet elävät hieman. Eli vaikka olisi vain E->Eb, niin tarvii toisen virityksen ekan biisin jälkeen. Eri kielet elävät eri tavoin.

Jos nyt itselleni antaisin neuvoja, niin suosittelisin pitämään kitaran samassa vireessä ja harjoittamaan korkeintaan droppeihin muuttamista.

Olen hieman toistaitoinen kitaristi, mutta epävireinen/intonaatiossa pissivä kitarasoundi kuuluu korviini. Jos jotakin voin suositella, niin muusikoiden netistä Schecterin E-korea malleja Hellraiser ja Blackjack. Näitä myydään toisinaan ihan hupihintaan. Ostin Blackjack SLS baritonin 400€. Tuikkukunnossa. Uutena nykyiset Indonesia (?) mallit on 1300-1500€.

Tässä tää spekseineen.

Blackjack SLS C-1 EX A

www.schecterguitars.com

 

[Kakapo]

Kaulat: Testasin omia ja 1987 vuoden Ibanez 540S:n Wizard, sopii omaan käteen yhtä täydellisesti kuin 1988, kun ostin sen. Vastaavasti RGR08LTD:n Wizard II tuntuu vieläkin puukulholta, eikä kitaran kaulalta.

Coverit: Huomattiin jo kasarilla silloisen kakkoskitaristin kanssa, että live-versioita oli helpompi koittaa soittaa 1:1, kuin levy-versioita. Koska se "mites helvatissa tää toteutaan kahdella kitaralla?" oli ratkaistu jo.

Että jos meikäläisen täytyisi coveroida jotain Amon mikä-lietä, tsekkaisin biisit livenä:

Ja koska itse soitan livenä, eli ykkösellä purkkiin -tyylillä, huomaan myös livevetojen ja levyversioiden erot.

Mitä on "live"? Jos himassa purkittaa, live voi olla paras veto 20:stä. Ehkä itselläni on aika raadollinen suhtautuminen omaan soittoon, eli se mitä osaan, on se mikä menee joka kerta ja aina. Huom: se ei ole järisyttävän paljon.

Sitten taas kun tähdet ovat kohdillaan, ihan just oikein, niin Tenkula ja Knopfler voisivat kuunnella hyväksyen.

Suurimmaksi osaksi siis heikkoa, mutta kun musiikki puskee läpi, niin hämmästelen että mitä tuossa tapahtui. Fiiliksellä soitan, ja käytännössä vain versioiden sooloja/melodioita teemaa kunnioittaen. Sokea kanakin löytää jyvän toisinaan. Onhan tuota soitinta tullut hinkattua jo jonkin aikaa, ja aina tällä ajatuksella. 1:1 soittaminen (kuten aiemmin oli keskustelua) on mulle mieluisaa kuin hammastikkujen tunkeminen varpaankynsien alle. Enkä sano että tää on hyvä tapa, mutta se on mulle ainut tapa soittaa.

EP:n vääntäminen on ämpäri-listalla. Huomasin näin kypsällä iällä, että multa lähtee black-metal ja raskas melodeath -laulu. Yllätyin, että mitä hemmettiä. Oli karaoke-tädillä kiire pois kuuloetäisyydeltä kun Lapin Kesä vedettiinkin trve kvlt -soundilla...

 

[Disfear]

Haha, sori, mut ressiähän näistä ei tarvii ottaa

Jos noissa ei oo hirveetä yksilövaihtelua, niin laatupeli tuo oma ainakin on ja oli aika lailla pakasta valmis soittoon. Kaula on ehkä ihan pikkaisen elänyt nyt kesän mittaan, mutta ei niin paljoa, että vaikuttais niin paljon soittoon, että oisin jaksanu alkaa ruuvaan tota pleksiä irti. Patalaiska kun olen säätään näitä omiani

Aika "twangikas" tuo soundi tuossa, mikä voinee jakaa mielipiteitä, jos hakee semmoista enemmän rokkiteleä, mutta hyvin tuo minusta toimii raskaammassakin kamassa ja nimenomaan niillä humpparikitaroille pykälän turhan gainikkailla soundeilla.

Kuulostaa hyvältä. Itse asiassa vaikka monessa mielessä metalliin kallistun ja soittimissa tykkään siitä, että ne on tarvittaessa valmiita raskaampaan musiikkiin, niin Telecastereiden kohdalla tykkäisin juuri siitä twangista. Stratojen suhteen tykkään myös selkeästi metalliin tehdyistä malleista, mutta Telecasterien näissä perinteisimmissä kokoonpanoissa on sitä jotain. Ja missään nimessä en kaikkea aikaani death/black metallia soita.

Joku tommonen aika twangisoundinen Tele oli niissä Kelan ja Kososen videoissa. Fender tosin, mutta kuitenkin. Hyvältä kuulosti.

 

[Eman Resu]

Jos himassa purkittaa

....voi kitarat äänittää, ihan miten haluaa. Vaikka sitten sointu tai kieli kerrallaan. Vaikka kumpikin on kyllä todella puuduttavaa & aikaa vievää hommaa. Plus päälle raitojen editointi niin, että kuulostaa siltä kuin olisi muka soitettu yhdellä kitaralla & kerralla. Huh huh. Ton jälkeen ei ihmettele, minkä takia esim. Def Leppard teki Hysteria levya, niin kauan. = Lopputulos vaati sen. (Niiden eka on silti itselle se "parempi" levy.)

 

[Ad_Astra]

....voi kitarat äänittää, ihan miten haluaa. Vaikka sitten sointu tai kieli kerrallaan. Vaikka kumpikin on kyllä todella puuduttavaa & aikaa vievää hommaa. Plus päälle raitojen editointi niin, että kuulostaa siltä kuin olisi muka soitettu yhdellä kitaralla & kerralla. Huh huh. Ton jälkeen ei ihmettele, minkä takia esim. Def Leppard teki Hysteria levya, niin kauan. = Lopputulos vaati sen. (Niiden eka on silti itselle se "parempi" levy.)

Joskus koitin tuota nauhoitusta niin että kieli kerrallaan. Ei sitä montaa pätkää jaksanut

 

[jake styles]

Äänityshommissa (varsinkin) Evertune on kyllä ihan lyömätön vekotin. Voi jättää huoletta kaikki nuo ottojen välissä viritykset pois. Jos äänittelee paljon niin kannattaa kyllä uutta kitaraa hankkiessa silmäillä myös malleja joissa on Evertune. Toki vibrakampihommia sillä ei tehdä mutta kiinteätallaisten korvaajaksi hyvä vaihtoehto.

 

[Laquel]

On muutenkin ihan hyvä huomioda toi kielten jännitys (tension) ja sen vaikutus kitaran säätöihin ja soittotuntumaan jos tekee jotain hirveen isoja muutoksia vireeseen. Ainakin omaan makuun jos joku 10-46 setti on just hyvä vaikka E-vireeseen gibson skaalalla 24.75" ja mulle aivan soittokelvoton D-standarissa. Ehkä Eb vielä menee suht ok. Sitten taas mulla 25,5" skaalanen chapman 11-52 setillä D-stankussa / drop C. Sen kyllä välillä laitan myös Eb vireeseen mut se isompia muutoksia ei auta tehdä tai menee säädöt liian perseelleen.

 

[Rokkijani]

Äänityshommissa (varsinkin) Evertune on kyllä ihan lyömätön vekotin. Voi jättää huoletta kaikki nuo ottojen välissä viritykset pois. Jos äänittelee paljon niin kannattaa kyllä uutta kitaraa hankkiessa silmäillä myös malleja joissa on Evertune. Toki vibrakampihommia sillä ei tehdä mutta kiinteätallaisten korvaajaksi hyvä vaihtoehto.

Minun pitää ostaa Evertune jossain välissä ensi vuonna. Vaikka nykyinen on säädetty niin silti vaan joku korvaan aina ottaa siellä ja alkaa ärsyttämään. Sooloissa ja liideissä herkästi ärsyynnyn, kun joku heijaa.

 

[Ad_Astra]

Minun pitää ostaa Evertune jossain välissä ensi vuonna. Vaikka nykyinen on säädetty niin silti vaan joku korvaan aina ottaa siellä ja alkaa ärsyttämään. Sooloissa ja liideissä herkästi ärsyynnyn, kun joku heijaa.

Semmoisia ne kitarat tuppaa olemaan. Myöskään kitaraa ei kannata virittää täysin vireeseen. Alla olevalla James Taylorin taktiikalla menty monesti. Yhdistettynä siihen,
että A kieli vireeseen, kvarteilla (avoimena) D & G -kieli. B-kielen 3. pykälästä (D) oktaavina avoimen D kielen kanssa. Korkea E kieli B-kielen kanssa kvarttina ja vikaksi matala E kieli esim. avoimen B-kielen kanssa.

 

[Ad_Astra]

Viikon verran tässä soitellut uudella lempparisoundilla, eli Amplitube 5:ssä boostaamaton Mesa Mark IV + Satch60 kaiutinsimulaatio.
Mukavan räkäinen ja soveltuu sekä rytmiskelyyn että leadiin.

Mesa MARK IV.mp3

drive.google.com

 

[pappatech]

On muutenkin ihan hyvä huomioda toi kielten jännitys (tension) ja sen vaikutus kitaran säätöihin ja soittotuntumaan jos tekee jotain hirveen isoja muutoksia vireeseen. Ainakin omaan makuun jos joku 10-46 setti on just hyvä vaikka E-vireeseen gibson skaalalla 24.75" ja mulle aivan soittokelvoton D-standarissa. Ehkä Eb vielä menee suht ok. Sitten taas mulla 25,5" skaalanen chapman 11-52 setillä D-stankussa / drop C. Sen kyllä välillä laitan myös Eb vireeseen mut se isompia muutoksia ei auta tehdä tai menee säädöt liian perseelleen.

Joo, kitara- ja virekohtaisesti joutuu hakemaan oikeat kieletkin. Plus toki sen perusteella, miten jämäkästä tai rennosta tatsista pitää.

Mulla oli oletus jo pois myydyn Tokain LP:n kanssa, että 10-46 ois ihan sopiva ja mukavan rento kielisetti soittaa 24,75" skaalaisella kitaralla, mutta en päässy yli siitä, että matala E ja A:kin oli vaan E-standardissa liian löysällä ja yhtään kovempaa lyödessä alkoi soimaan epävireisesti. Mikähän 10-52 oli viimeisimpänä kiinni ja sillä pysyi ainakin matala E vireisenä.

Vähän jäi mysteeriksi, mikä se toimivin setti itelle ois lespalla ollu, mutta ehkä niitä ei enää tänne tule, kun ei niillä osaa soittaa.. toi Telen deluxe on riittävän lähellä ja siinä pelaa tolla liukkaalla vaahteraotelaudalla (ja Fenderin skaalalla) oikein mainiosti 10-46 setti.

 

[KyleGass]

Joo, kitara- ja virekohtaisesti joutuu hakemaan oikeat kieletkin. Plus toki sen perusteella, miten jämäkästä tai rennosta tatsista pitää.

Mulla oli oletus jo pois myydyn Tokain LP:n kanssa, että 10-46 ois ihan sopiva ja mukavan rento kielisetti soittaa 24,75" skaalaisella kitaralla, mutta en päässy yli siitä, että matala E ja A:kin oli vaan E-standardissa liian löysällä ja yhtään kovempaa lyödessä alkoi soimaan epävireisesti. Mikähän 10-52 oli viimeisimpänä kiinni ja sillä pysyi ainakin matala E vireisenä.

Vähän jäi mysteeriksi, mikä se toimivin setti itelle ois lespalla ollu, mutta ehkä niitä ei enää tänne tule, kun ei niillä osaa soittaa.. toi Telen deluxe on riittävän lähellä ja siinä pelaa tolla liukkaalla vaahteraotelaudalla (ja Fenderin skaalalla) oikein mainiosti 10-46 setti.

Käytin stratolla pitkään kymppisettiä, kunnes viimeiset +5 vuotta on mennyt ysisetillä. Paksumpaan ei vaan oo paluuta kun on taas tottunut "mukavuuteen." Mutta välillä kaipaan kymppisetin kanssa saatavaa vastetta bendi+vibrato komboon, ysisetillä se tuntuu olevan pitkänkin ajan jälkeen hieman kirurgisempaa. Meinaa lähteä jännissä paikoissa hammet-mehiläiset, kun paksummalla setillä tiukempi vaste tuo jotenkin luonnollisemman tunteen, kun joutuu tappelemaan kielten jännitystä vastaan.

 

[Markqq]

Kiva soitella tuolla ruskealla Ibanezilla välillä. Standardivireiset lähtee sillä Nyt taas miljoona biisii treenissä ja sinänsä iha kiva ku ne tuo monipuolisuutta:

Amon Amarthilta Asator / Coming Of The Tide perus riffirämpyttelyä ja hauskat soolot. Näissä tulee treenailtua nopeutta ja tahdissa pysymistä. Guardians Of Asgaard saa kivasti tremolopikkitreenii jos sillä edes voi kutsua, sopivan tahtista tarpoamista.

Paranoidin sooloa yritän saada taputeltua niin senki vois joskus coveeraa.

Ghostin Dance Macabren soolo ollut ties kui kaua treenissä, ehkä senki uskaltaa joskus coveeraa. Ratsin soolo kanssa, tähä aina palaa sillo tällöin.

Arch Enemyltä Deceiver Deceiver hauskaa rilluttelua ja Eagle Flies Free on semmonen onf/off biisi.

Sabatonin Coat Of Armsin sooloa treenaillut ja se alkaa pikkuhiljaa sujumaan. Onhan se aika säheltämistä viel. Tuo riffikitarointi sujuu jo aika hyvi, siin on vähä "kinkkisempi" rytmi pitää yllä. Bismarkkia treenailin kans tossa siinä on kivoja kulkuja ja soolokin hauska. Gott Mitt Unsin droppasin ko ei jaksanut sitä enää veivaa.

Gojiran The Gift Of Guilt tuo kivaa tappingitreeniä ja Esotetic Surgery taas semmost nopeaa vapaan kielen riffittelyjä.

Killswitch Engagen Hollow Convictionis paljo palm muteilua.

In Flamesin Alias ja Clayman kanssa on/off soittelua.

The 69 Eyes Lost Boys meidä autotallijengin kanssaa soitellut, hauskaa tekemistä.

Varmaa joku unohtui

--

Kertokaaha tähä nyt vielä tekniikkatreenei ja/tai biisei mitä olis hyvä ottaa huomioon Ja en, en soita noita kaikkia joka päivä vaa vaihtelen mitä soittelen, mut kyl joka päivä vähintään tunti tulee rämpyteltyä.

 

[Kakapo]

En tiedä olenko jotenkin häiriintynyt, mutta kovin usein ne biisit, joita tykkää kuunnella ovat ihan eri biisejä mitä tykkää soittaa.

Esim. Trivium tai Muse. Kiva soittaa, en kuuntele muutoin.

 

[Markqq]

En tiedä olenko jotenkin häiriintynyt, mutta kovin usein ne biisit, joita tykkää kuunnella ovat ihan eri biisejä mitä tykkää soittaa.

Esim. Trivium tai Muse. Kiva soittaa, en kuuntele muutoin.

Haha en tiiä. Itse taas menen juuri sillä mitä itse tykkään soittaa. Saa hyvät vibat ja kiksit Toki kavereiden keske ko soitellaa välil autotallissa niin joutuu treenailee vähä muutakin mut se on sit iha eri juttu soittaa kimpassa ja pitää hauskaa!

 

[lmu2002]

En tiedä olenko jotenkin häiriintynyt, mutta kovin usein ne biisit, joita tykkää kuunnella ovat ihan eri biisejä mitä tykkää soittaa.

Esim. Trivium tai Muse. Kiva soittaa, en kuuntele muutoin.

Kyllähän toi on just noin. Moni esiintyvä bändi varmasti allekirjoittaa täysin, mitä vanhempi sitä enemmän.
Itse taas en ole juurikaan kiinnostunut soittamaan enää muiden tekemää musaa, kuuntelu riittää hyvin.
Ja onhan olemassa käsite 'soittajan musa' jota isompi yleisö ei jaksa kuunnella, jazzit sun muut hämyilyt.

 

[pappatech]

Kertokaaha tähä nyt vielä tekniikkatreenei ja/tai biisei mitä olis hyvä ottaa huomioon

Kun jaksan, niin voin koittaa nuotintaa tähän pari alternate-reeniä, joilla saat meneen loppuvuoden.

Käytin stratolla pitkään kymppisettiä, kunnes viimeiset +5 vuotta on mennyt ysisetillä. Paksumpaan ei vaan oo paluuta kun on taas tottunut "mukavuuteen." Mutta välillä kaipaan kymppisetin kanssa saatavaa vastetta bendi+vibrato komboon, ysisetillä se tuntuu olevan pitkänkin ajan jälkeen hieman kirurgisempaa. Meinaa lähteä jännissä paikoissa hammet-mehiläiset, kun paksummalla setillä tiukempi vaste tuo jotenkin luonnollisemman tunteen, kun joutuu tappelemaan kielten jännitystä vastaan.

Joo, saman suuntaisia kokemuksia. Varmaan pyöreämpi otelauta tekee vähän samaa efektiä.

Nykyään käyttäny aika paljon aikaakin ihan ton vibran treenaamiseen, mutta jos on vaan kammellinen kitara, niin edelleen hakeutuu käsi kammelle aika herkästi, jos tarvii semmoista rauhallista ja tosi kontrollissa olevaa vibraa.

Kielisetit on menny paksumpaan suuntaan itellä ja oon pyrkiny pitään ehkä myös vähän reippaampaa reliefiä soittimissa. Vammainen soitella esim. mitään näppäilyjä, jos on ohkainen setti ja tosi matalaksi säädetty tatsi ja korket kielet alkaa kompatessa herkästi myös soimaan sillai vähän kuolleesti ja rämisten, mistä en tykkää yhtään. Toki on noista soittopeleistä vähintään yks aina aika tilusäädöissä.

 

[konakune]

Terve. kysyisin sellaista asiaa kitaristeilta että miten lähestytte soolon soittamista tietyn sointukierron päälle esim Em/D/C- kierron päälle??. tiedättekö että noi sointuasteet kuuluu G-duuriin/ Em-luonnolliseen molliin joten sitten soitetaan siihen kuuluvia ääniä simppelisti. saitteko te kopin kyssäristä??

 

[pappatech]

Terve. kysyisin sellaista asiaa kitaristeilta että miten lähestytte soolon soittamista tietyn sointukierron päälle esim Em/D/C- kierron päälle??. tiedättekö että noi sointuasteet kuuluu G-duuriin/ Em-luonnolliseen molliin joten sitten soitetaan siihen kuuluvia ääniä simppelisti. saitteko te kopin kyssäristä??

No vähän oppilas itekin, kun koittanu päästä itekin vähän kokonaisvaltaisemmin tästä teemasta, mutta siis jos lähtee oppikirjamaisesti niin tuohon tyyliin, että mihin sävellajiin nuo soinnut kuuluu ja mitä säveliä niissä on. Sit voi valita asiaankuuluvan moodin tai asteikon.

Alla soivan soinnun säveliä voi aina soittaa, tätä kuulee opistojazz-muusikoiltakin ja toimii kompleksisempien sointujen kanssa ihan samalla tavalla. Kolmisointuja noista asteikosta voi soittaa.

Jonkinlaisia vaaran paikkoja tuossa kierrossa varmaankin fis ja cis, joihin ei kauheasti kannata pysähdellä C-duurisoinnun aikana, mutta muutenhan esim. noilla em. asteikoilla on turvallisilla vesillä. Tai sitten noita pentatonisia. Joita voi taas yleensä maustaa kromaattisilla sävelillä sieltä "pentatonisen boksin" välistä, kunhan ei taas pysähtele niihin ns. vääriin säveliin.

Toki joku ton kaltainen tosi tuttu kierto, niin saatan ite kyllä mennä ihan vaan fiiliksellä ja korvalla sen enempää ajattelematta. Hyvä kyssäri ja aihe kyllä tämä.

 

[Ad_Astra]

Terve. kysyisin sellaista asiaa kitaristeilta että miten lähestytte soolon soittamista tietyn sointukierron päälle esim Em/D/C- kierron päälle??. tiedättekö että noi sointuasteet kuuluu G-duuriin/ Em-luonnolliseen molliin joten sitten soitetaan siihen kuuluvia ääniä simppelisti. saitteko te kopin kyssäristä??

Tuo on hyvä lähtökohta soitella E, F#, G, A, B, C, D. Silloin mennään ihan E Aelonian, D Mixolydian ja C Lydian. Tietty kannattaa soitella varman päälle, mutta väleihin voi ihan huoletta heittää "sopimattomiakin" säveliä, mikäli ne vain toimii.
Kun soinnut vaihtuu, ei kannata aloittaa ja lopettaa tahtia ainoastaan juurisäveliin.

Itse en nyt noita mieti juurikaan. Vähän kuuntelee taustaa ja rytmiä ja mennään sillä mitä päässä kuulee.

Toki voit napata Leper Messiahni (Metallica) soolon alun ja lirutella sitä koko matkan

 

[pappatech]

Se on vähän makuasia sit kanssa, että haluaako sopivia asteikoita ajatella moodien kautta vai eri sävellajien asteikoiden kautta. Tyyliin siis, vähän ääriesimerkkinä, mutta kun tunnilla purettiin jotain jazz-kiertoa ja sen sointuja ja eteen tuli joku sointu, että tähän kävis periaatteessa G lokrinen, mikä on taas nuoteiltaan ihan sama kuin Ab-duuriasteikko, niin mun on ainakin hitokseen helpompi ajatella tuo Ab-duurina kuin G lokrisena.

Moodeilla saa kyllä sit sävyjä, kun niitä käyttää oikein ja miettii vähän mitä säveliä korostaa.

 

[Ad_Astra]

Joo. Se on musiikissa hyvä lähtökohta että tekee oikein eikä väärin. Oikea musiikki on parempaa kuin väärä. Oikeat sävelvalinnat parempia kuin väärät. Oikeat tekniikat parempia kuin väärät.

Leadeja soitellessa dissonanssit ei niinkään häiritse kuin/jos hypitään siellä oktaavia, paria, korkeammalla. Jos taas mentäisiin samoissa oktaaveissa, niin silloin ei kannata jotain puolisävelaskeleen heittoja
ihan hirveästi viljellä - jos siis ei kuulosta hyvältä. "Väärille sävelille" on myös paikkansa. Niillä voi maustaa mukavasti artikuloinnissa jolloin vähän leikitään dynaamisuuden kanssa. Tietty vähän riippuen
musatyylistä. Johonkin junttipopedaan en hirveästi soveltaisi, mutta tyyli vapaa.

Luottoa omiin korviin ja ne korvat harjaantuu käytössä ja kokemuksen karttuessa.

 

[Randomizer]

Terve. kysyisin sellaista asiaa kitaristeilta että miten lähestytte soolon soittamista tietyn sointukierron päälle esim Em/D/C- kierron päälle??. tiedättekö että noi sointuasteet kuuluu G-duuriin/ Em-luonnolliseen molliin joten sitten soitetaan siihen kuuluvia ääniä simppelisti. saitteko te kopin kyssäristä??

Pentatonisella mollilla ei voi koskaan mennä väärin.

 

[pappatech]

En löydä nyt yhtä Guthrie Govanin klinikkaa.. siitä oli viiden videon sarja Youtubessa (puhuu semmoisessa huvimajassa ulkona). Siinä oli erinomaista filosofiaa mm. improamisesta ja siihen liittyen, miten ihmiset, Guthrien mielestä, ymmärtää asteikot ja moodit helposti väärin. Ja siinä oli sit tarinaa kuinka joku asteikko / moodi voi olla teoriassa ihan oikein, mutta soundaa vaan ihan paskalta, kun sitä käytetään väärässä paikassa.

Tuossa oli sit puhetta siitäkin, että pitäs ymmärtää, miltä eri sävelet asteikoissa soundaa, koska jos soittelee vaan doorista edes takas, niin ei se oikein kuulosta dooriselta, mutta kun ymmärtää, mistä nuoteista se doorisen soundi syntyy, niin niitä korostamalla saakin sit haluttua sävyä.

Ja varmaan ensiaskel improamisessa olis se, että löytää oikeat asteikot. Seuraava, ettei soittele vaan asteikkoja edes takas, vaan koittaa saada ulos jotain musiikilta kuulostavaa. Seuraava varmaan sit se, että osaa vaihtaa sujuvasti asteikoista toiseen ja osaa ruveta varomaan ns. vaarallisia nuotteja ja toisaalta löytää asteikoista nuo sävyjä tuovat nuotit, mikä on minusta sit jo aika pitkällä improjutuissa.

Mut tuotakin pitää tehdä vaan paljon, niin varmaan rupeaa aukeamaan. Ja ehdottomasti minusta auttaa, kun tuntee vähän teoriaa, josta saa viitekehystä sille, mitä ehkä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä.

 

[pappatech]

Pentatonisella mollilla ei voi koskaan mennä väärin.

Tähän vielä kommenttina, että kun opettelee ne pentatonisen viisi eri asemaa, niin ei tunnu niin herkästi siltä, että ois hukassa, kun tarvii vaihdella asemia.

 

[Ad_Astra]

Kertokaaha tähä nyt vielä tekniikkatreenei ja/tai biisei mitä olis hyvä ottaa huomioon Ja en, en soita noita kaikkia joka päivä vaa vaihtelen mitä soittelen, mut kyl joka päivä vähintään tunti tulee rämpyteltyä.

Vielä kun sitä sun soittoa kuulisi ilman taustametelöintiä. Ihan mitä vain soitat niin koita vetää kunnolla juntaten. En siis tarkoita että kitaraa pitää hakata ja tiukasti ja napakasti.

Periaatteessa kaikkea mitä soittelet, voit varioida oman fiiliksen mukaan niin vaikeaksi kuin haluat. Paranoidia soitellessa vedät jotain muuta kuin 8. -osia laulun aikana jne jne.

Etsit musiikkia, mikä sisältää tekniikkatreeniä.

Onhan noita vaikka mitä. Raskaampaa ilmeisesti, niin ota ihan perus Maidenia (Hallowed Be Thy Name, Trooper, Powerslave, Phantom of The Opera jne.), Metallicaa (Jump In The Fire, Four Horsemen, Battery),
Yngwieltä löytyy pirusti pickausmateriaalia (Fury riffillä pääsee makuun),

Harjoittele aksentointia, eli tiettyjen äänien korostusta, sekä rytmillisesti ns. soiton "siirtoa". Soittelet samoja juttuja mutta varioiden rytmityksen kanssa. Tässä jotain tapoja

 

[pappatech]

Customiin meni tosiaan 250kOhm potikat ja kytkennät vähän uusiksi. Tuossa alla jotain SRV-räpellystä aamulta:

mary-had-a-solo.wav

drive.google.com

Ei oo autenttinen soundi, ei tosin oikein yritettykään, ja ois varmaan soundannu noilla teleillä ylipäänsä paremmalta, mutta on tuo customikin nyt parempi näissä stratotyylisissä jutuissa. Tykkään tosta yhdesta Corey Wong -plugarin presetistä tän tyyliseen kamaan. Soitettu siis kitaran nelospositiolla (kaulamikin ulompi + keski) ja tuon plugarin mikä lie Modern Single Coil 4th pos -presetillä. Mulla oli tuosta joku muokattukin versio edellisille sähköille, mutta en oo vielä joutanu ruuvaileen uusiksi.

Ja on virheitä, mutta en jaksanu ruveta soittaan kovin montaa kertaa uusiksi, en edes eniten vituttamaan jäänyttä kohtaa, kun ei oo menossa mihinkään portfolioon

 

[Markqq]

Vielä kun sitä sun soittoa kuulisi ilman taustametelöintiä. Ihan mitä vain soitat niin koita vetää kunnolla juntaten. En siis tarkoita että kitaraa pitää hakata ja tiukasti ja napakasti.

Periaatteessa kaikkea mitä soittelet, voit varioida oman fiiliksen mukaan niin vaikeaksi kuin haluat. Paranoidia soitellessa vedät jotain muuta kuin 8. -osia laulun aikana jne jne.

Etsit musiikkia, mikä sisältää tekniikkatreeniä.

Onhan noita vaikka mitä. Raskaampaa ilmeisesti, niin ota ihan perus Maidenia (Hallowed Be Thy Name, Trooper, Powerslave, Phantom of The Opera jne.), Metallicaa (Jump In The Fire, Four Horsemen, Battery),
Yngwieltä löytyy pirusti pickausmateriaalia (Fury riffillä pääsee makuun),

Harjoittele aksentointia, eli tiettyjen äänien korostusta, sekä rytmillisesti ns. soiton "siirtoa". Soittelet samoja juttuja mutta varioiden rytmityksen kanssa. Tässä jotain tapoja

Kiitos näistä.

Tätä en tainnut linkkaa. Eihän se nyt ihan ilman virheitä mene Muutamalle videoille kokeillut lisää noita alku tai loppusekoiluja mut taidanpa jättää pois. Oli aikasemmin ihan hyvä idea.





Parit tulevat videot menee viel perussekoiluilla mut lähitulevaisuuden covereille oon taas osannut vähä paremmin säätää noita nuppeja miten kitara kuuluu ja soi. Ehkäpä tässä taas kokemus tuo sitä korvaa tehdä asioita pikkusen paremmin

 

[pappatech]

Piti soitella se jossain hiljattain mainittu Dance Macabren soololuritus huvikseen nauhalle, oikeastaan ihan kuullakseen, miltä toi customi soundaa vähän jämerämmällä säröllä nauhalta, mutta just sen verran liikaa ois vaatinu säätöä tuo D-vire, ettei jaksanu tälle iltaa.

Tuli noista Amon Amarthin täppijutuista mieleen, että White Lionin Vito Brattallahan oli useampia hienoja ja melodisia täppisooloja. Tuossa nyt vaikka yks:




Noissa on oikeasti jo ideaakin ehkä siihen perus täppimeininkiin verrattuna, jota useimmiten näkee ja kuulee.

 

[King Im Jo]

Noniin ja nyt vitun hyviä biisejä kuunnelleena tulin taas sitä mieltä että kitara pitää saada. Tai riippuen päivstä niin basso. Toki sähkösetti niin helpompi vaan yksinään näpytellä ja pitää se fiilis junou. Nää omat näpit ja kalsarit ei ole sama.

Eli lässytys vittuun ja asiaan. Mikä on halpa ja hyvä setti? Kitara tottakai, ja siihen pointti että saa liitettyä kuulokkeet ja mahdollisesti johonkin vahvariin tms että saa ääntä muillekkin.
Tietoa on nolla tällä hetkellä. Sitä pyytäisin kokeneemmilta.

 

[Mehtikkö]

HarleyBentton Stratocaster (Squier myös) tai Ibanezin joku Ltd Superstrato, vahvistimeksi Roland MicroCube.
Noin niin ihan perinteikkääksi aloitussetiksi, joka ei liikoja maksa.

 

[pappatech]

Mikä on halpa ja hyvä setti? Kitara tottakai, ja siihen pointti että saa liitettyä kuulokkeet ja mahdollisesti johonkin vahvariin tms että saa ääntä muillekkin.

Jos mahdollista, niin käy kokeilemassa liikkeessä noita Ibanezeja ja Squiereita tai mitä liikkeestä löytyykään. Kitaroita on erilaisilla kauloilla, eri painoisia, toiset ergonomisempia tai tasapainoisempia sylissä kuin toiset, visuaalinen ilme vaihtelee ja niin edelleen, ja testaamalla tietäs suunnilleen, mikä omaan käteen vois tuntua parhaimmalta.

Mikitkin vaikuttaa aika paljon soundiin sekä, ehkä ei niin intuitiivisesti, myös soitettavuuteen. Joillakin keskimmäinen yksikelainen mikki osuu soittaessa herkästi plektraan, jolloin on mukavampi soitella jollain sellaisella kitaralla, jossa keskimikkiä ei ole, kun taas toisilla keskimikki ei haittaa ja sen kanssa saa taas soundia, jota ei muuten saa.

Sit kun se joku fiksu peli löytyy, niin ostaisin melkein käytettynä muusikoiden netin torilta, niin saa todennäköisesti valmiiksi fiksatun. Noissa halpiksissa voi nimittäin olla aika herkästi kaikkea pientä lastentautia, mikä vaatis fiksaamista, että soittimesta saa fiksun soittaa.

Toki verkkokaupasta ostaessa on parin viikon palautusoikeus ja ei se välttämättä montaa kymppiä ostohinnan päälle ole, kun käy säädättään jollain paikallisella ammattilaisella pikkuviat pois, jos sellaisia mukana tuli. Tuollai saa sit kotiin kannettuna googlailujensa tulokset, mikä on toki paljon helpompaa kuin musaliikkeissä juoksu ja kaupan tekeminen käytetyistä.

 

[Stephen Elop]

Noniin ja nyt vitun hyviä biisejä kuunnelleena tulin taas sitä mieltä että kitara pitää saada. Tai riippuen päivstä niin basso. Toki sähkösetti niin helpompi vaan yksinään näpytellä ja pitää se fiilis junou. Nää omat näpit ja kalsarit ei ole sama.

Eli lässytys vittuun ja asiaan. Mikä on halpa ja hyvä setti? Kitara tottakai, ja siihen pointti että saa liitettyä kuulokkeet ja mahdollisesti johonkin vahvariin tms että saa ääntä muillekkin.
Tietoa on nolla tällä hetkellä. Sitä pyytäisin kokeneemmilta.

Jos käytät windowssia tai miksei myös Mac Os tai apple tai mikä liekään nykyisin, niin lähtisin USB audio interface ja kuulokelinjalla sekä softa plugareilla (vst -plugins) eteenpäin. Kitaraksi sellainen, jossa tallassa on humbukker mikki. Kaulamikki sitten mieluiten puolitettava (coil split) humbukker. Harley Bentonien jotkut mallit ainakin varsin OK. Squierit ei oikein löydy humbuker kitaraa. Basso kitara oli itsellä vähän aikaa. Fenderin Jazz bass muistaakseni ja mielestäni mitään moitittavaa.

 

[pappatech]

Jos mun pitäs suositella mikkikonffista, niin ihan ehdottomasti HSS eli tallassa kaksikelainen ja keskellä ja kaulassa yksikelainen. Eli siis klassinen superstrato. Tuo on ehkä se kaikista monikäyttöisin mikkikonffis.

Puolitetut kaksikelaiset kuulostaa parhaimmillaankin vaan sinne päin, mitä hyvä yksikelainen. Tai jos kaulaan on väkisin saatava humppari, niin sitten joku ei liian high output ja kuulaammasta päästä soundiltaan. Tarjoaa paljon enemmän soundivaihtoehtoja eikä soundaa sit niin herkästi vaan tummalta ja/tai vähän mutaiselta.

Humppari-humppari kitarasta otetaan ylipäänsä aika erilaista soundia, mitä HSS saatika SSS-kitarasta ja valinta lienee pitkälti siitä kiinni, mitä soundia sit kukakin haluaa tai millasta musaa ois tarkoitus soittaa. Humppari-humppari -kitarasta voi saada puolituksilla ihan maukkaan keskiasennon, joka kattaa pikkaisen stratomaailmaakin, mutta en tiiä onko nää asioita, joita ekaa kitaraa ostavan kannattaa liikaa miettiä.. Ellei sit ole jo katottuna idolia, jonka tyylinen kitara pitää saada mikkeineen päivineen.

muoks. tai muotoillaan vielä niin, että jos haluaa soitella musaa, joka on soiteltu straton yksikelaisella kaulamikillä ja tykkää siitä soundista, niin silloin ei ehkä mielellään humppareita kaulaan, koska niistä ei saa kunnolla tota samaa soundia.

 

[Markqq]

Muistelen et noita soolokohtia treenasin aika pitkään.. Ja biisit kulut ei meinannu mennä kaaliin sitte millään. Yllättävä hyvin tämä kuitenki meni. Tässä kesällä nyt muuten ei oo kitara soinut läheskään niin aktiivisesti. Kyllä sit talvea kohti taas soittelee kesänkin edesta. Nämä viimeiset 2-3 coveria ja tulevat 2-3 on kuvattu "ennakkoon" aika hyvin. Että mahdollisesti näkee taas sit jossai kohtaa semmosen pienen "stepupin" skillseissä

 

[pappatech]

Selasin huvikseni noita muusikoiden neti käytettyjä ja tuossa nyt ehkä yks, josta vois jotain 400 nurkille ehkä minusta tarjota: Muusikoiden.net - Tori - Sire Larry Carlton S7 + EMG Steve Lukather set (#1836627). Jos siis nelisen sataa ei ole yli budjetin ensikitaralle ja pitäs toki noutaa hesoista.

Noi on aina vähän hankalia, kun on päivitelty jotain osaa ja mikkejä, että nostaako ne oikeasti sen kitaran jälleenmyyntiarvoa mihinkään vai ei.. Minun kokemuksellani ei.

 

[Stephen Elop]

Otin oman Harley Bentonin kaulan irti, jotta saa korjaavan shimmin tehtyä. Oliko kyllä paljon purua. Ruuvikoloissa vielä lisäksi, vaikka kävin kopistelemassa noi näkyvät tuosta roskikseen, niin silti levisi purua ympä'riinsä, kun pidin tuota kaulaa mallina pahville.

 

[naapoz]

Pitkästä aikaa vois tännekin jotain kirjotella ja viime klipeistä on taas kulunu hetki. Piti Pliniä taannoin reenailla ja tää "likki" oli hauska opetella korvakuulolta. Pitäis koko biisi jaksaa opetella, mutta eihän nuo Plinin kamat helppoja ole.

 

[Markqq]

Tajusinpas tässä kuukauden jälkijunassa kun tuon Gojira - Silveran coveerasin, joka siis tulee huomenna Youtubesta pihalle, tuon rytmkitaran tappingit saa paljo vahvemman kuuloiseksi kun täppäilen vähä ns "ylöspäin". Eipä tuo suoraan kieleen hakkaaminen "väärin" ole, mutta en tuolloin vielä paremminkaan osannut eli se kuulostaa vähä heikolta kun yhtä toista biisiä treenatessa tajusin et hetkinen tuota paksuinta kieltä vois myös täppää hieman ylöspäin jolloin se kuulostelee aikas kivalta ja saa semmosen erilaisen vibran.

Tekemällä oppii vai miten se menikään. Voin huomenna linkkaa ton biisin vaikka edittinä tähä niin huomaatte heti mitä tarkoitan

Tässä nyt kun kokeilin tuota niin sain todella lähelle orkkista tuon soundin tulemaan vähä tekniikkaa parantamalla.

 

[Disfear]

Tajusinpas tässä kuukauden jälkijunassa kun tuon Gojira - Silveran coveerasin, joka siis tulee huomenna Youtubesta pihalle, tuon rytmkitaran tappingit saa paljo vahvemman kuuloiseksi kun täppäilen vähä ns "ylöspäin". Eipä tuo suoraan kieleen hakkaaminen "väärin" ole, mutta en tuolloin vielä paremminkaan osannut eli se kuulostaa vähä heikolta kun yhtä toista biisiä treenatessa tajusin et hetkinen tuota paksuinta kieltä vois myös täppää hieman ylöspäin jolloin se kuulostelee aikas kivalta ja saa semmosen erilaisen vibran.

Tekemällä oppii vai miten se menikään. Voin huomenna linkkaa ton biisin vaikka edittinä tähä niin huomaatte heti mitä tarkoitan

Tässä nyt kun kokeilin tuota niin sain todella lähelle orkkista tuon soundin tulemaan vähä tekniikkaa parantamalla.

Tarkoitatko tuolla sitä, että sormen lähtiessä kieleltä se lähtee ikään kuin ylös eli omaa naamaa kohti?

 

[Markqq]

Tarkoitatko tuolla sitä, että sormen lähtiessä kieleltä se lähtee ikään kuin ylös eli omaa naamaa kohti?

Juurikin näin. Menee kyl välillä sekaisin/väärinpäin nämä ylös -ja alaspäin maininnat.

 

[pappatech]

Tuossa on se Dance Macabren soolo:

dance-macabre-solo.wav

drive.google.com

Olis ollu varmaan 5min homma siirtää Cortex ja käyttää sen pitch shifteriä, mutta sen sijaan veivasin jonkun puoli tuntia Gojira-plugarin ja DAW:in kanssa, että sai nauhoiteltua tuohon D-vireeseen orkkisvireisellä kitaralla. Joku Neuralin kaveri tehnyt Gojiraan ladattavan nipun presettejä (eri vireille), millä sen whammypedaalin saa pelaamaan pelkästään pitch shifterinä ja sen voi laittaa efektiksi raidalle plus sitten minkä soundin haluaakaan. Tuossa tuo varsinainen soolosoundi tulee Fortinin Cali -plugarista.

Toi orkkissoolo on varmaan tuplattu, mutta siihen ei riittäny enää energia. Kokeilin muutaman kerran ja pari ihan ok ottoa, mutta tarkkaan pitäs vetää, eikä nyt jaksanu jäädä sahaamaan.

(muoks. noh, oon soittanu tuon vapaan kielen legatojutun paremminkin, mutta samat selitykset kuin viimeksi ja olkoon taas noin)

 

[Markqq]

Tuossa on se Dance Macabren soolo:

dance-macabre-solo.wav

drive.google.com

Olis ollu varmaan 5min homma siirtää Cortex ja käyttää sen pitch shifteriä, mutta sen sijaan veivasin jonkun puoli tuntia Gojira-plugarin ja DAW:in kanssa, että sai nauhoiteltua tuohon D-vireeseen orkkisvireisellä kitaralla. Joku Neuralin kaveri tehnyt Gojiraan ladattavan nipun presettejä (eri vireille), millä sen whammypedaalin saa pelaamaan pelkästään pitch shifterinä ja sen voi laittaa efektiksi raidalle plus sitten minkä soundin haluaakaan. Tuossa tuo varsinainen soolosoundi tulee Fortinin Cali -plugarista.

Toi orkkissoolo on varmaan tuplattu, mutta siihen ei riittäny enää energia. Kokeilin muutaman kerran ja pari ihan ok ottoa, mutta tarkkaan pitäs vetää, eikä nyt jaksanu jäädä sahaamaan.

(muoks. noh, oon soittanu tuon vapaan kielen legatojutun paremminkin, mutta samat selitykset kuin viimeksi ja olkoon taas noin)

Itse tuota Dance Macabren sooloa tässä treenaillut pitkään. Toki ihan vaan vahvari päälle ja soittamaan menolla. Kuulostaapas cleanilta sun soolo Kai tämäkin harjaantuu vain treemaalla.

 

[pappatech]

Itse tuota Dance Macabren sooloa tässä treenaillut pitkään. Toki ihan vaan vahvari päälle ja soittamaan menolla. Kuulostaapas cleanilta sun soolo Kai tämäkin harjaantuu vain treemaalla.

Tattis, meikäläisen perisynti lienee se, että soitto voi olla vähän liiankin varovaista, jos vedetään kuitenkin rokkia, mutta tuossa nyt oli muita insentiivejä nauhoitteluun kuin saada hirveetä meininkiä purkkiin.

Tuo synan kanssa unisonoon (tai sitten levyllä vaan synalla?) soitettu kohta on aiheuttanu harmaita hiuksia sormitusten suhteen. Ja tänään aamulla vielä havahduin siihen, etten soittanu edes oikein sen kohdan alkua. Tuo on ehkä se haastavin kohta tuossa soolossa ja ehkä myös se legato-pätkä sillai, ettei taimi horju. Muuten tuo on teknisesti semmoinen, mihin nyt omat näpit vielä riittää suht jees, että saa nauhallekin kohtuullisen siististi.

Eiköhän se tosiaan reenaamalla rupea jossain vaiheessa irtoamaan sielläkin.

 

[Ad_Astra]

Tajusinpas tässä kuukauden jälkijunassa kun tuon Gojira - Silveran coveerasin, joka siis tulee huomenna Youtubesta pihalle, tuon rytmkitaran tappingit saa paljo vahvemman kuuloiseksi kun täppäilen vähä ns "ylöspäin". Eipä tuo suoraan kieleen hakkaaminen "väärin" ole, mutta en tuolloin vielä paremminkaan osannut eli se kuulostaa vähä heikolta kun yhtä toista biisiä treenatessa tajusin et hetkinen tuota paksuinta kieltä vois myös täppää hieman ylöspäin jolloin se kuulostelee aikas kivalta ja saa semmosen erilaisen vibran.

Tekemällä oppii vai miten se menikään. Voin huomenna linkkaa ton biisin vaikka edittinä tähä niin huomaatte heti mitä tarkoitan

Tässä nyt kun kokeilin tuota niin sain todella lähelle orkkista tuon soundin tulemaan vähä tekniikkaa parantamalla.

En mä kyllä suosittelisi sitä täppäämisen nykäisyä. Aiheuttaa vain epävireisyyttä.

Otelaudan sormilla kun teet hammer-on/pull-offia, niin ei niissäkään kannata nykäistä mihinkään suuntaa samaisesta syystä.

Napakasti vain sormi haluttuun nauhaväliin ja siitä ylös sitten sormi.

Kokeileppa plektralla täppäämistä Satriani/Hammett tyyliin, niin ei siinäkään mitään taivutella mihinkään. Toki tuo ei paksuilla (punotuilla) kielillä ole suositeltavaa.

 

[Markqq]

En mä kyllä suosittelisi sitä täppäämisen nykäisyä. Aiheuttaa vain epävireisyyttä.

Otelaudan sormilla kun teet hammer-on/pull-offia, niin ei niissäkään kannata nykäistä mihinkään suuntaa samaisesta syystä.

Napakasti vain sormi haluttuun nauhaväliin ja siitä ylös sitten sormi.

Kokeileppa plektralla täppäämistä Satriani/Hammett tyyliin, niin ei siinäkään mitään taivutella mihinkään. Toki tuo ei paksuilla (punotuilla) kielillä ole suositeltavaa.

Kiitos vinkeistä. Pittää yrittää vaa soveltaa ja erheiden kautta voittoon!

Tässä nyt tämä Gojira räpellys Huomaa että on eka coveri jossa enemmän tappingia ku tuo kuulostaa aika surkealta. Jo tässä myöhemmin huomaa kuinka kehittynyt tuon kanssa. PS: Tässä ei oo kitaraa ollenkaa "backuppina" eli youtubesta kaivettu raita ilman kitaroita. Eli olkaa hyvät, täysin räpelletty Reaperiin raakaveto virheineen päivineen. Sooloon taisin vähä liikaa buustaa desibelejä mut anti olla. Kuuleepahan virheet paremmin xD