- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 153
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Melko hc vekotin. Luulis käyttävän hiekkaa melkosesti?
Meidän kissat pelkäis kuollakseen tuollaista.
Riittävän monta riittävän tilavaa vessaa ja laadukas hiekka niin ei tarvitse ihan päivittäin putsata.
Ei tuon ymmärtääkseni pitäisi juurikaan enempää vaatia kuin normaalikaan. Ehkä jopa vähemmän koska tulee kippoja putsattua vähän isommalla kädellä ja siinä menee puhdasta hiekkaa hukkaan suht paljon. Jännä kyllä nähdä mitä nuo kissat tuumaa tuosta. Nykyisessä järjestelmässä on kyllä se hyvä puoli, että hiekkaa ei kulkeudu paljoa kämppään kun ne jää aika tehokkaasti kaappiin sisään. Ehkä pitää hommata robotti-imuri hoitamaan sitä hommaa
Jos meinaat hommata, niin jaa kokemukset! Alkoi itseäkin kiinnostaa, kun tuo vessojen tonkiminen ei varsinaisesti ole lempipuuhaa. Oma katti on vielä niin "prinsessa", että menee vessaan vaan puoliksi sisälle ja kirmaa karkuun heti kun hommat on hoidettu.
Jäädään mielenkiinnolla odottamaan käyttäjätestiä!Joo tilasin tuon eilen Ranskasta Ebayn kautta. Varmaan menee viikon verran että posti kiikuttaa ovelle. Laitan sitten infoa!
Riippuu varmaan myös kissestä paljon, meillä kun on pelletit piisaa että kakat poimii "asap" (ainakin ny samana päivänä, mieluummin toki samoin tein jos kotosalla on silloin), pissan suhteen neiti ei ole nirso ja siellä voi hyvinkin olla liki neljäsosa laatikkoa jo ihan purua ennen kuin käy lapiolla ottamassa suurimman osan pois. Suurin piirtein 3-4 kertaa suurimmat purut pois vain pienellä korvauspellettimäärällä ja sitten vaihtaa kaikki seuraavalla kerralla.Ihmisillä on vissiin erilaiset käsitykset vaivasta. Minusta olisi vaivalloisempaa siivota hiekkis harvoin (kerran päivässä on aika harvoin), kun sinne on ehtinyt kerääntyä tavaraa vaikka kuinka. Mieluummin siivoan useammin ja kertasiivous on pikkuhomma.
Meninköhän ansaan...Elmon naama on aika suippo. Mikä sitä vaivaa
Oricat sanoi:Itämainen pitkäkarva on hoikka ja elegantti, mutta myös lihaksikas. Jalat ovat sirot ja korkeat käpälät tiivit ja pienet. Häntä on pitkä ja hännässä on pitkä silkkinen karva.
Pää on kiilamainen, profiililinja on suora. Korvat ovat suuret ja avoimet jatkaen pään profiilinjoja kolmiomaista linjaa.Silmät ovat vihreät, mantelin muotoiset sekä vinosti sijoittuneet.
Kannattaa käydä joskus kissanäyttelyssä!En oo nähny tommosta naamaa kissalla ennen. Muistuttaa koiran nokkaa
; Kuten yleensäkin, ulkonäkö on subjektiivista eikä ole hyvän tavan mukaista arvostella yleensäkään ulkonäköjä, ei ihmisten eikä heidän rakkaiden eläinten
Tarkoittanet norjalaista metsäkissaa. Siitä vielä hiukan isompi rotu on maine coon. Ovat hyvin samanoloisia, minä en maallikkona meinaa niitä aina toisistaan erottaa. Isoin livenä näyttelyssä näkemäni maine coon oli 12-kiloinen, oli kyllä vaikuttava ilmestys. Toisaalta, suurin hoidossani ollut maatiainen oli 11-kiloinen, eikä ollut lihava. Löytökissa jostain jättigeeniä kantavasta puolivillistä populaatiosta. Ihmiset luulivat sitä maine cooniksi, koska se oli vieläpä pitkäkarvainenkin.Jos joskus rotukissan hommaa niin sit semmonen joku norjan jätti kissa kiinnostaa. En nyt mitään virallista nimeä muista mutta ne on hienoja
En tarkoittanut kommentiasi täällä, vaan ihan yleisesti jos siellä näyttelyssä joku alkaisi taivastelemaan. Minulla on näet yksi ystävä, joka nuoruudessa meni möläyttelemään persialaisista pahasti.En minä sitä haukkunut, kysyin vain mikä siinä on vikana
Norjalaiset metsäkissat ja Maine Coonit ovatkin komeita kavereita, varsinkin urokset. Suurimmillaan sylintäydeltä kissaa.Jos joskus rotukissan hommaa niin sit semmonen joku norjan jätti kissa kiinnostaa. En nyt mitään virallista nimeä muista mutta ne on hienoja
Siitä vielä hiukan isompi rotu on maine coon.
Hienoa! Täysin samoilla linjoilla ollaan. Minulla on tosiaan ollut vuosikymmeniä kissoja, rotukissoja ja maatiaisia, mutta esim. toinen nykyisistä löytökissoistani on kyllä viisain kaikista. Ei kai reppana olisi 8 viikkoisena muuten Helsingin kalliossa hylättynä/karanneena tms. pärjännyt jonkun aikaa omillaan. Aivan upea kissa pikkuisesta kuitenkin tuli.Itse olen myös vannoutunut maatiaisten ja löytökissojen suojelija. Omasta huushollista löytyy kolme maatiaista jotka ovat kaikki omalla tavallaan resque-tapauksia. Mahtavia persoonia ja minusta maailman kauneimmat kissat. Toivottavasti kissat kuuluvat elämääni niin kauan kuin minussa henki pihisee ja kun näistä nykyisistä perheenjäsenistä aika jättää niin tulevatkin kissat tulevat olemaan pelastettuja maatiaisia.
Olen tämän kuullut, ja havainnut pitävän aika hyvin kutinsa. Leikatut pojat ovat usein herkemmin todella ihmisrakkaita. Mutta tietenkin on paljon poikkeuksia suuntaan ja toiseen. Näin jonkinlaisella otannalla johon kuuluu itsellä ja tutuilla olleet naaraskisut.Urosten sanotaan olevan lupsakampia kuin naaraiden ja ainakin omalla pienellä otannalla yleistys pitää paikkansa.
Ei ihan näin, vaan jos kissassa on punaista (kansankielellä "oranssia" tai "toffeen väriä") ja mustaa (tai mustan muunnosta harmaata) (=kilpikonna) niin kissa on suurella todennäköisyydellä naaras. Kilppariurokset ovat harvinaisia, ja usein ne ovat steriilejä, muttei aina.Eräs eläinlääkäri kertoi itselleni vuosia sitten, että mikäli sellainen harvinaisuus sattuu, että kolli on kolmivärinen niin se on steriili. Eli melkein varmasti voi sanoa nähdessään kolmivärisen (kilppari tms.) kissan sen olevan narttu..
Ei ihan näin, vaan jos kissassa on punaista (kansankielellä "oranssia" tai "toffeen väriä") ja mustaa (tai mustan muunnosta harmaata) (=kilpikonna) niin kissa on suurella todennäköisyydellä naaras. Kilppariurokset ovat harvinaisia, ja usein ne ovat steriilejä, muttei aina.
Muuta mielenkiintoista kissagenetiikkaa: Kokovalkoisella ja sinisilmäisellä kissalla kuurouden riski on (muistaakseni) kymmenkertainen. Jos kissalla on vain toinen silmä sininen, niin voi olla että vain sinisen silmän puoleinen korva on kuuro. Valkoisilta kissoilta tarvitaankin näyttelyihin - käsittääkseni silmien väristä huolimatta - aina kuulotodistus. Meillä asuu valkoinen kissa, jolla on ainoastaan valikoiva kuurous
Niin ja en malta olla nillittämättä, että "narttu" sanotaan vain koirasta. Narttukoira mutta naaraskissa.
Meidän yksi kissa on selvä bulimikko. Sen ei saa antaa ahmia liikaa kerralla, tai se oksentaaTuosta tuli mieleen että laitoin toissapäivänä kissoille tarkoitettuja pakastelihapullia sulatettuina tarjolle. Meidän sfinksi oli sitten ahneena syönyt ne kaikki ja oksentanu olkkarin matolle. Olin ihan vaikuttunut siitä kasan koosta
Paras on jos kuulee sen kakomisen äänen ja ehtii työntämään jonkun lehden tai muun paperin sinne lattialle kissan suun alle. Meidän kissat ei ainakaan hätkähdä siitä mitenkään vaan oksentavat kiltisti siihen paperin päälle.Tsiisus mitä kuvia.
Miksi kissa menee aina matolle oksentamaan ja sitten vielä pakittaa samalla, jotta vana olisi mahdollisimman pitkä?