Kissat, nuo universumin hallitsijat ja ihanat karvapallerot

Nyt on todella haikea olo, meidän toisen kissan, Samban on aika huomenna perjantaina lähteä viimeiselle matkalleen. Maanantai-iltana teimme päätöksen että nyt on oikea aika, hänellä kun on lonkkavikaa ja vähän muutenkin kulumaa sekä oikeastaan se pahempi asia, eli ilmeisesti kasvain päässä. Joskus noin vuosi sitten leikattiin niskasta pieni patti joka oli kasvain ja nyt on otsaan muodostunut isompi patti joka on lähiaikoina kasvanut koko ajan kiihtyvällä tahdilla. Totesimme että parempi päästää hänet kissojen taivaaseen ennen kuin tuo patti kasvaa liikaa ja romahduttaa hänen kunnon.

Onhan hän jo yli 18v ikäinen ja ollut käytännössä pienestä asti meillä. Vielä surullisemmaksi tämä tekee sen takia kun hän on meidän kahdesta kissasta enemmän ollut "minun kissa". Tämä viikko on ollut kyllä melkoista tunteiden vuoristorataa, ei ikinä olisi voinut ennalta uskoa kuinka pahalta koko ajatus tuntuu, ja välillä vaan toivoisi että yhtäkkiä tapahtuisi ihme eikä medän teiden tarvitsisi vielä erota. Tilannetta ei helpota se tieto että meidän toinenkin kissa on yli 18v ja hänelläkin alkaa kohta olla tunnit täynnä kun alkaa olemaan vähän sairauksia eli ei tiedä kuinka pian hän lähtee perässä. Sitäkin on kyllä mietitty että lähettäisikö hänetkin samalla viimeiselle matkalleen mutta Rumban osalta tilanne ei vielä vaikuta ihan niin akuutilta lääkityksen vuoksi.

Samba on aina ollut niin kiltti kissa ettei tosikaan, ikinä ei räpsi edes laserilla leikittäessä ihmistä, tulee aina kehräten kiittämään ruuasta ja herkuista jne. Vielä vanhuksenakin juoksee ja pomppii iästään ja nivelrikoistaan huolimatta kuin pikkukissa.

Tässä Samba on lempipaikassaan, pahvilaatikossa nukkumassa.
1679548147819.png


"Mitäs siinä oikein kuvaat?" (tässä kuvassa otsan patti näkyy aavistuksen verran)
1679548287791.png


Huh... Vähän helpotti tämän kirjoittaminen oloa...
 
Suuri osanotto ja voimia @Hyrava .

Ehdottomasti kannattaa varsin herkällä tunnustella sairaan kissan elämänlaatua. Kun se laskee liiaksi niin on osa sitä rakkautta päästää lemmikki ajasta ikuisuuteen, vaikka se todella raskas päätös onkin. Vaikka resursseja olisikin, niin moni roikkuu kiinni sairaassa lemmikissään liian kauan. Siinä vaiheessa kun vaihtoehtona on vain tuskallisia hoitoja ja hankalaa arkea niin kannattaa kyllä miettiä asiaa vakavasti lemmikin kannalta.

Meidänkin uusi vuosi alkoi surun merkeissä kuin vasta keski-ikään päässyt rakas höpsö ja viisas kissamme oli parasta päästää kärsimyksistään. Kissa kärsi pennusta saakka IBD:stä. Vaikka sairaus oli hallinnassa ja suolisto-oireet kausittaisia, niin lopulta tilanne oli valitettavasti vakavampi kuin mitä osasimme odottaa. Tauti johti viime vuoden lopulla sisäelinvaurioihin. Edessä olisi ollut kissan kannalta rankkoja hoitoja ja letkuruokintaa parin kuukauden ajan, eikä ennuste olisi silti ollut kovin hyvä. Kova ikävä jäi. Surutyötä ollaan tehty tässä nyt kolmatta kuukautta ja vieläkin on paha mieli rakkaan perheenjäsenen poismenosta.
 
Meille tuli 5 kk vanha uros kissa 14 vuotiaan leikatun naaraan ”kaveriksi”.

Vanhempi kissa on ollut koko ikänsä yksin ja nyt vaan lähinnä murisee ja sähisee nuoremmalle. Nuorempi hakee selvästi enemmän kontaktia mutta vanhempi ei tykkää siitä yhtään. Tätä jatkunut siis kohta kuukauden. Onko mitään tehtävissä että integroituisivat paremmin? Joskus aamuisin näyttää että vähän leikkisivät kun ajetaan vuorotellen takaa mutta yleensä sekin päättyy pieneen painiin ja vanhemman murinaan.

Toinen ongelma nuoren kollin kanssa on että se pissaa/kakkaa välillä sänkyyn tai jonkun vaatekasan päälle. Sille on kaksi wc:tä eri paikoissa ja käy kyllä niissäkin. Vessat siivotaan päivittäin. Mitään logiikkaa ei tässä tunnu olevan.
 
Feliway lauhdutin pöhisemään.

Jätös ongelma onkin monimutkaisempi. Voi johtua mistä vain. Jostain syystä astialle meno ei tunnu hyvälle.

Ovatko astiat kunnolla rauhallisessa paikoissa? Ei pelota mennä ja saa olla rauhassa? Eihän ole ruokaa lähellä? Onko ulosteessa erikoisuuksia? Muut keksisinee lisää...

Kannattaa ehkä kysyä mistä nuori tuli, että onko siellä ollut vastaavaa.
 
Vanhempi kissa on ollut koko ikänsä yksin ja nyt vaan lähinnä murisee ja sähisee nuoremmalle. Nuorempi hakee selvästi enemmän kontaktia mutta vanhempi ei tykkää siitä yhtään. Tätä jatkunut siis kohta kuukauden. Onko mitään tehtävissä että integroituisivat paremmin? Joskus aamuisin näyttää että vähän leikkisivät kun ajetaan vuorotellen takaa mutta yleensä sekin päättyy pieneen painiin ja vanhemman murinaan.
Meillä on tällä hetkellä 3 kissaa, joista yksikään ei ole toistensa "kavereita". Johtunee varmaan siitä, että ovat kaikki erilaisia persoonia ja otettu eri aikaan. Ovat oppineet sietämään toisiaan eivätkä tappele/sähise, mutta eivät myöskään osoita kiinnostusta toisiaan kohtaan.
 
Meille tuli 5 kk vanha uros kissa 14 vuotiaan leikatun naaraan ”kaveriksi”.

Vanhempi kissa on ollut koko ikänsä yksin ja nyt vaan lähinnä murisee ja sähisee nuoremmalle. Nuorempi hakee selvästi enemmän kontaktia mutta vanhempi ei tykkää siitä yhtään. Tätä jatkunut siis kohta kuukauden. Onko mitään tehtävissä että integroituisivat paremmin? Joskus aamuisin näyttää että vähän leikkisivät kun ajetaan vuorotellen takaa mutta yleensä sekin päättyy pieneen painiin ja vanhemman murinaan.

Toinen ongelma nuoren kollin kanssa on että se pissaa/kakkaa välillä sänkyyn tai jonkun vaatekasan päälle. Sille on kaksi wc:tä eri paikoissa ja käy kyllä niissäkin. Vessat siivotaan päivittäin. Mitään logiikkaa ei tässä tunnu olevan.
Puhaltaisin pilliin ja aloittaisin tutustuttaminen alusta. Täältä juttua ja ohjeet: Kissat 101: Tutustuminen ja tutustuttaminen - uusi kissa laumanjatkoksi? – Pissasirkus

Ja Jackson Galaxylta tais löyty video aiheesta myös.

Hutivessailu yleensä viestii kivusta jolloin kissa tekee tarpeensa "mukavaan" paikkaan. Useimmiten stressioire, kannattaa eläinlääkärillä kuitenkin käydä varmistamassa.
 
Nyt on todella haikea olo, meidän toisen kissan, Samban on aika huomenna perjantaina lähteä viimeiselle matkalleen. Maanantai-iltana teimme päätöksen että nyt on oikea aika, hänellä kun on lonkkavikaa ja vähän muutenkin kulumaa sekä oikeastaan se pahempi asia, eli ilmeisesti kasvain päässä. Joskus noin vuosi sitten leikattiin niskasta pieni patti joka oli kasvain ja nyt on otsaan muodostunut isompi patti joka on lähiaikoina kasvanut koko ajan kiihtyvällä tahdilla. Totesimme että parempi päästää hänet kissojen taivaaseen ennen kuin tuo patti kasvaa liikaa ja romahduttaa hänen kunnon.

Onhan hän jo yli 18v ikäinen ja ollut käytännössä pienestä asti meillä. Vielä surullisemmaksi tämä tekee sen takia kun hän on meidän kahdesta kissasta enemmän ollut "minun kissa". Tämä viikko on ollut kyllä melkoista tunteiden vuoristorataa, ei ikinä olisi voinut ennalta uskoa kuinka pahalta koko ajatus tuntuu, ja välillä vaan toivoisi että yhtäkkiä tapahtuisi ihme eikä medän teiden tarvitsisi vielä erota. Tilannetta ei helpota se tieto että meidän toinenkin kissa on yli 18v ja hänelläkin alkaa kohta olla tunnit täynnä kun alkaa olemaan vähän sairauksia eli ei tiedä kuinka pian hän lähtee perässä. Sitäkin on kyllä mietitty että lähettäisikö hänetkin samalla viimeiselle matkalleen mutta Rumban osalta tilanne ei vielä vaikuta ihan niin akuutilta lääkityksen vuoksi.

Samba on aina ollut niin kiltti kissa ettei tosikaan, ikinä ei räpsi edes laserilla leikittäessä ihmistä, tulee aina kehräten kiittämään ruuasta ja herkuista jne. Vielä vanhuksenakin juoksee ja pomppii iästään ja nivelrikoistaan huolimatta kuin pikkukissa.

Tässä Samba on lempipaikassaan, pahvilaatikossa nukkumassa.
1679548147819.png


"Mitäs siinä oikein kuvaat?" (tässä kuvassa otsan patti näkyy aavistuksen verran)
1679548287791.png


Huh... Vähän helpotti tämän kirjoittaminen oloa...
Voimia sinne. Ei ole koskaan helppo paikka tehdä tuo päätös, ja sattuu niin saamaristi syrämmeen, mutta se on vaan ajateltava että kissan kannalta se on kuitenkin oikea jos tilanne on noin pahaksi mennyt. Ei sitä uskoisi kuinka rakkaita ja tärkeitä noista karvaperseistä vaan tulee, vieläpä jos ovat noin kauan olleet kamuna.

Porukoiden 11v katti kanssa alkaa olemaan siinä hilkulla, iän ja muun terveyden puolesta ei olisi vielä paha mutta hänellä kanssa lonkkavikaa todettu ja n. puoli vuotta sitten alkoi ontua todella pahasti jalkaansa eikä oikein voinut käydä laatikolla tai muutenkaan liikkua kunnolla, makaili vaan lattialla ja maukui paljon. Ylipainoakin on jonkun verran eikä siitä oikein helposti enää eroon pääse kun liikuntaa ei pysty harrastamaan ainakaan jatkossa riittävästi. Eläinlääkäriltä saadun "ihmepiikin" voimin on kunto kuitenkin kohentunut siten että liikkuminen onnistuu suh koht normaalisti ja aina välillä pistää pallojen kanssa koppatikoppatit tulille pentukissan lailla, ja hyppii vielä sentään sohvan korkuisille tasoille ongelmitta. Kipujakaan ei tunnu olevan, tosin se on kissoista aina vähän hankala sanoa, vaikuttaa kuitenkin erittäin onnelliselta.

Vaan karu totuus on että ei tuo onni ikuisesti jatku ja eläinlääkärin tuomio oli alun perin aika tyly, olisi sillä ekalla käynnillä jo halunnut pistää uneen. Mutta laitettiin sitten toisenlainen pistos jatkoajan toivossa. Henkisesti tuohon on jo ehtinyt hieman valmistautua että lähtö voi olla lähellä, mutta tulee se aivan h*lvetin paha paikka taas olemaan. Oma lapsuudesta asti ollut kissekamu lähti viimeiselle matkalleen 15 vuotiaana vähän turhan yllättäen, kun eläinlääkärikäynnillä paljastuikin että on pitkälle levinnyt kasvain elimistössä, ja sille tielleen jäi. Kissa oli kyllä voinut pahoin jonka takia lekurille mentiin, joten olihan se käynyt mielessä että jotain voi olla, mutta silti se tieto ja päätös lopettamisesta tuli vähän niinkuin päin näköä.
 
Toinen ongelma nuoren kollin kanssa on että se pissaa/kakkaa välillä sänkyyn tai jonkun vaatekasan päälle. Sille on kaksi wc:tä eri paikoissa ja käy kyllä niissäkin. Vessat siivotaan päivittäin. Mitään logiikkaa ei tässä tunnu olevan.
Meillä oli myös ongelmaa kun kusi sinne tänne. Ei keskelle lattiaa, mutta aina jonkun päälle, esm paita sängyllä tai lattialle unohtunut kauppakassi. Hirveä pesurumba monta kertaa viikossa. Päätettiin sitten aloittaa kaksi toimenpidettä: toinen oli Emendo kissankarkoite. Se on täysin vaaraton kissalle ja ihmiselle. Kissa ei vaan pidä hajusta, joka ei ole ainakaan mun mielestä paha. Sitä pitää vaan päivittäin suihkuttaa aamuin illoin sitkeästi, niin kauan kun ei enää mene esm sängylle. Aloitettiin myös samalla lääkärin kehotuksesta mielialalääkekuuri. Sitä kesti 3 kk ja ilmeisesti muutti aivokemiaa kun mitään ongelmaa ei enää ole. Kissa on leikattu kolli ja luonne on pysynyt ihan samana tuosta lääkityksestä huolimatta, huono tapa vaan jäi. Vähän arvellutti tuo lääkitys, mutta lääkäri sai vakuuteltua. Nyt kaikki hyvin, mitään aineita ei käytetä ja kaikki paikat ovat vapaassa käytössä.
 
Toinen ongelma nuoren kollin kanssa on että se pissaa/kakkaa välillä sänkyyn tai jonkun vaatekasan päälle. Sille on kaksi wc:tä eri paikoissa ja käy kyllä niissäkin. Vessat siivotaan päivittäin. Mitään logiikkaa ei tässä tunnu olevan.

Jos on juuri taloon tullut ja todella nuori niin ainakin täällä molemmat pennut (kun siis tulivat, toinen noin 9v sitten, toinen noin 5v sitten) asetettiin heti alkuun (puhtaaseen) kissan vessaan mistä saivat sitten hiljakseen lähteä tutkimaan ympäristöä rauhassa. Oppivat siten että tuo on se paikka missä käyvät tarpeillaan.

Vaikka ehkä epäily herää niin ei, eivät ole oppineet "outoja tapoja" kuten nukkumista kissan vessassa tms. eivät myöskään "majaile" siellä.

Vanhempi, nyt jo edesmennyt kissa välistä pissaili nurkkaan, lähelle kissan vessaa. Syynä oli sisäiset kivut ja hänen aikansa oli lähellä. Eli monesti (ei tietysti aina, eikä varsinkaan pentuna) syy tuollaiseen voi olla kipu jolloin kissa alkaa välttää vessaansa (yhdistää kivun tarpeita tehdessä paikkaan eikä toimitukseen). Toinen syy voi olla jos kissaa ei ole leikattu ja varsinkin poikakissa voi "merkkailla" nurkkia myös sisällä jos ei pääse ulos. Mutta tuon pitäisi ilmetä vasta aikuisena ja (yleensä) sitä ennen kissa on jo ehditty leikata joten moista tapaa ei edes ehdi kehittyä.

Sitten tässä on virallinen selitys, esim. itse en miettinyt stressiä tms. mikä varmaan voisi myös selittää tuota (jos vanhempi kissa pelottaa nuorempaa): Kissa pissaa vääriin paikkoihin

En ala ottamaan copy/pastea, kannattaa lukea koko juttu.

EDIT: meillä on 2 kissaa, 1kpl laatikoita. Se puhdistetaan 1 kerran päivässä. Tuntuu riittävän kissoille. Edessä on matto mihin suurin osa tassuista tulevasta hiekasta tarttuu ( Trap-it! -vessanedusmatto | zooplus.fi )
 
Viimeksi muokattu:
Tänään veti nuorempi aamukakat uuninpankkolle, muuten on osunut vessaan. Luulen että vanhempi kissa ottaa enemmän tästä stressiä, nuorempi sellainen rai-rai tyyppi.

Näytti että oli yhteinen takaa-ajo leikki aamulla, ei ollut kumpikaan häntä paksuna. Välillä siinä kyllä vanhempi neiti vähän murahteli. Ota noista sitten selvää!

Pitänee tuota ehdotettua Feliwayta harkita.
 
Meille tuli 5 kk vanha uros kissa 14 vuotiaan leikatun naaraan ”kaveriksi”.

Vanhempi kissa on ollut koko ikänsä yksin ja nyt vaan lähinnä murisee ja sähisee nuoremmalle. Nuorempi hakee selvästi enemmän kontaktia mutta vanhempi ei tykkää siitä yhtään. Tätä jatkunut siis kohta kuukauden. Onko mitään tehtävissä että integroituisivat paremmin? Joskus aamuisin näyttää että vähän leikkisivät kun ajetaan vuorotellen takaa mutta yleensä sekin päättyy pieneen painiin ja vanhemman murinaan.
Melkein suosittelisin kahta nuorta kissaa vanhemman kissan talouteen. Nuoret pitävät toisilleen seuraa ja jättävät vanhuksen omaan rauhaansa jos vanhus ei halua leikkiä. Ja tulevaisuudessa kun vanhuksen on aika siirtyä paremmille hiirestysmaille niin näillä nuoremmilla on toisensa eikä talouteen jää yksinäistä kissaa.

Meillä taisi mennä puoli vuotta että vanhempi 6v narttu alkoi rauhoittua uuden kolli pennun tultua taloon. Pentu oli sosiaalinen ja haki huomiota nartulta, mutta narttu ei yhtään tykännyt kun pentu tuli lähelle. Tassulla ei sentään läpsitty, mutta kovaäänistä murinaa ja sähinää pidettiin. Käytöksestään huolimatta narttu kuitenkin hyväksyi pennun kun jo viikon jälkeen pesi pentua. Toki siinä pyykkäyksen lomassa piti sähistä :D
 
Nyt on todella haikea olo, meidän toisen kissan, Samban on aika huomenna perjantaina lähteä viimeiselle matkalleen. Maanantai-iltana teimme päätöksen että nyt on oikea aika, hänellä kun on lonkkavikaa ja vähän muutenkin kulumaa sekä oikeastaan se pahempi asia, eli ilmeisesti kasvain päässä. Joskus noin vuosi sitten leikattiin niskasta pieni patti joka oli kasvain ja nyt on otsaan muodostunut isompi patti joka on lähiaikoina kasvanut koko ajan kiihtyvällä tahdilla. Totesimme että parempi päästää hänet kissojen taivaaseen ennen kuin tuo patti kasvaa liikaa ja romahduttaa hänen kunnon.

Onhan hän jo yli 18v ikäinen ja ollut käytännössä pienestä asti meillä. Vielä surullisemmaksi tämä tekee sen takia kun hän on meidän kahdesta kissasta enemmän ollut "minun kissa". Tämä viikko on ollut kyllä melkoista tunteiden vuoristorataa, ei ikinä olisi voinut ennalta uskoa kuinka pahalta koko ajatus tuntuu, ja välillä vaan toivoisi että yhtäkkiä tapahtuisi ihme eikä medän teiden tarvitsisi vielä erota. Tilannetta ei helpota se tieto että meidän toinenkin kissa on yli 18v ja hänelläkin alkaa kohta olla tunnit täynnä kun alkaa olemaan vähän sairauksia eli ei tiedä kuinka pian hän lähtee perässä. Sitäkin on kyllä mietitty että lähettäisikö hänetkin samalla viimeiselle matkalleen mutta Rumban osalta tilanne ei vielä vaikuta ihan niin akuutilta lääkityksen vuoksi.

Samba on aina ollut niin kiltti kissa ettei tosikaan, ikinä ei räpsi edes laserilla leikittäessä ihmistä, tulee aina kehräten kiittämään ruuasta ja herkuista jne. Vielä vanhuksenakin juoksee ja pomppii iästään ja nivelrikoistaan huolimatta kuin pikkukissa.

Tässä Samba on lempipaikassaan, pahvilaatikossa nukkumassa.
1679548147819.png


"Mitäs siinä oikein kuvaat?" (tässä kuvassa otsan patti näkyy aavistuksen verran)
1679548287791.png


Huh... Vähän helpotti tämän kirjoittaminen oloa...
Noniin, nyt on sitten Samba-kissa päästetty kissojen taivaaseen. Rauha hänen muistolleen. Kyllä se nyt oli aivan oikea hetki, kun rauhoitettuna vielä häntä silitteli niin huomasi että päässä ollut patti oli parin päivän aikana kasvanut vielä hurjasti joten ihan minä hetkenä tahansa se olisi saattanut mennä aivojen puolelle jolloin lopettaminen olisi ollut jo liian myöhään.

Oma olotila on yllättävänkin rauhallinen ja levollinen, ehkä aavistuksen haikea ja hämmentynyt. Olisin kyllä odottanut rajumpaa reaktiota mutta ehkä se sitten iskee pienellä viiveellä kun kerkiää itse tajuta tilanteen.

Kiitokset osanotoista.
 
Noniin, nyt on sitten Samba-kissa päästetty kissojen taivaaseen. Rauha hänen muistolleen. Kyllä se nyt oli aivan oikea hetki, kun rauhoitettuna vielä häntä silitteli niin huomasi että päässä ollut patti oli parin päivän aikana kasvanut vielä hurjasti joten ihan minä hetkenä tahansa se olisi saattanut mennä aivojen puolelle jolloin lopettaminen olisi ollut jo liian myöhään.

Oma olotila on yllättävänkin rauhallinen ja levollinen, ehkä aavistuksen haikea ja hämmentynyt. Olisin kyllä odottanut rajumpaa reaktiota mutta ehkä se sitten iskee pienellä viiveellä kun kerkiää itse tajuta tilanteen.

Kiitokset osanotoista.
:shug:
 
Eilen vähän säikähti kun vanhimmalla 17v tyttökissalla alkoi pissaamisongelma ja pissan mukana tuli vielä tippa vertakin. Kyllähän siinä ensimmäisenä alkaa heti käymään läpi huonoimpia vaihtoehtoja mielessään, että nytkö sitä joutuu kissan lopettamaan kun on sitä ikääkin paljon, mutta onneksi ei näin tarvinnut kuitenkaan vielä tehdä. Todennäköisesti siellä on pissatulehdus, johon nyt syötetään tulehduskipulääkettä muutama päivä. Ainakin tänään aamulla kissa on jo ollut paljon pirteämpi, eikä ole vessassa ravannut.

Tuli käytyä kunnan eläinlääkärin päivystyksessä, joka oli tällä kertaa yli 50km päässä. Meidän alueella on neljän kunnan yhteispäivystys niin aina saa lähteä 20-50km päähän ja yleensä joka kerta eri paikkaan kuin viime kerralla.

Tuli taas kyllä hyvin selville, kuinka huonot resurssit ja laitteet kunnallisella eläinlääkärillä on. Siellä oli ehkä 90 luvulta peräisin oleva ultraäänikone, jonka käytöstä ei kuulemma voinut lisähintaa ottaa, koska sen tarkkuus ja toiminta oli mitä oli. Siinä oli hieno ehkä alle 10 tuuman crt-näyttö, joka sirisi äänekkäästi ja sitä piti katsoa täysin pimeässä huoneessa, että jotain sai kuvasta selvää. Laitteen asetuksia ei kuulemma uskalla säätää, koska se voi muuten mennä sekaisin, joten kaikenlainen zoomaaminen oli pois laskuista. Tuollaisen nähtyään tulee aina mieleen että näin lapsettomana ihmisenä tekisi mieli testamentata se kaikki vähäinen omaisuus mitä itseltä jää, jotenkin eläinten hyväksi, kuten vaikka kunnaneläinlääkärin laitehankintoja varten tai sitten paikalliselle eläinsuojelujärjestölle.
 
Eilen vähän säikähti kun vanhimmalla 17v tyttökissalla alkoi pissaamisongelma ja pissan mukana tuli vielä tippa vertakin. Kyllähän siinä ensimmäisenä alkaa heti käymään läpi huonoimpia vaihtoehtoja mielessään, että nytkö sitä joutuu kissan lopettamaan kun on sitä ikääkin paljon, mutta onneksi ei näin tarvinnut kuitenkaan vielä tehdä. Todennäköisesti siellä on pissatulehdus, johon nyt syötetään tulehduskipulääkettä muutama päivä. Ainakin tänään aamulla kissa on jo ollut paljon pirteämpi, eikä ole vessassa ravannut.

Tuli käytyä kunnan eläinlääkärin päivystyksessä, joka oli tällä kertaa yli 50km päässä. Meidän alueella on neljän kunnan yhteispäivystys niin aina saa lähteä 20-50km päähän ja yleensä joka kerta eri paikkaan kuin viime kerralla.

Tuli taas kyllä hyvin selville, kuinka huonot resurssit ja laitteet kunnallisella eläinlääkärillä on. Siellä oli ehkä 90 luvulta peräisin oleva ultraäänikone, jonka käytöstä ei kuulemma voinut lisähintaa ottaa, koska sen tarkkuus ja toiminta oli mitä oli. Siinä oli hieno ehkä alle 10 tuuman crt-näyttö, joka sirisi äänekkäästi ja sitä piti katsoa täysin pimeässä huoneessa, että jotain sai kuvasta selvää. Laitteen asetuksia ei kuulemma uskalla säätää, koska se voi muuten mennä sekaisin, joten kaikenlainen zoomaaminen oli pois laskuista. Tuollaisen nähtyään tulee aina mieleen että näin lapsettomana ihmisenä tekisi mieli testamentata se kaikki vähäinen omaisuus mitä itseltä jää, jotenkin eläinten hyväksi, kuten vaikka kunnaneläinlääkärin laitehankintoja varten tai sitten paikalliselle eläinsuojelujärjestölle.
Aika erikoista. Meillä kouvolassa on tilat viimeisenpäälle ja pieneläinlääkärit kaikki yksityiseltä vuokrattuja. Kerrankin kouvolassa joku asia hyvin.
 
Aika erikoista. Meillä kouvolassa on tilat viimeisenpäälle ja pieneläinlääkärit kaikki yksityiseltä vuokrattuja. Kerrankin kouvolassa joku asia hyvin.
Tuo tuossa onkin että pieneläinlääkärit on yksityiseltä vuokrattuja, esim täälläpäin kunnan eläinlääkärissä ei ole röntgeniä (muuttivat uusiin tiloihin ja varasivat taas huoneen röntgenille jos sellaisen joskus saisivat, edellisiissäkin tiloissa oli rtg-huone mutta ei laitteita) ja muutenkin tilat ja välineet on aikalaillla vanhan puoleisia, yksityisellä taas on pelit ja pensselit.
 
Joo yksityisillä on täälläkin kyllä hyvät vehkeet, niillä ei vaan ole mitään päivystystä tai että saisi pienellä varoitusajalla aikojakaan.

Oulussa olisi lähin eläinsairaalla, niin sinne varmaan pitäisi sitten vaikeammassa tapauksessa mennä. Hirvittää vaan ne hinnat vakuutuksettomilla kissoilla. Vakuutuksista puheenollen, onko totta että vakuutusyhtiöt lopettavat noita vakuutuksia kissan täyttäessä 15 vuotta?

Tässä on koko päivän odottanut, että kissa kävisi vessassa niin näkisi että toimiiko virtsaaminen ja onneksi äsken tuli ihan isot pissat. Toivottavasti menisi mahdollinen tulehdus tuolla kuurilla nyt sitten ohitse.
 
Oliskos kenelläkään vinkkejä tilanteeseen jossa kissalta pitäis saada sideharsot pois tassuista? Tilanne on seuraava muija hankki kissan 2kk sitten eläinsuojelukeskuksesta ja eilen se käytettiin hammashoidossa. Tassuihin jätettiin ne harsot ja kissa oli jo sen verran hereillä kotiin päästyään että ei anna ottaa niitä pois. Sen verran arka kissa vielä ettei toivoakaan että onnituisi ilman raivokasta vastarintaa.

Eilen koitettiin yhdessä että minä pidin kiinni ja muija olis olis ottanut harsot pois mutta ei onnitunut kissa sai sellaisen hepulin että oksat pois. Nyt ei ole kyseessä mikään sylikissa vaan puoliksi villi pari vuotias kissa joka on ensimmäisessä kodissaan ja vasta opettelee ihmisten kosketuksiin jne. Kissaa selvästi häiritsee ne harsot ja ne pitäisi kyllä saada pois jollakin keinolla. Onko vinkkejä miten se hoidetaan ettei veri lennä ja kehenkää satu
 
Samalla lailla kuin esim. kanin kynsien leikkaus? Eli yritä ottaa (hieman isompi) pyyhe alle mihin "käärit" kissan syliisi ja pidän sen takajalkoja ja toista etujalkaa siellä "pussissa" käärittynä. Se kyllä varmasti rimpuilee, sitten toinen osapuoli (tai itse jos pystyy vapailla käsillä / kädellä) pitää kiinni toisesta tassusta ja varovasti yrittää poistaa harson (kissan kynsiä ei normaalisti tarvitse leikata, kunhan on joitakin luvallisia raapimisalustoja, muuten tuota voisi soveltaa myös siihen).

Sama koskee myös alussa ehkä varovaista pesua tai vaikka turkin harjaamista jos kissa ei ole siihen tottunut (ja siihen on tarvetta, ei siis ihan "muuten vaan" vaan esim. takkuja jotka haittaavat kissaa tai pitkäkarvainen ja takamuksesta roikkuu kakkaa tms). Yleensä eivät pyri enää (kun ottavat sinut laumaansa) puremaan tai raapimaan myöhemmin kun ottaa syliin, harjaa tai auttaa putsaamisessa tms.
 
Joo siihen mitään mukavaa tapaa ole. Kissa pitää ikävästi ahdistaa jonnekin, esim. kantokoppaan, missä sen voi peittää viltillä/pyyhkellä kokonaan. Kissa yleensä lamaantuu tässä jonkin verran kun eivät näe mitä ympärillä tapahtuu. Kun on saanut kokonaan peittoon niin toinen pitää tiukasti paikoillaan ja toinen ujuttaa käsiteltävän kohdan esiin, tässä tapauksessa tassun ja mahdollisimman nopeasti mutta rauhallisesti tekee mitä pitää tehdä. Saksillahan tuollaisen siteen varmasti nopeiten poistaa. Tylsää hommaa, mutta toistaiseksi on kissat ainakin meillä antaneet aika nopeasti anteeksi, herkkuja kannattaa olla valmiina kun operaatio suoritettu.

Toinen vaihtoehto on kysäistä saisko eläinlääkäristä gabapentiiniä sopivan annoksen, se rauhoittaa kissa merkittävästi niin olen saanut melkoisia villikissoja saanut puettua sukkapukuihin ja vielä riisuttuakin. Mahtavaa ainetta, mutta aika harvakseltaan tuota kai vielä nykyäänkin hyödynnetään.
 
Toinen vaihtoehto on kysäistä saisko eläinlääkäristä gabapentiiniä sopivan annoksen, se rauhoittaa kissa merkittävästi niin olen saanut melkoisia villikissoja saanut puettua sukkapukuihin ja vielä riisuttuakin. Mahtavaa ainetta, mutta aika harvakseltaan tuota kai vielä nykyäänkin hyödynnetään.
Hmm... Käytetäänkö gabapentiiniä jonain rauhoittavanakin aineena? Meillä tuota on ollut meidän kissawanhusten (18v) kipulääkkeenä nivelvaivoihin eikä se ainakaan sillä annostuksella ole tuntunut hirveästi rauhoittavan.
 
Hmm... Käytetäänkö gabapentiiniä jonain rauhoittavanakin aineena? Meillä tuota on ollut meidän kissawanhusten (18v) kipulääkkeenä nivelvaivoihin eikä se ainakaan sillä annostuksella ole tuntunut hirveästi rauhoittavan.
Pääasiallisesti se on tosiaan kipulääkitys, mutta hieman suuremmalla annostuksella se toimii rauhoitteena. Kissa pysyy tajuissaan, mutta on hyvissä pärinöissä mikä tekee käsittelystä erittäin helppoa. Meillä on myös kissa joka stressaa autokyydeillä niin että sylki lentää ja kusi roiskuu niin gaballa ei ollut reissussa moksiskaan.

Voi olla ihan hyvä syy ettei sitä noin vaan jaella ja aina pitää luonnollisesti lääkäriltä tarkistaa onko käyttö ok ja tarkat annostukset, mutta kyllä se oikein käytettynä mun nähdäkseni kaikkien elämää helpottaa.
 
Päivistys tuohon sideharso asiaan niin kisu päätti sitten ottaa asian hoitoon ja sai itse taisteltua ne siteet veks :D
Ne karvaperkeleet (anteeksi jos jotakuta loukkaa, noi on niin ihania ja välillä suorastaan perkeleitä :D ) on tossa kyllä taitavia.
 
Mitäs hiekkoja muiden kissat käyttää? Onko antaa suosituksia?

Meillä on ollut monta vuotta käytössä Compact Care Multicat hiekka ja se on tämän vuoden aikana muuttunut todella pölyäväksi. Siivotessa sais olla hengityssuojain niin pakko vaihtaa johonkin helpompikäyttöiseen.
 
Mitäs hiekkoja muiden kissat käyttää? Onko antaa suosituksia?

Meillä on ollut monta vuotta käytössä Compact Care Multicat hiekka ja se on tämän vuoden aikana muuttunut todella pölyäväksi. Siivotessa sais olla hengityssuojain niin pakko vaihtaa johonkin helpompikäyttöiseen.

Prima cat merkkistä talvisin , kesällä ovat ulkona kissat täällä landella niin laatikkoa ei juuri tarvi. Mut tuokin pöllyää hieman, mutta kissat tykännyt
 
Mitäs hiekkoja muiden kissat käyttää? Onko antaa suosituksia?

Meillä on ollut monta vuotta käytössä Compact Care Multicat hiekka ja se on tämän vuoden aikana muuttunut todella pölyäväksi. Siivotessa sais olla hengityssuojain niin pakko vaihtaa johonkin helpompikäyttöiseen.

Täällä on käytetty tätä:

2x 12kg 1,29€/kg.

Parempi puolisko pitää tuosta vauvatalkin tuoksusta, saa sitä myös hajustamattomana samaan hintaan:
 
On mulla ollut kissoja aijemminkin, mutta nyt tuli uus pitkästä aikaa kun plikka muutti mun luo, ni toi mukanansa.. ihan kavereita ollaan ja tykkää ko silitän(kun iye meen liki).. mutta ei pelkoakaan et tulis viereen ite huutelen tai teen mitä tahansa.. harjan jos otan ni tulee aika liki mut si metrin päähän et tuus tähän harjaamaan. Mutta auta armas ko meen jääkaapille, vaikka kissa ois ollu yläkerrassa nukkumassa. Ja liikun hiljaa. Ni ko jääkaapin oven laitan kii ni kissahan siinä istuu ja si tulee puskee jalkoihin... Nimenytkin sen uusiks keittiöninjaksi...
 
Ei ole juuri/pelkästään kissoista varsinaisesti, mutta täälläkin varmasti on eläinten ystäviä, joten sallittaneen pari ilmoitusta kesän lähestyessä.

Useita meitä voi kohdata tilanne, jossa miettii, tulisiko ja miten, auttaa hädässä olevaa eläintä. SEY on koonnut ao. sivustolle selkeät ohjeet siihen, miten luonnonvaraisia eläimiä kuuluu auttaa tarpeen vaatiessa.
sey.fi sanoi:
Luonnonvaraisten eläinten auttaminen on merkittävä osa eläinsuojelutyötä. Tällä sivustolla kerrotaan miten voit ottaa luonnoneläimet paremmin huomioon omassa toiminnassasi, millaista apua luonnoneläimet voivat tarvita ja miten voit auttaa niitä.


Sitten toinen asia. Hesy muistuttaa, että roskaaminen aiheuttaa eläimille kärsimystä. Tärkeä muistutus siitä, miten ajattelemattomuus jopa tappaa eläimiä.
hesy.fi sanoi:
Maastoon jätetyt roskat pilaavat maisemat, mutta ne voivat myös vahingoittaa vakavasti luonnoneläimiä ja ulkoilutettavia lemmikkejä kuten kissoja ja koiria. Eläinten ja luonnon ystävä tiedostaa vaaran paikat ja varmistaa, etteivät jätteet voi jäteastiaan päädyttyäänkään aiheuttaa harmia eläimille.
 
Onko muilla käynnyt niin että kissasta on tullut vuosien mittaan nirsompi ruuan suhteen? alku vuosina toi oma söi siis aivan kaiken, ei nirsoillu mistään ja nyt kun ikää alkaa olemaan 7v niin ei maistu enää entiset suosikit alkuunkaan ja muutenkin tuntuu valikoivan aika paljon mikä kelpaa ja mikä ei.
 
14,5 vuotias kissamme sai lauantaiaamuna rajuja epilepsia tyyppisiä kohtauksia. Nopeasti soitto eläinlääkäriin ja pyysi tuomaan sinne. Sille reissulle jäi. Lähti saappat jalassa, tätä ennen ei ollut päivääkään kipeä. Hoitaja oli sanonutkin että olipas hyväkuntoisen näköinen niin vanhaksi.

Monta yhteistä hetkeä oli. Hyvä vahtikin oli, otti jotain parisataa hiirtä/päästäistä meiltä sisältä kiinni (ja söi ne kaikki). Oli kuin perheenjäsen. RIP.

Koskaan ei voi tietää milloin on viimeinen hetki lemmikin kanssa. Jonkun pienen hautakiven tai muistolaatan aion teettää.
 
Onko muilla käynnyt niin että kissasta on tullut vuosien mittaan nirsompi ruuan suhteen? alku vuosina toi oma söi siis aivan kaiken, ei nirsoillu mistään ja nyt kun ikää alkaa olemaan 7v niin ei maistu enää entiset suosikit alkuunkaan ja muutenkin tuntuu valikoivan aika paljon mikä kelpaa ja mikä ei.

Yksi mikä (ainakin teoriassa) auttaa tuohon on jo nurempana tarjota kissalle useita erilaisia märkä (sekä kuiva) ruokia.
Täällä on tällä hetkellä seuraavat käytössä:
- Latz "As good as it looks" mitä saavat eniten syödäkseen: Latz As good as it looks Pouches 44 x 85 g | zooplus.fi
- Rosie's Farm Adult: Rosie's Farm Adult 6 x 400 g | zooplus.fi (aloitettiin pienemmillä 100g purkeilla ja katsottiin pitävätkö, kun pitivät ostettiin noita 400g purkkeja eli aloitettiin tällä: Rosie's Farm Adult 16 x 100 g | zooplus.fi mix missä 4 eri makua)
- Catessy rasiat (lajitelma 32x100g): Catessy rasiat lajitelma 32 x 100 g | zooplus.fi
- Wild Freedom Adult (kokeilupakkaus, monta makua 6x400g) Wild Freedom Adult -kokeilupakkaus, monta makua | zooplus.fi

Harkinnassa seuraavaksi "yllätykseksi" on nuo Feringe ruuat missä ei ole paha hinta mutta hieman miettinyt kun on kasviksia ja yrttejä: Tuotehaku - Etsi tuotteita


Noista märkäruuista. Ihan halvimpia "K-kaupan" versioita välttäisin missä on ties mitä viljaa ja hedelmää seassa.
Myös huomannut että ainakin täällä jos tarjoaa liemessä se liemi litkitään pois ja loppu sitten jää odottamaan, mutta jos on hyytelössä se maistuu paljon paremmin ja tulee syötyä.
 
Onko muilla käynnyt niin että kissasta on tullut vuosien mittaan nirsompi ruuan suhteen? alku vuosina toi oma söi siis aivan kaiken, ei nirsoillu mistään ja nyt kun ikää alkaa olemaan 7v niin ei maistu enää entiset suosikit alkuunkaan ja muutenkin tuntuu valikoivan aika paljon mikä kelpaa ja mikä ei.

Kyllä ne suosikkiruuatkin tahtoo jossain vaiheessa alkaa maistua puulle, eli kannattaa vaan sitkeästi kokeilla välillä muita merkkejä, vaihtaa purkkiruoka annospusseihin ja pateisiin jne. tai mennä hetki lihapainotteisella kotiruualla tms.

Vanhemman kissan kanssa (7+) on aina syytä huomioida myös mahdollinen hammaskipu syömättömyyden ja nirsoilun taustalla. Kyllä kissan elämänkaaren aikana saa yleensä ainakin kahdesti käydä eläinlääkärillä poistamassa hammaskivet ja mahdolliset "sulaneet" hampaat, tulehdukset ym.
 
Vanhemman kissan kanssa (7+) on aina syytä huomioida myös mahdollinen hammaskipu syömättömyyden ja nirsoilun taustalla. Kyllä kissan elämänkaaren aikana saa yleensä ainakin kahdesti käydä eläinlääkärillä poistamassa hammaskivet ja mahdolliset "sulaneet" hampaat, tulehdukset ym.

Juu tämä on tehty, ei kisulla ole kuin enää kulmurit ja etuhampaat niiden välissä muut on poistettu. Muijalla on parivuotias kissa jolta kanssa jo jouduttu poistamaan suuri määrä hampaita. Tämä on hyvin yleistä kissuilla ja jo nuorillakin voi olla hammasoireita
 
Juu tämä on tehty, ei kisulla ole kuin enää kulmurit ja etuhampaat niiden välissä muut on poistettu. Muijalla on parivuotias kissa jolta kanssa jo jouduttu poistamaan suuri määrä hampaita. Tämä on hyvin yleistä kissuilla ja jo nuorillakin voi olla hammasoireita

Vaikeuksia tulee hampaiden terveyden kanssa noista kissojen ravintoasioista. Kissojen nirsous vielä vaikeuttaa asiaa, jos kissa ei tykkää syödä esimerkiksi muuta kuin sokereita sisältäviä pussiruokia. Vaihtoehtoja teolliselle eläinrehulle ei loppujen lopuksi ole kovin paljoa ellei sitten siirry täysin raakaruokintaan, mutta sekään ei ole kaikkien kissojen juttu ja vaikka olisikin, niin se vaatii vaivannäköä huolehtia riittävästi muiden ravintoaineiden saannista. Annospusseilla ja pateilla mennään meillä. Joskus raakaa nautaa ja kanaa, mutta sitäkään ei voi enää pienentämättä antaa kissalle hampaiden vuoksi. Meidän perheen tällä hetkellä ainoalta 11-vuotiaalaalta kissalta poistettiin juuri 7 hammasta. Hammashygieniasta on kyllä yritetty huolehtia syöttämällä välillä naudan suikaleita raakana sekä harjaamalla hampaita, mutta se harjaus on osoittautunut kyllä äärimmäisen vaikeaksi toteuttaa. Kissat on erilaisia. Toiset vaan pötköttää rentona ja toiset kiemurtelee irti otteesta paniikissa vaikka mitä yrittää.
 
Onko muilla käynnyt niin että kissasta on tullut vuosien mittaan nirsompi ruuan suhteen? alku vuosina toi oma söi siis aivan kaiken, ei nirsoillu mistään ja nyt kun ikää alkaa olemaan 7v niin ei maistu enää entiset suosikit alkuunkaan ja muutenkin tuntuu valikoivan aika paljon mikä kelpaa ja mikä ei.
Meillä nuoremmalle kävi noin. Ihan pienenä kelpasi melkein kaikki ja sitten yhtäkkiä alkoi hillitön kranttuilu. Nyt kun ikää on 9v niin on neidillä kai pää pehmennyt kun jo parin merkin eväät kelpaavat.
 
Missäs sitä oikeen ollaan!?
IMG_20230520_200602411.jpg
IMG-20230520-WA0013.jpg
Päästettiin kisut vähän käymään ulkona, Sisusta ei oikeen saa kuvaa ku meno on aika kovaa, Penni sentään välillä on kuvauksellinen.
Sisun ilmeestä voi päätellä mikä hällä meno.
Ps. Seurattiin molempia kumpainenkin.
 
hesy.fi sanoi:
Hellettä ja hikeä pukkaa – mutta jälkimmäistä lähinnä ihmisille. Lemmikit eivät pysty hikoilemaan samalla tavalla kuin ihmiset, mikä hankaloittaa niiden lämmönsäätelyä lämpimillä ilmoilla.

hesy.fi sanoi:
Salakavala lämpöhalvaus

Lämpöhalvauksen ensioireista kärsivät koirat ja kissat läähättävät hyvin raskaasti, voivat kuolata ja niiden olo vaikuttaa vaikealta. Pienlemmikit, kuten kanit ja marsut, voivat vaikuttaa nuutuneilta ja hengittävät lyhyin, terävin henkäyksin. Siirrä oireileva lemmikki välittömästi viileään ja varjoisaan sisätilaan. Eläimen päälle tulee laittaa kosteita, viileitä pyyhkeitä. Koiran tassut, vatsanalusen ja korvalehdet voi valella viileällä (ei kylmällä) vedellä. Eläimelle voi tarjota pieniä määriä viileää vettä. Ensiavun jälkeen lemmikki on vietävä eläinlääkärille tarkastettavaksi – siinäkin tapauksessa, että eläin vaikuttaa toipuneen entiselleen. Lämpöhalvaus on pahimmillaan hengenvaarallinen tila.


Kannattaa lukaista. :thumbsup: Taitaa taas alkaa kuukausien tukala helle.

Mainitsen omasta elämästäni kissojen kanssa, että niiden välillä voi olla suuria eroja lämmön siedossa.
Kun viimeksi muutin, kissat jäivät lähes tyhjään makkariin odottamaan kun kaikkea muuta roudattiin autoon. Kun lähdettiin viemään tavaroita uuteen asuntoon, kisut jäivät makkariin ihan tarkoituksella, ettei tarvitse (enempää) hermostuksissa vaellella tyhjässä kämpässä (tämä oli virhe). Lisäksi nykyään haluan aina edes suurinpiirtein tavarat paikalleen uudessa asunnossa ennen kissojen tuomista, jottei tule sotaa uudessa kodissa kun reviirit menee uusiksi.* Tässä kesti aikaa, ja toinen kissoistani oli hieman heikon näköinen kun lopulta haettiin, vielä kuumaan autoon. Äkkiä kaikki mahdollinen viilennys päälle. Kotiin päästessä näytti jo paremmalta. Tämä kisu ei ollut yhtään tyypillinen lämmöstä pitävä, päinvastoin. Viileät illat sylissäni parvekkeella keväällä ja syksyllä, joskus talvellakin, oli parasta hänelle. Kuumat kesät inhottavia.

*
Aikoinaan ensimmäinen muutto silloisten 3 kissan kanssa, tein kaikki aloittelijan virheet. Tuotiin kissat suoraan kaiken muuton sekasotkun keskelle. Sitten enempää ajattelematta, avasin kuljetuskoppien ovet, ja lähes heti syttyi järkyttävä sota. Täysin tuttujen kissojen välillä siis, mutta kun vieras paikka, jokainen kissa tutustumaan yhtäaikaa vieraaseen asuntoon yms. meidän palvelijoiden ääliöintiä:facepalm:. En enää muista kuinka monta viikkoa kesti rauhoitella. Olen tästä varmaan joskus kertonut. Tällöin tuli mm. Feliway ensimmäisen kerran tutuksi. Mainio tuote. En ole enää koskaan uudelleen tuollaista hölmöily-muuttoa tehnyt, eikä koskaan ole enää ollut tappelujakaan.

Nyt joku mainitsee ettei meidän kisut. Ei varmaan niin. Kisuissa on kuitenkin eroja. Nämä olivat hyvin vilkkaita ja joka paikan höyliä abyja ja somalikissoja (esim. jotkut räkkärit eivät välttämättä edes tunnu huomaavan koko muuttoa;)). Ja se riittää että yksi vetää kunnolla herneet nenään, muut sitten voi osallistua. :rofl:

Ja kuten em. linkin ohjeessa mainitaan, voi olla joskus tarpeen siirtää lemmikki itse viileämpään (esim. viedä pois/estää suora auringonpaiste) vaikka näyttäisi itse viihtyvän. Lämpöhalvaus on salakavala.
 
WhatsApp Image 2023-06-16 at 15.27.23.jpeg
Mutsi vanha kissa, nykään vaarin kissa. 16v taita olla mittarissa nykyään. Kiipee vielä parvekeesta ylös ja alas.

Meillä alko vanhin kissat muutta mummi ja vaarin luo kun heidän kissa kuoli. Ehkä sen takia kun tuli nuoremat kattit meille niin vanha halusi oma rauhaa niin muutivat pois.
 
Tässä mun asunnon lähettyvillä oli jo pitkään pyörinyt uroskissa jonka omistajaa ei tiedetty. Viime talven hän oli majaillut erään ok-talon kivijalassa. Toukokuun puolivälissä oli alkanut luottamaan muhun sen verran, että sain nostettua hänet kantokoppaan ja vietyä Turun kaupungin eläinhoitolaan.

Omistajaa ei edelleenkään löytynyt ja katti siirtyi Tesyn hallintaan toukokuun lopussa. Hänet leikattiin, sirutettiin, rokotettiin yms. ja mä päätin adoptoida hänet.

Tervetuloa kotiin Kuisma.
1688147101262.png
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 100
Viestejä
4 501 819
Jäsenet
74 329
Uusin jäsen
Bopperhopper

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom