Kissat, nuo universumin hallitsijat ja ihanat karvapallerot

[Wonder]

Täälä uusi tulokas, vanha on ollu n. 8-9 vuotta musta maatiais kissa. Eli ollu sen aikaan ilman seuraa. nyt uusi joku Siperian kissa+jotai seinään törmännyttä englasmannia. Ihan jees, vaikka minä ne kakat kerään/ruokin. huomenna klo 2000 tulee viikko. ei ollu vielä, ko murinaa; sekä sähinää. Ruoka kupille jopa eksyvät samaa aikaan.Vanha kissa mietti n. 3.sek mitä tekee-, sit sano mur .. pistin tyhjää raksu kippoon märkäruokaa, ko oli pussi kädessä. Tää uusitulokas syö ihan uskomattoman määrän.. 5kk ja 2,6 Kg tiedän joo paljon tulee painamaan... PS: Molemmat narttuja, käy/syö samalla astialla. Oli aluksi eri astiat, naapurin ruoat parempia.

Ite olen veikannu ens viikolla paineja. pur pur

Vaalea Siri 5kk, tumma Lilli kohta 18V "Siri tuo kaljaa",valot pois; avaa ovi. Mä en paljoo noista Kooklen automateista välitä .

Siri tulokas koolas rosterisen viemärinkanne pois paikaltaan. Odotti, milloin tulee rottia viemäristä

 

[pappatech]

Näkyy olevan suuria eroja, miten ja mitä safkaa mikäkin kissa vetää. Toi meidän pienempi vetäis varmaan painonsa verran märkäruokaa yhdeltä istumalta, jos antais. Sit tekee semmoisia oman jalkansa kokoisia pskoja.

Isompi kissa taas elää 80-90 pinnaa kuivamuonalla ja käy välillä lipomassa omista tai toisten märkäruoista nesteet. Isompi vetäis taas maitoa niin paljon kuin antais, mutta pitää varmaan nyt vähän rajoittaa, kun taitaa käydä vähän mahaan. Oon ollu vähän turhan höveli, kun on ollu aina maukumassa, kun ite menny keittiöön.

Laktoositonta tai kissojen omia kuppimaitoja toki vaan annettu, eikä normimaitoa.

 

[Wonder]

Täälä alkaa tapahtumaa. Viikko menny, ko pentu narttu tuli taloon vanhan piian kaveriksi. Molemmat antanut pehmeät tassupäivää nenään/massuun

 

[Super Hessu]

Sirutettu Lutu-kissa vietiin mökkipihasta keskellä päivää - eläinlääkäri lopetti omistajan tietämättä

Omistaja on tehnyt tapauksesta rikosilmoituksen ja poliisi selvittää asiaa.

www.iltalehti.fi

Vantaalaisen Aki Roivasen 13-vuotias uroskissa Lutu vietiin mökin pihasta eläinlääkäriin lopetettavaksi sillä aikaa, kun Roivanen oli kulman takana lounaalla. Roivanen ei vielä tiedä,
millä perusteella lemmikkikissan lopetuspäätös tehtiin, mutta nyt asiaa selvittää hänen lisäkseen myös poliisi.

Tapahtumat saivat alkunsa iltapäivällä 8. elokuuta, kun tuntematon henkilö tuli Roivasen Pohjois-Savossa sijaitsevan vapaa-ajanasunnon pihaan ja lähestyi Lutu-kissaa.
Huononäköinen ja kesy kissaherra antoi vieraan lähestyä ja ottaa itsensä syliin, ja niin kissa päätyi henkilön mukaan kohti paikallista eläinlääkärin vastaanottoa.

Lounaan syötyään Roivanen havaitsi tonttinsa rajalla tuntemattoman henkilön kissaloukun kanssa ja kävi kysymässä, millä asialla tämä on. Nainen kertoi laittaneensa
Roivaselle viestiä sosiaalisessa mediassa kertoakseen, että hänen pihastaan oli otettu kiinni tiine tyttökissa, joka oli toimitettu paikalliseen eläinlääkäriin.
Nainen toimi yhdessä toisen henkilön kanssa.

Alueella, Roivasen naapuritontilla, on hänen mukaansa villikissoja. Roivanen arvelee, että kenties kaksi kissoja loukuttanutta henkilöä on pyrkinyt saamaan kiinni niitä.
Lutu ei millään mittarilla ollut villikissa.

Eläinlääkäri lopetti

Saatuaan tiedon kissan olinpaikasta, Roivanen lähti eläinlääkäriin hakemaan kissaa kotiin. Kissa oli kuitenkin ehditty jo lopettaa. Eläinlääkäri oli vielä paikalla,
ja Roivanen pääsi tunnistamaan oman lemmikkikissansa.

Roivasen pihalla on valvontakamera, joka liikettä havaitessaan ottaa valokuvia pihan tapahtumista ja lähettää ne pienellä viiveellä Roivasen matkapuhelimeen.
Näistä kuvista Roivanen huomasi, että napattu kissa oli hänen lemmikkinsä. Kuvista selviää myös, että pihalle tunkeutunut henkilö otti kissan kiinni lähestymällä tätä takaapäin ja nappaamalla syliin.
Roivasta tämä ällistyttää.

– Villikissa lähtee karkuun, kun sitä yrittää lähestyä. Ei niitä oteta tuolla tavoin kiinni!

Roivanen kertoo Lutun olleen ihmisrakas lemmikki, joka antoi vieraidenkin tulla lähelle. Huononäköisenä se ei poistunut kauas omalta kuistilta ja Roivanen kertoo kissan pysyneen
poikkeuksetta omassa pihassa. Jo kissan kesyys, hoidettu turkki ja kiltteys olisi pitänyt olla kiinniottajalle ja viimeistään eläinlääkärille merkki siitä, ettei kyseessä ole villikissa.

Sirussa tiedot

Toinen asia, mitä Roivanen ei voi ymmärtää, on eläinlääkärin pikaisesti tekemä lopettamispäätös. Lutu-kissa oli kastroitu ja sirutettu. Sen nahan alle on siis asetettu pieni lukulaitteella
luettava tunnistesiru, jonka avulla saa selvitettyä tiedot kissasta ja sen omistajasta. Eläinlääkäreillä on sirunlukijat, joilla sirun voi lukea eläimen niskasta. Sirun avulla olisi selvinnyt
kyseessä olevan Roivasen kissa.

– Eläinlääkäri kertoi luulleensa kissan olevan tiine villikissa. Lutu oli kastroitu ragamuffin-rotuinen poikakissa, Roivanen sanoo.

Pihalle tunkeutuneet henkilöt ottivat Lutu-kissan kiinni samaan aikaan, kun Roivanen oli pihan toisella puolen syömässä.

– Ovi oli auki, auto pihassa ja radio oli päällä. Oli selvää, että talossa ollaan kotona, Roivanen sanoo ja ihmettelee, miksi häneltä ei kysytty kissasta ennen sen kiinniottoa.

Roivanen ei vielä ole saanut eläinlääkäriltä kirjallista dokumenttia kissan lopettamisesta, vaan on kuullut lopettamispäätökseen johtaneesta väärinkäsityksestä keskusteltuaan asiasta
eläinlääkärin kanssa. Papereita hän odottaa vielä. Tapauksesta on tehty rikosilmoitus, jota poliisi selvittää.

Iltalehti on saanut nähtäväkseen viestinvaihtoa Roivasen ja alueen valvontaeläinlääkärin välillä, mutta ei useista yrityksistä huolimatta tavoittanut valvontaeläinlääkäriä kommentoimaan tapausta.

Melko röyhkeää viedä toisen lemmikki pihasta lopetettavaksi. Voiko eläinlääkäriin vaan kävellä esim. kissa kainalossa ja vaatia sen lopettamista?
Ei tarkisteta sirua, tarkistetaanko edes eläimen tuoneen henkilöllisyys? Miten eläinlääkäri voi luulla kissan olevan tiine villikissa, jos se todellisuudessa on kastroitu ragamuffin-rotuinen poikakissa??
On kyllä erikoinen tapaus.. Toivottavasti oikeus toteutuu.

 

[AHPU]

Sirutettu Lutu-kissa vietiin mökkipihasta keskellä päivää - eläinlääkäri lopetti omistajan tietämättä

Omistaja on tehnyt tapauksesta rikosilmoituksen ja poliisi selvittää asiaa.

www.iltalehti.fi

Melko röyhkeää viedä toisen lemmikki pihasta lopetettavaksi. Voiko eläinlääkäriin vaan kävellä esim. kissa kainalossa ja vaatia sen lopettamista?
Ei tarkisteta sirua, tarkistetaanko edes eläimen tuoneen henkilöllisyys? Miten eläinlääkäri voi luulla kissan olevan tiine villikissa, jos se todellisuudessa on kastroitu ragamuffin-rotuinen poikakissa??
On kyllä erikoinen tapaus.. Toivottavasti oikeus toteutuu.

Nyt on kyllä niin pätevän tuntuinen eläinlääkäri että toivottavasti saa kaiken mahdollisen paskan niskaansa, ja vielä helvetin kauan...
Ja toivottavasti se kissavaras saa myös "isän kädestä" sen verran että pysyy toisten pihoilta jatkossa poissa

 

[Sally_Spectra]

Toivottavasti tuo eläinlääkäri ei toimi virassaan enää sekunttiaan.

 

[TurbinoZ100000]

Täällä pennut kasvaa, nimeksi tulivat Pora, Viila ja Moukari. Moukarilla epäillään vielä cerebellar hypoplasiaa, liikkuminen vieläkin kömpelöä ja vahvasti sisaruksia jäljessä. Koko ajan se pikkuisen paranee niin kyl tuosta varmaan ihan kelpo kissa vielä tulee.

Pora ja Moukari tappelurinki:


Viila on häpeilemätön sylikissa:

 

[DarkkiFIN]

Sirutettu Lutu-kissa vietiin mökkipihasta keskellä päivää - eläinlääkäri lopetti omistajan tietämättä

Omistaja on tehnyt tapauksesta rikosilmoituksen ja poliisi selvittää asiaa.

www.iltalehti.fi

Melko röyhkeää viedä toisen lemmikki pihasta lopetettavaksi. Voiko eläinlääkäriin vaan kävellä esim. kissa kainalossa ja vaatia sen lopettamista?
Ei tarkisteta sirua, tarkistetaanko edes eläimen tuoneen henkilöllisyys? Miten eläinlääkäri voi luulla kissan olevan tiine villikissa, jos se todellisuudessa on kastroitu ragamuffin-rotuinen poikakissa??
On kyllä erikoinen tapaus.. Toivottavasti oikeus toteutuu.

Jumalauta mitä toimintaa eläinlääkäriltä. Taitaa toi tohtori olla niitä kun ei kissoista pidä, tääläkin kulmilla oli aikanaan yksi tohtori joka olisi kovasti halunnut aina kissat lopettaa. Ihan sama mikä kissaa vaivasi. Kerran omaa kissaa sillä käytin ja ukko sano että ei mitään oo tehtävissä ja piikkiä pitäis antaa. En uskonu äijän lätinää, niin käytin sitten toisella tohtorilla, sieltä sai muistaakseni kipu piikin ja reseptin lääkkeisiin. Kissa oli kun uus parin päivän päästä ja eli vielä reilun 10v.

Jotkut noista eläinlääkäreistä vaan ei ihan kaikista elikoista välitä, etenkään täälä syrjä kylillä. Toivottavasti sekä tohtori että kissan kiiniottaja saa kunnolla sanktioita prkle.

 

[maninthemoon]

Jos sellaisessa ketjussa kuin evidencia käytätte eläimiänne ja tulee lopetus ehdotus, niin kannattaa käyttää toisessa ihan varmuuden varalle. Mitä asiaa kuulostella, niin ilmeisesti useammalla ollut tätä samaa kokemusta.

Meilläkään ei olisi enää koiraa, jos oltaisiin kuunneltu tämän ketjun "vinkkiä".

Edit. Kaikista muista ollaan saatu kotiin hoitovälineitä mitä on ollut tarvis, jotta edesautetaan paranemista. Oli kyse sitten kissoista tai koirista.
Tosta paskalafkasta ei saanut mitään.

 

[DarkkiFIN]

Vähä eilen jyris, mut eipä Jönssiä paljoa näyttäny hetkauttavan.

ja Dille summas aamulla mun fiiliksen. Maanantai..

 

[TurbinoZ100000]

On nämä pari minuuttia päivässä ihan söpöjä mutta noin muuten olla päästy vaiheeseen jossa on pakko miettiä minkä vitun takia kukaan haluaisi kissanpennun. Hirvee saatanan sähläys koko ajan käynnissä ja 60 neulanterävää kynttä reidessä kiinni.

 

[Mawerick]

Isännän kyljessä pitää olla kiinni.

 

[neko]

Siinähän se on paras paikka kissalla, välittävän ihmisen vieressä.

 

[Very old sniper]

Pitää nyt tunnustaa olevani myös kissan orja.....


Vajaa 2 vuotta sitten (toki vaimon kanssa pidempään mietitty 24/7 orjaksi ryhtymistä, kun naapurin katti käy vain satunnaisesti nukkumassa ja syömässä herkkuja rapsutuksista puhumattakaan) erään työtehtävän toimesta näin löytöeläintalon yösäilössä kissan rääpäleen, joka jäi kummittelemaan verkkokalvolle.

Meni muutama viikko ja jouduin käymään löytöeläintalossa x-asian takia ja tuli kysyttyä samalla näkemäni katin kohtaloa. Oli heillä edelleen hoidossa, mutta ongelmia terveyden kanssa.

Pääsin kattia kuitenkin katsomaan takatilaan ja jotenkin se yhteys syntyi. Kerroin, ettei meillä ole naapurikatin lisäksi kokemusta kissoista, mutta elinolosuhteet (sisäkissana) on varmasti hyvät ja talous lääkärikuluihin ei tuota myöskään ongelmia.

Keskusteltiin myös vastaavan kanssa ja lupasivat miettiä asiaa.

Meni pari viikkoa ja soittivat, että olenko vielä kiinnostunut katista ja ilmoitin olevamme.

Kertoivat katilla olevan suolisto-ongelmia ja oksentaa aina ruokansa, sekä paino ei nouse.

Viikko siitä, hain katin rääpäleen meille kotiin (paino oli reilusti alle 3kg uroskissalla) ja ensimmäisessä ruokinnassa (minkä tietysti oksensi hetken kuluttua) huomasin hänen hotkivan ruokaa. Aloimme annostelemaan ruokaa pienissä annoksissa ja "yllätys" oksentelu loppui, eli ei ne löytöeläintalossa aina osaa oikein hoitaa....,

Nyt vajaan 2 vuoden jälkeen paino on normaali(?) 5 kg. ja katti kotiutunut hyvin, vaikka meillä on edelleen ruokaongelma nirsoilun takia.

Kehrää usein ja välillä hakee sylistä huomiota/rakkautta. Nykyään on aina ovella vastassa kotiin tultaessa ja vaimon kanssa samalla ovenavauksella, haluaa ensin minun syliin.

Naapurikatille irvailee ikkunan takaa, kun naapurikatti sai porttikiellon sisälle pikkuherran (=lue kuninkaan) saapuessa meidän tontille.

Kaikki siis kuitenkin hyvin uuden asukkaan tullessa, mutta varmaan joudun kyselemään neuvoa ainakin tuohon syömisen ongelmaan, mutta nyt mennään Herran kanssa laittamaan sauna tulille.

 

[Awelonian]

Kannattaa ostaa sellainen ahmimisestoalusta. En nyt sen oikeaa nimeä muista, mutta muovinen ja urainen/nypytetty alusta jossa kissa joutuu näkemään vaivaa syödäkseen. Meillä toiminut tosi hyvin, koska yksi välillä ahmii liikaa.

 

[TurbinoZ100000]

Kannattaa ostaa sellainen ahmimisestoalusta. En nyt sen oikeaa nimeä muista, mutta muovinen ja urainen/nypytetty alusta jossa kissa joutuu näkemään vaivaa syödäkseen. Meillä toiminut tosi hyvin, koska yksi välillä ahmii liikaa.

Noi on kyl hyviä kun kissa saa samalla virikkeellistä toimintaa. Meillä oli joskus kissa laihiksella niin tarjottiin Satiety nappulat tuommoisesta, kyl se läski jaksoi siinä vartin ähistä että sai annoksen kiskottua.

 

[Hyrava]

Noi on kyl hyviä kun kissa saa samalla virikkeellistä toimintaa. Meillä oli joskus kissa laihiksella niin tarjottiin Satiety nappulat tuommoisesta, kyl se läski jaksoi siinä vartin ähistä että sai annoksen kiskottua.

Meillä kissat on vissiin liian fiksuja tuollaisiin, jos on joku alusta jossa on nyppylöitä tai koloja niin nuo hetken tuumailtuaan tajuavat kääntää koko höskän katolleen ja syövät herkut sitten lattialta tai jonkun pallon kanssa mistä pitäisi pyörittelemällä tippua raksuja niin nuo penteleet osaavat avata sen täyttökorkin ja tyhjentävät pallon sitä kautta

 

[mikkelson]

Meillä kanssa kissa söi raksut hotkimalla niin ollaan annettu sellasesta ahmimisenestokupista sitten. Sen kanssa menee saman verran aikaa mitä muut kissat syö normaalisti eli aivan sopiva aika.

 

[Taneli-]

Meillä on käytössä tälläinen:

Trixie Cat Activity Tunnel Feeder | zooplus.fi

Nyt Trixie Cat Activity Tunnel Feeder edullisesti zooplussalta ✓ Ilmainen toimitus yli 49€ tilauksille ✓ Laaja valikoima ja nopea toimitus!

www.zooplus.fi

Missä on aina ropsuja ja 2 kissaa osaa käyttää sitä kyllä. Märkäruokaa annetaan 2x päivässä (85-100g per päivä, neljännes siitä per kissa kun on ruoka-aika).

Yritettiin tätä:

Catit Design Senses Labyrinth | zooplus.fi

Nyt Catit Design Senses Labyrinth edullisesti zooplussalta ✓ Ilmainen toimitus yli 49€ tilauksille ✓ Laaja valikoima ja nopea toimitus!

www.zooplus.fi

Mutta vanhempi kissa ei oikein oppinut syömään siitä niin otettiin pois (ei haluta kiusata niitä kuitenkaan, eli molempien pitää pystyä syömään kaikista kipoista)

 

[Very old sniper]

Kiitos useista vastauksistanne.

Kirjoitin ehkä hieman epäselvästi, eli silloin alussa meillä hotki märkäruokaa ja oksensi hetken kuluttua (löytöeläintalossa saanut vain Euganuban raksuja, mitä ei meillä enää kuitenkaan halunnut syödä, vaikka saatiin pussillinen kattia noutaessa). Onneksi ymmärsi kuitenkin nopeasti, ettei ruokaa tarvitse hotkia, sitä varmasti riittää.

Nyt lähinnä pieni ongelma on ollut ruuan ronkeloimisessa. Yritetty tarjota eri märkäruokia halvasta kalliiseen, mutta ei maistu. Joistakin nuolee vain kastikkeen/liman. (Syömättä jääneet avaamattomat, toimitettiin toki hyötykäyttöön eläinsuojeluyhdistykselle).

Olisikohan saanut oksentelusta jonkun trauman ja siksi välttää nykyään märkäruokaa?

Syö toki Coshidan Cat snack tahnaa, Miamor Cat cream tahnaa, raksuja eri valmistajalta sekä herkkuna riistalihaa (kun pilkkoo vain tosi pieniksi paloiksi, kaupan nautalihalle nyrpistää nenää, jopa jauhelihalle). Vettä ei aluksi oikein osannut juoda, kuin tiskipöydältä "lätäkköä" nuollen (mikä meidän mielestä ei hyvä asia, jos sattuu lätäkössä olemaan esim. tiskiainetta). Nyt toki juo mielestämme normaalisti, kun piilotettiin ympäri taloa soppalautasia raikkaalla vedellä. Tosin välillä käyttää lautasia tassujen pesuvetenä, eli läträä vettä tassulla ja saattaa satunnaisesti nuolla vettä tassusta jopa hiekkavadilta tullessaan. Juo toki nykyään myös normaaliin tapaan, kunhan vesiastia on laaja-alainen (herralla on tosi pitkät viikset naapurin kattiin verrattuna joten ei siksi ehkä tykkää juoda vettä pienestä kupista?).

Olemme käyttäneet eläinlääkärillä, missä tarkistettu kunto, hampaat, terveys ja annettu tarvittavat rokotukset. Puhtaat paperit, eli reipas ja hyvävointinen katti nykyään. Lääkäri epäili, että vieroitettu liian aikaisin emästä ja sen takia outoja tapoja.

Lääkäri ei sanonut mitään ruokavaliosta, joten kai nuo eväät, mitä suostuu syömään, on riittävät antamaan tarvittavat energiat aktiiviselle ja uteliaalle katille.


Kaiken pitäisi olla siis hyvin, vaikka olemme hieman huolisamme hänen mahdollisista puutoksista rajatusta ruokavaliosta johtuen. Riistaa saa toki aina mahdollisuuden mukaan (mekin tykätään riistasta yhtä paljon), mutta ei voida kuitenkaan joka päivä sitä tarjota.


Vielä lopuksi, en aluksi uskonut vaimon puhetta kissan antavan iloa minulle mm. metsästäjänä näin paljon, mitä kyseinen karvakasa on näiden 2 vuoden aikana minulle antanut, vaikka alussa meille tullessaan oli pelkkää luuta ja karvaa (ei jaksanut edes hypätä keittiön penkille, nyt 2 vuoden jälkeen hyppää kevyesti korkeammalle keittiön tasolle). Yhdessä olemme oppineet paljon asioita ja opin katin orjana viikottain lisää yhteisestä elosta. Nykyään ollaan bestiksiä ja vaimokin jäänyt toiseksi....

Koiraakin aluksi mietitiin, mutta epäsäännöllinen työ ei olisi koiralle ollut mukavaa. Kissa pärjää hyvin (taitaa nukkua suurimman osan ajasta poissaollessamme ja/tai tekee jotain jäynää meille omaksi iloksi), kun esim. vessa aina hänellä käytössä ja ei ole niin riippuvainen ihmisistä, kuin koira.

Päivääkään en vaihtaisi pois, vaikka välillä saadaankin harmaita hiuksia katin säätämisestä/soosaamisesta (nahkasohvakin sai aluksi kovaa kyytiä, nyt onneksi enää raapimispuu, matot ja raapimiseen/kiipeilyyn Herraa varten tehty seinä) lääkärikuluista puhumattakaan, jotka on olleet toistaiseksi maltilliset. Herraa tosin hatuttaa aina pitkä autokyyti isossa 2 kissan kopassa voimakkaasti naukuen.

Vanha nahkasohva jäi kuitenkin henkiin alun raatelun jäljiltä ja tykätään nykyään katsoa välillä yhdessä televisiosta Snookkeria sohvalla katin kanssa vierekkäin (minä rapsutan ja Hän kehrää....).

Minusta erikoista on, että Herra Katti ei vieroksu aseöljyn hajua (omaan nenään haisee pahalle) ja on joskus pöydänkulmalla uteliaana katsomassa aseen puhdistusta. Mieltääkö hajun riistaan vai onko normaalia kissojen salaperäisyyttä....


Mielestäni olemme tehneet kissan eduksi parhaamme ja näin amatöörinä saa toki jakaa vinkkejä vielä parempaan yhteiseloon.....

 

[Siitoimenpeku]

Kiitos useista vastauksistanne.

Kirjoitin ehkä hieman epäselvästi, eli silloin alussa meillä hotki märkäruokaa ja oksensi hetken kuluttua (löytöeläintalossa saanut vain Euganuban raksuja, mitä ei meillä enää kuitenkaan halunnut syödä, vaikka saatiin pussillinen kattia noutaessa). Onneksi ymmärsi kuitenkin nopeasti, ettei ruokaa tarvitse hotkia, sitä varmasti riittää.

Nyt lähinnä pieni ongelma on ollut ruuan ronkeloimisessa. Yritetty tarjota eri märkäruokia halvasta kalliiseen, mutta ei maistu. Joistakin nuolee vain kastikkeen/liman. (Syömättä jääneet avaamattomat, toimitettiin toki hyötykäyttöön eläinsuojeluyhdistykselle).

Olisikohan saanut oksentelusta jonkun trauman ja siksi välttää nykyään märkäruokaa?

Syö toki Coshidan Cat snack tahnaa, Miamor Cat cream tahnaa, raksuja eri valmistajalta sekä herkkuna riistalihaa (kun pilkkoo vain tosi pieniksi paloiksi, kaupan nautalihalle nyrpistää nenää, jopa jauhelihalle). Vettä ei aluksi oikein osannut juoda, kuin tiskipöydältä "lätäkköä" nuollen (mikä meidän mielestä ei hyvä asia, jos sattuu lätäkössä olemaan esim. tiskiainetta). Nyt toki juo mielestämme normaalisti, kun piilotettiin ympäri taloa soppalautasia raikkaalla vedellä. Tosin välillä käyttää lautasia tassujen pesuvetenä, eli läträä vettä tassulla ja saattaa satunnaisesti nuolla vettä tassusta jopa hiekkavadilta tullessaan. Juo toki nykyään myös normaaliin tapaan, kunhan vesiastia on laaja-alainen (herralla on tosi pitkät viikset naapurin kattiin verrattuna joten ei siksi ehkä tykkää juoda vettä pienestä kupista?).

Olemme käyttäneet eläinlääkärillä, missä tarkistettu kunto, hampaat, terveys ja annettu tarvittavat rokotukset. Puhtaat paperit, eli reipas ja hyvävointinen katti nykyään. Lääkäri epäili, että vieroitettu liian aikaisin emästä ja sen takia outoja tapoja.

Lääkäri ei sanonut mitään ruokavaliosta, joten kai nuo eväät, mitä suostuu syömään, on riittävät antamaan tarvittavat energiat aktiiviselle ja uteliaalle katille.


Kaiken pitäisi olla siis hyvin, vaikka olemme hieman huolisamme hänen mahdollisista puutoksista rajatusta ruokavaliosta johtuen. Riistaa saa toki aina mahdollisuuden mukaan (mekin tykätään riistasta yhtä paljon), mutta ei voida kuitenkaan joka päivä sitä tarjota.


Vielä lopuksi, en aluksi uskonut vaimon puhetta kissan antavan iloa minulle mm. metsästäjänä näin paljon, mitä kyseinen karvakasa on näiden 2 vuoden aikana minulle antanut, vaikka alussa meille tullessaan oli pelkkää luuta ja karvaa (ei jaksanut edes hypätä keittiön penkille, nyt 2 vuoden jälkeen hyppää kevyesti korkeammalle keittiön tasolle). Yhdessä olemme oppineet paljon asioita ja opin katin orjana viikottain lisää yhteisestä elosta. Nykyään ollaan bestiksiä ja vaimokin jäänyt toiseksi....

Koiraakin aluksi mietitiin, mutta epäsäännöllinen työ ei olisi koiralle ollut mukavaa. Kissa pärjää hyvin (taitaa nukkua suurimman osan ajasta poissaollessamme ja/tai tekee jotain jäynää meille omaksi iloksi), kun esim. vessa aina hänellä käytössä ja ei ole niin riippuvainen ihmisistä, kuin koira.

Päivääkään en vaihtaisi pois, vaikka välillä saadaankin harmaita hiuksia katin säätämisestä/soosaamisesta (nahkasohvakin sai aluksi kovaa kyytiä, nyt onneksi enää raapimispuu, matot ja raapimiseen/kiipeilyyn Herraa varten tehty seinä) lääkärikuluista puhumattakaan, jotka on olleet toistaiseksi maltilliset. Herraa tosin hatuttaa aina pitkä autokyyti isossa 2 kissan kopassa voimakkaasti naukuen.

Vanha nahkasohva jäi kuitenkin henkiin alun raatelun jäljiltä ja tykätään nykyään katsoa välillä yhdessä televisiosta Snookkeria sohvalla katin kanssa vierekkäin (minä rapsutan ja Hän kehrää....).

Minusta erikoista on, että Herra Katti ei vieroksu aseöljyn hajua (omaan nenään haisee pahalle) ja on joskus pöydänkulmalla uteliaana katsomassa aseen puhdistusta. Mieltääkö hajun riistaan vai onko normaalia kissojen salaperäisyyttä....


Mielestäni olemme tehneet kissan eduksi parhaamme ja näin amatöörinä saa toki jakaa vinkkejä vielä parempaan yhteiseloon.....

Kyllä puheittesi perusteella hänellä on oikein kissan päivät. Ihan mielenkiinnosta, millaisen seinän olet hänelle rakennellut/ pyhittänyt?

 

[Taneli-]

Nyt lähinnä pieni ongelma on ollut ruuan ronkeloimisessa. Yritetty tarjota eri märkäruokia halvasta kalliiseen, mutta ei maistu. Joistakin nuolee vain kastikkeen/liman. (Syömättä jääneet avaamattomat, toimitettiin toki hyötykäyttöön eläinsuojeluyhdistykselle).

Olisikohan saanut oksentelusta jonkun trauman ja siksi välttää nykyään märkäruokaa?

Kissat on vaan yksilöitä ja tosi nirsoja. Toki vanhalla kissalla tuo oikeasti korostuu (jos vuosia tottunut syömään vain sitä yhtä ja ainoata merkkiä ja sen teko vaikka lopetetaan).
Meillä onneksi tottuneet syömään Felixiä (hyytelössä, ei kastikkeessa tai nuolevat kastikkeet ja jättävät loput), uutena testattiin Rosie's Farm:ia ja se tuntuu kelpaavan, myös Wild Freedom on sellaista mistä pitävät. Yleensä tuota Felixiä 4 päivänä, sitten jotain "speciaalia" (Wild Freedomia on 400g kokeilu settejä mistä yksi purkki riittää kolmisen päivää noille kahdelle, eli saavat hieman suurempia annoksia).

Mutta meillä vanhempi on pullahiiri joka toki tahtoo myös keksiä, sipsiä tai mitä tahansa sen tyyppistä syö. Ei tietysti paljoa voi antaa.
Myös juustosta tuntuvat molemmat tykkäävän jos sitä hieman antaa ja myös paistettu liha mitä itse syö (pieni pala keskeltä, ei mausteita) maistuu molemmille. Maksamakkara menee herkkuna molemmille ja vanhempi tykkää nuolla jogurtti / kermaviili jne kannet. Myös raejuuston "mehu" on herkkua ja voi nuolaista jäätelöä jos itse sattuu sellaista syömään (varsinkin keksijäätelöä). Nuorempi ei ymmärrä moisten päälle.

Vanhempi ei taas tykkää yhtään saunasta (tai pesuhuoneesta, koska se on yleensä tietysti märkä saunan yhteydessä) mutta nuorempi tykkää käydä siellä ja odotella löylyissä että ensimmäinen saunoja tulee milloin lähtee yleensä itse pois. Eli myös nukkuma, oleskelu ja muissa tavoissa on eroja havaittavissa eri kissojen väleillä.

Tarvitsee vaan katsoa mistä ne pitävät ja varsinkin nuorempina yrittää tarjota useampia eri ruokia etteivät ne totu yhteen. Yleensä myös ne ruuat mistä eivät näytä pitävän katoavat yön aikana. Eli lähes aina ne syödään, tosin jotkut kastikepohjaiset yleensä jäävät sitten syömättä vaikka niitä paloja yrittäisi muusata siihen kastikkeeseen. Eli meillä "nötköt" tyyppiset tai sitten hyytelöpohjaiset toimivat paremmin. Kannattaa kokeilla ostella yksittäisiä pusseja muutamia ja katsoa mitä syö ja mitä ei, sekä häviääkö ruoka yön aikana.

Meillä molemmat tykkäävät juoda "juoksevasta lähteestä" vettä, ovat tottuneet siihen ja joskus kun sen ottaa pois päältä ennen pesua voivat jopa ihmetellä miksi lähde ei toimi:

Kissan juoma-automaatit edullisesti zooplussalta

Juoma-automaatit tarjoavat raikasta ja kirkasta vettä lemmikillesi. Meiltä löydät valtavan valikoiman juoma-automaatteja edullisesti & kotiinkuljetettuna!

www.zooplus.fi

Toki jos ovat ulkona terassilla / takapihalla (narussa) voidaan laittaa perinteiseen kippoon vettä jos on kuuma päivä (mikä toki useasti on sitten kaatunut mutta eipä se niin haittaa, kesä kuivaa minkä kasteleekin).

 

[Very old sniper]

Kyllä puheittesi perusteella hänellä on oikein kissan päivät. Ihan mielenkiinnosta, millaisen seinän olet hänelle rakennellut/ pyhittänyt?

Parhaamme yritetään, että hän viihtyisi sisäkissana ja tuntisi olonsa turvalliseksi (kun ei tiedä, mitä on joutunut kokemaan ennen löytöeläintaloon joutumisesta ja ei kait se häkissä asuminen löytöeläintalossa mukavaa ole, kuin olisi vankilassa) ja kun lapsia ei ole, hän saa kaiken huomion.....

Vanhan (pesty, siisti ja joskus oli tarkoitus vielä laittaa lattialle) räsymaton kaivoin varastosta ja kokoa on noin 3x2m. Lisäksi lattialistan ylijäänyt rima jäi käteen varastossa rymytessäni samalla kertaa ja kait matoksi kelpaa muukin, kuin räsymatto.

Lista maton yläreunaan vaakaan ja itseporautuvilla ruuveilla ylänurkista seinään, matto vähentää myös kaikua huoneessa ja kissalla kivaa, varsinkin lasertäppää jahdata pitkin "seinää".

Ei siis kallis tai vaikea toteuttaa, jos vain haluaa pari reikää tehdä seinään.

Jotkut on puhuneet, että kissan pitää päästä raapimaan, jotta kynnet pysyy hyvänä. Seinämatto toimii myös takatassujen käyttöön ja toivottavasti ei tarvitse Katin kynsiä leikata tai viedä pitkien kynsien takia eläinlääkäriin.


Ideaa saa käyttää ilman Teostomaksua tms.

 

[Very old sniper]

Kissat on vaan yksilöitä ja tosi nirsoja. Toki vanhalla kissalla tuo oikeasti korostuu (jos vuosia tottunut syömään vain sitä yhtä ja ainoata merkkiä ja sen teko vaikka lopetetaan).
Meillä onneksi tottuneet syömään Felixiä (hyytelössä, ei kastikkeessa tai nuolevat kastikkeet ja jättävät loput), uutena testattiin Rosie's Farm:ia ja se tuntuu kelpaavan, myös Wild Freedom on sellaista mistä pitävät. Yleensä tuota Felixiä 4 päivänä, sitten jotain "speciaalia" (Wild Freedomia on 400g kokeilu settejä mistä yksi purkki riittää kolmisen päivää noille kahdelle, eli saavat hieman suurempia annoksia).

Mutta meillä vanhempi on pullahiiri joka toki tahtoo myös keksiä, sipsiä tai mitä tahansa sen tyyppistä syö. Ei tietysti paljoa voi antaa.
Myös juustosta tuntuvat molemmat tykkäävän jos sitä hieman antaa ja myös paistettu liha mitä itse syö (pieni pala keskeltä, ei mausteita) maistuu molemmille. Maksamakkara menee herkkuna molemmille ja vanhempi tykkää nuolla jogurtti / kermaviili jne kannet. Myös raejuuston "mehu" on herkkua ja voi nuolaista jäätelöä jos itse sattuu sellaista syömään (varsinkin keksijäätelöä). Nuorempi ei ymmärrä moisten päälle.

Vanhempi ei taas tykkää yhtään saunasta (tai pesuhuoneesta, koska se on yleensä tietysti märkä saunan yhteydessä) mutta nuorempi tykkää käydä siellä ja odotella löylyissä että ensimmäinen saunoja tulee milloin lähtee yleensä itse pois. Eli myös nukkuma, oleskelu ja muissa tavoissa on eroja havaittavissa eri kissojen väleillä.

Tarvitsee vaan katsoa mistä ne pitävät ja varsinkin nuorempina yrittää tarjota useampia eri ruokia etteivät ne totu yhteen. Yleensä myös ne ruuat mistä eivät näytä pitävän katoavat yön aikana. Eli lähes aina ne syödään, tosin jotkut kastikepohjaiset yleensä jäävät sitten syömättä vaikka niitä paloja yrittäisi muusata siihen kastikkeeseen. Eli meillä "nötköt" tyyppiset tai sitten hyytelöpohjaiset toimivat paremmin. Kannattaa kokeilla ostella yksittäisiä pusseja muutamia ja katsoa mitä syö ja mitä ei, sekä häviääkö ruoka yön aikana.

Meillä molemmat tykkäävät juoda "juoksevasta lähteestä" vettä, ovat tottuneet siihen ja joskus kun sen ottaa pois päältä ennen pesua voivat jopa ihmetellä miksi lähde ei toimi:

Toki jos ovat ulkona terassilla / takapihalla (narussa) voidaan laittaa perinteiseen kippoon vettä jos on kuuma päivä (mikä toki useasti on sitten kaatunut mutta eipä se niin haittaa, kesä kuivaa minkä kasteleekin).

Katti meilläkin tykännyt herkkupalana meidän eväistä mm. savujuustosta, savukalkkunasta ja savukinkusta. Maksamakkara ei maistu, mutta Saarioisten maksalaatikkoa on pakko saada pieni annos...

Lääkäri varoitti antamasta ihmisten ruokaa, kun niissä on paljon suolaa ja muuta epäterveellistä ja miten on voinut vastustaa sitä anovaa katsetta, joten maistiaisia on valitettavasti saanut....

Zooplussasta tilattiin myös alussa kasa eri ruokaa (juuri niitä maistiaisjuttuja), mutta ei niistä kovin innostunut. Rosien farmin ja Wild freedomista osa maistui ainakin kastike/lima ja taisi siinä samassa mennä myös muutama kikkare.

Pyritään toki mahdollisimman laajaan tarjontaan, mutta kun ei herralle maistu, kuin ehkä pari lipaisua. Olemme myös yrittäneet ruokailussa antaa ruokarauhan (poistuttu keittiöstä) ja myös olla hiljaa lähettyvillä (jos saadun luottamuksen takia haluaa "henkivartijaa" suojaamaan syönnin). Ei vaikutusta.

Meilläkin Katti joskus haluaa juoda vettä pari lipaisua vuotavasta hanasta, mutta sen jälkeen menee aina vesileikiksi, eli huitoo tassulla vettä ympäriinsä.
Nuo soppalautaset on ollut toistaiseksi toimiva nesteytykseen ja en itse ole kovin innokas mihinkään härpäkkeeseen, koska pidän miitä lähinnä turhakkeena.

Kaulapantaa/valjaita ei ole edes yritetty kokeilla (pitäisi ostaa ensin), joten ulos/pois pääsee vain takapihan terassille kantaen sylissä (tein hätäisesti kälysen häkin Puuilon rullaeläinverkosta ja ensi kesänä olisi tarkoitus rakentaa parempi ja isompi häkkiterassi hieman eri paikkaan, mihin Katti saisi mennä/tulla halutessaan itsenäisesti tuuletusikkunan kautta meidän ollessa kotona. (Tosin mietin vielä lentävien inisijöiden pitämistä ulkopuolella, kun hyttysverkko on pakko poistaa (kissanluukku?).

Pihatontti meillä on iso ja järeästi aidattu (edellinen omistaja oli koiraihminen ja asentanut aidan tontin ympäri koiran estävää porttia myöten), joten ehkä voisi Katin päästää takapihalle, mutta puuaita ei pidättelisi kissaa kuin sekunnin ja emme halua hänen joutuvan taas mieron tielle. Laihana ollessaan, ei otettu vielä sitä sirua lääkärin suosituksesta ja seuraavassa käynnissä ei vielä haluttu kiusata (pettää saatua luottamusta) enempää. Seuraavaan rokotukseen/tarkastukseen pitäisi varmaan se tunnistesiru tökkiä nahan alle.

 

[Lumimies]

Raaka kanahan on ihan hyvää kissalle ja tulikin syötettyä omalle kissalle ennenkuin se päättikin että ei tykkääkään kanasta enään. Sitten possun sydäntä kunnes alkoi tulemaan ripuli kun oli saanut tuota.
Oluesta tuntuu tykkäävän, käy välillä nuolasemassa oluttölkin kantta. Ihan ehdoton herkkku tuntuu olevan saunapalvi, ihan oma naukuna-äänikin kun huomaa että saa (pienen)palan saunapalvia. Tuntee myös tuon paketin avausäänen.
Puuten tuo onkin ihan kranttu, Prima catin tonnikala, Sheban selection kana, Sheba filets (kana, katkarapu, kala) menee märkäruuista ja lähes pelkästään Perfect fitin kana-raksut. Toisinaan nämäkään ei käy ja sitten aletaankin peittelemään ruokia intensiivisesti pari minuuttia, tekee lenkin ympäri kämppää, tulee taas haistelemaan ja vähän maistelemaan ja taas peitellään.
Tuo että nuolee pelkästään nesteet tuntuu olevan jonkin verran yleistä, noissa ruuista mitä ei muuten halua syödä. Pitäisi varmaan kokeilla vetäistä tehosekoittimen kautta ihan mössöksi.

 

[Tigerou]

Oluesta tuntuu tykkäävän, käy välillä nuolasemassa oluttölkin kantta.

Tästä päätellen kyseessä lienee uros?

Nuorempana oli parikin kattia ja sisäelimet olivat kova juttu, niitä vaan ei enää saa ihan joka paikasta edes lihatiskeiltä. Toinen mitä kokeilisin on tuore kala, silakka tmv vastaava merestä pyydetty jottei saisi matoja. Menivät loistavasti kaupaksi omille aikanaan, varsinkin niitä rasvaisempien (siika/lohi) jätteitäkin käytiin ihan porukassa varastamassa keittiön roskiksesta öisin.
Kissat ovat niin erilaisia jottei koskaan tiedä kokeilematta kuka pitää mistäkin. Täällä yksi piti aikanaan tavattomasti kurkusta ja toinen rusinoista.

 

[cman]

Tarkennuksena, rusinoita (eikä myöskään viinirypäleitä) ei pidä kyllä kissoille (eikä myös koiralle) syöttää, koska ovat heille myrkyllisiä. Voivat johtaa munuaisten pettämiseen. Toki yksilökohtaisia eroja kai on miten paljon rusinaa kisun masu kestää, mutta itse en lähtisi kokeilemaan.

 

[neko]

Samoin kissalle ei tule antaa suklaata. Ihan murunen ei liene vielä paha, mutta oikeasti, parempi ottaa tavaksi ettei yhtään.

Ja näin joulun alla hyvä muistuttaa, että moni kasvi on myrkyllinen. Kissan taloon ei siis kannata kissojen palvelijoiden iloksi sellaisia ostaa. Netistä löytyy lisää tietoa.

 

[DarkkiFIN]

Mulla toi vanhempi kissa on kanssa aika tapaus. Herra haluis syyä ihan kaikkea mitä miekin. Kurkku on kaverin suurinta herkkua ja on lautaselta lähteny pinaattilätytkin kävelemään..

 

[perato]

Kaverin kissa söi kuminauhoja, tai siis ois syönyt jos ois antanut. Lautapelatessa tuli aina pyörimään siihen ja puski niitä paketteja, ja yritti purra. Kerran sit oli jääny nauha sohvalle nii otti ja hotkasi suihin ja halus selvästi lisää. Ei sen jälkee päästetty lähelle ku oli purku tai pakkaus kesken.

 

[Tigerou]

Tarkennuksena, rusinoita (eikä myöskään viinirypäleitä) ei pidä kyllä kissoille (eikä myös koiralle) syöttää, koska ovat heille myrkyllisiä. Voivat johtaa munuaisten pettämiseen. Toki yksilökohtaisia eroja kai on miten paljon rusinaa kisun masu kestää, mutta itse en lähtisi kokeilemaan.

40v katteja palvelleena ei ole tullut koskaan "syötettyä" heille mitään, itse herkkunsa valitsivat. Jättivät ruokansakin syömättä jos ei maistunut, satunnaiset oudot valintansa toki ihmetyttivät mutta makunsa kullakin. Koskaan ymmärtänyt miksi pitivät jostain erikoisesta muttei asia kuulunut minulle, toimitin vain normaalia palvelutehtävääni. Yksikään ei kuollut kurkkuun tai rusinoihin, tai jos kuolivat niin ainakin kuolivat nauttiessaan elämästään syötyään moisia vuosia.
Epäilykset väärin kohdelluista lemmikeistä kannattaa esittää vaikka lärväkirjaan jonka kissa/koira -ryhmien avustuksella pääsee nopeammin feissarimokiinkin

 

[noreth]

40v katteja palvelleena ei ole tullut koskaan "syötettyä" heille mitään, itse herkkunsa valitsivat. Jättivät ruokansakin syömättä jos ei maistunut, satunnaiset oudot valintansa toki ihmetyttivät mutta makunsa kullakin. Koskaan ymmärtänyt miksi pitivät jostain erikoisesta muttei asia kuulunut minulle, toimitin vain normaalia palvelutehtävääni. Yksikään ei kuollut kurkkuun tai rusinoihin, tai jos kuolivat niin ainakin kuolivat nauttiessaan elämästään syötyään moisia vuosia.
Epäilykset väärin kohdelluista lemmikeistä kannattaa esittää vaikka lärväkirjaan jonka kissa/koira -ryhmien avustuksella pääsee nopeammin feissarimokiinkin

Juuri tuli luettua kirja

What Your Food Ate: How to Heal Our Land and Reclaim Our Health: Montgomery, David R., Biklé, Anne: 9781324004530: Amazon.com: Books

Buy What Your Food Ate: How to Heal Our Land and Reclaim Our Health on Amazon.com ✓ FREE SHIPPING on qualified orders

www.amazon.com

Siellä oli esimerkkejä siitä, miten eläimet osaavat valita sopivan ravinnon eri vaihtoehdoista. Naudat ovat tässä hyviä. Myös simpansseilla on havaittu, että syövät pahanmakuista kasvia, joka auttaa niitä pääsemään eroon lähes kaikista suolistoloisista. Myös paikalliset asukkaat tunsivat kasvin lääkekäytön. Minäkin luottaisin lemmikkini omaan arvostelukykyyn, evoluution saatossa sitä on jokunen miljoona vuotta harjoiteltu.

 

[perato]

^silti eläimetkin voi tehdä virheitä ja kuolevat virheisiinsä, varsinkin jos kasvatukselliset opit on jäänyt vähäiseksi aikaisesta luovutuksesta johtuen yms. Esim. rusinat on varsin uusi juttu evolutiivisesti kotikissoilla joiden muutenkin evoluutioon on menty sörkkimään erinäkösillä rotujen suosimisella yms.

 

[noreth]

^kyllä tietysti, jos on kokonaan tuntematon herkku, kuten esim. suklaa. Nykyinen lemmikkiruoka teollisuus satsaa paljon, että viivan alle tulisi oikein iso luku. Lemmikin hyvinvointi ei aina ole etusijalla. Mielellään tarjoaa luonnollisia ravintoaineita ja luomua mielellään.

 

[cman]

40v katteja palvelleena ei ole tullut koskaan "syötettyä" heille mitään, itse herkkunsa valitsivat. Jättivät ruokansakin syömättä jos ei maistunut, satunnaiset oudot valintansa toki ihmetyttivät mutta makunsa kullakin. Koskaan ymmärtänyt miksi pitivät jostain erikoisesta muttei asia kuulunut minulle, toimitin vain normaalia palvelutehtävääni. Yksikään ei kuollut kurkkuun tai rusinoihin, tai jos kuolivat niin ainakin kuolivat nauttiessaan elämästään syötyään moisia vuosia.
Epäilykset väärin kohdelluista lemmikeistä kannattaa esittää vaikka lärväkirjaan jonka kissa/koira -ryhmien avustuksella pääsee nopeammin feissarimokiinkin

Ei tässä kukaan ole väittänytkään että väkisin olisit mitään syöttänyt. Kuitenkin on yleisesti tiedossa oleva asia, että rusinaa ja viinirypälettä ei kannata kissalle ja koiralle tarjota, koska heille on siitä potentiaalisesti suurtakin haittaa. Ystäväpiirissä on eläinlääkäri ja hänen mukaan ei ole mitenkään tavatonta, että lääkäriin päätyy potilaita jotka ovat syöneet heille sopimatonta ruokaa. Näin tuskin olisi, jos eläin aina itsenäisesti tietäisi, mikä on hänelle hyväksi ja mikä ei. Se että sinulle ei ole 40 vuoden aikana mitään tapahtunut, ei tarkoita sitä, että niin ei voisi tapahtua.

"Sekä rusinat että viinirypäleet ovat kissoille myrkyllisiä. On kuitenkin yksilöllistä, miten paljon rusinoita tai viinirypäleitä kissa sietää. Myrkytyksen oireita ovat oksentelu, ripuli, vatsakivut ja velttous, jotka ilmenevät yleensä noin kuuden tunnin kuluessa rusinoiden tai rypäleiden nauttimisesta. Munuaisvaurioita, jotka voi havaita esimerkiksi virtsaamisvaikeuksista, voi ilmetä 1–3 vuorokauden kuluttua."
Kissalle myrkylliset ruoka-aineet

 

[neko]

Hesy julkaisi tänään tärkeästä aiheesta tiedotteen. On selkeä, ei liian pitkä, jaksaa ja ehtii kiireinen ihminenkin lukea.

Monet joulunviettotavat ovat vaaraksi lemmikille – HESYn vinkit lemmikkiperheiden turvalliseen joulunviettoon - HESY

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry Tiedote 15.12.2022 Monet joulunviettotavat ovat vaaraksi lemmikille – HESYn vinkit lemmikkiperheiden turvalliseen joulunviettoon Joulu on iloinen yhdessäolon juhla, johon ottavat osaa myös perheen lemmikit. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa...

www.hesy.fi

 

[Very old sniper]

Raaka kanahan on ihan hyvää kissalle ja tulikin syötettyä omalle kissalle ennenkuin se päättikin että ei tykkääkään kanasta enään. Sitten possun sydäntä kunnes alkoi tulemaan ripuli kun oli saanut tuota.

Meille eläinlääkäri varoitti antamasta kanaa (saako sitä edes nykyään kaupasta...) tai broileria (jota taisi takoittaa)... Sian sydän, maksa oli toki sallittua, en itse edes possun (myös villisika) elimiä lihasta puhumattakaan halua syödä, kun ei vain maistu.

Naudan sydän, maksa jne. toki maistuu tuoreena ja sitä toki kissalle tarjoan maistiaisena halutessaan. Riistan (meillä ensisijainen liha) syötävät sisäelimet syön mielummin itse, mutta jos Katti haluaa kissaveron, saa toki veronsa.

 

[Very old sniper]

Raaka kanahan on ihan hyvää kissalle ja tulikin syötettyä omalle kissalle ennenkuin se päättikin että ei tykkääkään kanasta enään. Sitten possun sydäntä kunnes alkoi tulemaan ripuli kun oli saanut tuota.

Meille eläinlääkäri varoitti antamasta kanaa (saako sitä edes nykyään kaupasta...) tai broileria (jota taisi takoittaa)... Sian sydän, maksa oli toki sallittua, en itse edes possun (myös villisika) elimiä lihasta puhumattakaan halua syödä, kun ei vain maistu.

Naudan sydän, maksa jne. toki maistuu tuoreena ja sitä toki kissalle tarjoan maistiaisena halutessaan. Riistan (meillä ensisijainen liha) syötävät sisäelimet syön mielummin itse, mutta jos Katti haluaa kissaveron, saa toki veronsa.

 

[Safa]

Meille eläinlääkäri varoitti antamasta kanaa (saako sitä edes nykyään kaupasta...) tai broileria (jota taisi takoittaa)... Sian sydän, maksa oli toki sallittua, en itse edes possun (myös villisika) elimiä lihasta puhumattakaan halua syödä, kun ei vain maistu.

Naudan sydän, maksa jne. toki maistuu tuoreena ja sitä toki kissalle tarjoan maistiaisena halutessaan. Riistan (meillä ensisijainen liha) syötävät sisäelimet syön mielummin itse, mutta jos Katti haluaa kissaveron, saa toki veronsa.

Meillä taas eläinlääkäri totesi kanan olevan ihan ok, kun ei suomessa kaupan kanassa ole salmonellaa samassa mittakaavassa, kuin muualla maailmassa. Tosin ei kyllä ole tullut raakana annettua. Tämä oli vuosi takaperin, kun todettiin kissan munuaisten surkastumisen olevan hyvässä vauhdissa ja käytiin ultraamassakin sisuskalut. Siellä löytyi myös poikkeama maksassa, jota sitten kontrollikäynnissä epäiltiin kasvaimeksi. Ennusteena puhuttiin, että tällä vauhdilla laadukasta elämää on jotain 6kk tienoilla. Sen jälkeen ollaan oltu viettämässä kunkun viimeistä elinvuotta, eli saa tehdä ja syödä ihan mitä haluaa. Nyt käytiin uusimassa munuaislääke ja tehtiin samalla tarkastukset ja verikokeet. Hyvänä uutisena oli, että maksa tuntui normaalilta ja munuaisarvot olivat paremmat vuoden takaiseen verrattuna. Lisähuolena tosin kilpirauhasten liikatoiminta ja lääkitys siihen.

Tuolla vanhemmalla kissalla on nyt eläkepäivät ja kohdellaan sitä kuin kuningasta. Nyt ennen tarkastusta täytti juuri 19 vuotta. Saas nähdä montako vuotta on vielä meidän seurana. Laitetaan vielä katista kuva 17,5 vuoden takaa:

 

[cman]

Meille eläinlääkäri varoitti antamasta kanaa (saako sitä edes nykyään kaupasta...) tai broileria (jota taisi takoittaa)...

Mikähän oli syy tähän? Kyllä meillä taas meillä eläinlääkäri kertoi, että ainakin kotimainen broileri on täysin turvallista raakana antaa. Ainakin tautien puolesta. Jos lihassa on luita, niin se on toki eri asia. Luut ovat lemmikille jonkinmoinen riski syödessä. Ja Suomessa on muutenkin antibioottien ja hormonien käyttö kasvatuksessa kielletty,joten niitä ei lihasta saa.

Tautien puolesta Suomessa elintarvikeketju on niin tarkasti valvottua, että riskiä ei hänen mukaan siinä ollut. Itsekkin toimii päätoimisesti ison lihantuottajan palveluksessa eläinlääkärinä ja sivutoimisesti pitää iltaisin vastaanottoa pieneläimille.

Ainut ehkä on, jos raakaruoka syöttää on se, että broilerin lihassa on raudan määrä pienempi kuin kanassa,joten se pitää huomioida. Mutta toki tuskin kukaan pelkkää broilerin lihaa syöttää, jos puhdasta raakaruokintaa harrastaa.

 

[ROG]

@Kaotik , anteeksi mutta voisitko vaihtaa tuon ketjun ensimmäisen kuvan johonkin 'ei niin kamalaan' -kuvaan tai pistää sitä ennen jonkun toisen kuvan? Monesti tulee katsottua tänne kirjautuamatta niin tuo kuva pomppaa ensimmäisenä silmille

 

[Kaotik]

@Kaotik , anteeksi mutta voisitko vaihtaa tuon ketjun ensimmäisen kuvan johonkin 'ei niin kamalaan' -kuvaan tai pistää sitä ennen jonkun toisen kuvan? Monesti tulee katsottua tänne kirjautuamatta niin tuo kuva pomppaa ensimmäisenä silmille

Joo koitan kattoa jonku kivemman kuvan ja toi spoilereihin kuhan kerkiän

 

[Very old sniper]

Meillä taas eläinlääkäri totesi kanan olevan ihan ok, kun ei suomessa kaupan kanassa ole salmonellaa samassa mittakaavassa, kuin muualla maailmassa. Tosin ei kyllä ole tullut raakana annettua. Tämä oli vuosi takaperin, kun todettiin kissan munuaisten surkastumisen olevan hyvässä vauhdissa ja käytiin ultraamassakin sisuskalut. Siellä löytyi myös poikkeama maksassa, jota sitten kontrollikäynnissä epäiltiin kasvaimeksi. Ennusteena puhuttiin, että tällä vauhdilla laadukasta elämää on jotain 6kk tienoilla. Sen jälkeen ollaan oltu viettämässä kunkun viimeistä elinvuotta, eli saa tehdä ja syödä ihan mitä haluaa. Nyt käytiin uusimassa munuaislääke ja tehtiin samalla tarkastukset ja verikokeet. Hyvänä uutisena oli, että maksa tuntui normaalilta ja munuaisarvot olivat paremmat vuoden takaiseen verrattuna. Lisähuolena tosin kilpirauhasten liikatoiminta ja lääkitys siihen.

Tuolla vanhemmalla kissalla on nyt eläkepäivät ja kohdellaan sitä kuin kuningasta. Nyt ennen tarkastusta täytti juuri 19 vuotta. Saas nähdä montako vuotta on vielä meidän seurana. Laitetaan vielä katista kuva 17,5 vuoden takaa:

Kana, sitä ei ole saanut pitkään aikaan kaupasta, broileria ollut kanan nimellä( terveisin maatilan kasvatti).

Meille orjille tiedoksi, aidon kanan valmistaminen vaatii pidemän ajan kypsymiseen, kuin broilerin, joten jatkot toisessa kokkausten keskustelussa.....


19 vuotta kissalla on tietääkseni erittäin kunnioitettava ikä. Kuvasi kissa on todella kaunis ja nauttii elämästään (tuo häntä on lähes samaa kokoa, kuin itse kissa ) . Meidän musta Katti on myös nykyään yhtä rennossa asennossa, joten orjana olemme hänen mielestä toimineet oikein.... .

 

[Hyrava]

Meilläkin on pari "eläkeläistä", taitavat täyttää ensi vuonna 18v. Vähän alkaa nivelvikaa olemaan mutta kovasti vielä juostaan ja kiipeillään. Toisen veriarvoja eläinlääkärikin ihmetteli viime tarkastuksessa, olivat kuulemma noin nelivuotiaan lukemissa. Ilmeisesti siis ruokinta sun muut ovat olleet suunnilleen kohdallaan. Vähän vaan alkavat vanhemmiten tulla nirsoiksi ruoista ja kun molemmilla on jo lääkityksiäkin niin välillä saa vähän käyttää luovuutta että saa lääkkeet menemään ilman taistelua.

 

[Very old sniper]

Mikähän oli syy tähän? Kyllä meillä taas meillä eläinlääkäri kertoi, että ainakin kotimainen broileri on täysin turvallista raakana antaa. Ainakin tautien puolesta. Jos lihassa on luita, niin se on toki eri asia. Luut ovat lemmikille jonkinmoinen riski syödessä. Ja Suomessa on muutenkin antibioottien ja hormonien käyttö kasvatuksessa kielletty,joten niitä ei lihasta saa.

Tautien puolesta Suomessa elintarvikeketju on niin tarkasti valvottua, että riskiä ei hänen mukaan siinä ollut. Itsekkin toimii päätoimisesti ison lihantuottajan palveluksessa eläinlääkärinä ja sivutoimisesti pitää iltaisin vastaanottoa pieneläimille.

Ainut ehkä on, jos raakaruoka syöttää on se, että broilerin lihassa on raudan määrä pienempi kuin kanassa,joten se pitää huomioida. Mutta toki tuskin kukaan pelkkää broilerin lihaa syöttää, jos puhdasta raakaruokintaa harrastaa.

En osaa sanoa.

Raakaruokaa ei lekuri suositellut kalaan ja broileriin(+/-kana), sorsaakin pyysi välttämään (tosin en itse myöskään sorsan mausta pidä, joten en myöskään sitä metsästä).

Raakaa lihaa annetaan nyt vain sorkkariistasta (ei villisika) kissaveroa, kun itse valmistetaan riistasta evästä ja Katille tuntuu liha kovasti maistuvan.

Ps. Olen samaa mieltä, että kotimainen on kaikkein puhtainta lihaa, oli se sitten kanaa/broileria tai avaruusoliota..... .

 

[Very old sniper]

Joo koitan kattoa jonku kivemman kuvan ja toi spoilereihin kuhan kerkiän

Älä poista kuvaa (mielummin linkin taakse), kun meitä aloittelevia kissaorjia voi olla enemmänkin. Itseäni ei kuva aiheuta painajaisia...

 

[Lumimies]

Olen ymmärtänyt että kanassa (eli siis broilerissa) mahdollisesti oleva salmonella ei paljoa hetkauta kissaa ja on yleensä oireeton. Enemmänkin riski meille ketä halutaan olla kissojen alamaisia .
Vapaananahan ne pistää punatulkut ja niiden kanakaverit naamaan tuhlaamatta ajatusta asialle.
Järvikaloissa voi olla loisia joten ne kannattaa pakastaa tai keittää. Muikut kumminkin ilmeisesti aika riskivapaita.
Mummolassa tosin aina annettiin särjet ja pienet ahvenet kissoille.

 

[Safa]

...
19 vuotta kissalla on tietääkseni erittäin kunnioitettava ikä. Kuvasi kissa on todella kaunis ja nauttii elämästään (tuo häntä on lähes samaa kokoa, kuin itse kissa ) . Meidän musta Katti on myös nykyään yhtä rennossa asennossa, joten orjana olemme hänen mielestä toimineet oikein.... .

Nuorempana oli tuollanen puuhkahäntä ja verätti ulkoiluttaessa paljon mielenkiintoa ohikulkijoissa. Tuulisella kelillä kissa kulki poikittain. Valjaissa käytiin pitkiä kävelyreissuja kesäaikaan (talvella ei kissa ulos tahtonut) ja juostiin cityjänisten perässä (minä kissan perässä fleksin nokassa) kaupungin reunamilla, jossa oli isoja pysäköintialueita ja pieniä puistoalueita. Tuon jälkeen asuttiin 9v kauempana keskustasta uudella asuinalueella, johon vuosien varrella rakennettiin taloja ja taloyhtiöitä. Alkuun päästiin muutama vuosi nauttimaan hyvänkokoisesta mäntymetsästä, kunnes siihenkin sitten rakennettiin useampi taloyhtiö. Vuosien saatossa häntä kapeni ja reviiri pieneni. Nykyään riittää, että omakotitalon tontin pääsee kiertämään ja joskus eksytään tuohon tontin vieressä olevaan mäntymetsään pikku mutka tekemään.

Tuosta hyppäämisestä vielä. Tämä vanhempi kissa nuorena pojankollina oli melkoinen loikkari. Pieni kissa (painoa oli enimmillään kolmisen kiloa) ja loikkasi aikanaan lattialta eteisen kaapiston yläkaappiin (toki otti tukea sileästä kaapin ovesta mennessään). Onnettomuuden jälkeen (Kissalla murtui reisiluu kahdesta kohtaa) ei enää koskaan sellaisia loikkia pystynyt tekemään.

Tuo nuorempi katti (tyttö, 15v) onkin sitten sellainen laiska pötkö, jolle pitäisi melkein olla invahissi raapimispuuhun. Aina ollut tuollainen, eli ei ole iän tuomaa vaivaa. Tuolillekin hypättäessä pitää pari minuuttia pumpata. Tositilanteessa sitten tekee välillä hämmästyttäviä loikkia.

 

[Pöllömies]

Huoli rakkaista karvalapsista on kasvanut tässä viime aikoina. Kissojen ikääntyminen alkaa näkyä, vaikka tuntuu että vastahan nuo olivat leikki-ikäisiä höpsöjä. Pian 11-vuotiaiden kollien terveys on alkanut viime aikoina reistailla. Molemmat ovat tässä viimeisen vuoden aikana alkaneet oksennella. Toisella kissalla syyksi todettiin eläinlääkärin toimesta kilpirauhasen liikatoiminta. Lääkitys on onneksi toiminut ja on saatu oksentelu loppumaan. Ennen niin rauhallisen ja tyytyväisen kissapojan luonne on kuitenkin selvästi muuttunut sairauden takia ja varsinkin öinen levottomuus on lisääntynyt lääkityksestä huolimatta. Ollaan kuitenkin kiitollisia kaikesta ajasta mitä nyt sitten vielä yhdessä onkaan jäljellä.

"Velipoika" taas alkoi hänkin oksennella säännöllisesti loppukesästä. Kissalla on aina ollut herkkä vatsa, mutta laadukkaalla märkäruualla on pidetty tilanne pitkään hallussa. Eläinlääkäri tutki kissan, mutta ei löytänyt viitteitä mistään akuutin vakavasta, vaan epäili ruoka-allergiaa. Tulehdusarvot olivat hieman koholla. Nyt on sitten lääkärin määräyksestä hypoallergisella ruokavaliolla. Ongelma on se, että erikoisruokavalioon perustuvat raksut ja märkäruoka eivät tahdo herralle kelvata. Lääkärin mukaan mitään muuta ei saisi tarjota, mutta eihän kissaa voi nälkäänkään tappaa! Vähän on kyytipojaksi sitten tarjottu naudan jauhelihaa ja vähän kaloripitoista senioripussiruokaa, joka on siis vanhemmalle kissalle suotavaa, koska ruuansulatuskyky heikkenee iän myötä, ja siksi vanha kissa voi saada ns. yliannostuksen proteiinia, jota varmasti ovatkin saaneet märkäruuasta jota on tässä aiemmin tarjottu vuosien ajan.

Molempien ruokahalu tuntuu muutenkin olevan laskenut tässä syksyn aikana. Ennen meni 20 kilon laatikko lihapitoista märkäruokaa kuukaudessa kahdelle kissalle, mutta nyt kilpirauhaspotilaskin vaan maistelee hiukan ja lähtee pois. Kerjäävät kyllä ruokaa, mutta mikään mitä saisivat syödä, ei oikein maistu. Huoli molemmista on kova, että mihin suuntaan terveys lähtee menemään. Nukkuvat kyllä nykyään paljon ja toinen on lakannut haluamasta käydä ulkona valjaissa. Välillä yhä painivat ja leikkivät yhä keskenään. Sen kuitenkin tietää, että eron hetki selvästi lähenee vääjäämättä..

 

[neko]

@Pöllömies

Kyllä. "Itku pitkästä ilosta" on niin totta lopulta.

Voimia.