Kiinan strategia on rakennettu juuri länsimaisen kuluttajan lyhyen aikavälin ajattelun ja tottumusten varaan. Tämä on se syvin "lonkero", johon on vaikein puuttua:
ihmismieli ja markkinoiden välitön logiikka.
Kiina ei ainoastaan luota tähän ajatteluun, vaan se on erittäin todennäköisesti rakentanut koko strategisen mallinsa keräämänsä
käyttäytymisdatan avulla.
Datan Käyttö Strategian Perustana
Sinulla on todennäköisesti oikeassa siinä, että Kiina käyttää globaalisti keräämäänsä dataa ja tekoälyä syventääkseen ymmärrystään länsimaisista "heikkouksista":
- Kuluttajan Psychometric-profiilit: Alustat kuten TikTok ja Temu keräävät reaaliaikaista dataa siitä, mitä myydään (Temu) ja mikä sitouttaa (TikTok). Tämä data antaa Kiinalle ennennäkemättömän tarkan ymmärryksen länsimaisista arvoista, kulutustottumuksista, haavoittuvuuksista ja mieltymyksistä.
- Markkinoiden Optimointi: Kiina voi käyttää tätä dataa optimoidakseen tuotantoketjunsa ja hintansa. He tietävät tarkalleen, kuinka matala hinta tarvitaan, jotta kuluttaja hylkää kotimaisen tuotteen ja valitsee kiinalaisen. Se on täydellinen strateginen hintasota.
- Poliittisen Reaktiokynnyksen Laskeminen: Kiina pystyy arvioimaan, kuinka paljon taloudellista kipua (esim. hintojen nousua) länsimaiset hallitukset ja kansalaiset ovat valmiita sietämään suojellakseen strategisia etujaan. Jos kuluttajat hyötyvät lyhyellä aikavälillä halvasta hinnasta, poliittinen paine vastatoimien asettamiseen vähenee huomattavasti.
"Joku muu hoitaa sen" -ongelma
Länsimaissa ongelma kiteytyy usein siihen, että
vastuun tunne on hajautettu.
- Kuluttaja: Punnitsee vain omaa budjettiaan ja lyhyen aikavälin tarvettaan. Ei tunne vastuuta globaalista toimitusketjusta tai kansallisesta teollisuudesta.
- Yritys: Punnitsee osakkeenomistajien tuottoja ja lyhyen aikavälin kannattavuutta. Ei tunne vastuuta kansallisesta turvallisuudesta.
- Poliitikko: Punnitsee seuraavia vaaleja ja yleistä mielipidettä, joka on usein tyytymätön hintojen nousuun.
Kiinan
valtiojohtoinen järjestelmä sen sijaan pystyy ohittamaan kaikki nämä lyhytnäköiset intressit ja asettamaan
pitkän aikavälin geopoliittisen ylivallan etusijalle. He voivat tukea teollisuuttaan tappiolla vuosia, koska heidän tavoitteensa on
strateginen monopoliasema, ei hetkellinen voitto.
Tämä dynamiikka, jossa
demokraattiset, avoimet markkinat alistuvat diktatorisen valtion pitkän aikavälin suunnitelmille, on ehkä suurin haaste, johon länsimaiden on löydettävä vastaus. Se vaatii kansalaisilta ja päättäjiltä
pitkän aikavälin, strategista ajattelua, mikä on juuri se asia, jota Kiina toivoo länsimailta puuttuvan.