Aktiivimallin ansat
2.1.2018 by
Saku Timonen |
Meille on kerrottu, että työttömyysturvan aktiivimalli edellyttää työttömältä vain vähäistä palkkatyötä täyden työttömyyskorvauksen saamiseksi. Yrittivätpä jotkut ihan vakavissaan väittää, että pelkkä aktiivinen työnhaku riittää, ja että lain yhteydessää hyväksytty lausuma lain vaikutusten tarkasta seuraamisesta estäisi leikkaukset. Onneksi nämä puheet on jo kumottu moneen kertaan.
Eilen kerroin muutamista hallitukselle ”yllätyksenä” tulevista seurauksista, kuten aktiivimallin ulottumisesta myös vakituisesta työstä lomautettuihin ja yrittäjinä työllistymistä kokeilevien jäämisestä kokonaan korvauksetta neljän kuukauden jälkeen. Lisäksi tulee tietysti myös toimeentulotukimenojen kasvu, kun leikattua tukea joudutaan paikkaamaan Kelan luukun toisesta lokerosta otetulla rahalla.
On kuitenkin vielä yksi vaikutus, josta ei ole huomattu puhua. Sen nosti esille juuri äsken Risto Pukari Facebookin ryhmässä Puhetta työstä, työttömyydestä & toimeentulosta, ja se on nimeltään työssäoloehto.
Ainakin lain hyväksymistä äänestäneillä kansanedustajilla ja suurella yleisöllä on sellainen käsitys, että pelkkä 18 tunnin palkallinen työskentely kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana riittäisi estämään tuen leikkaamisen. Niin se riittääkin, jos työssäoloehto täyttyy.
Hyväksytyn lain mukaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon.
Työssäoloehdon täyttyminen löytyy
Kelan sivulta. Ensimmäinen edellytys on tietenkin se, että työnantaja on maksanut palkasta eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä toimittanut ennakonpidätyksen. Sen lisäksi työajan on oltava vähintään 18 tuntia viikossa. Koska aktiivimallissa työssäoloehdon on täytyttävä kolmessa kuukaudessa, niin 18 tuntia on tultava täyteen samassa ajassa.
Palkan on oltava vähintään alan työehtosopimuksessa sovitun vähimmäispalkan suuruinen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, niin kokoaikatyön palkan tulee vuonna 2018 olla vähintään 1 189 euroa kuukaudessa.
Työssäoloehtoa laskettaessa palkka suhteutetaan työaikaan. Tämä tarkoittaa sitä, että päivän minimipalkka on 55,30 euroa (1 189 : 21,5) ja tunnin minimipalkka 6,91 euroa (55,30 : 8). Työssäoloehden täyttymisen määrittelemiseksi Kelaan on toimitettava työ- ja palkkatodistukset.
Ei siis riitä, että menee minne tahansa tekemään mitä tahansa millä tahansa palkalla. Ja nyt tulee se ongelma: Mistä taiotaan kaikillle työttömille työssäoloehdon täyttävä palkkatyö? Tai pikemminkin: mistä taiotaan ne työnantajat, jotka haluavat ruveta pätkätyöllistämään ihmisiä 18 tunnin ajaksi kolmessa kuukaudessa ja käymään vaadittavan paperisodan työ- ja palkkatodistuksineen?
Huomasivatkohan provisiopalkkaista puhelinmyyjän työtä ja muuta pienipalkkaista työtä ehdottelevat kansanedustajat hyväksyneensä akviivimalliin työssäoloehdon, jonka mukaan palkan on oltava vähintään 6,91 euroa tunnissa? Ja kuka hullu yleensä sai päähänsä ideoida tällaisen paperisodan kolmen kuukauden aikana ansaittavan 124,38 euron takia?
Viimeistään huhtikuussa paljastuvat kaikki mahdolliset ansat. Toivottavasti lain tarkkaan seuraamiseen hurskaasti uskovat päättäjämme ovat määränneet jonkun oikeasti myös seuraamaan sitä tarkasti. Nämä asiathan olisi pitänyt selvittää jo lain valmisteluvaiheessa, mutta kun oli taas niin kiire tehdä tällainen laki ja katsoa sitten, mitä siitä seuraa.