Meidän pitäisi länsimaissa käynnistää pakolliset synnytystalkoot jossa kannustimena toimii että esim kolmen lapsen jälkeen valtio antaa ilmaisen asunnon. Me muuten kuollaan sukupuuttoon sadassa vuodessa.
Eivät
pakolliset synnytystalkoot kai mitään kannustimia tarvitse? Pakolliset synnytystalkoot kaiketi tarkoittaisivat että naisia pakotettaisiin raskaaksi ja synnyttämään vastentahtoisesti. En toki kannata tällaista ajatusta, kuulostaa kamalalta, siitä on tehty joku feministinen kuvitteellinen kirjakin ja TV-sarja.
En usko että taloudellisilla lisäkannustimilla saadaan vapaaehtoista syntyvyyttä kovin paljoa kasvatettua koska Suomessa ja pohjoismaissa on jo nyt ehkä maailman parhaat tukitoimet perheille. En pidä todennäköisenä että kukaan jättää Suomessa hankkimatta lapsia taloudellisten syiden takia, kyllä ne syyt ovat muualla kuten ei olla varmoja olisiko hyvä vanhempi, ei vain koe halua jälkeläisten hankkimiseen ja miten ne tulevat sitomaan aika pitkäksi aikaa (aiemmin minäkin tein sinkkuna kaukomatkoja pitäen töistä kesäloman toukokuussa koska silloin sai paljon halvempia lentolippuja ja asuin halvasti yksiössä; nyt perheellisenä lento kaukomaille on harvinaista herkkua kun menee moninkertaisesti rahaa jo pelkästään lentoloppuihin (on niiden hinta muutenkin noussut) eikä voi ajoittaa lomia muualle kuin koulujen lomien kalliisiin huippusesonkiaikoihin, jne.
Jussi Halla-aho sen sanoi hyvin jo aiemmin, suomalaiset (ja länsimaiset) nuoret aikuiset elävät pidennettyä hedonistista ja itsekeskeistä nuoruutta johon eivät oikein istu elämää hankaloittavat ja hidastavat lasten hankkimiset ja perheen perustamiset. Monet naiset ehkä heräävät tähän kolmikymppisinä ja iskee vauvakuume kun ei ole varma haluaako kuitenkaan elää lapsettomana loppuelämäänsä, miehillä ei vielä tuolloin ole niin pakottavaa tarvetta, hankkii lapset vaikka sitten viisikymppisenä itseään 20-30 vuotta nuoremman naisen kanssa niinkuin elokuvissa. Jostain syystä olen sukulaistytöissäkin kuullut monta tarinaa kuinka poikakaverin kanssa tuli bänksit koska nuorehko nainen alkoi jo haikailla perheen perustamisen perään, mutta poikaystävä kauhistui ajatusta. No, ehkä sitten tosiaan parempi erota ja etsiä joku perheellistymistä enemmän haluava puoliso, vaikka sitten itseään vanhempi mies jos on pakko.
En tiedä millä syntyvyyden merkittävä lisääminen kantasuomalaisten parissa voisi järkevästi onnistua, pääasia ettei huononneta liikaa eli pidetään se päivähoito edelleen puoli-ilmaisena, neuvolat auki jne.
Näkisin että noin muuten ei auta muuta kuin sopeutua. Eläkkeitä ehkä joudutaan leikkaamaan, vanhuksille kohdistuvista palveluista ehkä karsimaan jne. Voi lohduttautua sillä että ongelma poistuu muutamassa vuosikymmenessä kun hoitoa tarvitsevat vanhukset alkavat vihdoinkin kupsahdella pois ja sitä kautta heihin kuluva rahasumma alkaa vähetä.
Voi jopa olla että nuo karsimistoimet saisivatkin monet haluamaan jälkikasvua joka ehkä voisi toimia turvana jos yhteiskunta huolehtii entistä huonommin. Juu juu aina kuulee etteivät lapset ole halukkaita huolehtimaan ikääntyvistä vanhemmistaan, mutta minulla on kyllä ihan eri kokemukset, vaikka anekdootteja ovatkin. Olen isolapsisesta perheestä ja kyllä me lapset yhdessä huolehdimme ikääntyvien vanhempiemme elämästä, osittain myös taloudellisesti mutta myös asuen heidän lähellään, käyden usein arkisinkin heidän luonaan jne. Isämme kuoleman jälkeen jopa itse muutin perheen nuorimmaisena äitimme luokse katsomaan hänen peräänsä, tuoden hänelle turvaa, tehden hänelle ruokaa jne. Myöhemmin muutin taas omilleni mutta tarkoituksella muutin vain parin km päähän äidistäni jotta voin usein ja pienellä varoitusajalla mennä hänen luokseen, ja saatoin monina viikonloppuina mennä yöpymään hänen luokseen.
Eli ainakaan meillä ei toteutunut mikään "suljetaan vanhemmat eläkeläisinä vanhainkotiin ja unohdetaan sinne". Kyllä he olivat kotihoidossa niin kauan kun olivat esim. itse kykeneväisiä liikkumaan edes joten kuten.
/img-s3.ilcdn.fi/305c19a187eef153e0162748579a9222cbc775b7e69ecbbc066be1080adaee4f.jpg)
