Suomessa on turvapaikanhakijoita, jotka ovat odottaneet myönteistä päätöstä kahdeksan vuotta – 34-vuotias Hushiar Shawan on yksi heistä
Irakista Suomeen paennut Hushiar Shawan kokee viranomaisten kiusaavan häntä. Hän on yksi noin 3 000 ihmisestä, jotka tulivat Suomeen reilut kahdeksan vuotta sitten ja odottavat yhä turvapaikkaa.
Kuuntele juttu8:06
”Toivon, että maahanmuuttopolitiikka menisi eteenpäin”, Hushiar Shawan sanoo. Video: Matti Myller / Yle
ANNA HORPPU
2.11. 7:07
Jaa
Kahdeksan viime vuotta
Hushiar Shawanin, 34, elämästä on kulunut odottamiseen.
Kajaanissa asuva Shawan on odottanut Maahanmuuttovirastolta eli Migriltä myönteistä turvapaikka- ja oleskelulupapäätöstä.
Turvapaikkaa hän on hakenut kolme kertaa. Hakemusprosessit valituksineen ovat kestäneet vuosia.
Keväällä Shawan sai viimeisimmästä turvapaikkahakemuksestaan
käännyttämispäätöksen. Lokakuun lopussa poliisi määräsi, että Shawanin on käytävä säännöllisesti ilmoittautumassa Kajaanin poliisiasemalla ja asuttava Kajaanin vastaanottokeskuksen osoittamassa asunnossa käännyttämispäätöksen turvaamiseksi.
– Minulla on ongelma Migrin kanssa, hän sanoo.
Yle on nähnyt Maahanmuuttoviraston päätökset, joiden mukaan Shawan ei ole vaarassa kotimaassaan. Päätösten mukaan Shawan ei saa Suomesta turvapaikkaa eikä oleskelulupaa.
Yle on nähnyt myös poliisin lokakuun lopussa antaman päätöksen.
”Kurdit eivät saa turvapaikkaa helposti”
Shawan pakeni Suomeen Irakin Kirkukista joulukuussa 2015.
– Elämä kotimaassani on vaarallista muun muassa poliittisten ongelmien, uskonnon ja klaanien vainojen vuoksi, sanoo kurdien asuttamalla Kurdistanin alueella Irakissa asunut Shawan.
Kotimaassaan hän on tehnyt töitä muun muassa poliisina, parturina ja maalarina. Suomessa hänellä ei ole ollut virallista työpaikkaa. Passi katosi matkalla Suomeen.
Arki on toistanut jo kauan samaa kaavaa päivästä toiseen. Shawan on kuluttanut aikaansa matkustamalla eri paikkakunnilla asuvien irakilaisten ystäviensä luokse.
Shawanin mukaan useat hänen kurdiystävistään ovat jumissa samanlaisessa, vuosia kestäneessä pattitilanteessa hakemustensa kanssa.
Aiemmin Yle uutisoi
vastaavanlaisesta, toisen irakilaismiehen tapauksesta.
Hushiar Shawanin kokemus on, etteivät kurdit saa turvapaikkaa Suomesta kovin helposti. Hänen mielestään esimerkiksi ukrainalaiset saavat myönteisen päätöksen paljon helpommin.
Shawan kertoo irakilaisystäviensä olevan väsyneitä vuosikausien odottamiseen. Monet heistä juovat paljon alkoholia, hän kertoo.
– Minulla on mielenterveysongelmia. Nukkuminen on vaikeaa, sillä pohdin tilannettani niin paljon. Mietin, miksi jollain toisella on asunto, passi tai tyttöystävä – ja miksi minulla ei ole.
Yle on nähnyt Shawanin mielenterveysongelmiin saaman lääkemääräyksen.
Keskustelut poliisin kanssa eivät tuota tulosta
Shawan voi saada turvapaikan vain Suomesta, sillä
Dublin-menettelynmukaan se maa, johon hakija saapuu ensimmäisenä, on vastuussa hakemuksen käsittelystä. Oleskeluluvan saaminen ilman passia on vaikeaa.
Vuonna 2020 Shawan sai Migriltä käännyttämispäätöksen. Hänen tuli poistua Suomesta. Hänet lennätettiin Saksaan, koska lähtömaa Irak ei suostunut ottamaan ulkomaille paenneita kansalaisiaan takaisin.
Oltuaan kolme päivää säilöönotettuna hänet palautettiin lopulta takaisin Suomeen vuonna 2021.
– Sain Migriltä kutsun puhutteluun Oulun poliisilaitokselle. Ensimmäiseksi minulta kysyttiin, miksi tulin takaisin. Vastasin, että koska palautitte minut tänne.
Avaa kuvien katselu
Vuosien aikana Shawan on opiskellut suomen kieltä, historiaa ja kulttuuria. Kotimaansa kulttuurista häntä muistuttaa keltainen rukousnauha. Kuva: Matti Myller / Yle
Turvapaikka- ja oleskelulupapäätökset tulevat Migriltä. Jos henkilö jättää uuden turvapaikkahakemuksen, poliisin tehtävä on antaa hänen tilanteestaan lisätietoja Migrille.
Lopulta poliisi voi poistaa hakijan maasta, jos hallinto-oikeus ei toisin määrää.
Suomessa vietettyjen vuosien aikana hän kertoo käyneensä lukuisia kertoja keskusteluissa poliisin kanssa. Ne eivät ole edenneet hyvin.
– Minulta kysytään vanhoista asioista, vaikka keskustelun tarkoitus on antaa uusia tietoja. Minulla on haasteita numeroiden ja vuosilukujen kanssa. Tulkki ei ymmärrä, kun koetan selittää poliittisen tilanteen vakavuutta kotimaassani. Välillä on vaikea pysyä rauhallisena, koska koen, että minua kiusataan.
Viranomaiset tunnistavat vuosien odotuksen
Vuonna 2015 Suomeen saapui suuri määrä
irakilaisia turvapaikanhakijoita. Tuolloin Maahanmuuttovirastoon tuli yli 30 000 turvapaikkahakemusta, joista
yli 20 000 oli irakilaisten tekemiä.
Sisäministeriön viime vuonna tekemän selvityksen mukaan Suomessa oleskelee arviolta vajaa 3 000 henkilöä, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa vuosina 2015–2016 tai aiemmin ja jotka joko ovat edelleen turvapaikkajärjestelmässä tai jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen.
– Kohtaamme työssämme päivittäin ihmisiä, jotka ovat tulleet maahan vuonna 2015 tai 2016. He eivät ole koko asiakasryhmä, mutta iso osa siitä. Samassa tilanteessa on paljon irakilaisia, mutta myös muita kansallisuuksia, kuten somaleita, sanoo Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n asiantuntija
Veera Kaleva.
Migrin turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja
Eeva-Maija Leivon mukaan turvapaikka- ja oleskelulupaprosessit voivat kestää useita vuosia. Kielteisistä päätöksistä valitetaan käytännössä aina hallinto-oikeuteen.
– Jos hakija kertoo uuden perusteen hakemukselleen tai laittaa vireille uuden hakemuksen, hakijan tilanne on tutkittava uudelleen, hän sanoo.
Turvapaikkaprosessin ydintehtävä on tutkia, onko hakija kotimaassaan henkilökohtaisesti vaarassa. Jos maan turvallisuustilanne ei ole uhkaava eivätkä ulkomaalaislain kriteerit täyty, kansainvälistä suojelua ei saa.
Myös
oleskeluluvan saamiselle muulla perusteella on tietyt kriteerit. Päätöksissä otetaan kuitenkin huomioon myös hakijan käymä keskustelu poliisin kanssa.
Avaa kuvien katselu
Shawan ei enää halua viettää aikaansa vastaanottokeskuksissa. Kahdeksan vuoden aikana hän kertoo asuneensa liki kymmenessä vastaanottokeskuksessa ympäri Suomea. Kuva: Matti Myller / Yle
Leivo ei tunnista ilmiötä, että Irakin kurdeille tehtäisiin tällä hetkellä aiempaa enemmän kielteisiä päätöksiä. Eräs asia on kuitenkin hyvä huomioida.
– EU:n päätöksellä ukrainalaiset saavat tilapäistä suojelua ja siten oleskeluluvan helpommin kuin muut. Lisäksi tietyt profiilit, kuten afganistanilaiset naiset ja tytöt, kuuluvat niin kutsuttujen riskiprofiilien joukkoon, Leivo sanoo.
Turvapaikanhakijoiden saama oikeusapu on riittämätöntä, eikä moni hakija saa tilanteessaan riittävää neuvontaa, sanoo Veera Kaleva.
– Kun hakemus on tehty kunnolla ja hakija tietää oikeutensa ja mitä häneltä odotetaan, turvapaikka voidaankin myöntää myöhemmin samoilla perusteilla ja syillä kuin mitä ensimmäisellä kerralla on haettu. Se kertoo järjestelmän ongelmista hyvin.
Toiveena tasa-arvo
Pettymyksistä huolimatta Shawan haaveilee edelleen tulevaisuudesta Suomessa. Hänen pahin painajaisensa olisi joutua palaamaan takaisin kotimaahansa, sillä hän kokee henkensä olevan vaarassa Irakissa.
Vanhemmat ja kahdeksan sisarusta elävät Irakissa.
– Toivon saavani Suomen kansalaisuuden. Tällä hetkellä olisin tyytyväinen edes vuoden oleskelulupaan. Sitten voisin tehdä työtä, maksaa veroa ja hankkia asunnon.
Shawan on huolissaan hallituksen tiukentuvasta
maahanmuuttopolitiikasta ja sen tulevaisuudesta. Aiemmin tällä viikolla Suomi ja muut Pohjoismaat sopivat
maahanmuuttajien palautusten tehostamisesta.
Ministerit puhuvat maahanmuuttopolitiikasta aina negatiivisesti, Shawan sanoo.
– Suomessa puhutaan paljon tasa-arvosta. Se ei toteudu maahanmuuttajien kohdalla.