Tarja Vuoristo ryöstettiin koirapuistossa silmälaseja myöten – Yle selvitti, millä alueilla on eniten katuväkivaltaa Helsingissä
Ylikomisario Jarmo Heinosen mukaan turvallisuuden tunne on myös tottumuskysymys. Mieli voi järkkyä vähemmästä, jos alueella ei ole totuttu rikoksiin.
Ylen Helsingin Itäkeskuksessa ja Harjussa haastattelemista ihmisistä moni oli kohdannut väkivaltaa julkisella paikalla. Toimittajana Olli-Pekka Kursi.
KATRI KIRSI
5:15
Jaa
Helsinkiläinen
Tarja Vuoristo kertoo olleensa Kontulassa puistossa koiransa kanssa, kun hänet ryöstettiin.
– Kaikki vietiin silmälaseista lähtien, Vuoristo muistelee kolmen vuoden takaista tilannetta Ylen katugallupissa.
Rikoksen uhriksi joutumisen jälkeen hän on alkanut välttää iltaisin syrjäisissä paikoissa liikkumista. Vuoristo ei ole kokemuksensa kanssa yksin.
Yleisellä paikalla tapahtunut ryöstö- ja väkivaltarikollisuus on
Tilastokeskuksen mukaan yleistynyt viime vuosina koko Suomessa. Eniten rikoksia julkisilla paikoilla tapahtuu Helsingissä.
Tässä jutussa kerromme, mitkä ovat kaupungin vaarallisimmat alueet, ja mitä kokenut poliisi näkee tilastojen takana.
Voit katsoa kartalta julkisilla paikoilla epäiltyjen ryöstö- ja väkivaltarikosten määrät poliisin hälytysalueiden mukaan.
Tilastot perustuvat Helsingin poliisilaitoksen hälytysalueittain kirjaamiin tietoihin. Ne eivät vastaa kaupunginosien maantieteellisiä rajoja. Siksi niitä ei voitu kartassa suhteuttaa alueen asukaslukuun.
Osallistu
Oletko joutunut väkivallan uhriksi yleisellä paikalla?
Kyllä
Ei
Näytä tulos
Oletko nähnyt väkivaltaa yleisellä paikalla?
Kyllä
Ei
Näytä tulos
Koetko olosi turvalliseksi liikkuessasi ulkona iltaisin?
Kyllä
Ei
Näytä tulos
Keskustassa eniten ryöstöjä ja väkivaltaa
Muutamat Helsingin kaupunginosat pitävät kärkipaikkoja vuosi toisensa jälkeen julkisilla paikoilla epäiltyjen ryöstö- ja väkivaltarikosten määrissä.
Kluuvi, Kamppi, ja Kallio ovat kovin kolmikko julkisten paikkojen väkivaltarikosepäilyissä. Poliisin mukaan tätä selittää se, että ihmiset kokoontuvat viettämään aikaa Helsingin keskustaan.
Avaa kuvien katselu
Helsingin päärautatieasema kuuluu Kluuvin hälytysalueeseen. Kuva: Retu Liikanen / Yle
Kun ajanviettoon yhdistää baarit ja päihteet, se lisää väkivallan riskiä. Lisäksi Kallion alueella on päihderiippuvaisille suunnattuja palveluja, jotka vetävät kulmille huumeiden käyttäjiä.
Ylikomisario
Jarmo Heinonen on seurannut tilanteen kehitystä jo vuosien ajan Helsingin poliisilaitoksen hälytys- ja valvontasektorilla.
– Helsingissä tapahtuu joka päivä vakavia rikoksia. Silti oman näkemykseni mukaan Helsinki on turvallinen periaatteessa joka paikassa, jokaiseen aikaan. Uhreja yhtään syyllistämättä sanon, että yleensä omalla käytöksellä voi vähentää riskejä.
Tilastoista ei ilmene, ovatko epäillyt rikokset kohdistuneet ennalta tuntemattomaan vai tuttuun uhriin.
Avaa kuvien katselu
Huumeiden käytön jälkiä Kalliossa Brahenkentän vieressä sijaitsevassa vessassa. Kuva: Silja Viitala / Yle
Kontula, Malmi ja Vuosaari rankimmat lähiöt
Kun lähdetään Helsingissä kantakaupungin ulkopuolelle, julkisilla paikoilla hurjin meno on Itä-Helsingin Kontulassa, Vuosaaressa ja Itäkeskuksessa sekä Pohjois-Helsingin Malmilla.
Poliisin mukaan erilaiset joukkoliikenteen solmukohdat ja ostoskeskukset korostuvat julkisten paikkojen rikostilastoissa. Lähiöiden ostoskeskuksista löytyy yleensä se paikallinen baari, jossa osa nauttii liikaa rähinäviinaa.
Nämä kriteerit täyttyvät myös Kontulassa, Malmilla, Itäkeskuksessa ja Vuosaaressa. Niistä ei tarvitse lähteä keskustaan hakemaan juhlatunnelmaa.
Avaa kuvien katselu
Kontula on poliisin tilastoissa oma hälytysalueensa. Kuva Kontulan ostoskeskuksesta. Kuva: Eleni Paspatis / Yle
Helsingissä ja sen lähiöissä asuu paljon ihmisiä, mikä osaltaan selittää rikostilastoja. Malmin peruspiirissä asuu yli 26 000 ihmistä. Vuosaaressa on yli 25 000 asukasta.
Noin 13 500 asukkaan Kontulassa tapahtuu väkilukuun suhteutettuna lähiöistä eniten epäiltyjä rikoksia julkisilla paikoilla.
Onko tälle muuta selitystä kuin hyvät kulkuyhteydet ja kapakat?
– Alueilla, joilla on alhaisemmat vuokratasot tyypillisesti asuu myös sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Voi olla, että tässä ryhmässä vietetään enemmän aikaa julkisissa tiloissa, ylikomisario Jarmo Heinonen arvioi.
”Onnellisten saaren” rauha järkkyi
Etenkin alaikäisten ja nuorten tekemien ryöstö- ja väkivaltarikosten yleistyminen on ollut
poliisin huolenaiheena jo muutaman viime vuoden ajan.
Poliisin mukaan nuorten epäillyksi tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet alkuvuodesta 2023 lähes 40 prosentilla ja pahoinpitelyrikokset noin neljänneksellä valtakunnallisesti viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Ilmiö on levittäytynyt myös alueille, joissa rikokset eivät ole arkipäivää. Tänä syksynä on kohuttu ”onnellisten saarena” tunnetussa Lauttasaaressa häiriköivistä nuorista.
Asukkaat kertovat alueen Facebook-ryhmässä lastensa joutuneen ryöstöjen tai niiden yritysten kohteiksi. Myös
Lauttasaari-lehdessä on kirjoitettu uhkaavasti käyttäytyneestä nuorisojengistä.
Poliisi tiedotti syyskuussa tutkivansa yhtä epäiltyä ryöstöä Lauttasaaressa.
Avaa kuvien katselu
Lauttasaari-lehden mukaan lapsia seurannut naamioitunut joukko saapui alueelle metrolla. Kuva: Mikko Ahmajärvi/Yle
Poliisin tilastojen valossa kaupunginosa on yhä Helsingin turvallisimpia. Lauttasaarta hiljaisempaa Helsingissä on vain muutamissa kaupunginosissa, kuten Suomenlinnassa ja Talissa.
– Lauttasaaren tapaus on hyvä esimerkki siitä, että turvallisuus on subjektiivinen asia. Jos alueella ei ole totuttu rikoksiin, asukkaiden turvallisuuden tunne voi järkkyä vähemmästä kuin alueella, jossa on yleensä levotonta, Heinonen toteaa.
Korona-ajan seurausta, arvelee poliisi
Poliisin havaintojen mukaan yhä useammat nuoret kantavat mukanaan teräaseita, mikä voi johtaa väkivaltatilanteessa vakavaan lopputulokseen.
Keskusrikospoliisin mukaan myös laittomat ampuma-aseet ovat yleistyneet etenkin rikollisjengeillä.
Avaa kuvien katselu
Valtaosa nuorista voi hyvin eikä tee rikoksia, mutta usein nuoren tekijän uhrina on toinen nuori. Kuvituskuva. Kuva: Joel Peltonen / Yle
Rikosten taustalla on nähty niin sanottu road man -ilmiö, johon liittyy rikollisen elämän ihannointi. Pahimmillaan rikoskierre johtaa jengiytymiseen.
Ylikomisario Jarmo Heinosen mukaan monet rikoksiin syyllistyneet nuoret ovat sellaisia, jotka tavalla tai toisella eivät pärjää yhteiskunnassa.
– Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koulumenestys voi olla huonoa. Olen pohtinut, että maksammeko me tällä hetkellä tietynlaista velkaa yhteiskunnan eristämisestä koronaviruksen vuoksi.
Turvatarkastuksia ja kovempia rangaistuksia
Nuorisorikollisuus puhuttaa myös poliitikkoja. Sisäministeri
Mari Rantanen (ps.) on pitänyt katujengejä yhtenä pahimmista turvallisuusuhkista.
Tilanteeseen ollaan puuttumassa monin toimin.
Hallitus on tiukentamassarangaistuksia luvattomien aseiden hallussapidosta ja törkeästä ampuma-aserikoksesta.
Rantanen on nostanut pöydälle myös ajatukset ihmisille tietyin ehdoin tehtävistä tarkastuksista sekä rikosvastuun ikärajan laskemisesta alle 15 vuoteen.
Myös ryöstäjän uhriksi Kontulassa joutuneella Tarja Vuoristolla on ajatus siitä, miten tilannetta voisi parantaa.
– Poliisivoimia voisi lisätä ainakin iltaisin tällaisilla alueilla, joissa pyörii paljon ihmisiä ja nuorisoa. Se olisi näkyvä pelote rikollisille.