Sisäministeri Krista Mikkonen: Suomen katujengeissä on parisataa ihmistä – "Jengi on tarjonnut turvan, mihin kiinnittyä"
Sisäministeri Krista Mikkonen on huolissaan alaikäisten nuorten rikollisuudesta. Suomeen on tarkoitus saada 700 uutta poliisin virkaa, kertoi sisäministeri Mikkonen Ykkösaamu-ohjelmassa.
Krista Mikkonen
PÄIVI HAPPONEN,
SEIJA VAAHERKUMPU
10:17•Päivitetty 11:19
Jaa
Sisäministeri
Krista Mikkonen (vihr.) on huolissaan nuorten rikollisuudesta, josta viime aikoina on puhuttu paljon Suomessa.
– Ilmiö on huolestuttava, nimenomaan alaikäisten nuorten rikokset ovat lisääntyneet, sanoi Mikkonen Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa.
Myös katujengit ovat puhuttaneet ihmisiä.
– Nämä jengit hallitsevat tilannetta tietyillä alueilla. Jengit tappelevat keskenään ja tekevät rikoksia. Siellä on paljon väkivaltaa ja laittomia aseita.
– Suomessa on poliisin arvion mukaan kymmenkunta katujengiä. Ne ovat pääosin pääkaupunkiseudulla, mutta viitteitä on myös muualla Suomessa. Näissä jengeissä on noin parisataa ihmistä.
Mikkosen mukaan huolestuttava ilmiö on, että jengien liepeillä on vielä suurempi määrä nuoria.
Keitä nämä ihmiset ovat?
– Näissä jengeissä on enemmän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Perimmäiset syyt siellä takana ovat ne, että henkilö ei ole kiinnittynyt yhteiskuntaan ja on näköalattomuutta.
– Jengi on tarjonnut turvan ja yhteisön, mihin kiinnittyä.
Mitä tästä voidaan päätellä siitä, miten kotouttaminen on onnistunut Suomessa?
– Paljon enemmän täytyy tehdä työtä, että yhteiskuntaan pystyy kiinnittymään paremmin. Ettei tarvitse lähteä etsimään hyväksyntää ja paikkaansa jengeistä.
Suomeen on tarkoitus saada 700 uutta poliisia
Sisäministeri Krista Mikkonen ei katso, että Suomi olisi menossa suoraa päätä "Ruotsin tielle".
Ruotsissa on tiettyjä alueita, joissa
Ruotsin poliisin mukaan on "rinnakkaisyhteiskuntia", joita rikollisjengit johtavat.
– Ei ole vääjämätöntä, että joku tilanne kehittyy johonkin suuntaan. Me voimme puuttua näihin asioihin, ja sitä tässä vahvasti tehdään.
Sisäministerin mukaan Suomen ja Ruotsin tilanne eroaa esimerkiksi siinä, että Suomessa on "sekoitettu erityyppisiä asuntoja" asuinalueille.
– On vuokra-asuntoa, omistusasuntoa. Ei ole päässyt syntymään sellaista asuinaluetta, jossa olisi pelkästään esimerkiksi maahanmuuttajia. Se on ollut Ruotsin tapa hoitaa tämä asia.
Mikkoselta kysyttiin, onko Suomessa alueita, joille poliisi ei uskalla mennä.
–Ei ole, sisäministeri vastasi.
Suomessa tilanne on rauhoittunut tietyillä alueilla, kun poliisi on ottanut kiinni katujengien avainhenkilöitä kiinni, kertoi sisäministeri Ykkösaamussa.
– Nämä henkilöt ovat vankilassa tai muulla. On nähty heti, että tämä on rauhoittanut tilannetta.
Ykkösaamun yleisökysymyksessä haluttiin tietää, miksi Suomessa ei ole pystytty estämään jengirikollisuuden kasvua.
– Haaste on ollut esimerkiksi se, että poliisin resursseja on aivan viime vuosiin asti leikattu merkittävästi, Mikkonen sanoi.
Tällä hetkellä poliiseja on Suomessa sisäministerin mukaan 7500.
Eduskunnan tekemään sisäisen turvallisuuden selontekoon on kirjattu, että Suomessa olisi 8200 poliisia vuoteen 2030.
Mikkonen katsoo, että jengirikollisuuden torjunnassa poliisien määrän lisäksi on tärkeää, että kotouttamiseen on riittävästi määrärahoja.
"Poliisin reservi voisi toimia poliisin apuna"
Sisäministeriössä on käynnissä esiselvitys poliisin reservistä.
Hallitus ei ole linjannut asiasta, mutta esiselvitys valmistuu lähiaikoina. Esiselvitys koskee muun muassa poliisin reservin määrää, kelpoisuusvaatimuksia, valtuuksia ja vastuita.
– Vapaaehtoisista koostuva poliisin reservi voisi toimia poliisin apuna rajatuissa tehtävissä kriisitilanteissa, joissa ammattipoliisien voimavarat tai muiden viranomaisten virka-apu eivät riittäisi, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.).
Sisäministerin mukaan tällaisia tehtäviä voisivat olla esimerkiksi yhteiskunnan tärkeiden kohteiden vartiointi.
Hallitus on tällä vaalikaudella nostanut poliisien määrän yli 7 500 poliisiin, kertoo Mikkonen.
– Poliisin reservi ei korvaisi virkaa tekeviä poliiseja eikä poliisin normaaliolojen resurssivajetta, vaan järjestelyllä varauduttaisiin poikkeuksellisiin turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin, Mikkonen tarkentaa.
Viime hallituskaudella esitys reservipoliisin perustamisesta kaatui eduskunnan perustuslakivaliokunnassa toimivaltakysymyksiin.