Kansalaisuuden saaminen syntymällä tai ilmoituksella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen
kansalaisuuden voi saada
syntymässä, ilmoitusmenettelyllä tai hakemuksesta. Suomen kansalaisuuden saamisesta päättää
Maahanmuuttovirasto. Kansalaisuus voidaan myöntää vain, jos kansalaisuutta hakevan henkilön henkilöllisyydestä ei ole epäselvyyttä. Joissakin tapauksissa Maahanmuuttovirasto voi selvittää henkilön kansalaisuusaseman.
Syntymällä kansalaisuuden saa
- lapsi, jonka äiti on Suomen kansalainen.
- lapsi, jonka isä on Suomen kansalainen ja avioliitossa lapsen äidin kanssa tai
- Suomessa avioliiton ulkopuolella syntyvä lapsi, jos Suomen kansalaisen miehen isyys lapseen vahvistetaan
- lapsi, jonka isä on lapsen syntyessä kuollut, mutta joka oli Suomen kansalainen ja avioliitossa lapsen äidin kanssa tai
- Suomessa avioliiton ulkopuolella isänsä kuoleman jälkeen syntynyt lapsi, jos Suomen kansalaisena kuolleen miehen isyys lapseen vahvistetaan
- lapsi syntyy Suomessa saamatta mitään muuta kansalaisuutta eikä hänellä ole oikeutta saada edes toissijaisesti minkään muun valtion kansalaisuutta.
- lapsi syntyy Suomessa ja hänen vanhemmilleen on vahvistettu Suomessa pakolaisen asema tai heille on muutoin myönnetty suojelua kansalaisuusvaltionsa viranomaisia vastaan eikä lapsella ole mahdollisuutta saada vanhempiensa kotimaan kansalaisuutta ilman tämän maan viranomaisten myötävaikutusta. Jos vain toinen vanhemmista saa suojelua, lapsi saa Suomen kansalaisuuden vain, jos hän ei saa toisenkaan vanhempansa kansalaisuutta syntyessään eikä hänellä ole oikeutta saada sitä edes toissijaisesti.
Alle 12-vuotias ottolapsi saa Suomen kansalaisuuden siitä hetkestä, kun lapseksi ottaminen on Suomessa pätevä. Jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isä on Suomen kansalainen ja menee naimisiin lapsen muunmaalaisen äidin kanssa, lapsesta tulee Suomen kansalainen joko avioliiton solmimispäivästä tai isyyden vahvistamispäivästä lukien. Suomesta löytynyttä lasta pidetään Suomen kansalaisena, kunnes toisin osoitetaan. Suomessa syntyneeksi katsotaan myös lapsi, joka on syntynyt suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa Suomen ulkopuolella. Samoin Suomen kansalaisina pidetään Suomessa syntyneitä lapsia, joiden vanhempien kansalaisuus on tuntematon. Lapsen kansalaisuus voi selvitä ja hänet voidaan todeta muun valtion kansalaiseksi. Jos tällaisen lapsen kansalaisuusasema ei ole selvinnyt viiden vuoden ikään mennessä, Suomen kansalaisuus kuitenkin säilyy.
Ilmoituksesta kansalaisuuden voi saada
- Suomen ulkopuolella syntynyt avioliiton ulkopuolinen lapsi, jonka isä on Suomen kansalainen ja isyys on vahvistettu
- alle 18-vuotias lapsi, joka on otettu Suomen kansalaisen ottolapseksi hänen täytettyään 12 vuotta
- 18–22-vuotias nuori, jota ei ole tuomittu vankeusrangaistukseen ja
- jonka vakinainen asunto on ollut Suomessa vähintään kymmenen vuotta, joista kaksi juuri ennen ilmoituksen tekemistä tai
- joka on syntynyt Suomessa ja asunut Suomessa (tai tietyin rajoituksin muissa Pohjoismaissa) vähintään kuusi vuotta
eikä hän ole vihollisvaltion kansalainen tai entinen kansalainen jos puolustustila on astunut voimaan. Hän ei ole myöskään voinut menettää Suomen kansalaisuuttaan väärien tietojen antamisen vuoksi.
- entinen Suomen kansalainen, joka ei ole menettänyt kansalaisuutta väärien tietojen antamisen vuoksi tai isyyden kumoamisen vuoksi
- muutoin kuin kansalaistamalla pohjoismaan kansalaisuuden saanut henkilö, joka on asunut Suomessa viisi vuotta juuri ennen ilmoituksen tekemistä eikä häntä ole tänä aikana tuomittu vapausrangaistukseen.
Ilmoituksella saatava kansalaisuus katsotaan alkaneeksi ilmoituksen tekopäivänä tai kansalaisuuden saamisen edellytysten täyttymispäivänä.